Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi"

Transkriptio

1 Ohjausryhmäkäsittely , kunnanhallitus Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi Eero Laesterä Tuomas Hanhela

2 Sisällys 1 Työn tavoite ja eteneminen päätöksentekoon Kunnan talouden nykytila Taustatiedot Verrokki Väestön ikärakenne Yleiset - missä olemme? Kumulatiiviset Kriisimittarit Talousindeksi Tuloslaskelmapohjaiset Tuloerät Verotulot Verotulojen ja valtionosuuden arvioitu kehitys Rahoitus Investoinnit Tasepohjaiset Lainakanta Tase Toiminnalliset Palvelurakenteen kehitys ja mahdollinen tasapainotuspotentiaali Yleishallinto Sivistys Sosiaalitoimi Vanhusten palveluketju ja siinä piilevä tasapainottamisen potentiaali Terveydenhuolto Toimialojen nousut suhteessa koko maahan Asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset - arvioitu vaikutus kunnan talouteen Sektoreiden muutokset Painelaskelmat Nykytila: velka- ja verotasapaino Tavoitetila tasapainoon Päätetyt keinot Toiminnalliset, käyttötalous Paketin henkilöstövaikutus hallintokunnittain: Paketin keinot sanallisesti: Investoinnit Rahoituskeinot Maksut ja taksat, verot Omaisuuden myyminen Mihin riittää? Lopuksi... 57

3 Kuva 1 Kumulatiivisten tunnuslukujen kehitys Kuva 2 Menojen ja asukasluvun muutos Kuva 3 Kumulatiiviset investoinnit ja asukasluvun muutos Kuva 4 Yleishallinnon uudistus Taulukkoluettelo Taulukko 1 Toivakan väestökehitys Taulukko 2 Väestöennuste...7 Taulukko 3 Työvoima ja työttömät...8 Taulukko 4 Kriisikuntakriteerit Taulukko 5 Talousindeksi Taulukko 6 Tuloerät Taulukko 7 Tulojen ja menojen muutos Taulukko 8 Tulojen ja menojen muutos suhteessa verrokkiin ja koko maahan Taulukko 9 Tuloverot Taulukko 10 Yhteisöverot Taulukko 11 Kiinteistöverot Taulukko 12 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys ja ennuste Taulukko 13 Investoinnit Taulukko 14 Lainakanta Taulukko 15 Poimintoja taseesta Taulukko 16 Konserni Taulukko 17 Henkilökunnan määrä Taulukko 18 Yleishallinto Taulukko 19 Yleishallinto (ilman yhdistymisavustusta) ja muut palvelut Taulukko 20 Sivistystoimi Taulukko 21 Sivistystoimen potentiaali Taulukko 22 Sosiaalitoimi Taulukko 23 Sosiaalitoimen potentiaali Taulukko 24 Vanhusten palveluketju Taulukko 25 Vanhusten palveluketjun potentiaali Taulukko 26 Terveydenhuolto Taulukko 27 Terveydenhuollon potentiaali Taulukko 28 Sairastavuusindeksi Taulukko 29 Perusterveydenhuolto Taulukko 30 Sairaalahoidon käyttö Taulukko 31 Päiväkirurgia ja toimenpiteelliset hoitojaksot Taulukko 32 Erikoissairaanhoito Taulukko 33 Yhteenveto toimialojen rahankulutuksesta suhteessa suurempaan verrokkiin Taulukko 34 Yhteenveto toimialojen nousuista ja suhteessa koko maahan Taulukko 35 Sektoreiden ennustetut kustannukset Taulukko 36 Vanhuspalveluiden muutos Taulukko 37 Talousarvion toteutuminen Taulukko 38 Verojen tilitys Taulukko 39 Painelaskelma velkatasapainosta Taulukko 40 Painelaskelma verotasapainosta Taulukko 41 Painelaskelma verotasapainosta, ikääntyminen arvioitu osaksi painetta Taulukko 42 Painelaskelma arvioidusta tasapainotilasta Taulukko 42 Keinot Taulukko 42 Laskelma Kankaisten koulusta Taulukko 42 Laskelma tasapainotilasta ja keinojen riittävyydestä... 55

4 1 1 TYÖN TAVOITE JA ETENEMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON valtuustotason päätös Toivakan kunnan talouden tasapainottamisryhmä esitti kunnanhallitukselle kokouksessaan , että kunta tilaisi ulkopuoliselta asiantuntijalta hallintokunnista ja poliittisista päätöksentekijöistä riippumattoman työn, jonka tavoitteena on etsiä keinot Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi ja taseessa olevien alijäämien poistamiseksi. Työtä pidettiin välttämättömänä, jotta kunnan kasvussa oleva asukasluku ja sen mukanaan tuoma menojen kasvu voidaan rahoittaa tarkoituksenmukaisesti, terveen palvelurakenteen päälle. Kunnanhallitus päätti selvityksen teettämisestä kokouksessaan Valtuusto päätti myöntää työlle määrärahan kokouksessaan ohjausryhmä ohjaa, johtoryhmä ja konsultti valmistelevat Työ käynnistyi kunnanhallituksen ja johtoryhmän kokoontumisella Tilaisuudessa sovittiin, että työtä ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu kunnanhallituksesta ja puheenjohtajistosta sekä kunnanjohtajasta. Hallintojohtaja on johtoryhmän jäsenyyden lisäksi ohjausryhmän sihteeri ja konsultin sekä kunnan yhteyshenkilö. Ohjausryhmä ohjasi ja käsitteli pakettia konsultin esityksistä. Konsultti etsi tasapainokeinoja, niiden keskinäistä harmonisaatiota ja keinojen keskinäistä ajastusta. Konsultti oli työtä ohjaava ja eteenpäin vievä toimija, joka vauhditti keinojen löytymistä omalla keinovalikoimallaan, toisaalta konsultti koetti osoittaa ohjausryhmälle keinojen käyttämisen välttämättömyyden. tiedottamista Työ käynnistyi yhteistoimintaneuvottelulla ja kansalaistilaisuudella. Kansalaistilaisuudessa oli arviolta yli 100 kuulijaa. Sekä yhteistoimintamenettelyn että kansalaistilaisuuden tarkoituksena oli kertoa kunnan talouden tilanne, arvioida se, mihin pitkällä aikajaksolla ollaan talouden tasapainon suhteen etenemässä ja millaiset tasapainottamistarpeet Toivakassa on. Lisäksi kerrottiin, että työllä on lopputulos: joko valtuustoon päätettäväksi vietävä tasapainopaketti, tasapainoon johtava kokonaisuus, jota noudatetaan tai se, että konsultti lopettaa työn havaitessaan etenemisen tai tasapainotilan löytämisen mahdottomaksi. Molemmat ovat viestejä päätöksenteon vastuullisuudesta sekä kuntalaisille että muille kunnille ja valtiolle.

5 2 Tilaisuuksissa korostettiin, että tasapainoon ei voida päästä, jos mikään ei muutu tai jotakin olemassa olevaa palvelurakennetta ei muuteta. Tämä voi vaikuttaa myös palveluita heikentävästi. Henkilöstö on kunnan suurin voimavara ja samalla suurin kulu. Henkilöstön osallistuminen tasapainottamiseen koetetaan järjestää mahdollisimman paljon eläköitymisen avulla. Tasapainon löytämiseen voidaan joutua turvautumaan myös määräaikaisuuksien avulla ja vaikeimmassa tapauksessa turvautumalla taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanomisiin. Kunnassa on sektoreita, joissa työn määrä on vähentynyt sekä ulkoisten, mutta myös sisäisten muutosten seurauksena. haastatteluissa johtopäätös: työssä voidaan edetä Konsultti haastatteli johtavia luottamushenkilöitä ja johtoryhmän jäseniä sekä joitakin johtoryhmän alaisia työntekijöitä. Haastatteluissa selvitettiin erityisesti poliittisten päätöksentekijöiden todellinen motiivi tasapainottamiseen. Haastatteluissa ei ilmennyt yhtä yksittäistä keinoa lukuun ottamatta sellaista rakenteellista asiaa, jonka käyttämistä kaikki olisivat vastustaneet. Ohjausryhmän jäsenten lähes yksituumainen mielipide oli, että veroprosentti on nostettu lähes maksimiin (liikkumavara lähempänä 0,5 kuin 1,0 prosenttiyksikköä). Samoin ymmärrettiin, että työn vastapainona ovat liitosneuvottelut jonkin suuremman kunnan kanssa. Tässä punnitaan korkean veroprosentin tasoa suhteessa kuntalaisten palveluihin ja siihen, voidaanko kuntalaisten lakisääteiset ja erityisesti peruspalvelut järjestää kunnan omin rahoituskeinoin velkaantumatta tai myymättä omaisuutta käyttömenojen kattamiseen. Haastatteluissa kävi selville lähes täydellisesti samanlainen näkemys siitä, että tasapainotilaan ei päästä ilman leikkauksia ja pyrkimyksenä on oltava lakisääteisten palveluiden turvaaminen. Lisäksi haastatteluissa ilmeni halukkuus ja valmius vastuunkantoon. Vastaavissa poliittis-taloudellisissa tilanteissa joutuu usein kokemaan sen, että vaikeiden poliittisten päätösten edessä heikko poliittinen päättäjä erehtyy usein uskomaan, että tulevaisuuden kasvuun luottamalla voidaan välttyä välttämättömiltä, mutta hankalilta ratkaisuilta. Tätä ei ollut havaittavissa Toivakassa. Uutta strategiaa rakentelemalla ei selvitä nykytilasta, kirjanpidon vippaskonsteilla (esimerkiksi peruspääoman alentaminen) tai rahoituksellisilla kikoilla (omaisuuden myyminen tulosvaikutteisesti, myynti takauksella rahoittamalla perustettavalle yhtiölle) ei rakenneta mitään kestävää päinvastoin johdetaan siihen, että pöhö jää kasvamaan taustalle ja tekee tulevat leikkaukset vielä vaikeammiksi. Kasvukunta unohtaa usein sen, että kasvu maksaa.

6 3 Viranhaltija- ja työntekijähaastatteluissa selvisi useiden vuosien säästämisperinne ja se, että kunnan työntekijöillä, johtavillakaan viranhaltijoilla, ei ole maan keskimääräistä palkkatasoa vastaavaa palkkausta. Kunta on sopeuttanut jo pitkään, mutta ei riittävästi. Koska haastatteluissa oltiin olennaisissa asioissa lähes yksimielisiä, konsultti päätti jatkaa työtä. jaksottamalla tasapainoon Työtä ohjaava ohjausryhmä totesi , että tasapaino on saavutettava jaksottaen, mutta mieluimmin niin, että nyt istuva valtuusto viimeisessä talousarviossaan vahvistaa viimeiset tasapainottamiskeinot. Kunnan tasapainottamistyö perustuu nykyisen Toivakan kunnanhallituksen tekemälle hallitusohjelmalle. Hallitusohjelman tekeminen ja siitä kiinnipitäminen on luova ratkaisu kunnissa yleisestikin. Kunta on osallistunut kuntaliitosneuvotteluihin tuloksetta. Alueella ollaan organisoitumassa perusturvan yhteistoiminta-alueeseen vuonna Mahdollisuus omaehtoiseen tasapainottamiseen ja tasapainottumiseen on juuri nyt. on lomautettu ja saatu harkinnanvaraista Kunta on tasapainottanut aiemminkin. Tämän tarpeen huomasi myös valtionvarainministeriö myöntäessään kunnalle harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vuonna Tämä osoittaa virallisesti, kuinka huonossa kunnossa ja syvässä tasapainottomuuden tilassa kunnan talous on ollut. Tilastoanalyysi Työssä tehtiin myös laaja, tässä raportissa esiteltävä tilastopohjainen analyysi kunnan talouden perusteista ja palvelurakenteesta. Arvioissa nojauduttiin julkiseen tilastoaineistoon (erityisesti Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet ( ), mutta apuna käytettiin myös Kuntaliiton sivuilta löytyviä aineistoja ja verotulon kehittymisarvioissa Kuntaliiton kehittämää verokehikkoa, mallia, jonka avulla voidaan omavastuisesti arvioida verotulojen kehittymistä. On sovittu korostettavaksi, että verotuloarviot eivät ole Kuntaliiton näkemyksiä tai ennusteita. ei kriisissä, mutta taseessa on alijäämää Toivakan kunta on pieni kunta tasapainotettavaksi eikä kunta ole vielä valtionvarainministeriön määrittelemässä kriisissä. Taseessa on silti alijäämää, joka on poistettava. Keinoja ei ole käytettävissäkään niin paljon kuin suuremmissa kunnissa, jotka tuottavat Toivakan tapaiselle

7 4 kunnalle palvelut ostopalveluina. Pienen kunnan tarjoamat palvelut edes ostopalveluiden avulla terästettynäkään eivät voi olla samantasoiset kuin suuremmissa yksiköissä. Tämä selvisi myös tässä työssä, kun johtoryhmän kanssa käytiin läpi konsultin yli 300 kohtainen tasapainottamiskeinojen lista. Kaikkia listan keinoja ei voitu käyttää yksinkertaisesti siksi, että listalla oli sellaisia keinoja, joita ei edes tarjota Toivakassa. Kunnassa on eletty jo useita vuosia supistuvan palveluntarjonnan kanssa, tämä pätee erityisesti yleishallintoon, teknisiin palveluihin ja sivistykseen. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon sektorit ovat olleet kasvavia. ohjausryhmän esitys Ohjausryhmä käsitteli työn kokouksessaan ja päätti yksimielisesti esittää sitä kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Työ esiteltiin yhteistoimintaelimille ennen ohjausryhmän ja kunnanjohtajan esitystä hallitukselle ja edelleen valtuustolle. Työssä ei käytössä sellaisia keinoja, jotka olisivat edellyttäneet erityistä kuntalaisten kuulemista. Yhteenveto - tasapainottamistyö perustuu heikkoon taloustilanteeseen ja taseen alijäämään ja velvoitteeseen kattaa alijäämä - poliittisesti rekrytoitu, poliittisesti ohjattu - konsultin käyttö prosessia ohjaava - työssä pyrittiin pakettiin, jolla taseesta saadaan poistettua alijäämät ja palvelurakenteet sellaisiksi, että talous voi kehittyä tasapainoisesti.

8 5 2 KUNNAN TALOUDEN NYKYTILA 2.1 Taustatiedot Verrokki Verrokilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietyillä kriteereillä valittua kuntajoukkoa, jonka tunnuslukukohtaista keskiarvoa verrataan Toivakan tunnuslukuihin. Tilinpäätökseen pohjautuvassa tarkastelussa ja sektoreittain suoritettavassa tarkastelussa verrokkijoukkoon on valittu kuntia, joiden asukasluku poikkesi Toivakan asukasluvusta vuonna 2010 enintään 25 %. Asukaslukuun perustuvan kriteerin seurauksena verrokkijoukkoon kuuluu 52 kuntaa. Verrokkijoukon kaikki kunnat ovat maaseutumaisia kuntia. Lisäksi kuntaa tarkasteltiin suhteessa erityiseen verrokkiryhmään palveluiden kustannusten perusteella. Kuntaryhmä (Humppila, Hämeenkoski, Joutsa, Kylmäkoski, Myrskylä, Pyhäranta) valittiin sellaisista kunnista, jotka ovat samankokoisia, niiden asukasluku kehittyy samalla tavalla ja niiden ikärakenne on samantapainen. Samoin tarkasteltiin työttömyysastetta, kuntalaisten tulotasoa ja työpaikkarakennetta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota nettomenoihin ja Toivakkaa tarkasteltiin suhteessa palvelut edullisimmin järjestävään verrokkikuntaan. Kylmäkoski liitettiin vuoden 2011 alussa Akaan kaupunkiin Väestön ikärakenne Toivakan asukasluku on kasvanut 2000-luvun aikana. Vuosittaiseksi keskimääräiseksi kasvuvauhdiksi muutettuna väestön määrä on kasvanut kuudella asukkaalla vuodessa. Kunnassa syntyneiden määrä on ollut lähes jokaisena tarkasteluvuonna kuolleiden määrää pienempi. Suurin osa Toivakan väestökasvusta voidaankin selittää muuttovoitolla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin absoluuttinen kasvu on tapahtunut 0-6 -vuotiaiden ryhmässä, jonka lukumäärä on kasvanut 70 hengellä. Palvelurakenteen kannalta tarkasteltuna on syytä huomioida merkittävät suhteelliset muutokset 0-6 -vuotiaiden ja yli 84-vuotiaiden ryhmissä.

9 6 Taulukko 1 Toivakan väestökehitys Kunnan nimi: Toivakka KNO 850 Muutos Osuus 2006 Osuus 2010 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,1 % 0,2 % 0 6 vuotiaat 157 6,6 % 185 7,8 % 227 9,4 % ,6 % 5,0 % 6 vuotiaat 29 1,2 % 24 1,0 % 31 1,3 % 2 0 6,9 % 0,8 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,7 % ,7 % ,5 % ,9 % -2,4 % Lukio, vuotiaat 93 3,9 % 93 3,9 % 79 3,3 % ,1 % -1,7 % Työikäiset, vuotiaat ,6 % ,9 % ,7 % ,3 % 0,3 % vuotiaat 179 7,6 % 185 7,8 % 174 7,2 % ,8 % -0,3 % Yli 84 vuotiaat 41 1,7 % 59 2,5 % 63 2,6 % ,7 % 6,0 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,2 % ,7 % ,2 % ,3 % 0,8 % Mediaani 44,0 45,0 46,0 Painotettu keskiarvo 42,9 43,4 43,6 Lähde: Tilastokeskus Toivakan kunnan mediaani-ikä oli vuonna vuotta, kun se vuoteen 2010 mennessä oli kasvanut 46 vuoteen, joka on maan keskimääräinen arvo. Toivakassa kymmenen vuoden aikana tapahtunut ikärakenteen muutos on ollut merkittävä. Varsinkin alle kuusivuotiaiden lasten määrän nopea kasvu ja kouluikäisten määrän nopea supistuminen ovat aiheuttaneet kunnassa merkittävän, mutta hankalasti hallittavan palvelurakenteen sopeuttamistarpeen. Toivakan väestön mediaani-iän kasvu oli kuitenkin vain puolet koko maan keskiarvosta vuosina Väestöllinen huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten osuutta työikäisten määrästä on kasvanut Suomessa 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2010 koko maan huoltosuhde oli 51,6. Toivakan vastaava luku oli 66,5, joka kertoo, että jokaista työikäistä kohden Toivakassa oli noin 15 vanhusta ja lasta enemmän kuin maassa keskimäärin.

10 7 Taulukko 2 Väestöennuste Kunnan nimi: Toivakka KNO 850 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,4 % 0,3 % 0 6 vuotiaat 207 8,7 % 215 8,6 % 207 8,0 % 207 8,0 % 0 0 0,0 % 0,0 % 6 vuotiaat 29 1,2 % 34 1,4 % 33 1,3 % 32 1,2 % ,3 % 0,3 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,5 % ,0 % ,0 % ,4 % ,3 % 1,0 % Lukio, vuotiaat 74 3,1 % 73 2,9 % 81 3,1 % 81 3,1 % 7 0 9,5 % 0,3 % Työikäiset, vuotiaat ,0 % ,2 % ,1 % ,6 % ,1 % -0,2 % vuotiaat 179 7,5 % 204 8,2 % ,5 % ,6 % ,2 % 1,8 % Yli 84 vuotiaat 65 2,7 % 81 3,2 % 113 4,4 % 178 6,8 % ,8 % 5,8 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,7 % ,2 % ,7 % ,0 % ,2 % 1,5 % Mediaani 46,0 46,0 46,0 47,0 Painotettu keskiarv o 44,0 44,3 45,5 46,3 Lähde:Tilastokeskus Tarkasteltaessa kunnan väestön määrän ja ikärakenteen kehitystä voidaan havaita, että alle kuusivuotiaiden lasten määrän kasvun ennustetaan tasaantuvan. Kouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa huomattavasti varsinkin tarkastelujakson alkupuolella. Kasvu tullee keskittymään kirkonkylän alueelle. Voimakkain suhteellinen kasvu tullaan ennusteen mukaan kokemaan eläkeläisten ja vanhusten kohdalla. Kouluikäisten ja vanhusten kasvu aiheuttaa suurta painetta Toivakan palveluverkolle vuoteen 2040 mennessä. Väestörekisterikeskuksen elokuun lopun tietojen mukaan Toivakan asukasluku on elokuussa 2011 jo Tilastokeskus on ennakoinut mallillaan, että Toivakan asukasluku olisi vasta vuonna Toivakan kasvu ylittääkin Tilastokeskuksen arvion seitsemän vuotta etuajassa. Muutos on suuri nykyvauhdilla yli 4% vuodessa ja jatkuessaan altistaa kunnan toimimaan taitavasti kaikissa poliittisissa linjanvedoissaan. Yleisesti on todettu, että sellainen asukasluvun muutos, joka rajautuu +/- 1%-1,5%:iin vuodessa on suhteellisen helposti hallittavissa, mutta suurempi muutos edellyttää poikkeuksellisen taitavaa strategista ja taktista osaamista. Suurin osa kasvukuntia on ajautunut vaikeuksiin juuri siksi, että asukasluvun kasvua ei ole osattu ottaa vastaan maltillisin ratkaisuin, vaan uutta on alettu rakentaa vanhan epätarkoituksenmukaisen palvelurakenteen päälle ja uudet tarpeet on koetettu kattaa jopa etupainotteisesti. Toivakan tilanne on hyvä, mutta sen ohjaaminen vaatii osaamista.

11 8 Taulukko 3 Työvoima ja työttömät Työttömät yhteensä joista pitkäaikaistyöttömiä 13 % 37 % 34 % 34 % 30 % 33 % 31 % 36 % 25 % 18 % 30 % 26 % Työvoima Työttömyysaste 12,8 16,5 17,4 14,9 14,9 14,7 14,7 11,7 10,7 12,8 12,7 13,0 Toivakan työttömyysaste on koko tarkastelujakson ajan ollut huomattavasti maan keskiarvoa korkeampi. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus on pysytellyt korkealla tasolla. Vuonna 2008 kunnan 601 työllisestä 81 % oli palkansaajia. Kunta oli vuonna 2008 Toivakan suurin työnantaja kattaen lähes 40 % työpaikoista. Yhteensä samana vuonna julkinen sektori työllisti 61 % kunnan työllisistä. 2.2 Yleiset - missä olemme? Kumulatiiviset Alla oleva kuvasarja osoittaa, että kunnan kumulatiivinen vuosikate ei ole tarkastelujakson aikana riittänyt kattamaan kumulatiivisia poistoja tai kumulatiivisia nettoinvestointeja. Terveessä taloudenpidossa vuosikate kattaa poistot, kasvukunnissa investointien määrä voi joskus perustellusti ylittää vuosikatteen. Tämän seurauksena kunta yleensä velkaantuu tai purkaa rahavarojaan. Toivakka onkin alkanut velkaantua ja kunnan taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on kasvanut. Kunnan lainakanta ei ole vielä suuri.

12 Toivakka Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Toivakka Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Toivakka Lainakanta 1000 e Toivakka Kumulatiiviset poistot 1000 e Toivakka Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kuva 1 Kumulatiivisten tunnuslukujen kehitys Toivakan tilanne vuonna 2010 näyttää valoisammalta kuin vuonna 2009 samaan tapaan kuin muissakin kunnissa. Tämä perustuu verotulojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Tämä taas perustui siihen, että valtio maksoi kunnille (jostain syystä) yli kuntien jako-osuuden kunnallisverotuloa. Tätä ylitse oikean osuuden maksettua erä peritään vuonna 2011 pois ja jakoosuutta laskettaneen vielä vuonna 2012 vastaamaan kunta-valtio suhteen sovittua tasoa. Samalla vuosikate kääntyi oikeansuuntaiseksi ja kattoi sekä vuoden 2010 poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna 2010 Toivakan tilinpäätös saatiin positiiviseksi valtion myöntämän harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen avulla. Toivakan vuosina 2009 ja 2010 saamat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vastaavat kolmen veroprosenttiyksikön tuottoa Kriisimittarit Valtiovarainministeriö on laatinut kaksiosaisen kriteeristön, jonka perusteella kunta joutuu erityiselle kriisikuntalistalle. Kriisikuntalistalle joutunut kunta laatii valtiovarainministeriön

13 10 kuntaosaston asiantuntijoiden ja kriisikuntatyöryhmän puheenjohtajan kanssa esityksen, jonka avulla kunta pystyisi varmistamaan palveluiden järjestämisen ja vakuuttamaan ministeriön kyvyllään järjestää palvelut omin voimin, lisää velkaantumatta ja nostamatta veroprosenttia liian suureksi. Taulukko 4 Kriisikuntakriteerit Toivakka Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Täyttyy Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Täyttyy Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 19,00 20,00 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 0,41 1,03 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Ei täyty Täyttyy Ei täyty Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Täyttyy Täyttyy Täyttyy Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 0,72 0,69 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty Omavaraisuus 55,78 60,47 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Ei täyty Ei täyty Ei täyty Suhteellinen velkaantuneisuus 36,15 29,65 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Ei täyty Ei täyty Ei täyty Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa Ensimmäinen ja selkein tapa joutua määritelmän mukaan kriisikunnaksi tapahtuu kumulatiivisella alijäämällä. Jos alijäämä asukasta kohden on ensimmäisenä vuonna yli 500 euroa ja seuraavana vuonna yli 1000 euroa, määritellään kunta väistämättä kriisikunnaksi. Toinen tapa joutua kriisikuntalistalle on kuusiosaisen kriteeristön täyttyminen. Toivakan kumulatiivinen alijäämä

14 11 asukasta kohden oli vuonna 2009 yli määritetyn 500 euron rajan, mutta vuonna 2010 tilanne oli kohentunut siten, että kumulatiivisen alijäämän kokonaiskriteeri ei täyttynyt. Muista kriisikuntakriteereistä Toivakan osalta täyttyy ainoastaan alijäämäkriteeri, jonka laukaisee taseessa oleva alijäämä. Tosin täytyy myös huomioida, että kunnallisveroprosentin taso laukaisee kriteerin vuonna 2010 ja tulee myös laukaisemaan sen Edes yhden kriisimittarin täyttyminen ei ole kunnille luontaista. Vaikka kunta joutuisi kriisikuntien listalle eikä saisi hyväksyttyä ministeriötä tyydyttävää selviytymisohjelmaa, sitä ei voida pakottaa mihinkään kohdennettuihin toimenpiteisiin, esimerkiksi kuntaliitokseen naapurikunnan kanssa. Tämän estää toisaalta sekin, että toisen kunnan ei ole pakko ottaa vastaan heikossa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Jos kunta ei läpäise menettelyä eikä suostu yhdistymisneuvotteluihin siltä evätään mahdollisuus harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen. On huomattava, että kuntaliitos on myös saneerausprosessi. Sekä nykyisenkaltaisen talouden tasapainottamisohjelman tekeminen että kriisikuntalistalta selviytyminen on ensisijassa sen varmistamista, että nykyiset päätöksentekijät eivät siirrä veronmaksua tuleville sukupolville varsinkin, kun tulevat sukupolvet tulevat olemaan vielä meitä suurempien haasteiden edessä. Ei ole moraalisesti oikein itse velkaantua ja maksattaa suurta velkataakkaa tulevilla sukupolvilla. Velanottaminen on siirrettyä veronmaksua kuntataloudessa Talousindeksi Talousindeksin avulla kunnan tilannetta voidaan tarkastella verotettavien tulojen suhteena ja siten suhteuttaa saadut arvot muiden kuntien vastaaviin lukuihin.

15 12 Taulukko 5 Talousindeksi Yleisindeksin laskeminen (%:ia verotettavista tuloista) Vuosikate 0,33 0,16-0,14-0,17 0,36 Taseperusteiset Lainakanta 0,40 0,39 0,66 1,08 1,03 Rahavarat 0,11 0,11 0,15 0,19 0,13 Antolainat 0,09 0,08 0,08 0,08 0,07 2. Edellisten nettovaikutus -0,02-0,02-0,05-0,10-0,10 3. Kiinteistöveron vaikutus indeksiin -0,03 0,00 0,02 0,04 0,18 4. Tuloveroprosentin vaikutus Oma veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 Keskimääräinen veroprosentti 18,90 19,06 19,22 19,33 19,69 4. Erotus Oma - Keskimääräinen -0,10 0,06 0,22 0,33-0,31 5. Harkinnanvar. rahoitusavustus 0,00 0,00 0,00-0,08-0,17 Yleisindeksi ( ) 0,18 0,20 0,04 0,02-0,03 Sijaluku Toivakan talousindeksin sijaluku kuntien joukossa on ollut laskussa koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2010 kunnan sijoitus muiden kuntien joukossa romahti suhteellisesti mitattuna korkean veroprosentin ja harkinnanvaraisten rahoitusavustusten ansiosta. 2.3 Tuloslaskelmapohjaiset Tuloerät Kuntien ongelmana yleisestikin on tulojen ja menojen epätasapaino ja epätasapainoinen keskinäinen kehitys. Jos tulot kasvavat jatkuvasti hitaammin kuin menot, kunta velkaantuu tai myy omaisuuttaan ja/tai purkaa rahavarojaan samalla taseen kumulatiivinen alijäämä pahimmillaan kasvaa. Alapuolella olevaan taulukkoon on koottu joidenkin Toivakan tulo- ja menoerien asukaslukukohtainen kehitys.

16 13 Taulukko 6 Tuloerät Toimintatulot Koko maa Vertailuryhmä Toimintamenot Koko maa Vertailuryhmä Verotettava tulo Koko maa Vertailuryhmä Verotulot Koko maa Vertailuryhmä Valtionosuudet Koko maa Vertailuryhmä Harkinnanvarainen valtionosuus Koko maa Vertailuryhmä Poistot Koko maa Vertailuryhmä Edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, että asukasluvulle kohdistetut toimintamenot ja tulot ovat jääneet jokaisena tarkastelujakso vuonna alle maan ja verrokkien keskitason. Toivakan verotettava tulo on kasvanut huomattavasti verrokkijoukkoa nopeammin ollen silti vuosina maan keskitason alapuolella. Huomionarvoista on myös se, että Toivakan poistot /as ovat olleet huomattavasti alle maan keskitason ja verrokkien keskiarvon. Toivakassa olisi tarkasteltava tulevana vuonna poistojen taso ja varmistettava, että poistot riittävät.

17 Deflatoitujen menojen muutos %:ia Kokonaismenojen ja asukasluvun muutos ,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % Toivakka; 2,1 %; 34,4 % 20,0 % 0,0 % -20,0 % -40,0 % -30,0 % -20,0 % -10,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % Asukasluvun muutos Kuva 2 Menojen ja asukasluvun muutos Menojen kasvua perustellaan usein asukasluvun kasvun vaatimalla palvelurakenteen muutoksella. Toisaalta kunnan palvelurakennetta ja siten menoja tulisi pystyä sopeuttamaan asukasluvultaan taantuvissa kunnissa. Kuvasta kaksi, jossa on esitetty asukasluvun muutos x-akselilla ja vuoden 2010 tasolle deflatoitujen menojen muutos y-akselilla voidaan havaita, että menot näyttävät kasvavan asukasluvun muutoksen suunnasta riippumatta. Toivakan kohdalla nettomenot ovat kasvaneet ,4 %, kun samaan aikaan asukasluku on kasvanut 2,1 %.

18 15 Taulukko 7 Tulojen ja menojen muutos Reaaliarvot Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Tarkasteluvuosi 2010 Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina Toivakka KA 03->10 KH 03->10 KA 08->10 KH Käyttötulot yhteensä 4,2 % 4,4 % 5,0 % 7,2 % Ktulot pl. vero%:n muutosta 3,7 % 3,8 % 4,4 % 6,0 % Toimintatulot 9,2 % 16,1 % 5,3 % 21,1 % Verotettava tulo (lask) 2,4 % 1,9 % 2,8 % 2,5 % Yhteisövero 6,5 % 24,7 % -17,3 % 6,4 % Kiinteistövero 10,7 % 16,9 % 21,1 % 23,9 % Valtionosuudet 3,5 % 4,9 % 7,1 % 5,3 % Käyttömenot 3,1 % 2,6 % 3,6 % 2,9 % Toimintamenot yhteensä 3,0 % 2,5 % 3,5 % 2,9 % Valtionosuudet/toimintamenot 39,1 % 2,1 % 38,2 % 3,0 % Toimintakate 2,1 % -0,1 % Poistot 4,5 % 0,8 % -0,3 % 5,4 % Menojen 1%:n enemmyys tarkoittaa euroa 3,3805 työntekijää Taulukosta selviää, että kunta on sopeuttanut menojaan vastaamaan tulojaan jo pitkällä ajanjaksolla, mutta kun kokonaisuutta tarkastellaan tuloslaskelmassa, ei sopeuttaminen ole ollut riittävä. Varsinkin toimintamenojen kasvun suhde verotettavaan tuloon nähden on ollut väärä. Toimintatuloissa on otettava huomioon myös se, että tuloissa on valtion myöntämä harkinnanvarainen rahoitusavustus vuosina 2009 ja Tämä vaikuttaa lähes euroa tuloja lisäävästi ja keskimääräistä toteutumaa kasvattavasti. Vaikka verotettavan tulon ja toimintamenojen kasvun suhde on väärä, eivät verotettavat tulot ole kasvaneet huonosti.

19 16 Taulukko 8 Tulojen ja menojen muutos suhteessa verrokkiin ja koko maahan Toivakka -0,10 % 0,21 % 0,55 % Toivakka Sama kasvukoko maa Toivakka Sama kasvukoko maa Toivakka Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 6,39 % 4,32 % 4,04 % 10,25 % 5,42 % 4,77 % 11,58 % 6,09 % 5,04 % Toimintamenot 4,55 % 5,19 % 4,83 % 3,54 % 4,26 % 3,70 % 3,24 % 3,59 % 2,94 % Toimintakate 2,58 % 3,52 % 3,27 % 2,54 % 4,11 % 3,55 % 1,86 % 3,19 % 2,57 % Verotettava tulo 2,07 % 1,66 % 1,33 % 3,75 % 2,84 % 2,27 % 2,74 % 2,32 % 1,25 % Veroprosentti 0,154 0,139 0,139 0,008 0,008 0,008 0,011 0,010 0,010 Yhteisöverot -5,65 % -2,53 % -2,74 % -7,08 % -4,59 % -4,77 % -5,98 % 4,88 % 5,15 % Kiinteistöverot 10,69 % 10,22 % 9,68 % 9,91 % 8,60 % 7,62 % 13,21 % 11,44 % 9,41 % Valtionosuudet 4,89 % 6,14 % 5,84 % 6,99 % 0,74 % -0,95 % 3,93 % 5,62 % 5,41 % Poistot 1,70 % 2,61 % 2,26 % 1,42 % 2,55 % 1,73 % 0,04 % 2,68 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as vos/menot % koko maa 37 % Yllä olevissa taulukoissa tarkastellaan Toivakan eräiden tulo- ja menoerien muutosta vuosittain, eri aikajaksoilla. Muutokset on laskettu vuositasolle poistamalla muutoksista inflaation vaikutus. Toivakan käyttötulojen kehitys on keskimäärin ollut käyttömenoja nopeampaa vuosina Myönteinen tulojen ja kulujen suhde on kasvanut tarkastelujakson loppupuolella. Kehitys olisi ollut nopeampaa ilman veroprosentin korottamistakin. Kunnan valtionosuuden määrä on kasvanut 75 % 2000-luvulla ja vuonna 2010 valtionosuuden olivat Toivakan suurin yksittäinen tulonlähde kattaen noin 38 % käyttötuloista ja 41% toimintamenoista. Taulukossa 8 kunnan menojen ja tulojen muutosta voidaan tarkastella aikajaksossa suhteessa samalla tavalla kasvaneisiin kuntiin ja suhteessa koko maahan. Taulukko on opettavainen siksi, että siitä selviää se, että asukasluvun kasvun mukana tulee myös kustannuksia. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 tultaessa Toivakan menot ovat kasvaneet hitaammin kuin samalla tavalla kasvaneet kunnat, mutta nopeammin kuin mitä kuntien menot ovat kasvaneet keskimäärin. Tästä jouduttaneen tekemään johtopäätös, jonka mukaan osa välttämättömistä lakisääteisten peruspalveluiden menoista on jäänyt rahoittamatta, koska kunta on ylläpitänyt osin epätarkoituksenmukaista kulurakennetta. Jos ja toivottavasti kun Toivakan asukasluvun kasvu jatkuu nykytahdissa, pitäisi kunnan varautua jopa 6,4% vuotuiseen menokasvuun, samalla verotettavan tulon tulisi kasvaa säännöllisesti lähes 7% vuodessa. Kasvu tuo mukanaan myös investointitarpeen, joka on yli 4% kasvaneissa kunnissa ollut keskimäärin 800 euroa/asukas vuodessa. Tämä tarkoittaisi Toivakassa lähes kahden miljoonana euron vuotuisia bruttoinvestointeja.

20 17 Taulukoiden tietosisältöä käytetään apuna, kun arvioidaan kunnan painelaskelmaa, jonka avulla arvioidaan tasapainottamistarve Verotulot Alapuolella olevissa taulukoissa on tarkasteltu Toivakan kunnan verotulojen kehitystä vuosina Tuloverot muodostavat kunnan ylivoimaisesti suurimman verokertymän. Yli 95 % kunnan verotuloista kertyy vuosittain tuloveroista. Yhteisöverotulot ovat Toivakassa olleet toiseksi tärkein verotulolaji aina vuoteen 2010 asti, jolloin kiinteistöveroista kertyi enemmän tuloja kuin yhteisöverosta. Kaikissa taulukoissa on poistettu inflaation vaikutus deflatoimalla, joka on toteutettu vertaamalla vuosien elintasokustannusindeksin vuosikeskiarvoja vuoden 2010 vastaavaan arvoon. Taulukko 9 Tuloverot Tuloverot Toivakka Laskennallinen verotettava tulo Verotettava tulo /as Tuloveroprosentti 18,50 % 18,50 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 20,00 % Tuloverot Veroprosentilla tuloja /as Toivakan verottavat tulot /as ovat kasvaneet noin 20 %. Samaan aikaan kunta on korottanut tuloveroprosenttiaan 1,5 prosenttiyksikköä. Molempien em. muutosten johdosta tuloverot ovat kasvaneet noin 30 %. Kunnan tuloverotuloihin ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittävää lisäystä, koska työikäisten määrän ei odoteta merkittävästi kasvavan. Lisäksi Toivakan veroprosentti on jo valmiiksi valtakunnan tasolla huomattavasti keskiarvoa korkeampi. Taulukko 10 Yhteisöverot Yhteisövero Toivakka Yhteisövero /as

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Porvoon palvelurakenteet Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkoski 23.3.2015 Johtava konsultti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRJE 20.5.2014 VM/1042/02.02.06.01/2014 1 (3) Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIE N HARKINNANVARAI SEN VALT IONOSUUDEN KOROTUKS EN HAKE- MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TASAPAINOTUSOHJELMA 2014-2017

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TASAPAINOTUSOHJELMA 2014-2017 SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TASAPAINOTUSOHJELMA 2014-2017 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 KUNNAN TALOUDEN TILANNE JA TALOUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 5 KRIISIKUNNAN KRITEERIT JA NIIDEN TÄYTTYMINEN...

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

OY AUDIAPRO AB RAPORTTI

OY AUDIAPRO AB RAPORTTI OY AUDIAPRO AB POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPAL- VELULIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄN (POSA) TALOUDEN ASIANTUNTI- JASELVITYS / SOPEUTTAMISSUUN- NITELMA RAPORTTI EERO LAESTERÄ ANNE SIVULA 21.2.2011 1 Sisältö 1 Toimeksianto

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot