MAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ
|
|
- Emma Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6/ 1979 MAKERI-HARVESTERI Markku Melkko Makeri - harvesteri on pientraktoriperustainen harves teri, joka Ziikkuu jvän puuston seassa pazstazza. Se kaataa, karsii, katkoo ja kasaa puut yksitezzen joko ajouran varteen tai pazstazze. Suurin puu, minm se pystyy ksittezemän, on tyviimitaztaan 25 m. Ensimmäis en harvennuksen männikss, joka maastoztaan ozi hezppoa, harvesterin tuotos ozi mene3elmn mukaan keskimn 3. 5, 4. 3 ja 4. 6 m /keytwtunti, kun vastaavat rungon koot ozvat keskimärin. 63,. 6 ja. 67 m. Puutavara tehtiin noin 3-metriseksi. Testaus suoritettiin Zumettomana aikana. Vaurioinventoinnissa todettiin noin 1 %:ssa puista jonkinasteinen vaurio maanpinnan yuozezza. Juuristavaurioita ei inventoi tu. jis Yksikö n peruskoneena on Makeri- t raktori. Moni toimiosa muodostuu kahdesta suoras ta l e ikkuuteräs tä, joilla tehdään sekä kaatoe t tä ka t kontaleikkaukset, kahdesta syö ttör ullasta ja kolmesta karsintaterästä,j oista yks i on kiinteä ja kaksi liikkuvaa. Kone t ta valmistaa raumalainen Oy. t. Laine j a s i t ä mar kki noi Formaomp Oy, Sponsor Oy:n me ts äkoneryhmä. Koneen hinta talvella 1979 oli 2 mk. Takuuaika on 6 kuukautta tai 1 t untia. TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO Metsä t eho t ut ki konetta syksyllä 1978 A. Ahlström Osakeyhtiön t yömaalla Eurassa. Tutkimus t yömaa oli ens i mmäisen harvennuksen Testauksen aikana Laite toimi hyvin j a kartodettiin varsin tyydytks i. Koneen ergonomisia ominaisuuksia ei ssä yhteydess selvitetty. sintajzki Laitteen on suunnitellut ja rakentanut raumazainen Oy M. Laine. Metsteho on tukenut hanketta maa- ja metstazousminis teri Z t<t saaduilla, kasvatusmetsien puunkorjuun kehitseen osoitetuilla varoilla. YLEISTÄ Makeri-harvesterin kehittämistyön tavoitteena on ollut pienharvesteri, joka pystyy liikkumaan harvennusmetsässä jäävän puuston seassa sekä kaatamaan, karsimaan, katkomaan ja kasaamaan poistettavat puut jäävää puustoa vaurioittamatta. Kuva 1. Hakeri-harvesteri. Va l ok. Metsäteho 1
2 Kuva 2. Makeri-harvesteri. Mi ttapiirros (mitat mm:einä) männi kkö, j onka maasto ol i puutavar an metsätraktorikuljetuks en ohjemaksusopimusten mukaista 1. luokkaa. Valmistettava puutavara oli pelkästään kuitupuuta ja se tehtiin noin 3-metriseksi. Tutkimusaineisto oli seuraava. lenetelmässä A (kuva 3) puutavara valmistettiin Makeri-harvesterilla 3 m:n välein olevien, 4 m leveiden aj ourien varteen. Menetelmä vastaa yleisesti käytössä olevaa miestyönä tehtävää hakkuuta kasoihin ajouran varteen. Puita, kpl Puita, m 3 $, 1 A Menetelmä B C MENETELMÄ A 3m 3m E t r lf» 1 1 r l <tl 'ij 1 E) (@ : fll!?$ 4: f; ie; ft Jr Yhteensä t; I I d! Menetelmässä B puutavara valmistettiin Makeri-harvesterilla 15 m:n välein olevien, 2.5 m leveiden ajourien varteen. Puutavara kuljetettiin metsästä pientraktorilla. Menetelmässä C puutavara valmistettiin Makeri-harvesterilla 3 m:n välein olevien, 4 m leveiden ajourien varteen pitkäulotteisen kuormaimen ulottuville. Harvesterin työskentelytavan vuoksi puutavara tuli osittain ns. apu-urien varteen. Menetelmä vastaa miestyönä tehdyssä hakkuussa kasausta 3. 1 m:n vyöhykkeelle ajouran keskeltä mitattuna. Kaikissa menetelmissä kuljettaja valitsi poistettavat puut. Testauksen aikana konetta kuljetti esittelykuljettaja, j oka oli ajanut 1. prototyyppiä noin 1.5 kk:n ajan ja tätä harvesteria noin 1 viikon ajan ennen testausta. Kone toimi teknisesti varsin hyvin. Työntutkija seurasi koneen työskentelyä seuraavalla sivulla olevassa ase telmassa esitetyn aikaj aon mukaan. Puista merkittiin muistiin rinnankorkeusläpi mitta. Puut kuutioitiin W-tietojen perusteella. Jäävälle puustolle aiheutuneet vauriot inventoitiin neljältä koealalta. TE KNISET TIEDOT Päämitat Kuva 3. Kokeillut työmene t elmät Pituus, monitoimiosa pystyasennossa " alas kallistettuna 3 5 mm 4 5 IIID 2
3 Leveys, monitoimiosa pystyasennossa sivulla Korkeus Haavar a Paino noin e t uakselilla taka-akseli lla 1 6 mm 2 1 mm 2 37 mm 45 mm 2 9 kg kg kg Katkontalaitteisto Puut katkotaan hydraulisella leikkurilla, jossa on kaksi suoraa terää. Suurin katkootapaksuus Purist usvoima 25 tmii 135 kn Moottori Moottori on Hatz, 2-syl interinen, 4-tahtinen, ilmajäähdyt teinen suorasuihkutusdiesel. Moottorin teho on 22 kw/5 r/s. Voimansiirto Voimansiirto on hydrostaattinen. Säätötilavuuspumpun ja hydraulimoottorin käsittävä piiri on erikseen molemmille teloille. Nopeuden säätö tapahtuu pumpun tuottoa muuttamalla. Monitoimiosa Korkeus Leveys Pituus Paino Kallis tus sivulle Kallistus taakse 1 51 ll1l!l 1 mm 76 mm noin 7 kg TOIMINTAPERIAATE Makeri- harvesteri käsittelee puita yksitellen. Kone ajetaan puun juurelle ja puuhun tartut aan puristamalla karsiotaterät ja syöttör ullat puun ympärille. Puu leikataan kannosta irti leikkuuterillä ja kuljetetaan pystyasennossa käsi t telypaikalle. Puu kaade t aan monitotmtosaa kallistamalla ja karsitaan ja katkotaan kuten jatkuvatoimisilla prosessoreilla. Valmis puutavar a kasautuu koneen sivulle joko koneen suuntaisesti tai poikittain koneeseen nähden. Puutavara on mahdollista valmistaa myös koneen alle. Koska valmis puutavara kasautuu koneen oikealle puolelle, t yöskentely suj uu palstalla joustavimmin siten, että harvesteri käsittelee etenemissuuntaansa nähden vain ajouran oikealla puolella j a ajouralla olevia puita. Tällöin puutavarakasat eivn t vaikeuta harvesterin liikkumista palstalla jäävän puuston seassa. Hydraulijärjestelmä Kaikki toiminnot tapahtuvat avoimellj järjestelmällä. Pumpun tuotto on 79 dm /min. Pumpun paine on 2 baaria. TUT Kl MUSTU LO KSET Ajanmenekki Ottolaitteisto Puuhun tartutaan karsintaterillä j a syöttör ullilla. Karsintalaitteisto Puu karsitaan kahden liikkuvan ja yhden kiinteän karsintaveitsen avulla. Liikkuvat karsintaveitset ovat kiinteän veitsen takana. Syöttölaitteisto Puu vedet ään karsintalinjan l äpi kahden lieriömäisen rullan avulla. Rullat on varustettu lamelliliukuesteillä. Rullat keskittävät puun. Puristusvoima on riippuvainen vetovoimasta ja puun halkaisijasta. Syöttörullan läpimitta Suurin rullien avautuma Suurin syöttövoima Syöttönopeus 255 mm 335 mm 2 kn mak s. 1 m/ s Tehoaj an rakenne j a menekki keskimäärin tutkimustyömaal la Menete lmä A B Suhteellinen ajanmenekki, Siirtyminen puulle Tarttuminen + katkaisu Siirtymi nen puun kanssa Karsinta + katkoota Häiriöt l TEHOAIKA YHTEENSÄ, Työntutkimustiedot % min/puu Rungon keskikoko, m Rinnankorkeusläpimitta keskimäärin, m Kasan koko 3 keskimäär in, m Käsiteltyjä puita, kpl Siirt ymiamatka keskimäär in, m Jäävä puusto, kpl/ha 3 OlO 26 % 3
4 8 "!: 6 - :;.: : 15 T------r----_,'-T------r----_, "E r r r----_, Rungon koko, m 3 Kuva 4. Rungon koen vaikutus tarttumis- + katkaisuaikaan Työmenetelmässä A (ajouraväli 3 m) harvesterilta on kulunut huomattava osa ajasta, 45 %, puun noutamiseen palstalta ajouran varteen. Tämä vaikuttaa varsin paljon koneen tuotokseen, etenkin pieniä puita käsiteltäessä, koska puut käsitellään yksitellen. Työmenetelmissä B ja C koneelta vaaditaan vähemmän ajamista, mikä näkyy sekä siirtymisajoista että -matkoista. Ilmeisesti työmenetelmien B ja C edullisuus verrattuna menetelmään A tulee vielä selvemmin esille kohteissa, joissa maasto on vaikeampaa kuin kokeilukohteissa. Mitä vaikeampaa maasto on, sitä hitaammin kone liikkuu ja sitä enemmän siirtymismatka vaikuttaa tuotokseen. Rungon koko ei näytä juuri vaikuttavan tarttumis- + katkaisuaikaan (kuva 4), mikä osoittaa sitä, että koneen ja katkaisulaitteen teho riittävät hyvin tämänkokoisille puille. Samoin karsinta-katkonta-aika (kuva 5) osoittaa, että kone jaksaa pitää syöttönopeuden suunnilleen samana puun koosta 8o.-----, , enetelf!iia.:! : r r " L Sii rtyjiisaat ke, Kuva 6. Siirtymisaika s iirtymisma tkan mukaan siirryttäessä puun kanssa riippumatta, kun koneen teoreettinen syött önopeus on noin 1 m/s. Teoreettista syöttönopeutta tuskin voidaan juuri nykyisest ään nostaa, jos koneen tehoarvot pidetään entisellään. Siirtyminen puun kanssa (kuva 6) on ollut menetelmässä A hieman hitaampaa kuin menetelmässä B ja C, vaikka alueet olivat maastollisesti samanlaiset. Ero ajoissa saattaa johtua siitä, että t yöskentely aloitettiin menetelmällä A. Keskimääräiset siirtymisajat ilman puuta on esitetty kuvassa 7. Aikoja ei ole esitetty menetelmittäin, koska eri menetelmien välillä ei ollut eroa. Siirtyminen ilman puuta on ollut hieman hitaampaa kuin siirtyminen puun kanssa. Tämä johtunee siitä, että kuljettaja valitsi poistettavat puut työskentelyn yhteydessä. Samoin puulle mentäessä joudutaan sopivaa a j oreittiä usein aeskelemaan", kun taas palata voidaan vanhoja jälkiä. 5 V / -" 4 : 2 1 V / r / / / Rungon koko, 3 Si irtyooi. t ko Rungon koen vaikutus karsinta-katkonta Kuva 5. aikaan Kuva 7. Siirtymisaika siirtymisoatkan mukaan siirryttäessä ilman puuta 4
5 ;:; 8. ;l _g ",., 6. E.= "' 8 E : 6!l " 4 2 Uyt t tuntikusta froukset..::::::,._ Rungon koko, Kuva 8. Rungon koon vaikutus ke r i -ha rv este r in ehotunt i tu o t ok se en. Puulaj i mänty Rungon koko, Kuva 9. Puutavaran hakkuukustannukset Makeriharvesterilla. MenetelMä A Tuotokset Menetelmässä A tuotos on ollut selvästi pienempi kuin menetelmissä B ja C. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että menetelmässä A harvesteri joutuu ajamaan enemmän sekä puun kanssa että ilman,jolloin harvesterin varsinaiseen työhön - kaatamiseen ja puutavaran valmistamiseen - käyttämän ajan osuus pienenee. Keskimää r äiset käyttötuntituotokset menetelmittäin olivat: Mene t elmä A B T o t os, m /käyttötunti Rungon k o k keskim., m Alle 15 min:n keskeytysten osuutena on käytetty 1 %:a tehoajasta. KUSTANNUKSET Kuvissa 9 ja 1 on esitetty puutavaran hakkuukustannukset Makeri-harvesterilla rungon koon ja käyttötuntikustannusten mukaan. Makeri-harvesterista j a näin myös sen käyttökustannuksista on vielä vähän kokemuksia. Tämän vuoksi laskelmissa on käytetty kolmea eri käyttötuntikustannusta,joihin päästään likimain käyttämällä koneen hintana 2 mk :aa, vaihtoarvona 15 %:a, poistoaikana vuotta j a käyttöasteena 6. 7 %: a. Vuotuisena työaikana on käytetty 2 15 tuntia, johon päästään käyttämällä konetta esimerki ksi 1 kk vuodessa 1 h/pv. Keskimäär in 1 tuntiin/pv päästään käyttämäl l ä konet ta osan vuotta (noin 1/4) kaksivuorot yössä. Puunkorjuukustannukset menetelmittä in tutkimustyömaalla on esitetty taul ukossa 1. Korjuuketjut olivat: Menetelmä A Metsä- kuljetus Puu t avaran hakkuu Maker i - harvesteri + tavallinen kuormat r ak tor i ll Makeri-harvesteri + 1 ' \ Makeri-harvester i keri - kuormatraktori kuormatraktor i + + liukupuomikuormain \ Uytt6t i - kus taiyijkset, t" M,._ Rungon koko, Kuva 1. Puutavaran hakkuukustannukset Makeriharves t er illa. Menetelmä t B j a C 5
6 TAULUKKO 1 Puunkor j uukustannuks e t menetelmittäin tutkimustyömaalla Menetelmä Työnvaihe A B 9 l Makeri- harvesjterin käytt öt unt ikust annukset, mk 1 l 9 -, mk/m3 1 Puut avaran hakkuu 25, 64 28, 49 34,19 21,18 23, 53 28,24 19,69 21,88 26,26 Puut avar an metsäkuljetus 8,1 8, 1 8, 1 11,85 11,85 11,85 9,21 9, 21 9,21 Yhteensä 33,65 36, 5 42, 2 33, 3 35,38 4,9 28,9 31,9 35,47 Makeri-kuormatraktorin käyttötuntikustannuksina on käytetty 72,3 mk:aa ja laskentaperustei na seuraavia. Hakkuu miestyönä (sisä ltää sosiaalikulut) ja kuljetus samoilla koneilla kuin em. menetelmissä, johtaa seuraaviin kustannuksii n. Hinta Vaihtoarvo (15 %) Vuotuinen työaika (1 kk X pv X 1 h) Käyttöaste Poistoaika 14 mk 21 mk 2 15 h 8 % 4 V Menetel mä A.B mk/m 3 Hakkuu miestyönä 24,71 25,99 23,21 Metsäkuljetus 7,72 11,85 8, 92 Jos käyttöaste on ja muut perusteet samat kuin edellä, käyttötuntikustannukset ovat 76,7 mk. Makeri-kuoatraktorin tuotoksena on käytetty 6.1 m :ä/käyttötunti (Metsätehon katsaus 16/1977). Edul lisimpiin korjuukustannuksiin päästään, kun puutavara valmistetaan Hakeri-harvesterilla palstalle kasoihin ja ajetaan kuormatraktorilla, jossa on pitkäulotteinen kuormain. Yhteensä 32,43 37,84 32, 13 Kuvissa 11 ja 12 on esitetty Makeri-harvesterilta vaadittavat tuotokset männikössä rungon koon, oksaisuuden ja käyttötuntikustannusten mukaan,j otta sen käyttö olisi yh t ä edull ista kui n hakkuu mi estyönä. Pelkästään suoranaisten yksikkökustannusten kannalta Makeri-harvesterin käyttö menetelmässä A näyttää muodostuvan kilpailukykyiseksi miestyönä tehtävän hakkuun kanssa,kun harvesterin käyttötuntikustannukset ovat 8-6 E Oksohuu luokka 2 KAyttöt - nt i- kust ann kset, mk - -,_ 1 / - :-- 9 ::::= E r r Rungon koko, m Runqon koko.,3 Kuva 11. ke r i -h arvest e rilt a vaadittavat t uo t okset menetelmässä A 6
7 Oksolsu sluokko s b r-----;----,! i !! r-----;------:::;;-"""'=---r-----;----, "k r-----;----, t r-----; r-----;----, Rungon koko, _; Rungon koko,.? Kuva 12. Makeri-harvesterilta vaadittavat tuotokset menetelmissä 8 ja C noin 9 mk tai pienemmät. Menetelmissä B ja C Makeri-harvesterin käyttötuntikustannukset saisivat vastaavasti olla markkaa. VAURIOSELVITYS Makeri-harvesterin pystyyn jäävälle puustolle maanpinnan yläpuolelle aiheuttamat vauriot inventoitiin neljältä koealalta. Juuristolle aiheutuneita vaurioita ei selvitetty. Vaurio katsottiin pintavaurioksi silloin, kun vain puun kuori oli rikkoutunut. Kun myös puuaines oli vahingoittunut, vaurion katsottiin olevan syvä. Kaiken kaikkiaan vaurioituneita puita oli noin 1 % jäävistä puista. Juuristavaurioita kone aiheuttaa sulan maan aikana. Kuinka paljon ja mikä niiden merkitys on jäävälle puustolle, on vielä epäselvää. Varminta tässä vaiheessa lieneekin käyttää konetta sulan maan aikana vain männiköissä ja kuusikkoihin mennään vain jäätyneen ja mieluimmin lumipeitteisen maan aikana. PÄÄTELMIÄ Teknisesti Makeri-harvesteri toimi testauksen aikana hyvin. Koneen tehot tuntuivat riittävän kuitupuunkokoiselle puustolle ja työjälki oli varsin tyydyttävää. Monitoimiosan kallistusmekanismi mahdollistaa joustavan työskentelyn jäävän puuston seassa. Kuljettajan valitessa poistettavat puut leimauskustannukset jäävät pois. Tällöin kuljettaja voi helpommin myös valita ajoreitit, jolloin jäävien puiden vaurioitumisriski pienenee. Puutavaran hakkuun suoranaisten yksikkökustannusten perusteella näyttää siltä,että Makeri-harvesterille edullisissa olosuhteissa harvesterin käyttäminen on kilpailukykyistä, jos sen käyttötuntikustannukset ovat alle 1 11 mk:n. Kuitenkin tämä riippuu hyvin paljon mm. koneen kestävyydestä, käyttövarmuudesta jne. Pelkästään puutavaran korjuun suoranaiset yksikkökustannukset eivät kuitenkaan ratkaise Makeri-harvesterin käyttökelpoisuutta. Sitä arvioitaessa on otettava huomioon myös seuraavat seikat, jo"ista ei ole vielä riittävästi tietoa. TAULUKKO 2 Puustovauriot tutkimustyömaalla Pintavauriot Syvät vauriot Työmene- Koe- Koealan Jääviä Vaurion pinta-ala, m2 telmä ala koko, m2 puita, kpl/ha < < Vaurioituneita puita, 't A
8 - Koneen maastokelpoisuus ja maaston vaikutus tuotokseen - Lumen vaikutus tuotokseen ja vuotuiseen käyttötuntimäärään - Vauriot - Kuljettajan suorittaman paistettavien puiden valinnan vaikutus jäävään puustoon - Ergonomia - Organisaatio Vasta edellä mainittujen seikkojen selvittämisen jälkeen }keri-harvesterin käytön kannattavuutta voidaan paremmin arvioida. Metsäteho Review 6/1979 MAKER 1 HARVESTER A omplete English version of the work was published in Metsäteho Review 6 A/1979. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin ISSN HELSI KJ 1979 PAINOV
PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotÖSA 705/260 -HARVESTERI
19/1979 ÖSA 705/60 -HARVESTERI Veikko Ylä-Hemmilä ljsa 705/60 - harvesteri on ruotsalaisvalmisteinen kone, joka kaataa, karsii, katkoa, laji ttelee ja kasaa puut. Harvesterin alustakoneena on kuormatraktori
LisätiedotIDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .
IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotMOBATIHD SELOSTE 8/1975. Opastinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin 9o-1400ll OKSARAAKA-AINEEN T I I V I S T Ä M I N E N. Markku Melkko JOHDANTO
MOBATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-1400ll SELOSTE 8/1975 il OKSARAAKA-AINEEN T I I V I S T Ä M I N E N Markku Melkko JOHDANTO Oksaraaka-aineen korjuuketjuissa vaihtoehtoisina haketuspaikkoina
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotPONSSE EH25 energiapuukoura
PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotFR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen
FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii
Lisätiedota saus ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi 15/1982 YLEISKUVAUS tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa
MITSATIHON a saus 5/982 ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi Työskente~y tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa tehokasta~ ja koneiden puunkäsittelynopeudet
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
Lisätiedot8/1979 TTS- PROSESSORI. -iarkku Melkko
8/979 TTS- PROSESSORI -iarkku Melkko MITSATIHO Opastinailta 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin (9) 4 SELOSTE 8/979 8/979 'ITS-PROSESSORI -arkku Melkko Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO...... Sivu TEKNISIÄ TIETOJA...............
LisätiedotProjekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotKORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotSELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.
losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotHarvesteriteknologian. Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa. moniosaaja HARVESTERIKOURAT
HARVESTERIKOURAT 1 HARVESTERIKOURAT Harvesteriteknologian moniosaaja Kestävyyden ja varustelun ylivoimaa Kesla-harvesterit on suunniteltu kestämään äärimmäisissä olosuhteissa. Markkinoiden parhaimmat materiaalit
LisätiedotKATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN
11 METSATEHON KATSAUS 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN SCA ja Sunds Verkstäder AB ovat yhteistyössä kehittäneet palstatiellä kulkevan monitoimikoneen, jonka prototyypin nimeksi
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotPainot. Omapaino. Akselipainot - edessä - takana. Mittoja. Leveys. Muut mitat
MITSATIHON a saus 5/99 FMG 77/ S LOKOMO MOTONALLE JA FMG 77/ S LOKOMO MOTOKARHU KAKSIOTEHARVESTERIT Kaarlo Rieppo FHG 7/ S Lokomo HotoNalle ja FHG 77jl S Lokomo HotoKarhu ovat järeitä kaksioteharvestereita;
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotINTIAANIT JOTKA EIVÄT JÄTTÄNEET JALANJÄLKIÄÄN METSÄÄN
ENTRACON keskittyy kehittämään, valmistamaan, myymään ja huoltamaan pieniä ja keskisuuria ekologisia metsäkoneita, jotka ovat helposti muunneltavissa nykymetsätalouden asettamiin haasteisiin. Pieni pintapaine,
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA
OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?
METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun
Lisätiedota saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973
MITSÄTIHDN a saus 4/1973 VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ Valmet 870 CN on kaksiakselinen, 4- pyöräinen kuormatraktori, jonka kaikki pyörät ovat vetäviä. Konetta valmistaa Valmet Oy :n Lentokonetehdas.
LisätiedotPH 3 -KOKOPUUHAKKURI 14/1976
4/976 PH 3 -KOKOPUUHAKKURI Markku Melkko PH 3 -kokopuuhakkuri, sittemmin TT-palstahakkuri T, on kokonaisten puiden p:zlstqlla tapahtuvaan haketukseen kehitetty haketusyksikk~ Konetta voidaan kliytt~ my~s
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA
6/977 PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 344 Esko Mikkonen Kwt moni toimikonei l:le ominaisten laj ittez.umenetelmien Ust!ks-i lajitez.z.aan useita puutavaralajeja,
LisätiedotRUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302
/97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotBOBCAT1075-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU
12/196 BOBCAT1-KAATO-KASAUSKONEVALMET-PROSESSORI -KORJUUKETJU Esko Mikkonen Bobcat 1 -kaato-kasauskone - VaUnetprosessori -korjuuketju soveltuu ytettä väksi lähinnä I maastoluokassa Bobcat 1:n heikkojen
LisätiedotOIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN
OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,
Lisätiedot8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko
8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotPALAX KLAPIKONEMALLISTO
COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva
LisätiedotROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI
9/ 1980 ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI Veikko Ylä-Hemmilä Valmistaja: Myyjä : Hinta: AB Börjes Mekaniska Verkstad, Ruotsi Oy Ford Ab 1. 4. 1980 noin 925 000 mk Käytössä olevien koneiden lukumäärä
Lisätiedota saus LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi 12/1982 TEKNISIÄ YLEISTIETOJA YLEISKUVAUS Kokonaispaino Moottori Hydrauliikka
MITSATI ON a saus 12/1982 LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi Lokomo 919/750 osoittautui toiminnailtaan varsin onnistuneeksi. Koneen työskentelyyn j a tuotoksiin vaikutti myönteisesti sen monipuolinen
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotM 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO
OSATIHO Opastinsilta 8 B ' 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 12/1976 M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO Martti Tynkk.ynen TIIVISTEIMÄ
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotHakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin
Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.
LisätiedotVALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY
Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967
METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin
LisätiedotPUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu
LisätiedotU/1978 ABC-KETJUKARSINTALAITE. Esko Mikkonen
U/978 ABC-KETJUKARSINTALAITE Esko Mikkonen / ITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 /978 /978 ABC-KETJUKARSINT.ALAITE Esko Mikkonen Sisällys Sivu TIIVISTEUÄ JOHDANTO...... 2 TUTKITUT
LisätiedotMITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä
MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotHR46x METSÄHARVESTERI. Ylivoimaa harvennukseen
HR46x METSÄHARVESTERI Ylivoimaa harvennukseen Vain taloudellisesti kannattavalla yritystoiminnalla on tulevaisuutta tämä pätee myös metsässä. Metsä Kun metsässä kasvatetaan puuta, pyritään sen tuotanto
LisätiedotHARVESTERIKOURAT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA
HARVESTERIKURAT METSÄTEKNLGIAN MNISAAJA 1 HARVESTERIKURAT 16RH 16RHS 18RH 18RHS HARVESTERI TEKNLGIAN MNISAAJA KESTÄVYYDEN JA VARUSTELUN YLIVIMAA Keslan pitkä kokemus metsäteknologiasta on tuonut sille
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotPalautuslaite Boomerang ZHR
Boomerang palautuslaitteen avulla yksi mies voi käyttää listoituskoneita ja/tai muita koneita ja laitteita puuntyöstössä. Ominaisuudet Arvot Työkappaleen mitat ilman kääntöyks. (mm) Pituus min. 300 max.
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotOhjekirja Palax Log rankateline
Ohjekirja Palax Log rankateline Ohjeisiin on tutustuttava aina ennen laitteen käyttöä Sarjanumero Valmistusvuosi PALAX Lahdentie 9 61400 Ylistaro, FINLAND Tel. +358 6 4745100 Fax. +358 6 4740790 www.palax.fi
LisätiedotAFM-Forest Oy on kotimainen laadukkaiden metsäkoneen hakkuulaitteiden valmistaja. AFM-tuotteita käytetään vaativassa hakkuutyössä niin kotimaassa
Tuoteperhe AFM-Forest Oy on kotimainen laadukkaiden metsäkoneen hakkuulaitteiden valmistaja. AFM-tuotteita käytetään vaativassa hakkuutyössä niin kotimaassa kuin ulkomailla. AFM-tuoteperheestä löytyy sopiva
LisätiedotKatkaisu- ja kuorintatyökalut 0,02-16 mm². Embla S-nro 64 065 34
Katkaisu- ja kuorintatyökalut 0,02-16 mm² EMBLA Embla S-nro 64 065 34 Kuorinta- ja katkaisutyökalut. kuorintakapasiteetti: - standardikassetti PVC suorilla terillä 0,02-10 mm², S-nro 64 064 92 - vaihtokasetti
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
Lisätiedot40VUOTISJUHLARETKEILY
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas
LisätiedotEF28 Pien- ja energiapuuharvesteri
EF28 Pien- ja energiapuuharvesteri Miksi erikoiskone bioenergia- ja pienpuun korjuuseen? Karsitun rangan edut: -(Harvennusmetsän lannoitus) -Metsäkuljetuksen helppous, ei vaurioita ajouran varrella oleviin
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÄT! PUUNKORJUUN PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN PONSSE HARVESTERIPÄÄT
PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN MONIPUOLISTEN JA HELPPOJEN SÄÄTÖMAHDOLLISUUKSIEN ANSIOSTA PONSSE-harvesteripäät soveltuvat laajasti erilaisiin käyttötarpeisiin harvennuksilta
Lisätiedot