MAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ"

Transkriptio

1 6/ 1979 MAKERI-HARVESTERI Markku Melkko Makeri - harvesteri on pientraktoriperustainen harves teri, joka Ziikkuu jvän puuston seassa pazstazza. Se kaataa, karsii, katkoo ja kasaa puut yksitezzen joko ajouran varteen tai pazstazze. Suurin puu, minm se pystyy ksittezemän, on tyviimitaztaan 25 m. Ensimmäis en harvennuksen männikss, joka maastoztaan ozi hezppoa, harvesterin tuotos ozi mene3elmn mukaan keskimn 3. 5, 4. 3 ja 4. 6 m /keytwtunti, kun vastaavat rungon koot ozvat keskimärin. 63,. 6 ja. 67 m. Puutavara tehtiin noin 3-metriseksi. Testaus suoritettiin Zumettomana aikana. Vaurioinventoinnissa todettiin noin 1 %:ssa puista jonkinasteinen vaurio maanpinnan yuozezza. Juuristavaurioita ei inventoi tu. jis Yksikö n peruskoneena on Makeri- t raktori. Moni toimiosa muodostuu kahdesta suoras ta l e ikkuuteräs tä, joilla tehdään sekä kaatoe t tä ka t kontaleikkaukset, kahdesta syö ttör ullasta ja kolmesta karsintaterästä,j oista yks i on kiinteä ja kaksi liikkuvaa. Kone t ta valmistaa raumalainen Oy. t. Laine j a s i t ä mar kki noi Formaomp Oy, Sponsor Oy:n me ts äkoneryhmä. Koneen hinta talvella 1979 oli 2 mk. Takuuaika on 6 kuukautta tai 1 t untia. TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO Metsä t eho t ut ki konetta syksyllä 1978 A. Ahlström Osakeyhtiön t yömaalla Eurassa. Tutkimus t yömaa oli ens i mmäisen harvennuksen Testauksen aikana Laite toimi hyvin j a kartodettiin varsin tyydytks i. Koneen ergonomisia ominaisuuksia ei ssä yhteydess selvitetty. sintajzki Laitteen on suunnitellut ja rakentanut raumazainen Oy M. Laine. Metsteho on tukenut hanketta maa- ja metstazousminis teri Z t<t saaduilla, kasvatusmetsien puunkorjuun kehitseen osoitetuilla varoilla. YLEISTÄ Makeri-harvesterin kehittämistyön tavoitteena on ollut pienharvesteri, joka pystyy liikkumaan harvennusmetsässä jäävän puuston seassa sekä kaatamaan, karsimaan, katkomaan ja kasaamaan poistettavat puut jäävää puustoa vaurioittamatta. Kuva 1. Hakeri-harvesteri. Va l ok. Metsäteho 1

2 Kuva 2. Makeri-harvesteri. Mi ttapiirros (mitat mm:einä) männi kkö, j onka maasto ol i puutavar an metsätraktorikuljetuks en ohjemaksusopimusten mukaista 1. luokkaa. Valmistettava puutavara oli pelkästään kuitupuuta ja se tehtiin noin 3-metriseksi. Tutkimusaineisto oli seuraava. lenetelmässä A (kuva 3) puutavara valmistettiin Makeri-harvesterilla 3 m:n välein olevien, 4 m leveiden aj ourien varteen. Menetelmä vastaa yleisesti käytössä olevaa miestyönä tehtävää hakkuuta kasoihin ajouran varteen. Puita, kpl Puita, m 3 $, 1 A Menetelmä B C MENETELMÄ A 3m 3m E t r lf» 1 1 r l <tl 'ij 1 E) : fll!?$ 4: f; ie; ft Jr Yhteensä t; I I d! Menetelmässä B puutavara valmistettiin Makeri-harvesterilla 15 m:n välein olevien, 2.5 m leveiden ajourien varteen. Puutavara kuljetettiin metsästä pientraktorilla. Menetelmässä C puutavara valmistettiin Makeri-harvesterilla 3 m:n välein olevien, 4 m leveiden ajourien varteen pitkäulotteisen kuormaimen ulottuville. Harvesterin työskentelytavan vuoksi puutavara tuli osittain ns. apu-urien varteen. Menetelmä vastaa miestyönä tehdyssä hakkuussa kasausta 3. 1 m:n vyöhykkeelle ajouran keskeltä mitattuna. Kaikissa menetelmissä kuljettaja valitsi poistettavat puut. Testauksen aikana konetta kuljetti esittelykuljettaja, j oka oli ajanut 1. prototyyppiä noin 1.5 kk:n ajan ja tätä harvesteria noin 1 viikon ajan ennen testausta. Kone toimi teknisesti varsin hyvin. Työntutkija seurasi koneen työskentelyä seuraavalla sivulla olevassa ase telmassa esitetyn aikaj aon mukaan. Puista merkittiin muistiin rinnankorkeusläpi mitta. Puut kuutioitiin W-tietojen perusteella. Jäävälle puustolle aiheutuneet vauriot inventoitiin neljältä koealalta. TE KNISET TIEDOT Päämitat Kuva 3. Kokeillut työmene t elmät Pituus, monitoimiosa pystyasennossa " alas kallistettuna 3 5 mm 4 5 IIID 2

3 Leveys, monitoimiosa pystyasennossa sivulla Korkeus Haavar a Paino noin e t uakselilla taka-akseli lla 1 6 mm 2 1 mm 2 37 mm 45 mm 2 9 kg kg kg Katkontalaitteisto Puut katkotaan hydraulisella leikkurilla, jossa on kaksi suoraa terää. Suurin katkootapaksuus Purist usvoima 25 tmii 135 kn Moottori Moottori on Hatz, 2-syl interinen, 4-tahtinen, ilmajäähdyt teinen suorasuihkutusdiesel. Moottorin teho on 22 kw/5 r/s. Voimansiirto Voimansiirto on hydrostaattinen. Säätötilavuuspumpun ja hydraulimoottorin käsittävä piiri on erikseen molemmille teloille. Nopeuden säätö tapahtuu pumpun tuottoa muuttamalla. Monitoimiosa Korkeus Leveys Pituus Paino Kallis tus sivulle Kallistus taakse 1 51 ll1l!l 1 mm 76 mm noin 7 kg TOIMINTAPERIAATE Makeri- harvesteri käsittelee puita yksitellen. Kone ajetaan puun juurelle ja puuhun tartut aan puristamalla karsiotaterät ja syöttör ullat puun ympärille. Puu leikataan kannosta irti leikkuuterillä ja kuljetetaan pystyasennossa käsi t telypaikalle. Puu kaade t aan monitotmtosaa kallistamalla ja karsitaan ja katkotaan kuten jatkuvatoimisilla prosessoreilla. Valmis puutavar a kasautuu koneen sivulle joko koneen suuntaisesti tai poikittain koneeseen nähden. Puutavara on mahdollista valmistaa myös koneen alle. Koska valmis puutavara kasautuu koneen oikealle puolelle, t yöskentely suj uu palstalla joustavimmin siten, että harvesteri käsittelee etenemissuuntaansa nähden vain ajouran oikealla puolella j a ajouralla olevia puita. Tällöin puutavarakasat eivn t vaikeuta harvesterin liikkumista palstalla jäävän puuston seassa. Hydraulijärjestelmä Kaikki toiminnot tapahtuvat avoimellj järjestelmällä. Pumpun tuotto on 79 dm /min. Pumpun paine on 2 baaria. TUT Kl MUSTU LO KSET Ajanmenekki Ottolaitteisto Puuhun tartutaan karsintaterillä j a syöttör ullilla. Karsintalaitteisto Puu karsitaan kahden liikkuvan ja yhden kiinteän karsintaveitsen avulla. Liikkuvat karsintaveitset ovat kiinteän veitsen takana. Syöttölaitteisto Puu vedet ään karsintalinjan l äpi kahden lieriömäisen rullan avulla. Rullat on varustettu lamelliliukuesteillä. Rullat keskittävät puun. Puristusvoima on riippuvainen vetovoimasta ja puun halkaisijasta. Syöttörullan läpimitta Suurin rullien avautuma Suurin syöttövoima Syöttönopeus 255 mm 335 mm 2 kn mak s. 1 m/ s Tehoaj an rakenne j a menekki keskimäärin tutkimustyömaal la Menete lmä A B Suhteellinen ajanmenekki, Siirtyminen puulle Tarttuminen + katkaisu Siirtymi nen puun kanssa Karsinta + katkoota Häiriöt l TEHOAIKA YHTEENSÄ, Työntutkimustiedot % min/puu Rungon keskikoko, m Rinnankorkeusläpimitta keskimäärin, m Kasan koko 3 keskimäär in, m Käsiteltyjä puita, kpl Siirt ymiamatka keskimäär in, m Jäävä puusto, kpl/ha 3 OlO 26 % 3

4 8 "!: 6 - :;.: : 15 T------r----_,'-T------r----_, "E r r r----_, Rungon koko, m 3 Kuva 4. Rungon koen vaikutus tarttumis- + katkaisuaikaan Työmenetelmässä A (ajouraväli 3 m) harvesterilta on kulunut huomattava osa ajasta, 45 %, puun noutamiseen palstalta ajouran varteen. Tämä vaikuttaa varsin paljon koneen tuotokseen, etenkin pieniä puita käsiteltäessä, koska puut käsitellään yksitellen. Työmenetelmissä B ja C koneelta vaaditaan vähemmän ajamista, mikä näkyy sekä siirtymisajoista että -matkoista. Ilmeisesti työmenetelmien B ja C edullisuus verrattuna menetelmään A tulee vielä selvemmin esille kohteissa, joissa maasto on vaikeampaa kuin kokeilukohteissa. Mitä vaikeampaa maasto on, sitä hitaammin kone liikkuu ja sitä enemmän siirtymismatka vaikuttaa tuotokseen. Rungon koko ei näytä juuri vaikuttavan tarttumis- + katkaisuaikaan (kuva 4), mikä osoittaa sitä, että koneen ja katkaisulaitteen teho riittävät hyvin tämänkokoisille puille. Samoin karsinta-katkonta-aika (kuva 5) osoittaa, että kone jaksaa pitää syöttönopeuden suunnilleen samana puun koosta 8o.-----, , enetelf!iia.:! : r r " L Sii rtyjiisaat ke, Kuva 6. Siirtymisaika s iirtymisma tkan mukaan siirryttäessä puun kanssa riippumatta, kun koneen teoreettinen syött önopeus on noin 1 m/s. Teoreettista syöttönopeutta tuskin voidaan juuri nykyisest ään nostaa, jos koneen tehoarvot pidetään entisellään. Siirtyminen puun kanssa (kuva 6) on ollut menetelmässä A hieman hitaampaa kuin menetelmässä B ja C, vaikka alueet olivat maastollisesti samanlaiset. Ero ajoissa saattaa johtua siitä, että t yöskentely aloitettiin menetelmällä A. Keskimääräiset siirtymisajat ilman puuta on esitetty kuvassa 7. Aikoja ei ole esitetty menetelmittäin, koska eri menetelmien välillä ei ollut eroa. Siirtyminen ilman puuta on ollut hieman hitaampaa kuin siirtyminen puun kanssa. Tämä johtunee siitä, että kuljettaja valitsi poistettavat puut työskentelyn yhteydessä. Samoin puulle mentäessä joudutaan sopivaa a j oreittiä usein aeskelemaan", kun taas palata voidaan vanhoja jälkiä. 5 V / -" 4 : 2 1 V / r / / / Rungon koko, 3 Si irtyooi. t ko Rungon koen vaikutus karsinta-katkonta Kuva 5. aikaan Kuva 7. Siirtymisaika siirtymisoatkan mukaan siirryttäessä ilman puuta 4

5 ;:; 8. ;l _g ",., 6. E.= "' 8 E : 6!l " 4 2 Uyt t tuntikusta froukset..::::::,._ Rungon koko, Kuva 8. Rungon koon vaikutus ke r i -ha rv este r in ehotunt i tu o t ok se en. Puulaj i mänty Rungon koko, Kuva 9. Puutavaran hakkuukustannukset Makeriharvesterilla. MenetelMä A Tuotokset Menetelmässä A tuotos on ollut selvästi pienempi kuin menetelmissä B ja C. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että menetelmässä A harvesteri joutuu ajamaan enemmän sekä puun kanssa että ilman,jolloin harvesterin varsinaiseen työhön - kaatamiseen ja puutavaran valmistamiseen - käyttämän ajan osuus pienenee. Keskimää r äiset käyttötuntituotokset menetelmittäin olivat: Mene t elmä A B T o t os, m /käyttötunti Rungon k o k keskim., m Alle 15 min:n keskeytysten osuutena on käytetty 1 %:a tehoajasta. KUSTANNUKSET Kuvissa 9 ja 1 on esitetty puutavaran hakkuukustannukset Makeri-harvesterilla rungon koon ja käyttötuntikustannusten mukaan. Makeri-harvesterista j a näin myös sen käyttökustannuksista on vielä vähän kokemuksia. Tämän vuoksi laskelmissa on käytetty kolmea eri käyttötuntikustannusta,joihin päästään likimain käyttämällä koneen hintana 2 mk :aa, vaihtoarvona 15 %:a, poistoaikana vuotta j a käyttöasteena 6. 7 %: a. Vuotuisena työaikana on käytetty 2 15 tuntia, johon päästään käyttämällä konetta esimerki ksi 1 kk vuodessa 1 h/pv. Keskimäär in 1 tuntiin/pv päästään käyttämäl l ä konet ta osan vuotta (noin 1/4) kaksivuorot yössä. Puunkorjuukustannukset menetelmittä in tutkimustyömaalla on esitetty taul ukossa 1. Korjuuketjut olivat: Menetelmä A Metsä- kuljetus Puu t avaran hakkuu Maker i - harvesteri + tavallinen kuormat r ak tor i ll Makeri-harvesteri + 1 ' \ Makeri-harvester i keri - kuormatraktori kuormatraktor i + + liukupuomikuormain \ Uytt6t i - kus taiyijkset, t" M,._ Rungon koko, Kuva 1. Puutavaran hakkuukustannukset Makeriharves t er illa. Menetelmä t B j a C 5

6 TAULUKKO 1 Puunkor j uukustannuks e t menetelmittäin tutkimustyömaalla Menetelmä Työnvaihe A B 9 l Makeri- harvesjterin käytt öt unt ikust annukset, mk 1 l 9 -, mk/m3 1 Puut avaran hakkuu 25, 64 28, 49 34,19 21,18 23, 53 28,24 19,69 21,88 26,26 Puut avar an metsäkuljetus 8,1 8, 1 8, 1 11,85 11,85 11,85 9,21 9, 21 9,21 Yhteensä 33,65 36, 5 42, 2 33, 3 35,38 4,9 28,9 31,9 35,47 Makeri-kuormatraktorin käyttötuntikustannuksina on käytetty 72,3 mk:aa ja laskentaperustei na seuraavia. Hakkuu miestyönä (sisä ltää sosiaalikulut) ja kuljetus samoilla koneilla kuin em. menetelmissä, johtaa seuraaviin kustannuksii n. Hinta Vaihtoarvo (15 %) Vuotuinen työaika (1 kk X pv X 1 h) Käyttöaste Poistoaika 14 mk 21 mk 2 15 h 8 % 4 V Menetel mä A.B mk/m 3 Hakkuu miestyönä 24,71 25,99 23,21 Metsäkuljetus 7,72 11,85 8, 92 Jos käyttöaste on ja muut perusteet samat kuin edellä, käyttötuntikustannukset ovat 76,7 mk. Makeri-kuoatraktorin tuotoksena on käytetty 6.1 m :ä/käyttötunti (Metsätehon katsaus 16/1977). Edul lisimpiin korjuukustannuksiin päästään, kun puutavara valmistetaan Hakeri-harvesterilla palstalle kasoihin ja ajetaan kuormatraktorilla, jossa on pitkäulotteinen kuormain. Yhteensä 32,43 37,84 32, 13 Kuvissa 11 ja 12 on esitetty Makeri-harvesterilta vaadittavat tuotokset männikössä rungon koon, oksaisuuden ja käyttötuntikustannusten mukaan,j otta sen käyttö olisi yh t ä edull ista kui n hakkuu mi estyönä. Pelkästään suoranaisten yksikkökustannusten kannalta Makeri-harvesterin käyttö menetelmässä A näyttää muodostuvan kilpailukykyiseksi miestyönä tehtävän hakkuun kanssa,kun harvesterin käyttötuntikustannukset ovat 8-6 E Oksohuu luokka 2 KAyttöt - nt i- kust ann kset, mk - -,_ 1 / - :-- 9 ::::= E r r Rungon koko, m Runqon koko.,3 Kuva 11. ke r i -h arvest e rilt a vaadittavat t uo t okset menetelmässä A 6

7 Oksolsu sluokko s b r-----;----,! i !! r-----;------:::;;-"""'=---r-----;----, "k r-----;----, t r-----; r-----;----, Rungon koko, _; Rungon koko,.? Kuva 12. Makeri-harvesterilta vaadittavat tuotokset menetelmissä 8 ja C noin 9 mk tai pienemmät. Menetelmissä B ja C Makeri-harvesterin käyttötuntikustannukset saisivat vastaavasti olla markkaa. VAURIOSELVITYS Makeri-harvesterin pystyyn jäävälle puustolle maanpinnan yläpuolelle aiheuttamat vauriot inventoitiin neljältä koealalta. Juuristolle aiheutuneita vaurioita ei selvitetty. Vaurio katsottiin pintavaurioksi silloin, kun vain puun kuori oli rikkoutunut. Kun myös puuaines oli vahingoittunut, vaurion katsottiin olevan syvä. Kaiken kaikkiaan vaurioituneita puita oli noin 1 % jäävistä puista. Juuristavaurioita kone aiheuttaa sulan maan aikana. Kuinka paljon ja mikä niiden merkitys on jäävälle puustolle, on vielä epäselvää. Varminta tässä vaiheessa lieneekin käyttää konetta sulan maan aikana vain männiköissä ja kuusikkoihin mennään vain jäätyneen ja mieluimmin lumipeitteisen maan aikana. PÄÄTELMIÄ Teknisesti Makeri-harvesteri toimi testauksen aikana hyvin. Koneen tehot tuntuivat riittävän kuitupuunkokoiselle puustolle ja työjälki oli varsin tyydyttävää. Monitoimiosan kallistusmekanismi mahdollistaa joustavan työskentelyn jäävän puuston seassa. Kuljettajan valitessa poistettavat puut leimauskustannukset jäävät pois. Tällöin kuljettaja voi helpommin myös valita ajoreitit, jolloin jäävien puiden vaurioitumisriski pienenee. Puutavaran hakkuun suoranaisten yksikkökustannusten perusteella näyttää siltä,että Makeri-harvesterille edullisissa olosuhteissa harvesterin käyttäminen on kilpailukykyistä, jos sen käyttötuntikustannukset ovat alle 1 11 mk:n. Kuitenkin tämä riippuu hyvin paljon mm. koneen kestävyydestä, käyttövarmuudesta jne. Pelkästään puutavaran korjuun suoranaiset yksikkökustannukset eivät kuitenkaan ratkaise Makeri-harvesterin käyttökelpoisuutta. Sitä arvioitaessa on otettava huomioon myös seuraavat seikat, jo"ista ei ole vielä riittävästi tietoa. TAULUKKO 2 Puustovauriot tutkimustyömaalla Pintavauriot Syvät vauriot Työmene- Koe- Koealan Jääviä Vaurion pinta-ala, m2 telmä ala koko, m2 puita, kpl/ha < < Vaurioituneita puita, 't A

8 - Koneen maastokelpoisuus ja maaston vaikutus tuotokseen - Lumen vaikutus tuotokseen ja vuotuiseen käyttötuntimäärään - Vauriot - Kuljettajan suorittaman paistettavien puiden valinnan vaikutus jäävään puustoon - Ergonomia - Organisaatio Vasta edellä mainittujen seikkojen selvittämisen jälkeen }keri-harvesterin käytön kannattavuutta voidaan paremmin arvioida. Metsäteho Review 6/1979 MAKER 1 HARVESTER A omplete English version of the work was published in Metsäteho Review 6 A/1979. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin ISSN HELSI KJ 1979 PAINOV

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

ÖSA 705/260 -HARVESTERI

ÖSA 705/260 -HARVESTERI 19/1979 ÖSA 705/60 -HARVESTERI Veikko Ylä-Hemmilä ljsa 705/60 - harvesteri on ruotsalaisvalmisteinen kone, joka kaataa, karsii, katkoa, laji ttelee ja kasaa puut. Harvesterin alustakoneena on kuormatraktori

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen 7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289 METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET 0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään

Lisätiedot

MOBATIHD SELOSTE 8/1975. Opastinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin 9o-1400ll OKSARAAKA-AINEEN T I I V I S T Ä M I N E N. Markku Melkko JOHDANTO

MOBATIHD SELOSTE 8/1975. Opastinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin 9o-1400ll OKSARAAKA-AINEEN T I I V I S T Ä M I N E N. Markku Melkko JOHDANTO MOBATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-1400ll SELOSTE 8/1975 il OKSARAAKA-AINEEN T I I V I S T Ä M I N E N Markku Melkko JOHDANTO Oksaraaka-aineen korjuuketjuissa vaihtoehtoisina haketuspaikkoina

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO 24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

a saus ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi 15/1982 YLEISKUVAUS tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa

a saus ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi 15/1982 YLEISKUVAUS tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa MITSATIHON a saus 5/982 ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi Työskente~y tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa tehokasta~ ja koneiden puunkäsittelynopeudet

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

8/1979 TTS- PROSESSORI. -iarkku Melkko

8/1979 TTS- PROSESSORI. -iarkku Melkko 8/979 TTS- PROSESSORI -iarkku Melkko MITSATIHO Opastinailta 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin (9) 4 SELOSTE 8/979 8/979 'ITS-PROSESSORI -arkku Melkko Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO...... Sivu TEKNISIÄ TIETOJA...............

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,

Lisätiedot

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen

Lisätiedot

Harvesteriteknologian. Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa. moniosaaja HARVESTERIKOURAT

Harvesteriteknologian. Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa. moniosaaja HARVESTERIKOURAT HARVESTERIKOURAT 1 HARVESTERIKOURAT Harvesteriteknologian moniosaaja Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa Kesla-harvesterit on suunniteltu kestämään äärimmäisissä olosuhteissa. Markkinoiden parhaimmat materiaalit

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Painot. Omapaino. Akselipainot - edessä - takana. Mittoja. Leveys. Muut mitat

Painot. Omapaino. Akselipainot - edessä - takana. Mittoja. Leveys. Muut mitat MITSATIHON a saus 5/99 FMG 77/ S LOKOMO MOTONALLE JA FMG 77/ S LOKOMO MOTOKARHU KAKSIOTEHARVESTERIT Kaarlo Rieppo FHG 7/ S Lokomo HotoNalle ja FHG 77jl S Lokomo HotoKarhu ovat järeitä kaksioteharvestereita;

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

INTIAANIT JOTKA EIVÄT JÄTTÄNEET JALANJÄLKIÄÄN METSÄÄN

INTIAANIT JOTKA EIVÄT JÄTTÄNEET JALANJÄLKIÄÄN METSÄÄN ENTRACON keskittyy kehittämään, valmistamaan, myymään ja huoltamaan pieniä ja keskisuuria ekologisia metsäkoneita, jotka ovat helposti muunneltavissa nykymetsätalouden asettamiin haasteisiin. Pieni pintapaine,

Lisätiedot

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN

KATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN 11 METSATEHON KATSAUS 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN SCA ja Sunds Verkstäder AB ovat yhteistyössä kehittäneet palstatiellä kulkevan monitoimikoneen, jonka prototyypin nimeksi

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA

ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA

PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA 6/977 PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 344 Esko Mikkonen Kwt moni toimikonei l:le ominaisten laj ittez.umenetelmien Ust!ks-i lajitez.z.aan useita puutavaralajeja,

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

BOBCAT1075-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU

BOBCAT1075-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU 12/196 BOBCAT1-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU Esko Mikkonen Bobcat 1 -kaato-kasauskone - VaUnetprosessori -korjuuketju soveltuu ytettä väksi lähinnä I maastoluokassa Bobcat 1:n heikkojen

Lisätiedot

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,

Lisätiedot

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

PALAX KLAPIKONEMALLISTO

PALAX KLAPIKONEMALLISTO COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

a saus LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi 12/1982 TEKNISIÄ YLEISTIETOJA YLEISKUVAUS Kokonaispaino Moottori Hydrauliikka

a saus LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi 12/1982 TEKNISIÄ YLEISTIETOJA YLEISKUVAUS Kokonaispaino Moottori Hydrauliikka MITSATI ON a saus 12/1982 LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi Lokomo 919/750 osoittautui toiminnailtaan varsin onnistuneeksi. Koneen työskentelyyn j a tuotoksiin vaikutti myönteisesti sen monipuolinen

Lisätiedot

a saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973

a saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973 MITSÄTIHDN a saus 4/1973 VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ Valmet 870 CN on kaksiakselinen, 4- pyöräinen kuormatraktori, jonka kaikki pyörät ovat vetäviä. Konetta valmistaa Valmet Oy :n Lentokonetehdas.

Lisätiedot

PH 3 -KOKOPUUHAKKURI 14/1976

PH 3 -KOKOPUUHAKKURI 14/1976 4/976 PH 3 -KOKOPUUHAKKURI Markku Melkko PH 3 -kokopuuhakkuri, sittemmin TT-palstahakkuri T, on kokonaisten puiden p:zlstqlla tapahtuvaan haketukseen kehitetty haketusyksikk~ Konetta voidaan kliytt~ my~s

Lisätiedot

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO OSATIHO Opastinsilta 8 B ' 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 12/1976 M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO Martti Tynkk.ynen TIIVISTEIMÄ

Lisätiedot

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302 /97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI

ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI 9/ 1980 ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI Veikko Ylä-Hemmilä Valmistaja: Myyjä : Hinta: AB Börjes Mekaniska Verkstad, Ruotsi Oy Ford Ab 1. 4. 1980 noin 925 000 mk Käytössä olevien koneiden lukumäärä

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

U/1978 ABC-KETJUKARSINTALAITE. Esko Mikkonen

U/1978 ABC-KETJUKARSINTALAITE. Esko Mikkonen U/978 ABC-KETJUKARSINTALAITE Esko Mikkonen / ITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 /978 /978 ABC-KETJUKARSINT.ALAITE Esko Mikkonen Sisällys Sivu TIIVISTEUÄ JOHDANTO...... 2 TUTKITUT

Lisätiedot

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

HARVESTERIKOURAT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA

HARVESTERIKOURAT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA HARVESTERIKURAT METSÄTEKNLGIAN MNISAAJA 1 HARVESTERIKURAT 16RH 16RHS 18RH 18RHS HARVESTERI TEKNLGIAN MNISAAJA KESTÄVYYDEN JA VARUSTELUN YLIVIMAA Keslan pitkä kokemus metsäteknologiasta on tuonut sille

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Palautuslaite Boomerang ZHR

Palautuslaite Boomerang ZHR Boomerang palautuslaitteen avulla yksi mies voi käyttää listoituskoneita ja/tai muita koneita ja laitteita puuntyöstössä. Ominaisuudet Arvot Työkappaleen mitat ilman kääntöyks. (mm) Pituus min. 300 max.

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

PONSSE 520H -KUORMAINHARVESTERI

PONSSE 520H -KUORMAINHARVESTERI 987 PONSSE 5H KUORMAINHARVESTERI Kaarlo Rieppo PonM e 52 OH lw.ojuna...i.nhajtvutvu. on koko.tu..o majtkfunoiden kevehnp.ili.. Sen mtu~a ilman tr..ot.a.a;t.to!r.åa. on 52 0 kg. Keveydutään hu..oluna;t.:t.a.

Lisätiedot

AFM-Forest Oy on kotimainen laadukkaiden metsäkoneen hakkuulaitteiden valmistaja. AFM-tuotteita käytetään vaativassa hakkuutyössä niin kotimaassa

AFM-Forest Oy on kotimainen laadukkaiden metsäkoneen hakkuulaitteiden valmistaja. AFM-tuotteita käytetään vaativassa hakkuutyössä niin kotimaassa Tuoteperhe AFM-Forest Oy on kotimainen laadukkaiden metsäkoneen hakkuulaitteiden valmistaja. AFM-tuotteita käytetään vaativassa hakkuutyössä niin kotimaassa kuin ulkomailla. AFM-tuoteperheestä löytyy sopiva

Lisätiedot

Ohjekirja Palax Log rankateline

Ohjekirja Palax Log rankateline Ohjekirja Palax Log rankateline Ohjeisiin on tutustuttava aina ennen laitteen käyttöä Sarjanumero Valmistusvuosi PALAX Lahdentie 9 61400 Ylistaro, FINLAND Tel. +358 6 4745100 Fax. +358 6 4740790 www.palax.fi

Lisätiedot

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu

Lisätiedot

Katkaisu- ja kuorintatyökalut 0,02-16 mm². Embla S-nro 64 065 34

Katkaisu- ja kuorintatyökalut 0,02-16 mm². Embla S-nro 64 065 34 Katkaisu- ja kuorintatyökalut 0,02-16 mm² EMBLA Embla S-nro 64 065 34 Kuorinta- ja katkaisutyökalut. kuorintakapasiteetti: - standardikassetti PVC suorilla terillä 0,02-10 mm², S-nro 64 064 92 - vaihtokasetti

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

EF28 Pien- ja energiapuuharvesteri

EF28 Pien- ja energiapuuharvesteri EF28 Pien- ja energiapuuharvesteri Miksi erikoiskone bioenergia- ja pienpuun korjuuseen? Karsitun rangan edut: -(Harvennusmetsän lannoitus) -Metsäkuljetuksen helppous, ei vaurioita ajouran varrella oleviin

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÄT! PUUNKORJUUN PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN PONSSE HARVESTERIPÄÄT

EDELLÄKÄVIJÄT! PUUNKORJUUN PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN PONSSE HARVESTERIPÄÄT PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN MONIPUOLISTEN JA HELPPOJEN SÄÄTÖMAHDOLLISUUKSIEN ANSIOSTA PONSSE-harvesteripäät soveltuvat laajasti erilaisiin käyttötarpeisiin harvennuksilta

Lisätiedot

HR46x METSÄHARVESTERI. Ylivoimaa harvennukseen

HR46x METSÄHARVESTERI. Ylivoimaa harvennukseen HR46x METSÄHARVESTERI Ylivoimaa harvennukseen Vain taloudellisesti kannattavalla yritystoiminnalla on tulevaisuutta tämä pätee myös metsässä. Metsä Kun metsässä kasvatetaan puuta, pyritään sen tuotanto

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA ,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

H400-sarjan harvesteripäät

H400-sarjan harvesteripäät H400-sarjan harvesteripäät PRODUCTIVITY UPTIME LOW DAILY OPERATING COSTS REVOLUTION LOGGING WILL NEVER BE THE SAME REVOLUTION Korkea tuottavuus ja mittaustarkkuus John Deere on maailman johtava metsäkoneiden

Lisätiedot