LUPAPÄÄTÖS Nro 85/04/1 Dnro 2003-y-139 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Simo

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 85/04/1 Dnro 2003-y-139 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Simo Simon Turvejaloste Oy PL SIMO

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet ja tuotantomenetelmät... 5 Turpeen varastointi ja toimitus... 5 Arvio tuotannon kestosta... 5 Liikennejärjestelyt... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Vesiensuojelumenetelmät... 6 Nykyiset vesiensuojelumenetelmät... 6 Vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet... 6 Toiminnan lopettaminen... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Päästöt maaperään ja ilmaan... 9 Melu... 9 Jätteet... 9 Pöly... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila... 9 Suojelukohteet... 9 Asutus, muut elinkeinot ja toiminnot Maaperä ja pohjavesiolot Vesistön tila ja käyttö Vesistökuvaus Veden laatu Kalasto ja kalastus...13 Kalastusoikeuden haltijat Kalasto ja kalastus Muu vesistön ja rantojen käyttö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset kalatalouteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailun järjestäminen Käyttötarkkailu Päästö- ja vaikutustarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

3 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Lapin ympäristökeskus Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Simon kunta Muistutukset ja mielipiteet AA ja BB Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Simon Turvejaloste Oy on hakenut Iso-Tuohiaavansuolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa ja auma-alueita yhteensä 81 hehtaaria. Lisäalueita ei sisälly hakemukseen. Lähivuosina tuotannosta poistuu noin 25 hehtaaria. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalue sijaitsee Simon kunnan Jokikylässä valtion omistamalla maa-alueella noin 35 kilometriä Asemakylästä koilliseen, maanteitse noin 42 kilometriä kunnan keskustaajamasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5) c kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Iso-Tuohiaavan turvetuotanto perustuu ennakkoilmoitusmenettelyyn. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelusuunnitelmassa (Lapin vesi- ja ympäristöpiiri 1993) määrättiin vesiensuojelurakenteisiin parannuksia, mutta vesioikeuden luvan hakemista ei katsottu tarpeelliseksi. Toiminnalla ei ole voimassaolevia lupia. Ojitustoimitus on pidetty Lapin ympäristökeskus on neuvotellut Simon Turvejaloste Oy:n kanssa ympäristöluvan luvan hakemisesta ja ympäristölupahakemusta koskeva päätös annettiin (1301Y ). Länsi-Lapin seutukaavan (Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio) Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt ja Lapin liiton hallitus on hyväksynyt esityksen ympäristöministeriölle kaavaan tehtävistä vähäisistä muutoksista. Muutokset koskevat lähinnä Natura ohjelman mukaisten suojelualueiden tarkistamista. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Länsi-Lapin seutukaava kumoaa

5 alueelle aikaisemmin vahvistetut Lapin seutukaavan 1., 2., 3. ja 4. osat (Lapin Liitto). Iso-Tuohiaapa sijoittuu Länsi-Lapin seutukaavassa kaavamerkinnällä EO merkitylle alueelle. EO-merkinnällä osoitetaan alueita soran, turpeen tai muiden ainesten ottoa varten. Valtio on tehdyllä sopimuksella luovuttanut Simon kunnalle oikeuden ottaa turvetta Iso-Tuohisuolta TOIMINTA Yleiskuvaus Iso-Tuohisuo on esikuivattu vuonna 1981 ja varsinainen sarkaojitus on suoritettu vuonna Turvetuotanto suolla aloitettiin kesällä Iso- Tuohiaavan turvetuotantoalue jakaantuu kolmeen tuotantolohkoon, joilta tulevien kuivatusvesien puhdistuksessa käytetään laskeutukseen perustuvaa vesiensuojelutekniikkaa. Tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 81 hehtaarin alalla. Tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 75 hehtaaria. Tuotannosta poistuu lähivuosina noin 25 hehtaaria. Suon vedet johdetaan laskuojassa Iso-Tainijoen kautta Simojokeen noin 1,5 km:n etäisyydellä vesien purkupaikasta. Tuotteet ja tuotantomenetelmät Turvetuotanto Iso-Tuohiaavalla aloitettiin vuonna 1984 palaturvetuotannolla. Nykyisin tuotantosuuntana on jyrsinturpeen tuottaminen. Tuotannossa käytetään pääasiassa mekaanisia keruuvaunuja, kahta traktoria ja yhtä aumauskonetta. Normaali vuotuinen toiminta-aika on touko-syyskuu. Sääolosuhteista riippuen varsinaisia tuotantopäiviä on noin 40 kesän aikana. Keskimääräinen vuosituotanto on noin m 3. Turpeen varastointi ja toimitus Tuotantoalueella turvetta varastoidaan neljälle auma-alueelle siten, että auma-alue 1 sijaitsee tuotantolohkon 1 eteläpäässä, auma-alueet 2 ja 3 tuotantolohkon 3 eteläpäässä ja auma-alue 4 tuotantolohkon 2 eteläpäässä. Turve kuormataan aumoista täysperävaunuyhdistelmiin. Arvio tuotannon kestosta Tuotannon Iso-Tuohiaavalla arvioidaan jatkuvan vielä 10 vuotta.

6 6 Liikennejärjestelyt Turverekkojen vetoisuus on m 3 turvetta. Vuodessa turverekka saapuu tai lähtee suolta enimmillään 300 kertaa. Turve kuljetetaan pääsääntöisesti marras-toukokuussa. Jos vuosituotanto kuljetettaisiin kuljetusjakson kunakin päivänä, liikennöintitiheys suolle olisi 1 krt/vrk. Todellisuudessa turvetta toimitetaan kysynnän mukaan eli joinakin päivinä ei ole yhtään turvekuljetusta, toisinaan liikennemäärä on moninkertainen arvioituun nähden. Tarvittaessa turvetta toimitetaan myös kesäaikana. Iso-Tuohiaavalta liikennöidään Alaniemi-Tainijoki paikallistietä Alaniemelle, ja edelleen 924 tien kautta 4-tielle. Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokauden aikana Iso-Tuohiaavalla varastoidaan turpeen tuottamiseen käytettävien työkoneiden ja -laitteiden poltto- sekä voiteluaineita. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt säilytetään, kerätään ja toimitetaan jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin. Vesiensuojelumenetelmät Nykyiset vesiensuojelumenetelmät Tuotantoalueelta vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta ojassa Iso-Tainijokeen. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen lasketumista sarkaojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet ohjataan eristysojissa Iso- Tainiijokeen ja Vähä-Tainijokeen. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Rakenteet tarkastetaan silmämääräisesti ainakin keväällä ja syksyllä. Lietetilat tyhjennetään lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Tyhjennys suoritetaan välttäen lisäpäästöjen vesistöön joutuminen. Vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet Iso-Tuohiaavan vesiensuojelua tehostetaan rakentamalla Iso-Tuohiaavalle pumppaamo ja pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä rakennetaan vastaamaan Iso-Tuohiaavalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,1 hehtaaria eli 4,1 % sille kohdistuvan suunnitellun valuma-alueen (100 ha) alasta. Toiminnan lopettaminen Simojoki-Life hankkeessa laaditaan turvetuotannosta vapautuville kohdealueille jälkihoidon ja -käytön suunnitelmat tuotannon päättymisen jälkeisen kuormituksen vähentämiseksi. Yksi suunnittelun kohteista on Iso- Tuohiaapa. Jälkihoidon ja -käytön suunnittelun tavoitteena on ehkäistä vesistökuormituksen lisääntyminen Natura verkostoon ehdotetussa

7 Simojoessa. Turvetuotantoalueiden jälkihoidon ja -käytön suunnittelu on käynnistynyt keväällä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Iso-Tuohiaavalta johdettavan veden laatua on tarkkailtu vuosina sekä Iso-Tuohiaavan laskuojan virtaamia ei ole mitattu. Tuotantoalueen aiheuttamaa vesistökuormitusta on arvioitu käyttämällä valumana 15,5 l/s km 2, mikä on keskiarvo Lapin ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten turvetuotantosoiden tarkkailussa vuosina olleiden soiden keskimääräisistä vuosivalumista. Iso-Tuohiaavalta lähtevän veden laatu keskiarvona ilmaistuna on vuosina ollut: Vuodenaika Sameus FTU Sähk. joht. ms/m Ka. mg/l ph Väri mgpt/l COD Mn mg/o 2 l Kok.N NH4-N Kok.P Fe talvi 10 7,9 16,7 5, , kevät 3 7,2 9,2 6, kesä 16,5 13,4 12,8 6, , syksy 17,2 13,9 14,3 6, , Iso-Tuohiaavalta lähtevän veden laatu on ollut: Määritykset Ka. mg/l COD Mn mgo 2 /l Kok.N NH4-N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P Fe ,7 25, ,5 32, ,2 29, ,0 31, ,3 29, ,8 26, ,6 35, ,2 17, ,3 16, keskiarvo 7,3 27, Iso-Tuohiaavalta johdettavat vedet käsitellään ainoastaan laskeutuksella ennen pintavalutuskentän rakentamista. Vesistökuormitusta arvioitaessa on käytetty Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailussa saatuja tietoja sekä laskeutusaltaallisten että pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormituksesta. Valuman ja vedenlaadun perustella lasketut ominaiskuormitukset sisältävät luonnonhuuhtoumaa. Iso-Tuohiaavan kuormitusarvioissa käytetyistä brutto-ominaiskuormituksista vähennettiin keskimääräinen luonnontilaisen suon huuhtouma,

8 jolloin saatiin netto-ominaiskuormitus ja edelleen nettokuormitus. Tarvittava luonnonhuuhtouma arvioitiin Pudasjärven kunnassa sijaitsevan Vitmaojan luonnontilaisen valuma-alueen tarkkailutietojen pohjalta. Iso-Tuohiaavan kuormitus on arvioitu ominaiskuormitusten perusteella tuotantovaiheessa suon nykyiselle ja tulevalle tuotantoalalle. Kuormitusarviota tarkasteltaessa on laskennassa käytetty suon nykyistä 75 hehtaarin alaa sekä tulevaa 50 hehtaarin alaa. Arvio Iso-Tuohiaavan brutto- ja nettovesistökuormituksista puhdistettaessa vedet laskeutuksella on: 8 Laskeutusaltaallinen Bruttokuormitus kg/d 75 ha Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P touko-syyskuu 7,1 21 2,1 1,0 0 0 rankkasade ,0 6,7 0,3 0,1 Nettokuormitus kg/d 75 ha Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P touko-syyskuu 3,6 7,6 1,7 1,0 0 0 rankkasade ,2 6,7 0,2 0,1 Laskeutusaltaallinen Bruttokuormitus kg/d 50 ha Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P touko-syyskuu 4,7 14 1,4 0,7 0 0 rankkasade ,6 4,5 0,2 0,1 Nettokuormitus kg/d 50 ha Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P touko-syyskuu 2,4 5,1 1,1 0,7 0 0 rankkasade ,4 4,4 0,1 0 Pintavalutuskentän rakentamisen jälkeen Iso-Tuohiaavalta tuotantokaudella tuleva brutto- ja nettovesistökuormitus (50 ha) on arviolta: Pintavalutuskenttä Bruttokuormitus kg/d 50 ha Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P touko-syyskuu 2,9 18 0,8 0,1 0 0 rankkasade ,2 1,3 0,1 0,1 Nettokuormitus kg/d 50 ha Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P touko-syyskuu 0,8 4,7 0,6 0,1 0 0 rankkasade 4,7 19 2,1 1,1 0,1 0,1 Arvio pintavalutuskentällisen Iso-Tuohiaavan vuotuisesta brutto- ja nettovesistökuormituksesta (50 ha) on arviolta: Kuormitus vuositasolla kg/d 50 ha Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P brutto 2,2 10 0,5 0,1 0 0 netto 0,6 2,6 0,4 0,1 0 0

9 9 Päästöt maaperään ja ilmaan Turvetuotanto voi aiheuttaa tuotannonaikaisia päästöjä ilmaan ja ilman kautta pölylaskeumana maaperään. Normaalitilanteessa ei päästöjä maaperään tai pohjaveteen aiheudu. Melu Melua syntyy koneista tuotantoalueilla ja turpeen lastauksen yhteydessä auma-alueilla. Melu ei ole jatkuvaa luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu. Liikenne voi aiheuttaa meluhaittaa myös tuotantokauden ulkopuolisena aikana, jolloin turpeen kuljetus pääasiassa tapahtuu. Jätteet Turvetuotantoalueella syntyy vähän sekajätettä ja se kerätään sekajäteastiaan. Jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteiden keräykseen. Ongelmajätteet kerätään omaan astiaan ja toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Jäteöljyt kerätään omaan astiaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet ja jäteöljyt varastoidaan siten, ettei vuotoja maahan pääse tapahtumaan. Pääurakoitsija vastaa tuotantosopimuksen mukaisesti jätteistä jätehuoltomääräysten vaatimalla tavalla. Pöly Mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila Iso-Tuohiaavan turve on laadultaan pääasiallisesti keskimaatunutta rahkasaraturvetta. Tuotantoalue kokonaisuudessaan on tuotantokäytössä. Tuotantoalueen ympärillä olevat alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista sanottavasti haittaamatta käyttää myös muihin tarkoituksiin (kaavamerkintä M 4504). Iso-Tainijoki virtaa lähimmillään 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itäpuolella ja Vähä-Tainijoki 400 metriä tuotantoalueen länsipuolella. Simojoki sijaitsee noin 2 km etelään Iso-Tuohiaavalta. Suojelukohteet Simojoki kuuluu Natura ohjelmaehdotukseen. Vuonna 2002 käynnistyi Simojoki Life-hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on Natura 2000

10 -ohjelmaehdotukseen kuuluvan Simojoen suotuisan suojelutason turvaaminen ekologisella kunnostuksella sekä maalta tulevaa kuormitusta vähentämällä. Kasvimaantieteellisesti Simojoen alue kuuluu keskiboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen ja on sen pohjoisrajalla. Tutkimuksia Iso-Tuohiaavan alueen linnustosta ei ole käytettävissä. Birdlife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan lähinnä oleva FINIBAalue eli Suomen tärkeä lintualueisiin kuuluva Veittiaapa-Ristiaapa sijaitsee noin 6 kilometriä etelään Iso-Tuohiaavalta. 10 Asutus, muut elinkeinot ja toiminnot Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1,7 kilometriä Iso-Tuohiaavalta kaakkoon Tainijoen suulla. Iso Tuohiaavan alapuoliselta Tainijoelta ja Simojoelta Sankaojalle 18 tilalla ilmoitettiin olevan rakennuksia. Alueen rakennuskanta oli: 7 asuinrakennusta, 12 kesämökkiä, 6 rantasaunaa, 6 muuta saunaa, 1 navetta, 4 latoa ja 12 muuta rakennusta. Kahdella tilalla oli käytössä kaivo, josta otettiin ruoka-, sauna- ja kasteluvesi. Alueen rantoja käytetään metsästykseen, kalastukseen, metsänhoitoon sekä virkistäytymiseen. Yhdellä Simojokivarren tilalla harjoitetaan matkailutoimintaa. Valuma-alueella sijaitsee Tainijoen asutusalue, jossa harjoitetaan maataloutta. Iso-Tuohiaavan läheisyydessä on neljä tuotannossa olevaa suota: Palosuo idässä, Lyypäkinaapa ja Latva-aapa pohjoisessa sekä Siivilänniemenaapa luoteessa. Iso-Tuohiaavalta koilliseen sijaitseva Tainivaara on tutkittu turvealue. Iso-Tuohiaapa sijaitsee Isosydänmaan paliskunnan alueella. Maaperä ja pohjavesiolot Maaperän laadun vuoksi Simojoen vesistöalueen pohjavesivarat ovat varsin vähäiset. Pohjamoreenipatja, maaston tasaisuus ja soisuus sekä harjujen vähäisyys eivät muodosta otollisia olosuhteita talousvedeksi kelvollisen pohjaveden muodostumiselle. Tärkeimmät esiintymät sijaitsevat jokilaaksoihin muodostuneissa jäätikköjokikerrostumissa. Iso-Tuohiaavan vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia pohjavesialueita. Ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän mukaan lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 7 9 km:n päässä Iso-Tuohiaavalta: Veittikoski noin 7 km lounaaseen, Huhtalampi noin 7 km itä-luoteeseen sekä Onkilamminaho noin 9 km luoteeseen.

11 11 Vesistön tila ja käyttö Vesistökuvaus Iso-Tainijoki (64.07) saa alkunsa Kokkokivalon harjujakson kupeelta ja laskee noin 40 km matkan Simojokeen. Iso-Tainijoella ei ole isoja sivujokia, vaan se etenee soisessa maastossa kapean valuma-alueen ympäröimänä. Metsätalouden ohella valuma-alueella on Tainijoen asutusalue, jonka pelloilta huuhtoutuu maataloudenkin kuormitusta veteen. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalue sijaitsee joen alajuoksulla. Vesistöalueen pinta-ala on 245,23 km 2 ja järvisyys 0,69 %. Simojoen vesistöalueen (64) pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5,7 %. Simojoki saa alkunsa Simojärvestä ja virtaa 193 km:n matkan Perämereen. Simojoessa on runsaasti koskia. Simojoen koskista suurin osa sijaitsee joen keski- ja alajuoksulla. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Simojoki kuuluu kokonaisuudessaan luokkaan hyvä. Kuormitusta vesistöalueella aiheuttavat metsätalous, peltoviljely ja muu maatalous, jotka painottuvat joen keski- ja alaosalle. Joen keskija alajuoksun sivuvesistöjen varsilla on myös melko runsaasti turvetuotantoalueita. Iso-Tainijoella ei ole valuman tai virtaaman mittausasemia. Simojoen virtaamia mitataan Hosionkoskella. Kesällä hetkellisen ylivaluman (rankkasade) aikainen virtaama ja valuma on arvioitu poimimalla Simojoen Hosionkosken (F = 1981 km 2 ja L = 8,5 %) vuosien kesä-syyskuun havaintokerroilta virtaama-aineistosta suurimmat kesävirtaamat ja laskemalla niiden keskiarvo. Näin kesän hetkellisen ylivaluman (rankkasade) aikaiseksi valumaksi saatiin 51,2 l/s/km 2. Iso-Tuohiaavan ympärysvesien eli ns. luonnontilaisen suoalueen sekä Iso- Tainijoen arvioituna tuotantokaudella touko-syyskuussa valumana käytettiin Vitmaojan valuma-alueella vuosina ja Oulujärveen laskevan Vuottojoella vuonna 2000 mitattuja valumia. Simojoen valumana käytettiin Hosionkosken seuranta-aseman pitkän ajan keskivalumaa. Iso-Tuohiaavan alapuolisen vesistön arvioidut valumat (l/s km 2 ) ja virtaamat (m 3 /s) sekä valuma-alueen pinta-alat (km 2 ) eri tarkastelukohdissa tuotantokaudella: F (km 2 ) Valuma l/s km 2 Virtaama m 3 /s Iso-Tainijokisuussa ,0 2,45 Veden laatu Iso-Tainijoesta on otettu vesinäytteitä vuosina neljä kertaa vuodessa (talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä) yhtä aikaa Iso-Tuohiaavan laskeutusaltaasta lähtevän vesinäytteen (L1) kanssa. Iso-Tainijoen Vesistötarkkailun kolmesta havaintopisteistä ensimmäinen (P1) on suon laskuojan yläpuolella suvantomaisessa joen osassa. Noin 300 m vesien purkupaikan alapuolisella pisteellä (P2) Iso-Tainijoessa on talvellakin jäättömänä pysyvä kapea ja vuolas koski. Suon kuormitustarkkailun kannalta tällä kohdalla vesi on hyvin sekoittunutta. Alin piste (P3) sijaitsee noin 1 km vesien purkupaikan alapuolella maantiesillan kohdalla juuri ennen Simojo-

12 kea. Mittauspaikalla Iso-Tainijoki soljuu vähävetisenä aikana kivien lomitse, talvella jään alla ja tulva-aikoina selvästi koskena. Vuosina kesällä ja syksyllä Iso-Tuohiaavalta johdetussa vedessä humusta oli lähes kaksi kertaa enemmän jokiveden keskimääräiseen humuspitoisuuteen verrattuna. Kuivatusvedessä myös pitoisuuden vaihtelu oli paljon laajempaa. Vuosina suon kuivatusveden kiintoainepitoisuus oli 7 23 mg/l, ja joessa 1 10 mg/l. Vuonna 2003 suon kuivatusveden kiintoainepitoisuus oli 2 17 mg/l ja joessa 0 4 mg/l. Vuosina Iso-Tuohiaavalta lähtevän kuivatusveden rautapitoisuus oli kesällä ja syksyllä keskimäärin varsin korkea. Keskiarvoa nostivat valumasta ja muista tekijöistä johtuneet erittäin korkeat yksittäiset rautapitoisuuspiikit (maksimi yli ). Joen veden rautapitoisuus oli keskimäärin yli 2 000, mikä saattaa rajoittaa joidenkin kalalajien viihtymistä. Vuonna 2003 lähtevän kuivatusveden rautapitoisuus oli (keskimäärin ) ja joessa Turvetuotantoalueilta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus on joskus melko korkea ja näin oli myös Iso-Tuohiaavalla vuosina Typpipitoisuuden vaihtelu oli tosin hyvin laajaa eli kesän ja syksyn aikana otetuissa näytteissä Korkeat typpipitoisuudet liittyivät usein suuriin humuspitoisuuksiin vedessä. Iso-Tainijoessa typpipitoisuuden keskiarvot olivat , ja enimmillään yli Vuonna 2003 lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus oli ja joen vedessä Vuosina suolta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuus vaihteli paljon ollen keskimäärin noin Ilmeisesti merkittävä osa lähtevän veden kokonaistypestä oli ammoniummuodossa. Joessa ammoniumtyppeä oli yleensä varsin vähän, mutta enimmillään noin 240. Vuonna 2003 suolta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuus oli keskimäärin 650 ja joessa keskimäärin Vuosina Iso-Tuohiaavalta lähtevässä vedessä fosforia oli välillä ja keskimäärin oli 79. Iso-Tainijoessa keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat 15 18, minkä perusteella luokitellen joki oli rehevyydeltään keskitasoa tai sitä karumpi. Kokonaistypen pitoisuuksien mukaan joki olisi ollut vähän muita alueen vesistöjä rehevämpi. Ravinteiden kokonaismäärän perusteella arvioituna perustuotannon minimiravinne olisi fosfori. Vuonna 2003 Iso-Tuohiaavalta lähtevän veden fosforipitoisuus oli , kun se Iso-Tainijoessa oli

13 Tainijoen suulla maantiesillan kohdalla olevalla havaintopaikalla (Tainijoki 1) veden laatu on vuoden 1994 jälkeen otetuissa näytteissä ollut: 13 Aika Happi liukoinen mg/l COD Mn mg/l Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Sameus Väriluku , , ,43 3, , ,71 1, ,1 8, ,63 3, ,9 9, ,12 4, ,3 7, ,88 4, , ,53 4, , ,37 1, , ,7 1, , ,91 1, , ,68 1,4 110 Kalasto ja kalastus Kalastusoikeuden haltijat Iso-Tuohiaavan alapuolisella Tainijoella sekä Simojoella Sankaojan suuhun saakka vesialueita omistavat valtio ja Sankalan osakaskunta. Alueella toimii Simojoen kalastusalue, jonka muodostavat noin 40 järjestäytynyttä osakaskuntaa. Kalasto ja kalastus Aikaisempia kalatalousselvityksiä on tehty mm. Iso-Tainijoen kalastuksesta ja kalastosta. Vuonna 2002 tehtiin selvitys Arctic Platinum Partnership in Suhangon kaivoshankkeen vesien vaihtoehtoisten purkuvesistöjen kalastuksesta ja kalansaaliista. Selvitykseen kuului osana myös koko Iso- Tainijoki Tainijärveltä Simojoelle asti. Tuolloin Iso-Tainijoen kalastuksesta haastateltiin postitse 49 rantatilanomistajaa sekä ns. ykkösosoitteettomalla tiedustelulla 30 Iso-Tainijokivarren lähistön asuintaloutta. Myös Simojoen kalastusta selvitettiin Takaojan ja Hiiskuanojan välisellä alueella. Simojoen vuoden 2001 ravustusta ja rapusaalista arvioitiin Simojoella rapuja ostaneen henkilön tietojen perusteella. Rantojen ja vesistönkäyttötiedustelun yhteydessä tiedusteltiin kalastuksesta koko Iso-Tainijoella sekä sen suun alapuolisella Simojoella Sankaojalle asti. Tiedustelut tehtiin talouskohtaisena postikyselynä oletetun vaikutusalueen tilanomistajille. Lomakkeet lähetettiin yhteensä 36 tilan osalta 47 tilanomistajatalouteen, joista 24 tilanomistajan osalta saatiin vastaus eli vastausprosentti oli 51. Saalistietoja saatiin 14 taloudelta. Kalastaneista valtaosa oli pyytänyt Iso-Tainijokisuun alapuolisella Simojoella (12 kpl). Iso- Tainijoessa oli kalastanut 5 henkilöä ja latvaosalla Tainijärvellä 1 henkilö. Simojoella kalastuspäiviä kertyi eniten vuoden 2003 kesä-, heinä- ja elokuulle. Iso-Tainijoella kalastettiin selvästi vähemmän. Iso-Tainijoen alaosilla kalasti 5 taloutta, joista 3 sai saaliiksi haukea ja ahventa yhteensä 21 kg. Vuonna 2002 Iso-Tainijoella tehdyssä tiedustelussa

14 saalistietoja saatiin kaikilta 20 taloudelta, joiden kokonaissaalis oli 582 kg (keskisaalis 29 kg/talous). Tärkeimmät saalislajit olivat hauki (43 %), ahven (34 %) ja särki (19 %). Harjuksen osuus oli vain 5 %. Taimenta ei esiintynyt saaliissa ollenkaan. Valtaosa kokonaissaaliista saatiin heittokalastusvälineillä, katiskoilla ja ongella, jotka olivat selvästi myös yleisimmin käytettyjä pyydyksiä. Simojoella kalastaneiden 12 talouden kokonaissaalis oli 239 kg, haukea oli 34 %, ahventa 23 % ja särkikaloja 18 %. Lohen sukuisten lajien osuus oli yhteensä 9 % ja eniten saatiin lohta. Valtaosa kokonaissaaliista saatiin verkolla, katiskalla ja heittokalastusvälineillä. Lajisuhteiltaan kokonaissaalis oli varsin samansuuntainen kuin jokivartta ylempänä Hiiskuanojan ja Takaojan välisellä Simojoella vuonna Vain yksi talouksista oli ravustanut Iso-Tainijokisuun alapuolisella Simojoella 5 merralla saamatta kuitenkaan saalista. Erään Simojoelta v rapuja suoraan pyytäjiltä ostaneen henkilön arvion mukaan Iso-Tainijokisuun alapuolinen alue ei kuulu Simojoen merkittävimpiin rapualueisiin. Runsaimmin henkilö osti kyseisenä vuonna kappalemääräisesti eniten rapuja Iso-Tainijoen yläpuolisilta alueilta. Vuoden 2002 syksyllä rapukanta Simojoella romahti ja rapunäytteitä lähetettiin Ouluun Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen laboratorioon. Rapuruttoa tai muita infektioita näytteissä ei kuitenkaan havaittu. Hakijan mukaan Iso-Tainijoen rapukanta menetettiin metsä- ja suo-ojitusten myötä ilmeisesti 1980-luvulla. 14 Muu vesistön ja rantojen käyttö Kahdella tilalla oli käytössä kaivo, josta otettiin ruoka-, sauna- ja kasteluvesi. Simojoen vettä käytettiin lisäksi ruokavetenä yhdessä kesämökkitaloudessa. Lisäksi Iso-Tainijoen ja Simojoen vettä käytettiin saunavetenä (6 ), kasteluvetenä (9) uintivetenä (15). Alueen rantoja käytettiin lisäksi metsästykseen (5), kalastukseen (14), metsänhoitoon (3) sekä yleisemmin virkistäytymiseen (12). Yhdellä Simojokivarren tilalla harjoitettiin matkailutoimintaa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Iso-Tuohiaavan kuivatusvesistä johtuvat Simojoessa ilmenevät vedenlaadun muutokset ovat hyvin vähäisiä eikä niillä ole merkitystä joen eliöstölle tai veden käyttökelpoisuudelle. Iso-Tuohiaavan turvetuotanto ja kuormitus ei muodosta estettä Simojoen suojelulle koskiensuojelulain mukaan eikä myöskään vaaranna suojelun tarkoitusta Simojoessa, joka kuuluu valtioneuvoston päätöksessä Natura verkostoon ehdottamiin kohteisiin. Koska luontoon yleensä ja suojeluun kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat todennäköisesti vähäiset, ei hakijan mielestä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa arviointia ole tarpeen tehdä. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantoalueella olevien kuivatusjärjestelmien tarkoituksena on johtaa alueen sade- ja sulamisvedet pois alueelta riittävän tehokkaasti, jotta tuotantokenttien kantavuus pysyisi riittävänä ja turpeen kuivuminen tuotan-

15 tokentällä olisi nopeaa. Toiminnan vaikutuksena maaperään on turvekerroksen poistuminen tuotantoalueelta. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen käytössä ja säilytyksessä on noudatettava erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta, jotta päästöjä maaperään ei synny. Lähin pohjavesialue on noin 5 kilometrin päässä, joten toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen. 15 Vaikutukset pintavesiin Iso-Tuohiaavan vaikutuksia vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena vesistön koko virtaamaan täydessä tuotantolaajuudessa. Laskennassa käytetyt virtaamatiedot ilmenevät edellä kohdassa "Vesistökuvaus". Arvio laskeutusaltaallisen Iso-Tuohiaavan turvetuotannon vaikutuksista alapuolisessa vesistössä nykyisellä (75 ha) ja tulevalla (50 ha) pinta-alalla: Bruttovesistövaikutukset 75 ha Ka mg/l COD Mn mg/l Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P µgl Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 2,3 6, ,9 4,0 rankkasade 5,7 11, ,7 8,4 Iso-Tainijokisuu tuotantokausi <0,1 <0,1 8,1 3,9 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 11,95 6,2 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 1,2 <1 <1 <1 Nettovesistövaikutukset 75 ha Ka mg/l COD Mn mg/l Kok.N NH 4 -N Kok.P Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 1,2 2, ,7 3,4 rankkasade 4,4 5, ,5 4,8 Iso-Tainijokisuu tuotantokausi <0,1 <0,1 6,7 3,9 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 10,3 6,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 1,05 <1 <1 <1 PO 4 -P µgl Bruttovesistövaikutukset 50 ha Ka mg/l COD Mn mg/l Kok.N NH 4 -N Kok.P Iso-Tuohiaapa Tuotantokausi 1,6 4, ,1 2,7 rankkasade 4,0 8, ,6 5,9 Iso-Tainijokisuu tuotantokausi <0,1 <0,1 5,4 2,6 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 8,0 4,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 PO 4 -P µgl Nettovesistövaikutukset 50 ha Ka mg/l COD Mn mg/l Kok.N NH 4 -N Kok.P Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 0,8 1, ,6 2,3 rankkasade 3,1 4, ,2 3,4 Iso-Tainijokisuu tuotantokausi <0,1 <0,1 4,5 2,6 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 6,9 4,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 PO 4 -P µgl

16 Arvio pintavalutuskentällisen Iso-Tuohiaavan turvetuotannon vaikutuksista alapuolisessa vesistössä tulevalla pinta-alalla (50 ha): Bruttovesistövaikutukset 50 ha Ka mg/l COD Mn mg/l Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P µgl Iso-Tuohiaapa Tuotantokausi 0,9 5, ,5 rankkasade 1,1 4, ,2 4,7 Iso-Tainijokisuu tuotantokausi <0,1 <0,1 3,2 0,5 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 3,0 1,2 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 Nettovesistövaikutukset 50 ha Ka mg/l COD Mn mg/l Kok.N NH 4 -N Kok.P Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 0,3 1, ,9 0,8 rankkasade 0,3 1, ,7 4,1 Iso-Tainijokisuu tuotantokausi <0,1 <0,1 2,2 0,5 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 1,9 1,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 PO 4 -P µgl 16 Laskennalliset vaikutukset pitoisuustasoon ovat havaittavissa Iso- Tainijoessa kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta. Simojoessa vaikutuksia ei ole juurikaan mitattavissa. Virtaamat kasvavat tuotantokaudella vain alle 1 %:n luonnontilaiseen suoalueeseen verrattuna. Koska vaikutukset virtaamiin jäävät suhteellisen pieniksi, jäävät myös vedenkorkeusvaihtelut vesistössä vähäisiksi. Iso- Tuohiaavan vaikutukset alapuolisen Iso-Tainijoen virtaamiin ovat merkityksettömiä jopa kesän rankkasateiden aikana. Vaikutukset kalatalouteen Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmien toimiessa normaalisti turvetuotannon aiheuttamat vaikutukset rajoittuvat Iso- Tainijokeen ja ovat enää vähäisiä Simojoella. Iso-Tainijoen valuma-alueen vesi on luonnostaan ajoittain rautapitoista, mistä johtuen vesi on ruskeaa ja mm. verkkopyydykset voivat likaantua tavanomaista herkemmin Simojoessa Iso-Tainijoen suun alapuolella. Iso-Tainijoen saalislajisto on valtaosin vähempiarvoisia lajeja kuten haukea, ahventa ja särkeä. Lohensukuisista lajeista esiintynee luontaisesti harjusta, mutta kanta lienee kalastustiedustelun perusteella heikko. Aivan Iso-Tainijoen suulla olevalla Suukoskella voi olla merkitystä harjuksen poikastuotannon kannalta. Lähellä olevissa pääasiassa pohjoisesta laskevissa muutamissa sivujoissa ja -puroissa on sähkökalastuksissa tavattu lohen ja harjuksen poikasia, mutta ei taimenta. Iso-Tainijokisuun alapuolisella Simojoella rapukanta ei ole pyynnin kannalta merkittävä. Rapukanta on heikentynyt 10 vuoden aikana. Osakaskunnan alueella pyyntiä on rajoitettu siten, että ravustuslupia myönnetään vain osakaskunnan jäsenille ja mertamäärä on enintään 5/jäsen. Vuosittaiset saaliit alueella ovat nykyään vähäiset. Ravustuksen kannalta selvästi merkittävämmät alueet Simojoessa sijaitsevat Iso-Tainijokisuun yläpuolisilla alueilla.

17 17 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuulen nopeuden ollessa vähintään 10 m/s turvetuotanto keskeytetään, millä ehkäistään myös pölypäästöjen leviämistä. Lisäksi kesällä vallitsevat tuulensuunnat ovat etelään tai länteen, mikä osaltaan vähentää mahdollisia pölyhaittoja asutukselle. Asutuksen suuntaan pohjoiseen käyvän pohjoistuulen aikana sääolot ovat yleensä sellaiset, että tuotanto ei ole käynnissä. Hakijan mukaan on epätodennäköistä, että turvetuotanto aiheuttaisi pölyhaittaa edes lähimmälle, 1,7 kilometrin päässä tuotantoalueelta eteläkaakkoon sijaitsevalla asutuksella. Kuljetuksen aikana tapahtuvaa pölyn leviämistä ehkäistään turvekuormien huolellisella peittämisellä. Iso-Tainijokeen ja Vähä-Tainijokeen turvepölyä kulkeutuu todennäköisesti ilman kautta, mutta vesistön ravinnekuormitukseen ei ilmassa kulkeutuneella turvepölyllä ole sanottavaa vaikutusta. Melun ja tärinän vaikutukset Turvetuotannon ei oleteta aiheuttavan meluhaittoja asutukselle. Lisäksi kesäaikaan vallitsevat tuulensuunnat osaltaan vähentävät mahdollisia meluhaittoja asutukselle, minkä lisäksi pohjoistuulen aikana tuotanto ei yleensä ole käynnissä. Iso-Tuohiaavan turverekkojen liikennöinti ei aiheuta olennaista muutosta kyseisten kuljetusreitin teiden liikennemääriin. Muut vaikutukset Pintavalutuskenttää lukuun ottamatta tuotantoalue ja vesiensuojelurakenteet on otettu jo käyttöön, joten toiminnalla ei ole enää merkittäviä maisemavaikutuksia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailun järjestäminen Vuosina Iso-Tuohiaavan kuormitus- ja vesistötarkkailu suoritettiin Lapin vesipiirin vesitoimiston hyväksymän ohjelman ( , kirje nro 5/500 Lav 1985) mukaisesti. Kuormitus- ja vesistötarkkailussa näytteitä otettiin neljä kertaa vuodessa talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Suolla ei tuolloin suoritettu säännöllisiä virtaamanmittauksia, joten kuormitustarkkailunäytteiden tuloksia on tarkasteltu pitoisuuksien perusteella. Vastaisuudessa Iso-Tuohiaavalta laskevien vesien virtaama mitataan pintavalutuskentän alaosaan vesien purkukohtaan rakennettavalla mittapadolla, johon asennetaan sulan kauden ajaksi jatkuvatoiminen virtaamamittari. Lapin ympäristökeskuksen alueella tuotannossa olevien soiden kuormitustarkkailu on vuoden 1994 lopulta alkaen toteutettu keskitetysti. Tarkkailun pääperiaate on, että osa soista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja muiden soiden kuormitus lasketaan tarkkailusoiden aineiston perusteella.

18 Tarkkailun tulokset on raportoitu vuosittain kuormitus- ja vesistötarkkailun yhteenvetoraporteissa. Vuonna 2003 Iso-Tuohiaapa oli Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden yhteistarkkailusuona. 18 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja. Siihen kuuluu kuormitukseen liittyviä tietojen hankinta sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään päiväkirjaa. Hakijan mukaan tuotannonaikaista käyttötarkkailua suorittaa Simon Turvejaloste Oy:n henkilökunta. Käyttötarkkailuun sisältyy virtaamien havainnointi ja kirjaus. Virtaamamittaus suoritetaan mittapadolta viikoittain tuotantoaikoina. Tulva-aikoina ja poikkeuksellisen voimakkaiden sateiden aikana mittaus suoritetaan päivittäin. Lisäksi tehdään tarvittavat toimenpiteet kuten ojien puhdistus, pintapölyn poisto, ja lietteenkeräilyaltaiden puhdistus, joilla voidaan vaikuttaa valumavesien laatuun. Tiedot merkitään tarkkailupäiväkirjaan. Tarkkailupäiväkirjaa säilytetään ja esitetään pyydettäessä valvontaviranomaisille. Päästö- ja vaikutustarkkailu Hakija on esittänyt, että Iso-Tuohiaavan vesistöä koskeva päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän Lapin alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakijan mukaan Iso-Tuohiaavalla ei ole tarkkailtu toiminnan pöly- ja meluvaikutuksia ei ole tarkkailtu, eikä tarkkailulle ole perusteita vastaisuudessakaan, koska yksittäisen suon pöly- ja melutarkkailun suorittaminen on suhteellisen kallista. Lisäksi teoreettisen tarkastelun pohjalta on epätodennäköistä, että pöly- tai meluhaittoja esiintyisi. Liikennetarkkailua ei ole järjestetty, koska teoreettisella tarkastelulla voidaan arvioida suuntaa antavasti vuotuinen liikennemäärä ja sen mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset. Kalataloustarkkailu Iso-Tuohiaavalla ei ole ollut toimintansa aikana erityistä kalataloustarkkailuvelvoitetta. Hankealueen läheisyydessä on myös muita turvetuotantoalueita kuten Vähä-Tainijokeen vetensä laskeva Latva-Lyypäkinaapa. Ylempänä Simojoella on kalataloustarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita mm. Varesaapa ja Lumiaapa, joiden kalastustiedustelualue on ulottunut Tainijokisuulle asti. Hakija on esittänyt, että Iso-Tuohiaavan päästöjen vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon voitaisiin tarkkailla esimerkiksi Varesaavan ja Lumiaavan kalataloustarkkailun yhteydessä. Raportointi Tarkkailun tulokset on esitetty raportoitavaksi Lapin turvetuottajien yhteistarkkailutulosten yhteydessä.

19 19 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Suurin riski turvetuotantoalueella on tulipalo. Iso-Tuohiaavalla noudatetaan sisäasiainministeriön pelastusosaston antamaa ohjetta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Palontorjuntaa varten Iso-Tuohiaavan tuotantokenttien ympärille on rakennettu 12 kpl tilavuudeltaan vähintään 10 m 3 :n sammutusvesiallasta, joissa ei saa olla läpivirtausta. Kaikille altaille on kulkuyhteys tuotantokentiltä ja auma-alueilta. Lisäksi sammutusvesivarastoina toimii saostusallas. Ehtymättömänä vesilähteenä on Iso- Tuohiaavan itäpuolinen Iso-Tainijoki. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi sekä pölypäästöjen leviämisen ehkäisemiseksi. Muut riskit ja häiriötilanteet Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Turvetuotantoalueen rakenteiden ja laitteiden kuntoa seurataan säännöllisesti ja havaitut epäkohdat korjataan välittömästi. Polttoaineiden ja öljyjen varastoinnissa, tankkauksissa ja muussakin toiminnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Öljyvuotojen varalle alueella on turvetta imeyttämistä varten. Mikäli isompia vuotoja sattuu, niistä ilmoitetaan asianomaiselle viranomaiselle. Ympäristövahinkovakuutus Simon Turvejaloste Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Iso-Tuohiaavalla ei ole ollut toimintansa aikana kalanistutusvelvoitteita. Iso- Tuohiaavan vaikutukset kohdistuvat Tainijokisuun alaosille ja suolle rakennettavan pintavalutuskentän ansiosta päästöistä aiheutuvat vaikutukset kalastoon ovat ilmeisen pienet. Rapukantaa Iso-Tainijoella ei ole. Joen alaosilla on lohensukuisista lajeista harjuksen poikastuotantoa, mutta kevätkutuisena lajina sille ei arvioida olevan turvetuotannosta juurikaan haittaa. Näin ollen hakija ei ole katsonut kalanistutusvelvoitetta aiheelliseksi. Korvaukset Turvetuotannon yhteistarkkailussa mitatuilla ominaiskuormituksilla laskien suunnitellun Iso-Tuohiaavan turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vesistövaikutukset ovat Iso-Tainijoessa hyvin vähäisiä. Iso-Tuohiaavan ei voida katsoa vaikuttavan ovat Iso-Tainijoen veden laatuun tai käyttökelpoi-

20 suuteen suuresti. Suon vaikutukset ovat Iso-Tainijoen virtaamiin ovat myös olemattomia, eivätkä siten aiheuta rantojen vettymistä tai haittaa esim. metsätaloudelle. Edellä lausutun perusteella Iso-Tuohiaavan turvetuotannosta ei ole arvioitu aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa vahinkoa. 20 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan Iso-Tuohiaavan vesiensuojelun tehostamissuunnitelmalla sekä muun muassa tiedoilla Iso-Tainijoen veden laadusta vuoden 1994 jälkeen käytettävissä olevilla tiedoilla sekä arviolla hankkeen vaikutuksista Natura ohjelmaan ehdotettuun Simojokeen. Hakijan edustaja on puhelimitse ilmoittanut, että hakija on saanut hallintaansa pintavalutuskentän rakentamista varten tarvittavan alueen. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Simon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Pohjolan Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Simon kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Maankäyttö, suojelualueet ja muut arvokkaat alueet Ympäristökeskus on todennut, että Lapissa suoritetun luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaidenpienvesien inventoinnin (Raatikainen, H. 1995) mukaan hankealueen lähellä ei ole mainitunlaisia pienvesiä. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Länsi-Lapin seutukaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) Iso-Tuohiaavan alue on osoitettu merkinnällä EO 2539, tuotannossa oleva turvealue. EOmerkinnällä osoitetaan alueita soran, turpeen tai muiden ainesten ottoa varten. Kaavassa alueelle on osoitettu ulkoilureitti. Ympäristökeskuksen tiedon mukaan reittiä ei ole kuitenkaan rakennettu. Suota ympäröivät alueet on osoitettu merkinnällä M Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouteen tarkoitettuja alueita. Iso-Tuohiaapa sijaitsee Suomen Natura verkostoehdotukseen sisältyvällä Simojoen vesistöalueella (FI ). Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole muita luonnonsuojelualueita. Ympäristöhallinnon rekistereiden mukaan alueella ei ole uhanalaisia lajeja eikä suurten petolintujen pesiä.

21 21 Natura-arviointi Hakija on päätynyt siihen, että varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista ei tarvitse tehdä. Hakija on perustellut näkemystään muun muassa viittaamalla hakemuksessa esitettyyn selvitykseen kuivatusvesien vaikutuksista vesistössä, jonka mukaan Simojoessa ilmenevät veden laadun muutokset ovat hyvin vähäisiä eikä niillä ole merkitystä joen eliöstölle tai veden käyttökelpoisuudelle. Iso- Tuohiaavan turvetuotanto ja kuormitus ei muodosta estettä Simojoen suojelulle koskiensuojelulain mukaan eikä myöskään vaaranna suojelun tarkoitusta Simojoessa, joka kuuluu valtioneuvoston päätöksessä Natura 2000-verkostoon ehdottamiin kohteisiin. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa suoritettuun tarveharkintaan. Ympäristöluvassa huomioon otettavat seikat Tuotantoalueella toteutuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate edellyttäen, että pintavalutuskenttä toimii suunnitellulla tavalla. Rakennettavan pintavalutuskentän käyttöönotosta on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle, ja kentän toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Tuotantoalueen vesiensuojelua on jatkettava kunnes alue siirtyy uuteen käyttöön. Jos lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesiensuojelujärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on muutoksista ilmoitettava etukäteen Lapin ympäristökeskukselle. Luvassa on tarpeen määrätä lupaehtojen tarkistamisajankohta siten, että pääosa Simojoen valuma-alueella toimivien tuotantosoiden lupamääräykset tulevat tarkistettavaksi samanaikaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä vuosittain tiedot milloin pumppaus on aloitettu ja lopetettu. Käyttöpäiväkirjasta tulee laatia vuosiyhteenveto, joka toimitetaan vuosittain päästötarkkailuraportin laatijalle ja viranomaisille. Koosteet käyttöpäiväkirjoista tulee liittää seuraavaan lupaehtojen tarkistamishakemukseen. Päästö- ja vesistötarkkailu voidaan järjestää hakijan esityksen mukaisesti. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että toiminnan vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon on tarkkailtava Lapin TE-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tämä on tarpeen, koska Iso-Tuohiaavalla tuotanto jatkuu vielä 10 vuotta ja lähialueilla on muitakin turvetuotantoalueita. Kalataloustarkkailu voidaan yhdistää alueella nykyisiin tehtäviin muihin tarkkailuihin. 3. Simon kunta Simon kunnanhallitus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

22 22 Muistutukset ja mielipiteet 4. AA ja BB AA:n ja BB:n (Ala-Sankala RN:o 18:2 ja Koivula RN:o 18:35) mukaan Simojoen rapukanta oli runsaimmillaan vuosina , jolloin rapusaaliilla oli myös taloudellista merkitystä. Vuoden 1990 jälkeen rapukanta on jatkuvasti vähentynyt siten, että kanta näyttää häviävän. Vuoden 2003 syksyllä pyynti tuotto ainoastaan kolme rapua. Hakija ja muut turvetuotannon harjoittajat pitäisi korvauksena velvoittaa tutkituttamaan, mistä jokiravun vähäinen kanta tai häviäminen Simojoesta johtuu. Tutkimuksen voisi suorittaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tai Oulun yliopisto. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut Simon Turvejaloste Oy:lle tilaisuuden antaa vastineensa lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastine on toimitettu ympäristölupavirastoon Muistuttajien 4. AA ja BB muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Simojoella rapusaaliit romahtivat vuonna Ravustajien huolestuttua asiasta Lapin ympäristökeskus ryhtyi pyyntikauden lopulla selvittämään saaliiden taantumiseen johtaneita syitä. Selvityksestä laadittu raportti perustui muun muassa katoalueilta pyydettyjen rapujen laboratoriotutkimukseen sekä ravunpyytäjien, saaliin ostajien ja tutkijoiden haastatteluun sekä Simojoen vedenlaatutietoihin vuodelta 2002 ja myös sitä aikaisemmilta vuosilta. Menetelmiltään selvitystä voidaan pitää suhteellisen kattavana. Merkittävimmät Simojoen vesistön fosfori- ja typpikuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Koko vesistöalueella ihmistoiminnasta johtuva vuotuinen fosforikuormitus on 8 tonnia, josta maatalouden osuus on 55 %, metsätalouden 30 %, asutuksen 13 % ja turvetuotannon 2 %. Vuotuinen typpikuormitus on 144 tonnia, josta maatalous aiheuttaa 60 %, metsätalous 23 %, asutus 12 % ja turvetuotanto 5 %. Tutkimusaineiston perusteella vuoden 2002 heikkoon rapusaaliiseen ei voitu osoittaa selkeää syytä. Rapusaaliin taantumisesta tai rapujen häviämisestä voitiin esittää arvailuja ja oletuksia, mutta tutkimuksessa ei ilmennyt mitään sellaista, mikä viittaisi rapukannan taantumisen johtuvan turvetuotannosta. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Simon Turvejaloste Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Simon kunnassa sijaitsevalla Iso-Tuohiaavalla sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen laskuojan kautta Iso-Tainijokeen ja

23 edelleen Simojokeen. Iso-Tuohiaavan tuotantoala auma-alueineen on yhteensä 81 hehtaaria. Vesien johtamisesta aiheutuvan kalataloudellisen vahingon kompensoimiseksi määrätään istutusvelvoite. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. 23 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 5 olevan piirustuksen "Iso-Tuohiaapa. Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000 sekä hakemuksen täydennyksenä toimitettujen piirustusten "Iso-Tuohiaapa. Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000, "Iso-Tuohiaapa. Tuotantosuunnitelma" MK 1:10 000, "Iso-Tuohiaapa. Vesiensuojelusuunnitelma. Pintavalutuskenttä" MK 1:2 000, "Iso-Tuohiaapa. Laskeutusallas 1". MK 1: Pituusleikkaus MK 1: Pituusleikkaus MK 1:100. Poikkileikkaus MK 1:50. Mitoitusarvot, "Iso-Tuohiaapa. Kokoojaoja 1 ja 2". Pituusleikkaus MK 1:5 000/1:100 ja "Iso-Tuohiaapa. Sarkaojan lietesyvennys" Poikkileikkaus MK 1:50. Pituusleikkaus MK 1:100. Lietteenpidätin mukaisesti ja muutoin hakemuksesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön. Tuotantoalueen vedet saadaan saakka johtaa ympäri vuoden laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta laskuojassa Iso-Tainijokeen lähtien tuotantoalueen vedet on sulan maan aikana, kun pumppujen jäätyminen ei ole esteenä, johdettava laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta Iso-Tainijokeen. Muuna aikana vedet saadaan johtaa pintavalutuskenttä ohittaen laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava. Mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin tai muilla ympäristökeskuksen hyväksymillä toimenpiteillä. 2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Aumaalueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 3. Pintavalutuskentän rakentamisen aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava ennakolta Lapin ympäristökeskukselle.