MARTTIINI-PROSESSORI. Marttiini- pposessori on puiden karsintaan, ja kasaukseen tarkoitettu monitoimi

Transkriptio

1 / 977 MARTTIINIPROSESSORI Esko Mkkonen Marttn pposessor on puden karsntaan, kat kontaan ja kasaukseen tarkotettu monto mkone Kone on varustettu lukupuomlla ja sllä vodaan karsa samanakasest useaa puuta, joten se soveltuu avohakkuden lsäks my s harvennushakkusn Sen potentaalnen tuotos on kuusta kästeltä essä parhaassa menetelmässä 0 m tehotunnssa runoon koon ollesaa m ja kusuret ovat 9,00, 0 mk/m Eakasattuja runkoja kästeltäessä kone on harvennukassa klpalukykynen hms tyvaltaaten menetelmen kanssa Ergonomaltaan kone täyttää hyvn nykyset vaatmukset YLEISTÄ Marttnprosessor on L Marttn Yht ymän valmstama puun karsntaan, katkontaan ja kasaukseen tarkotettu montom kone Konetta on r akennettu yks prototyyppkappale, j oka valmstu kesäkuussa 976 Sen alustakoneena t ässä tapauksessa on almet n järeä kuormatraktor almet 88 K Honto rnosa vodaan a sentaa mnkä tahansa kuor mat raktor n alustall e uoden 977 al ust a alkaen konetta val s t e taan yhden kappaleen kuukaus vauhdlla Telkennelak e aseta raj o t uksa koneen käytölle lont omosan hnt a Kuva Marttnprosessor alok L t tnyhtymä

2 Kuva Marttnprosessor ltta)rros (mtat mm:en\) on non mk peruskoneeseen asennett una akuuaka on 6 kuukautta ta 000 tunta TUTKIMINEN etsäteho tutk konetta syksyllä 976 Kem Oy:n työnaalla Ranualla Tutk nuksen tarkotuksena ol kerätä t etoja koneen kehttämst ä varten sekä kartottaa nxä työnenetelmä, jota koneella vodaan käyttää Näden akatutkmustetojen perusteella laskettn koneen potentaalset tuotokset er menetelmssä sekä erlasten puustotekjöden vakutukset nhn Tämän perusteella saatn myös vttetä koneen kust annukssta Tutkmusanesto ol menetelmttän, jotka on estetty tuonnempana, seuraava Kuus Lehtpuu Yhteensä Kuus Lehtpuu Yhteensä Työpstetä, kp I TEKNISIÄ TIETOJA Menetelmä II III I Puta, kp m Ybt Peruskoneen almet 88 K teknset tedot on ykstyskohdn estetty letsätehon katsauksessa /97 Montomosa :on tomosa on erllsrakentenen ja se on asennettu kuornatraktorn kuornatlaan l lon tomosan vonala tteena tom peruskoneen moottor ontomosaa e ole varustettu automatkalla, vaan ottolatteston on odotettava karsnnan keston ajan Montonosan päwtat Ptuus 0 nm, leveys 00 kor keus 70 en, pano non 000 kg, kääntökulma 70, montomosan kallstuskulma vaakatasosta luken ylöspän+ 6, alaspän 4 ; kästeltävän puun läpmtta vo vahdella c:st ä 0 cm:n Syöttölattesto Puu syötetään neljää vetorullaa käytt äen ästä kaks on asennettu pysty ja kaks vaakatasoon Päällmmänen vaakatasossa olevsta syöttörullsta on asennettu vpuvarren påähän Tänän varren avulla rulla vodaan nostaa ylös puden karsntalattestoon syöttämsen ajaks Rullssa on tavanomaset pkt korvattu rullen ptuussuuntaslla, päästä päähän ulottuvlla, yhtenäsllä vetoharjolla Suurn syöttövoma on kn Puun syötön suurn nopeus on m/s Karsntalattesto Puu karstaan kahden lkkuvan ja yhden knteän karsntaterän avulla LrJtuvat karsotaterät on sjotettu knteän karsntaterän etupuolelle Tämän ansosta karsotateren päälle e kerry oksajätettä

3 KatkontaLattesto Puu katkotaan käytt ösellä katkasemsta lnen vets karsntaterän puutavaralajeks hydraulmoottorsahalla Latvan varten koneessa on hydrause on sjotettu knteän taakse :c:: ::: ::: :r::::: OttoLattesto ::: ::: :::: :::::::: ::::::: ::::::: : z ::j::::::::,::::::: ::::::::f::::::: :: Puu syötetään karsntalnjaan Cranab 000 kourakuormamella, johon on asennettu Marttnn lukupuom Kuormamen ulottuvuus maanpnnan tasossa on estetty kuvassa TOIMINTAPERIAATE L L LLL L Kone pystyy ottamaan puta ajouran molemmlta puollta Tavanomasessa t yöskentelyssä kone työpsteeseen tultuaan valmstaa kakk lukupuomn ulottuvuusalueella olevat puut puutavaralajeks Jos on mahdollsta, lukupuomlla otetaan useamp kun yks puu kerrallaan karsntalnjaan vetäväks Käytännössä lukupuomlla e tavallsest kerä llä puta Kun ajoura on valmstettu kokonaan, käännetään kone ympär ja jatketaan nontom osa tosn puoln käännettynä työskentelyä pänvastaseen suuntaan TUTKIMUSTULOKSET Pe ruskoneen maastokelposuutta e tään tutk muksen yhteydessä testattu alnet 88 K: n naastokelposuudesta on olenassa ykst skohtanen tutkmus raportt ja se on estetty lets ätehon katsauksessa /976 Peruskone ol varus tettu telolla sekä eteen asennetulla lsäpyörllä m 0 Kuva 4 0 maanpnnan tasossa l larttn prosessorn aj=enek t j a työntutkmustedot er menetelmss ä en etelmä I PUUKOHTAISET AJAT II III I Suht aj=enekk/puu Kouran vent Tarttumnen ja rrottelu Puun tuont Karsnta ja katkonta Häröt Järjestely kouralla yhteensä ouo oo6 oo6o TYÖPISTEKOHTAISET AJAT almstelut Srtymset Ajo palstalla Työntutkmustedot TEHOAIKA YHTEENSÄ 00 mutktut TEHOAIKA, cmn/puu 0 ===================================================== nenetet koneen työskent önenet elmä I menetezmä Tavanomanen työ enetelmä, joka on kuvattu edellä kohdassa Tomntaperaate II menetezmä 8 ll arttn prosessorn asennetun kuormamen ulottuvuus yhteensä Tutknuksessa seurattn telyä neljää erlasta käytettäessä 6 LukuPuomlla kerältn puta 4 puuta kättävks taakoks Kun taakka ol saatu valmks, se syötettn karsntala ttestoon ä n päästn karsnnassa jonknlaseen nppukäst Keskeytykset (<: mn), cmn/puu 0 Työntutk mustedot Keskkuutot, m /runko kuus 0 07 lehtpuu 0 09 keskmäärn 0 08 Artm keskläpmtta, cm 9 Srtymsmatka, m/ t yöpste Puta, kpl 40 Työpste t ä, kp 76 Ottokertoja, kp 80 Pu ta, kpl/työpste Puta, kp/ottokerta Ottokertoja/työpste o

4 telyyn Työmenetelmä e aheuttanut dolle tään erkosj ärjestelyjä kaa III menetelmä Puut eskasattn etukäteen 0 puuta kästtävks kasoks kuormatraktorn kourakuormamella Prosessor valmst puut uuut avaralajeks ottaen kustakn kasast kerrallaan 4 puuta karsntalnjaan käste lt ävks I meneteunä Puut käännettn latvat edellä kästeltävks ennen prosessorn tuloa kuormatraktorn kourakuormamella Moottorsahames e katkassut latvaa Ajankayttö arttn prosessorn keskmääränen ajanmenekk ja työntutkmustedot ovat svulla olevan asetelman mukaset Puukohtasssa ajossa e I ja II menet elmyöskään näden menetelmen t ehoajat evät sanottavast eroa tosstaan II menetelmän runkokohtanen ajanmnekk on lähes puolta penemp verrattuna I ja II menetelmään I enetelmän ajanmenekk on non 0 % suuremp kun I ja II mentelmän Se on non kolmnkertanen verrattuna II mene telnään TUOTOS Kuvssa 4 ja on estetty tehotunttuotokset menetelmttän ja puulajettan Puden kasaamnen kaksnkertastaa koneen tuotoksen tavanomaseen yks n pun t yös kentelymenetelmään verrattuna Kasaamsesta on hyötyä ana nn suurn rungonkokoluokkn ast, jossa pystyt ään kästtelemään useampaa kun yht ä puuta kerrallaan karsntalnjassa Kun tämä rajarungonkoko luoa yltetään, tuotos putoaa tavanomasen työskentelymenetelmän tuotoksen tasolle II menetelmässä e t ätä rajarungonkokoa saavutettu Kasaus ja joukkokästtely nostavat ku tenkn koneen keskmäärästä tuotosta selväst Kästelt äess ä puta latva edellä tuotos on 0 0 %alemp kun tavanomasessa työskentelymenetelmä ssä Kuusta valmstettaessa koneen tuotos on keskmäärn suuremp kun lehtpuuta valmstettaessa män välllä ole merkttävä eroja Jos peruskoneen hntana pdet ään mk: aa ja mon tomosan hntana asennettuna kuormatlaan mk:aa, koko prosessorn hnta on mk Tällä hnnalla laskettuna ovat koneen käyttötuntkustannukset kaksvuorotyössä 7,6 mk, kun keskeytysten (< mn) osuutena pdetään 0 %:a Kun kasauskustannq\set otetaan huo KUSTANNUKSET I +nn I A UI IY ea nn, e, tu aso tn e å ""lt "} / / / 0 / Runson koto, a Kuva 4 Marttnprosessorn tehotunttuotokset Puulaj kuus 4 0 / y 7 J / y 0 0 / / J II I _ 0 0 c lu / y ;& ll, Rungon koko, c Kuva tarttn prosessorn tehotunt tuotokset Puulaj leht puu

5 \ 40 l 4 T \ UI \ II b \\ \ \\ \ \\ : \ r\ \ r lolå \ yaljo et u "t, j 0 0,,;:;;; T " L f v, oho koko, a Kuva 6 Marttn prosessorn käyttötuntkustannukset Puuaj kuus Alle mn: n keskeytys ten osuutena on käytetty 0 : a tehoajasta moon puutavaran koneellsen kasauksen ohjemaksujen mukasest, tulevat er menetelmen ykskkökust annukset kuvassa 6 est etyn uk asks Kuvassa 7 on estetty er cenetelnen suhteellset kustannset Havataan, että III menetelmä on edullsn kaksta tutk t ust a menetelmst ä Sen kustannukset runon koon mukaan ovat 6 8 % tavanomasen menetelmän kust annuksst a, kun yös eskasauskustannukset on ot ettu huomoon PÄÄTELMIÄ Työskentely kakka me netelmä käyttäen luontu koneella hyvn Kästtelyajat latva edellä t yöskenneltäessä olvat t osn merkttäväst muden menetelmen kästtelyakoja suuremmat Koska latva edellä kästtely koneella onnstuu hyvn ekä se aheut a hakkuumehelle lsäteht ä vä esmer kks lat van katkasemsen muodoss a, vodaan koneen t yöskent elyalueen pnta alaa merkttävä s t lsätä st en, että kaadet aan koneen ulottumaalueen ulkopuolella olevat puut koneen ajouraa koht J än saadaan lsätyks ajouravrlä 0 kertaa puun ptuuden verran Ös t älle koneelle t äytyy hak 0 j n Irb, ± j/ :=r Kuva 7 = 0)0 l L o[o 6o ; I 0 la va ul Jtäl ttetr 8o IU u:, lulfupucojlla b 00 _, : vallo etu 4 ota + eokas uo lo u4:r u \ ["\ 0 J;;;; Jx," "t J rn: vjuat la ol:i 4aus "l J \ 0 \ _\ " ta&ooii I \ \ l ;,_ lttnprosessor Er UI a meneteen suhteel lset kustannukset Eskasaus on otettu huomoon nykysen taksan mukasena kuumehen karsa jos puut ovat oksasa alas ast non 0 0 m:n ptunen tyvpät kä alaokssta Lehtpuden karsmnen ja katkomnen onnstu koneella suhteellsen hyvn ar snkn suurten lehtpuden kästtelyajat olvat kuusen kästtelyakoja merkttäväst suureomat Karsntaj älk ol varsnkn sllon, kun kästeltn van yhtä puuta kerrallaan Karsntajälk e ollut huono, vakka kästeltn useampa puta kerrallaan Pölkkyhn e jäänyt t ynkäkars ttua puutavaraa pahep a oksantynkä Katkontasaha on verraten nopea Puden repeämst ä katkonnassa e havattu Sahapölkkyhn e ss synt ynyt nden arvoa alent ava halkeama Syöttörullen ptkttä ssuuntaset vetoharjat pureutuvat puuta syötettäessä puun pntaan Täst ä aheutu pntavaurota pölkylle varsnkn sllon, kun kästeltn van yht ä puut a kerrallaan aurot lmenvät sten, että kun pölkkyhn synty non 4 cm:n välen poktta s suuntasa rakoja, saattovat näden rakojen välssä olevat kuoren ja puun palaset lohj eta osttan rt

6 arttnprosessor on ensmmänen prosessor, jolla vodaan käst ellä useta penkokosa runkoja samanakasest Samon snä olevalla ptkällä lukupuomlla pystytään ajouralta käsn pom maan puta varsn kaukaa Stä tulskn kokella harvennusmetsssä ja kehtt ää nhn soveltuvammaks esmerkks asentamalla montomosa nykystä penemmän peruskoneen päälle Työtehoseura Erkk Wuoljok ERGONOMISET OMINAISUUDET Marttnprosessorn ergonomset omnasuudet arvosteltn etsätehon katsauksessa 9/97 estet yllä tavalla Tut kttu peruskone ol jo uset a vuosa käytetty, mutta montomosa ol melko uus Prosessor testatn helpohkossa met sämaastossa luckerroksen paksuuden ollessa non 0 cm Ääntaso Ääntaso ohjaamossa Hoottorn Ääntason Ääntason Mttaus pyörms ylenen hupputlanne nopeus, arvo, arvo, r /s (r /mn) db (A) db (A) Ohjaamo ja hallntalatteet Työskentely 7 8 pakallaan 00 00) Kohde Näkyvyys Tärnän vamennus Heluntavakavuus Äänenerstys Pääsy ohjaamoon Ohjaamon tlavuus Istun Lempmyy s Illnanvahto Tvys Ajo ja työvalot Lasnpyyhkmet Ikkunoden suojasäleköt allntalatteet Ohjauspyörä Kaasupoljn Jarrupoljn Pysäköntjarru ahteen valtsn alonkytkmet rrankytkn, käynnstn Pysäytn Mttarsto Merkkvalot Montomosan hallntalatteet Arvosana tyydytt ävä ertt tyydyttävä ertt ertt tyydyttävä tyydyttävä 0 0 "fl [ " 00 Ujo 90 l"t/ \ 80 f \ 0 \ : 60 J t 0 l t Ta&,fws, H:z Kuva 8 OhjUXln ään tason analyys 6

7 Tärnä Joutokäynt oottorn pyörmsnopeus, r/s (r/mn) Tärnä stumessa 8 0 (00 600) Normaal 7 8 työskentely ( 00 00) Tärnän ktyvyys, m/s 0 0 Tarkastelua Kuormatraktorn ergonomset perusomnasuudet evät t äysn sovellu montomkoneelle Näkyvyyttä ohjaamosta t yön akana hattaa katon tukplar, joka sjatsee näkökentän keskalueella Moottorn pysäytn on anoastaan ajosuunnassa Kuormamen hallnta tapahtuu kuus vpuj är j estelmällä, jota vodaan ptää montomkoneessa vanhentuneena järjestelmänä Hallntavpujen kotelot evät hattaa kuljettajan jalkojen lkettä 7

8 Metsäteho Revew /977 TII INI PROCESSff The tarttn Processor s a mult purpose machne for the dembng and buckng of trees It s equpped wth a sde boom and s capabe of dembng several trees at the same tme I t s t herefore sutabe for both clear cuttng and thnnng Its potental output when handng spruce s wth the best met hod 0 sod m per pro d uc t" ve hour when the stem sze s m, and the output costs are marks/m When bunched stems are handled n thnnngs the machne s compettve wth abourntensve methods I t meets present ergonomc requrements we METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO AY :N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasnslta 8 B 000 HELSINKI Puheln HELSINKI 9n PAINOALMISTI