Kuntaliitosselvityksen liiteaineisto

Transkriptio

1 HAMINA VIROLAHTI KUNTALIITOSSELVITYS Kuntaliitosselvityksen liiteaineisto SISÄLTÖ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Kuntien yhdistämislaskelma Toimialojen nelikenttäanalyysit Toimipaikkaluettelo Vakanssiluettelo Investointiluettelo Satama Vaalimaa logistiikkaselvitys

2 HAMINA VIROLAHTI KUNTALIITOSSELVITYS Liite 1 Kuntaliitoksen yhdistämislaskelma (tiivistelmä) HT Eero Laesterä

3 HAMINAN JA VIROLAHDEN TALOUDEN TILA, KEHITYS JA KUNTALIITOKSEN VAIKUTUS TALOUDEN TILAAN Tulos ja investonnit Kunnan taloutta voidaan pitää jokseenkin terveenä, jos vuosikate kattaa poistot pitkällä tarkastelujaksolla. Toisaalta vuosikatteen pitäisi kattaa nettoinvestoinnit, jotta kunta ei velkaantuisi. Poistojen ja nettoinvestointien tason tulisi olla lähellä toisiaan. Poistojen ja nettoinvestointien tulisi olla korkeintaan 10%:n etäisyydellä toisistaan, muuten voidaan epäillä alipoistoisuutta tai ylipoistoisuutta. Alipoistoisuuteen voidaan pyrkiä esimerkiksi siksi, että kunnan tulos voitaisiin näyttää todellista parempana. Tämä on kunnissa perusteltavissa, koska kunta ei maksa osoittamastaan tuloksesta veroa. Sekä n että Virolahden taloudessa on ollut huolestuttava epätasapaino vuosina Molemmat kunnat ovat velkaantuneet ja vuotuiset tulokset ovat olleet niin heikot, että tase alkaa olla alijäämäinen. Virolahden kumulatiivinen vuosikate on kattanut kumulatiiviset poistot vuonna 2010, mutta nettoinvestointien ja poistojen välinen ero on niin suuri, että Virolahden poistojen tasoa voi pitää liian pieninä. n tasoisina Virolahden poistot olisivat johtaneet kunnan vahvasti alijäämäiseen taseen. Vuotuisten tulojen ja menojen kasvu osoittaa, että kummallakaan tulot eivät kasva tasapainoisesti menojen kasvun mukaisesti. Kunnat ovat joutuneet keräämään lisää tuloja erityisesti veroja korottamalla, Virolahtea enemmän ( ,88 -> 20,00 ja Virolahti 18,50 -> 20,00). Molempien kuntien verotettava tulo on pitkällä aikajaksolla kasvanut huonosti, lla vain keskimäärin 0,1% vuodessa, Virolahdella jopa alle nollan (-0,4% vuodessa. Tämä tekee erityisesti Virolahden tilanteen huonoksi. Kumpikin kunta on investoinut huomattavan paljon varsinkin, kun ottaa huomioon lievän asukasluvun laskun. Molemmissa kunnissa on investoitu selvästi yli maan keskiarvon ja investointitahti on jopa kasvanut. Tämä yhdistettynä huonoon omarahoituskykyyn on johtanut velkaantumiseen. Virolahden alhainen poistojen taso antaa virheellisen kunnan tulorahoituksen tasosta suhteessa investointeihin. Kummankin kunnan tase on hyvin raskas. Vuonna 2009 sekä n että Virolahden konsernilainat ylittävät huomattavasti maan keskiarvon ( euroa/asukas, Virolahti eur/asukas, maan keskiarvo eur/asukas). n rahoitusomaisuus on huomattavasti Virolahtea parempi, joten taseeltaan onkin Virolahtea vahvempi. Esimerkiksi n antolainasaamiset ovat vuoden 2011 aikana muuttuneet positiivisesti kunnan taseeseen valtion maksettua kunnan sille myöntämä antolaina.

4 Kun edellisiä asioita tarkastellaan yhdessä kriisikuntamittareiden avulla on todettava, että kumpikin kunta täytti vuoden 2010 tilinpäätöstiedoilla tarkasteltuna useita kriisimittareita, kolme ja Virolahti neljä kuudesta. Jos Virolahti olisi poistanut oikeammalla poistojen tasolla, taseessa olisi kattamatonta alijäämää ja mittareista täyttyisi viisi kuudesta. Palvelurakenteen kustannus Molemmat kunnat ovat siinä tilanteessa, että velkaantuminen on saatava katkaistua ja tulojen ja menojen tasapainon on löydyttävä. Tämä onnistuu kasvattamalla tuloja ja samaan karsimalla menoja. Menojen karsiminen on vaikeaa, koska molemmat kunnat väestön alenemisen lisäksi ikääntyvät. Ikääntyminen maksaa ssa lähivuosina euroa/asukas ja Virolahdella euroa/asukas. Virolahden määrä on pienempi, koska kunta on jo nyt a ikääntyneempi (n mediaani-ikä on 47 vuotta ja Virolahden 49 vuotta vuonna 2010). Nykykehityksellä erityisesti Virolahden työ-ja muiden aktiivi-ikäisten määrä alenee nopeammin kuin mitä yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa. Kuntien palvelurakenteissa vuonna 2009 n palveluksessa oli 66 työntekijää tuhatta asukasta kohden, Virolahdella 41. Yleishallinnossa käytti rahaa 134 eur/asukas, Virolahti 448 eur/asukas. tuotti muut palvelut (tekniikka) 355 eurolla/asukas, Virolahti 424 eurolla/asukas. Molemmat kunnat käyttävät muihin palveluihin selvästi verrokkejaan enemmän rahaa. n rahan käyttö sivistykseen on Virolahtea suurempi, (1.022 eur/asukas versus 957 eur/asukas). Suurimmat kokonaisuudet, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi ovat Virolahdella a vähemmät resurssoidut (Virolahti eur/asukas ja eur/asukas), n suurimmat sektorit ovat jopa n omassa verrokkiryhmässä hyvin resurssoidut. Koko palvelurakenteen kustannus on ssa eur/asukas ja Virolahdella eur/asukas. Kokoisiinsa pieniin kuntiin nähden Virolahti tuottaa palvelut vähemmällä rahalla, enemmällä rahalla, mutta keskenään verraten n palvelurakenne on Virolahtea edullisempi. Koska n rakenne ei ole täysin virtaviivainen verrokkiinsa nähden, uudella kunnalla olisi todennäköisesti yli lakisääteisen menevää palvelurakenteen sopeuttamismahdollisuutta.

5 Kuntien talouden kehitys painelaskelma Kummankin kunnan talouden menneeseen perustuva todennäköinen kehitysskenaario ja kuntien itsensä arvioimat nettoinvestoinnit johtavat voimakkaaseen velkaantumiseen nykyveroprosenteilla. Painelaskelma lähtee siitä oletuksesta, että kunta ei itse sopeuta menojaan ja tuloihin ei tule menneestä poikkeavaa kasvua. ssa tämä tarkoittaisi kaupungin tuhannella eurolla asukasta kohden lainakannan kasvua ja Virolahdella yli 3000 euroa asukasta kohden. Vastaavasti tulot ja menot saataisiin tasapainoon, jos n veroprosentti nousisi vuoteen 2019 mennessä 22,64:ään ja Virolahden 24,92:een. Laskelmassa ei ole otettu huomioon hallitusohjelmasta arvioitavissa olevia muutoksia, joiden vaikutus on ssa +0,6- +0,7 veroprosenttiyksikköä ja Virolahdella +0,9 veroprosenttiyksikköä. Tätä veronkorotuspainetta pienentänee arvioitua paremmin kehittyneet verotulot ja hallituksen päätös jatkaa yhteisöverotulojen lisämaksua kunnille. Hallitus on ilmoittanut poistavansa yhdistymisavustuksen, jonka merkitys olisi kuntakaksikolle olennainen (3,2 miljoonaa euroa). Kuntaliitoksen vaikutus Kuntaliitosta perustellaan usein taloudellisesti sillä, että taloudellisesti vahvempi kunta ottaa huolehtiakseen taloudellisesti heikomman kunnan. Tarkasteltavasti kuntaparista on kuitenkin todettava, että kumpikin on lähempänä kriisikuntaa kuin hyvässä taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. n talous on kuitenkin vahvempi ja yhdessä yhdistymisavustuksen kanssa yhdistynyt kunta olisi hetken nykyisellään jatkavaa kuntakaksikkoa vahvempi. Myös hieman suuremman kunnan kyky ottaa talouden paineita vastaan olisi parempi, kuin nykyisellään, erityisesti Virolahden kunnalla. Kuntaliitoksen jälkeen uuden kunnan palvelurakenne on sopeutettava vastaamaan todellista palveluntarvetta. Tämä tarkoittaa väistämättä joiltakin sektoreilta poisottamista ja joillekin sektoreille lisäämistä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nykyisen Virolahden puolelle olisi resurssoitavissa jotain, mihin Virolahti ei nykyisellään velkaantumatta pysty. Varsinkin valtion uusien, arvioitavissa olevien toimenpiteiden seurauksena tasapainottomuus tulee kasvamaan ja tasapainottamisen tarve (=sopeuttaminen) kasvamaan. Tähän uusi, isompi kunta luonee paremmat mahdollisuudet jo siitäkin syystä, että poliittinen tarkoituksenmukaisuus jakaantuu laajemmalle alueelle ja välttämättömät päätökset on tehtävissä laajemman alueen harkintaa käyttämällä. Uuden kunnan velan määrä olisi vuoteen 2019 tultaessa noin kymmenen miljoonaa euroa alhaisempi kuin itsenäisinä jatkavien kuntien yhteenlaskettu lainan määrä. Vastaavasti veroprosentti pysyisi lähes itsenäisenä jatkavan n kaupungin tasolla. Arvio on tehty maltillisesti ottamalla huomioon yhdistymisen jälkeen mahdollisesti eläköityvät 23 eläköityvää työntekijää. Todellisuudessa tämä määrä olisi huomattavasti suurempi ja palvelurakenteen sopeuttamisen mukanaan tuoma hyöty samaa luokkaa eläköitymisen kanssa.

6 Edellisten syiden vuoksi yhdistyminen tuottaisi todennäköisesti uutena kunta paremman ja turvatumman tulevaisuuden kuntalaisten palveluntarjontaan kuin itsenäisinä kuntina, vaikka kunnat ovatkin nyt taloudellisesti tarkastellen heikkoja. Liitosten fraasi Mitä siitä tulee, kun kaksi velkaista laitetaan yhteen ei välttämättä tarkoita sitä, että uusi kunta ei pystyisi maksamaan lainaa pois ja eheyttämään palvelurakennettaan tarkoituksenmukaisemmaksi. Tasapainottamistoimenpiteiden suuruutta kuvaa hyvin se, että uusi kunta selvitäkseen nykyisillä veroilla joutuisi supistamaan toimintakatettaan noin 30 miljoonalla eurolla. Samalla velan määrä alenisi 12 miljoonalla. Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori

7 Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Kumulatiiviset poistot 1000 e Lainakanta 1000 e Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kumulatiivisen vuosikatteen tuli olla ainakin laskennallisten poistojen yläpuolella mutta Jossakin aikajaksossa myös nettoinvestointien yläpuolella. Koska vuosikate ei kata poistoja eikä nettoinvestointeja, lainakanta kasvaa ja tase on lähellä kumulatiivista alijäämää onko poistojen taso oikea?

8 Virolahti Kumulatiivinen vuosikate 1000 e Virolahti Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Virolahti Kumulatiiviset poistot 1000 e Virolahti Lainakanta 1000 e Virolahti Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kumulatiivisen vuosikatteen tuli olla ainakin laskennallisten poistojen yläpuolella mutta Jossakin aikajaksossa myös nettoinvestointien yläpuolella. Virolahdella poistot katetaan vuosikatteella, mutta poistojen taso näyttää olevan aivan liian alhainen velan määrä kasvaa, lisäksi nettoinvestointien ja poistojen välinen ero on jatkuvasti yli 10%. Kumulatiiviset molemmissa kunnissa yhtä huonot, Virolahdella olisi huomattavasti alijäämäisempi kehitys, jos poistojen taso olisi oikea. n poistojen tasolla Virolahden poistot olisivat noin kaksinkertaiset.

9 Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Ei täyty Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 20,00 20,00 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 1,41 1,03 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Vuonna 2009 ssa täyttyy kolme kriisimittaria kuudesta. Vielä kaksi melko vahvaa mittaria. Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Ei täyty Ei täyty Ei täyty Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 1,88 2,14 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Omavaraisuus 53,49 50,50 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Ei täyty Ei täyty Ei täyty Suhteellinen velkaantuneisuus 66,16 74,01 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa

10 Virolahti Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Ei täyty Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Ei täyty Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 20,00 20,00 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 1,41 1,03 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Vuonna 2009 Virolahdella täyttyy neljä kriisimittaria kuudesta. Vuosikate ja ylijäämä pitävät kriisikuntien joukosta vielä kaksi kolme vuotta. Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Ei täyty Ei täyty Ei täyty Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 2,39 2,25 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Omavaraisuus 29,72 35,63 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Suhteellinen velkaantuneisuus 70,14 61,52 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa

11 Kuntanumero 75 Konsernitase Ka.2009 Konsernitase Ka.2009 Taseen loppusumma Antolainat, 1000, konserni Taseen loppusumma /as Antolainat, /as, konserni Oma pääoma + var Josta kunnan osuus Oma pääoma + var. /as Antolainat, 1000, kunta Vieras pääoma Antolainat, /as, kunta Vieras pääoma /as Rahoitusomaisuus, Lainakanta Rahoitusomaisuus /as Lainakanta /as Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus, 1000, kunta Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus /as, kunta Lainakanta, 1000, kunta Omavaraisuusaste% 35 % 36 % 30 % 44 % Lainakanta /as, kunta Gearing (nettovelk.aste) 1,15 1,01 1,42 0,52 Asukasluku Quick Ratio 0,62 2,13 2,35 2,68 Sekä kunnan oma että konsernin lainakanta suuria ja koko maahan verrattuna moninkertaisia. Rahoitusomaisuus ei kata lainakantaa. Omat varat hyvät. Kaupungin antamat antolainat (vuonna ,5 miljoonaa euroa) eivät ole riskisiä lainoja, valtio maksanut pääoman takaisin.

12 Virolahti Kuntanumero 935 Konsernitase Ka.2009 Konsernitase Ka.2009 Taseen loppusumma Antolainat, 1000, konserni Taseen loppusumma /as Antolainat, /as, konserni Oma pääoma + var Josta kunnan osuus Oma pääoma + var. /as Antolainat, 1000, kunta Vieras pääoma Antolainat, /as, kunta Vieras pääoma /as Rahoitusomaisuus, Lainakanta Rahoitusomaisuus /as Lainakanta /as Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus, 1000, kunta Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus /as, kunta Lainakanta, 1000, kunta Omavaraisuusaste% 16 % 14 % 13 % 44 % Lainakanta /as, kunta Gearing (nettovelk.aste) 4,16 4,93 5,43 0,52 Asukasluku Quick Ratio 0,17 0,20 0,20 2,68 Sekä kunnan oma että konsernin lainakanta suuria ja koko maahan verrattuna moninkertaisia. Rahoitusomaisuus ei kata lainakantaa. Virolahden konsernivarallisuus on hyvin pieni (vrt. esimerkiksi n antolainat).

13 Reaaliarvot Tarkasteluvuosi 2010 Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina KA 02->09 KH 02->09 KA 07->09 KH >10 Käyttötulot yhteensä 3,5 % 5,4 % 3,8 % 2,2 % 0,5 % Ktulot pl. vero%:n muutosta 2,7 % 6,0 % 3,0 % 1,7 % 5,9 % Toimintatulot 6,8 % 27,3 % 2,0 % 4,3 % -2,8 % Verotettava tulo (lask) 0,5 % 1,8 % 1,1 % 2,2 % -4,1 % Yhteisövero -6,4 % 23,1 % -3,1 % 24,0 % 13,2 % Kiinteistövero 7,4 % 14,3 % 11,6 % 6,8 % 3,3 % Valtionosuudet 10,4 % 16,7 % 9,1 % 2,2 % 8,8 % Käyttömenot 3,9 % 6,4 % 2,1 % 2,3 % 1,3 % Toimintamenot yhteensä 3,8 % 6,6 % 2,0 % 2,8 % 1,5 % Valtionosuudet/toimintamenot20,4 % 2,3 % 22,1 % 1,5 % 25,1 % Toimintakate 3,8 % 2,7 % 2,7 % Poistot 4,9 % 12,3 % 2,1 % 8,8 % -9,9 % Menojen 1%:n enem m yys tarkoittaa euroa 29,7 työntekijää Inflaatio ,5 % ,0 % ,0 % Inflaatio huhtikuussa ,3 % kokonaistulojen kasvu ei ole kattanut kokonaismenojen kasvua. Verotettavan tulon kasvu huono. Viimeisellä tarkastelujaksolla tilanne on edelleen heikentynyt ja verotettavan tulon kehitys mennyt negatiiviseksi. Tulo-meno tasapaino ei ole hyvä.

14 Reaaliarvot Tarkasteluvuosi 2010 Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina Virolahti KA 02->09 KH 02->09 KA 07->09 KH >10 Käyttötulot yhteensä 3,5 % 6,3 % 6,3 % 9,6 % 7,0 % Ktulot pl. vero%:n muutosta 3,1 % 6,1 % 5,7 % 9,3 % 10,0 % Toimintatulot 9,2 % 26,7 % 24,2 % 38,8 % 3,4 % Verotettava tulo (lask) 0,5 % 2,0 % 2,0 % 1,5 % -5,2 % Yhteisövero 4,4 % 31,3 % -1,3 % 24,5 % 33,1 % Kiinteistövero 9,2 % 14,0 % 9,0 % 7,2 % 1,7 % Valtionosuudet 3,1 % 6,4 % 1,7 % 10,6 % 21,8 % Käyttömenot 3,7 % 6,3 % 8,1 % 7,6 % -0,4 % Toimintamenot yhteensä 3,7 % 6,2 % 8,2 % 7,2 % 0,2 % Valtionosuudet/toimintamenot34,4 % 2,3 % 32,5 % 0,9 % 39,3 % Toimintakate 2,7 % 4,4 % -1,0 % Poistot 14,7 % 11,8 % 5,6 % 28,0 % 0,7 % Menojen 1%:n enemmyys tarkoittaa euroa 5,7 työntekijää Inflaatio ,5 % ,0 % ,0 % Inflaatio huhtikuussa ,3 % kokonaistulojen kasvu ei ole kattanut kokonaismenojen kasvua. Verotettavan tulon kasvu huono. Viimeisellä tarkastelujaksolla tilanne on edelleen heikentynyt ja verotettavan tulon kehitys mennyt negatiiviseksi. Tulo-meno tasapaino ei ole hyvä. Tekstiä

15 Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku Asukasluvun muutos-% -1,4 % -0,2 % -2,5 % -0,5 % -0,8 % -0,4 % Bruttoinvestoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Poistot yhteensä Vuosikate yhteensä Bruttoinvestoinnit euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä Poistot euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat poistot eur/as./..keskimääräisestä Vuosikate euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Oma vuosikate eur/as./..keskimääräisestä Lask. Tulos (Vuosikate - poistot) Ali/ylijäämät Käyttöomaisuus 1000 eur Käyttöomaisuus eur/as Sekä bruttoinvestoinnit että nettoinvestoinnit olleet suuria. Investointitahti on jopa kasvanut, kun tarkastelujakso lyhenee. Investoinnit ovat kertyneet käyttöomaisuutena. Poistojen taso liian alhainen suhteessa investointeihin.

16 935 Virolahti Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku Asukasluvun muutos-% -8,4 % -0,9 % -3,4 % -0,7 % -0,7 % -0,3 % Bruttoinvestoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Poistot yhteensä Vuosikate yhteensä Bruttoinvestoinnit euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä Poistot euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Omat poistot eur/as./..keskimääräisestä Vuosikate euroa/asukas Minimit Keskiarvot Maksimit Oma vuosikate eur/as./..keskimääräisestä Lask. Tulos (Vuosikate - poistot) Ali/ylijäämät Käyttöomaisuus 1000 eur Käyttöomaisuus eur/as Sekä bruttoinvestoinnit että nettoinvestoinnit olleet suuria. Investointitahti on jopa kasvanut, kun tarkastelujakso lyhenee. Investoinnit ovat kertyneet käyttöomaisuutena. Poistojen taso liian alhainen suhteessa investointeihin.

17 Kunnan nimi: KNO 75 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia kaikista %:ia ,7 % -0,2 % 0 6 vuotiaat ,4 % ,1 % ,8 % ,8 % ,1 % -0,5 % 6 vuotiaat 203 0,9 % 195 0,9 % 186 0,9 % 177 0,9 % ,8 % -0,4 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,6 % ,7 % ,4 % ,1 % ,0 % -0,6 % Lukio, vuotiaat 717 3,3 % 629 3,0 % 579 2,8 % 565 2,8 % ,2 % -0,7 % Työikäiset, vuotiaat ,5 % ,1 % ,4 % ,9 % ,6 % -0,7 % vuotiaat ,8 % ,6 % ,4 % ,1 % ,1 % 2,1 % Yli 84 vuotiaat 571 2,7 % 851 4,0 % ,8 % ,8 % ,6 % 7,4 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,2 % ,1 % ,6 % ,5 % ,3 % 1,7 % Mediaani 47,0 50,0 51,0 52,0 Painotettu keskiarv o 45,0 47,5 49,4 50,3 Asukasluvussa on arvioitu hienoinen alenema, kuntalaisten keski-ikä kasvaa huomattavasti. Työikäisten määrä alenee nopeammin kuin mitä yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa. Kaikissa aktiivi-ikäryhmissä alenemaa.

18 Kunnan nimi: Virolahti KNO 935 Muutos Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku kaikista %:ia3 357 kaikista %:ia3 297 kaikista %:ia3 240 kaikista %:ia ,2 % -0,2 % 0 6 vuotiaat 224 6,4 % 221 6,6 % 212 6,4 % 206 6,4 % ,0 % -0,3 % 6 vuotiaat 45 1,3 % 34 1,0 % 33 1,0 % 31 1,0 % ,1 % -1,1 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 346 9,9 % ,0 % ,1 % 318 9,8 % ,1 % -0,3 % Lukio, vuotiaat 100 2,9 % 89 2,7 % 87 2,6 % 87 2,7 % ,0 % -0,4 % Työikäiset, vuotiaat ,8 % ,9 % ,2 % ,9 % ,3 % -0,8 % vuotiaat 311 8,9 % 302 9,0 % ,3 % ,8 % ,4 % 1,2 % Yli 84 vuotiaat 119 3,4 % 143 4,3 % 171 5,2 % 271 8,4 % ,7 % 4,4 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,0 % ,8 % ,7 % ,2 % ,5 % 1,1 % Mediaani 49,0 52,0 52,0 52,0 Painotettu keskiarv o 46,7 48,1 49,4 50,2 Asukasluvussa on arvioitu hienoinen alenema, kuntalaisten keski-ikä kasvaa huomattavasti. a ikääntyneempi. Työikäisten määrä alenee nopeammin kuin mitä yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa. Kaikissa aktiivi-ikäryhmissä alenemaa.

19 Sektorin nettomenot tarkasteluvuonna Muutos vuositasolla laskettuna eur/as Muutos vuodessa keskimäärin %:ia edellisvuodesta Nettomenot Muutos eur/as/vuosi Muutos vuodessa Asukasluvun muutos ,2 % -0,1 % -0,1 % Vanhusten laitospalvelut ,6 % 2,0 % 1,6 % Muut vanhusten ja vamm ,6 % 2,0 % 1,6 % Vanhusten kotipalvelu ,6 % 2,0 % 1,6 % Yli 64-vuotiaiden terveydenhuolto ja laitoshoito ,6 % 2,0 % 1,6 % Nettomenot yhteensä Kaikki nettomenot yhteensä ,0 % 0,7 % 0,6 % Sektorin nettomenot tarkasteluvuonna Kirjasto Liikunta Nuoriso- ja vapaa-aika Sektorin nettomenojen muutos yhteensä tarkastelujaksolla 53 eur/as 85 eur/as 20 eur/as Muutos vuositasolla laskettuna eur/as Jos kaikki kasvu tulee ikääntyneistä ikäryhmistä, tarvitaan nettokasvua esimerkiksi euroa/asukas joka vuosi. Muutos vuodessa keskimäärin %:ia edellisvuodesta Virolahti Nettomenot Vuodet Muutos eur/as/vuosi Muutos vuodessa Asukasluvun muutos ,5 % -0,2 % -0,2 % Vanhusten laitospalvelut ,2 % 1,6 % 1,2 % Muut vanhusten ja vamm ,2 % 1,6 % 1,2 % Vanhusten kotipalvelu ,2 % 1,6 % 1,2 % Yli 64-vuotiaiden terveydenhuolto ja laitoshoito ,2 % 1,6 % 1,2 % Nettomenot yhteensä Kaikki nettomenot yhteensä ,5 % 0,4 % 0,4 % Jos kaikki kasvu tulee ikääntyneistä ikäryhmistä, tarvitaan nettokasvua esimerkiksi euroa/asukas joka vuosi. Kirjasto Liikunta Nuoriso- ja vapaa-aika 43 eur/as 35 eur/as 38 eur/as

20 Uusi kunta saisi yhdistymisavustusta 3,2 miljoonaa euroa, 1. liitosvuonna 1,28 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavana vuonna 0,96 miljoonaa euroa. Uusi kunta ei menettäisi, vaan saisi lisää valtionosuutta euroa/v. Edellinen perustunee väestön tiheyteen ja taajama-asteeseen.

21 Virolahti Kaikki yhteensä eur/asukas Kaikki yhteensä eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Maan keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Kaikki palvelut eur/as Kaikki palvelut eur/as Virolahti Suomi Suomi Verrokki Verrokki Kumpaakin kuntaa verrataan omaan verrokkiryhmäänsä. Suhteessa verrokkiinsa Virolahti järjestää palvelut jonkin verran halvemmalla. n järjestää kuitenkin Virolahtea edullisemmin palvelunsa, vaikka n verrokki onkin a edullisempi.

22 Kunnan nimi: Velkatasapaino 2009 TP2010 Tpenn Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % Verotettavat tulot Verotett. tulot eur/as Verotett. tulojen muutos % -3,5 % 3,8 % -0,5 % 1,0 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % 4,9 % -2,2 % 1,1 % 2,9 % -1,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 5,2 % 2,2 % 3,5 % 2,0 % 2,0 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverojen muutos % -3,5 % 3,8 % 2,0 % 1,0 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Yhteisöverot Yhteisöverojen muutos % 13,9 % 14,8 % -14,0 % -5,0 % 6,1 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % Kiinteistöverot Kiinteistöverojen muutos % 4,0 % 22,1 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 9,4 % 4,4 % 3,9 % 1,1 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as

23 Kunnan nimi: Virolahti Virolahti velkatasapaino 2009 TP2010 TpE Asukasluku Asukasluvun muutos % -0,3 % -0,4 % -0,4 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % -0,5 % Verotettavat tulot Verotett. tulot eur/as Verotett. tulojen muutos % -4,7 % 1,8 % -0,7 % 1,3 % 0,7 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % -0,5 % 4,1 % 3,6 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 3,1 % 0,8 % 7,1 % 2,0 % 2,0 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverojen muutos % -4,7 % 1,8 % 1,8 % 1,3 % 0,7 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Yhteisöverot Yhteisöverojen muutos % 33,9 % 38,0 % 3,0 % -7,0 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % Kiinteistöverot Kiinteistöverojen muutos % 2,4 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% 22,6 % 34,1 % -29,4 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as