YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Pietarsaari

2 UPM Pietarsaari UPM Pietarsaaren selluja paperitehdas sekä Alholman saha sijaitsevat Pohjanlahden rannalla Pietarsaaren Alholmassa. UPM Pietarsaaren ja Alholman sahan puunhankinnasta ja tehdasmittauksesta vastaa UPM Metsä. Puunkäsittelyn tehdasalueella hoitaa Fin-Terpuu Oy. UPM:n tehdasalueella toimivat myös AGA:n (The Linde Group) happitehdas, Walki Oy:n paperinjalostustehdas ja Oy Alholmens Kraft Ab:n monipolttoainevoimalaitos, jonka osaomistaja UPM on Pohjolan Voima Oy:n kautta. Alholman satamassa toimii satamaoperaattorina Oy Botnia Shipping Ab. Tämä selonteko koskee UPM Pietarsaaren paperija sellutehdasta sekä Alholman sahaa. UPM Pietarsaaren sellutehtaan kahdella kuitulinjalla valmistetaan havu- ja lehtipuusellua. Purukeittämöllä keitetään purusellua, jota sekoitetaan havu- ja lehtipuuselluun. Valokuvat: Kari Väisänen, Pertti Puranen, Outi Jokinen ja Niko Miettinen Kansikuva: Dan Lindström ja Per-Erik Käld virittämässä automaattiventtiilin asennoitinta Pietarsaaren sellutehtaan talteenottolinjalla. UPM Pietarsaari Sellutehdas Tuotantokyky 79 t Tuotteet havu-, koivu- ja eukasellu Muut tuotteet mäntyöljy, tärpätti, höyry, sähkö ja kuori Henkilöstö sellutehdas 181 ja yhteiset palvelut 57 Paperitehdas Tuotantokyky 2 t Tuotteet voima- ja erikoispaperit Henkilöstö 77 Alholman saha Tuotantokyky 23 m³ Tuotteet kuusi- ja mäntysahatavara sekä jatkojalosteet Muut tuotteet hake, puru ja kuori Henkilöstö 76 2

3 UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM paper and pulp mills Tämä UPM Pietarsaaren Ympäristönsuojelun kehitys 211 on UPM:n paperija sellutehtaiden ympäristöselonteon 211 tehdasliite. UPM:n selluja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n selluja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 213. UPM:n Pietarsaaren paperitehtaalla tehdään sellutehtaan sellusta valkoista säkkipaperia sekä valkoisia ja ruskeita pussi- ja teknisiä papereita. Alholman sahalla valmistetaan kuusi- ja mäntysahatavaraa, josta noin neljännes jatkojalostetaan. Sahalla tuotetaan myös haketta ja purua UPM Pietarsaaren sellutehtaalle ja kuorta Alholmens Kraftille. UPM määritteli itsensä vuoden 28 loppupuolella uusitun vision ja liiketoimintastrategian pohjalta biometsäteollisuusyhtiöksi. Samalla UPM loi uuden Biofore käsitteen ja uuden määritelmän UPM The Biofore Company. Bio tarkoittaa kestäviä ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä. Fore tarkoittaa metsää ja edelläkävijyyttä, sekä Company nykyaikaista ja dynaamista yhtiötä. Pietarsaaren tehtaan on helppo sijoittaa itsensä biofore-tehtaaksi, joka hoitaa niin tuotannon kuin ympäristöasiansakin kestävien ympäristöratkaisujen mukaisesti. Jatkossa tarkentuu, miten uuden metsäteollisuuden painotukset tulevat näkymään Pietarsaaren tehtaan toiminnassa. UPM Pietarsaaren tehtaan ja Alholman sahan linjaorganisaatio vastaa omista ympäristöasioistaan. Niiden koordinointi ja yleinen seuranta on UPM Pietarsaaren tehtaan ympäristöpäällikön tehtävä. Tuotannon lisääntymisestä huolimatta selluja paperitehtaan keskeinen ympäristötavoite on ympäristökuormituksen ja sen kasvun estäminen ja ympäristöluvassa määriteltyjen luparajojen alittaminen. UPM Pietarsaari ja Alholman saha Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 OHSAS 181 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä: UPM Pietarsaari Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketju FSC Puun alkuperäketju PEFC Ympäristömerkki Euroopan Unionin ympäristömerkki: Tuotteet löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit > Hae Sertifi kaatti > Tehdas > Paperi & Sellu > UPM Pietarsaaren paperija sellutehdas > Etsi > UPM Pietarsaari pulp and paper mill PEFC/ PEFC/ Alholman saha 3

4 Vuoden 211 ympäristötavoitteiden saavuttaminen Vuonna 211 sellun kysyntä pysyi vakaana ja tuotantomäärä oli edellisen vuoden tasoa. Myös paperitehtaan tuotanto oli hyvä. Tehtaan keskeisenä pitkänajan ympäristötavoitteena on edelleen tuotannon nostaminen määrällistä ympäristökuormitusta lisäämättä. Myös UPM on asettanut selluliiketoiminnalleen ympäristötavoitteita, jotka on saavutettava vuoteen 22 mennessä. Kaatopaikan, selluja paperitehtaan sekä sahan ympäristölupien tarkistushakemukset saatiin tavoitteiden mukaisesti vireille määräaikaan mennessä. Sellu- ja paperitehtaan ympäristölupahakemuksessa on haettu lupaa sekä sellu- että paperitehtaan tuotannon nostolle. Investointipäätöksiä tuotannon nostolle ei ole tehty. Uuden jätevesilaitoksen suunnittelu saatettiin loppuun vuoden 211 aikana. 212 alussa saatiin yhtiöltä positiivinen päätös uuden jätevesilaitoksen rakentamiseksi. Uuden jätevesilaitoksen myötä varmistetaan selluja paperitehtaan kehittämismahdollisuudet pitkänajan ympäristötavoitteet huomioon ottaen. Uusi jätevesilaitos rakennetaan vaiheittain ja se valmistuu keväällä 213. Edelliseen vuoteen verrattuna selluja paperitehtaan määrälliset jätevesipäästöt olivat hieman korkeammat. Tämä johtui pääasiassa jätevesilaitoksen lietteen huonosta laskeutuvuudesta, jonka johdosta kiintoainepäästöt olivat korkeammat kuin edellisenä vuonna. Lietteen huono laskeutuvuus on seurausta ilmastusaltaan heikosta happitilanteesta, joka korjaantuu uuden jätevesilaitoksen myötä. Syyskuussa paperitehtaan vaahdonestoainesäiliön pesun yhteydessä vaahdonestoainetta valui ilmastusaltaaseen. Tämän seurauksena jätevesilaitoksen toiminta häiriintyi väliaikaisesti. Häiriö ei aiheuttanut lupamääräysten ylitystä. Päästöt ilmaan olivat edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Vuoden aikana meesauunilla ja soodakattilalla oli häiriötilanteen seurauksena 5 vuorokausitason pitoisuusrajan ylitystä. Vuoden 211 aikana ja varsinkin 212 alkupuolella tehtaalla vastaanotettiin useita meluvalituksia. Tehtaan meluntorjuntasuunnitelman mukaisesti melun lähde on pyritty paikallistamaan. Todennäköinen äänilähde on tarkoitus vaimentaa kesäkuussa

5 Sellutehdas Kiinteiden jätteiden hyötykäyttöselvityksiä jatkettiin. Koeajot viherlipeäsakan käytöstä rikinpoistokemikaalina Alholmens Kraftin kattilassa jatkuivat. Viherlipeäsakan ja tuhkan seoksen koekäyttöä kaatopakan muotoilussa siirrettiin. Kiinteiden ja ongelmajätteiden keräilypisteitä on tarkastettu ja jäteastioiden paikkoja selkeytetty. Kaatopaikan, selluja paperitehtaan sekä sahan ympäristölupien lupamääräysten tarkistushakemus jätettiin. Lisäksi päivitettiin selluja paperitehtaan kasvihuonekaasujen päästölupahakemukset ja haettiin päästöoikeuksia kaudelle Jätevesilaitoksen toiminnan tehostamiseksi otettiin käyttöön toinen biolietetiivistin. Jätevesilaitoksen modernisoinnin esisuunnittelu aloitettiin. Energiansäästösopimukseen perustuvan kehitysohjelman toteuttaminen jatkui Kampanja alkoi sellutehtailta ja laajenee paperitehtaisiin ja muihin tuotantoyksiköihin Tavoitteet 212 Clean Run -ohjelma jatkuu. Kevään 212 aikana ohjelman tiimoilta otetaan käyttöön yhteinen häiriöpäästöraportointiohjelma kaikilla sellutehtailla. Clean Run -ohjelman mukaan sellutehtaalla kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kemikaaliturvallisuuteen. Jätevesilaitoksen modernisoinnin rakennustyöt aloitetaan ja ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön keväällä 213. Sellutehtaan ympäristöraportointi päivitetään. Kiinteiden ja ongelmajätteiden keräilypisteiden ohjeistusta tarkennetaan ja henkilöstölle järjestetään koulutusta jätteiden keräykseen liittyen. Energiansäästösopimukseen perustuvan kehitysohjelman toteuttaminen jatkuu. Konsernin laajuinen ympäristönsuojelun tason tehostamisja parantamisohjelma Clean Run alkoi loppuvuodesta UPM:n rakennuttama kalatie Storströmmenin sululle helpottaa kalojen nousua merestä Luodon järveen. Kun isossa tehtaassa tehdään energiansäästöjä, puhutaan usein satojen tuhansien eurojen säästöistä. Kuvassa talteenottolinjan putkistoja. 5

6 Paperitehdas Sellu- ja paperitehtaan ympäristöriskiarviointi valmistui 211. Paperitehtaalla käynnistettiin arvioinnit ja toimenpiteiden suunnittelu ympäristöriskien vähentämiseksi. Paperitehtaalla on laadittu melunvähentämissuunnitelma. Paperitehtaan käyttöhenkilökuntaa koulutettiin jätevesi- ja kemikaaliasioissa. Selvityksiä paperikoneen vedenkulutuksen ja kiintoainepäästöjen vähentämiseksi jatkettiin konserninlaajuisen tehostamisprojektin myötä. Kiinteiden- ja ongelmajätteiden keräilypisteitä on tarkastettu ja jäteastioiden paikkoja selkeytetty. Ongelmajätteiden keräilyastioita paperitehtaalla on lisätty. Tavoitteet 212 Paperitehtaan ympäristötavoitteena on melunvähentämissuunnitelman mukaisesti melun lähteiden vaimentaminen. Paperitehtaan veden käyttöä kartoitetaan ja etsitään vähennyskohteita. Veden käytön vähentämisen lisäksi paperitehtaan jäteveden laatu- ja määrämittauksia tarkennetaan ja tutkitaan kehityskohteita. Kiinteiden ja ongelmajätteiden keräilypisteiden ohjeistusta tarkennetaan ja henkilöstölle järjestetään koulutusta jätteiden keräykseen liittyen. Energiansäästösopimukseen perustuva kehitysohjelman toteuttaminen jatkui. 6

7 Alholman saha Sahan käyttöhenkilöstölle järjestettiin koulutusta kuivaamojen energian kulutuksesta, optimaalisista ajomalleista ja laitteistojen kunnossapidosta. Kouluttajina toimivat laitetoimittajan edustajat ja asiantuntijat. Johdon ja työnjohdon turvallisuuskierroksilla (safety walk) yhtenä erityiskohteena olivat ympäristöasiat, jätteet, järjestys ja siisteys. Sahan tuorelajitteluinvestoinnissa huomioitiin myös melutaso ja työergonomia. Tavoitteet 212 Alholman sahan ympäristötavoitteina ovat jätteiden keräyksen ajanmukaistaminen sekä henkilöstön kannustaminen kierrätysmateriaalien oikeaan lajitteluun. Sahan alueen valaistus kartoitetaan ja nykyiset loisteputkija hehkulamppuvalaisimet korvataan energiatehokkailla led-valaisimilla. Sahan kuivaamossa tehdään kuntotarkastus ja sen energiatehokkuus selvitetään. Myös kuivaamon tekninen taso tullaan mahdollisesti käymään läpi. Sahan veden kulutus pyritään tutkimaan ja tarkentamaan. Selvityksen perusteella etsitään mahdollisia kohteita veden käytön vähentämiseksi. Mm. energiatehokkuuden maksimoimiseksi on tärkeää, että sahatavara kuivataan juuri oikeaan loppukosteuteen. Jouko Liinamaa tarkistamassa tuotteen loppukosteutta kuivauksen jälkeen Alholman sahalla. 7

8 Päästöt ilmaan PÄÄSTÖT ILMAAN Sellutehtaan hyvän tuotannon ansiosta Pietarsaaren selluja paperitehdas oli sähköyliomavarainen pelkästään mustalipeän poltosta saatavalla energialla. Ylimääräinen sähkö myytiin UPM Energian kautta sähköverkkoon. Myydyn sähkön osuus oli noin 1,5 % tuotetusta sähköenergiasta. KAASUMAISET RIKKIYHDISTEET t S/a Sellutehdas ja saha toimittivat tukkien ja kuitupuiden kuorinnasta saadut kuoret polttoaineeksi Alholmens Kraftille. Ominaispäästökertoimilla mitattuna päästöt ilmaan olivat hyvällä tasolla. Ominaispäästöinä ilmaistut lupamääräykset alitettiin. Määrälliset päästöt ilmaan olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. TRS-hajapäästöt olivat hieman pienemmät, mutta typenoksidien ja kiintoaineen päästöt olivat hieman edellisvuotta korkeammat. Merkittäviä eroja edelliseen vuoteen verrattuna ei ollut. Suunniteltuihin ja suunnittelemattomiin seisokkeihin liittyvien ylös- ja alasajojen ajotilanteet aiheuttivat jonkin verran hajuhaittaa tehtaan läheisyydessä. Normaalikäynnin aikana lupamääräysten mukaisia pitoisuusrajoja ei ylitetty vuoden 211 aikana. Häiriötilanteen seurauksena pitoisuusraja ylittyi 5 kertaa. Fossiilinen hiilidioksidipäästö tuotettua sellutonnia kohti nousi hieman ollen edelleen tavoitteen mukaisesti matala. Pidemmän ajan tavoitteena on saavuttaa hiilidioksidineutraali selluja paperitehdas. Biopolttoaineiden osuus sellunvalmistuksessa oli edellisen vuoden tapaan korkea 99,4 %. Hajukaasun poltto soodakattilassa onnistui hyvällä aikahyötysuhteella. Väkeviä hajukaasuja ohitettiin varajärjestelmien kautta 2,9 % ajasta. Vastaava luku 21 oli 1,8 %. Luku on edellistä vuotta hieman korkeampi johtuen edellistä vuotta useammasta häiriötilanteesta TRS SO 2 TYPEN OKSIDIT HIUKKASET t NO 2 /a t TSP/a FOSSIILISEN HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖN KEHITYS PIETARSAAREN TEHTAALLA % (25 = 1)

9 Pietarsaaren ilmanlaatu Pietarsaaren seudun ilmanlaatua seurataan jatkuvasti 2 mittauspisteessä, joista toinen sijaitsee Pohjanlahdentiellä keskustan tuntumassa ja toinen Luodon kunnan alueella Vikarholmenissa. Ilman epäpuhtaudet alittivat selvästi annetut ohje- ja raja-arvot hengitettäviä hiukkasia lukuun ottamatta. Ne ylittivät 5 μg/m 3 raja-arvon 4 vuorokautena (sallittu määrä 35 vuorokautta). Liikenteen aiheuttamat typenoksidien pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan melko korkeat. Haiseville rikkiyhdisteille annettu vuorokausikeskiarvo (1 μg S/m 3 ) alittui kummassakin mittauspisteessä. Korkein haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvo 3,2 μg S/m 3 mitattiin keskustan mittausasemalla lokakuussa ja Vikarholmenin mittausasemalla marraskuussa. Korkeimmat tuntikeskiarvot mitattiin Pohjanlahdentien mittausasemalla maaliskuussa (23,5 μg S/m 3 ) ja Vikarholmenin mittausasemalla lokakuussa (12,8 μg S/m 3 ). SELLUN TUOTANNON PÄÄSTÖT ILMAAN 211 Kiintoaine t/a Rikkidioksidi t SO 2 /a TRS t S/a Typen oksidit t NO 2 /a Klooriyhdisteet t Cl/a Soodakattila Meesauuni Hajukaasujen varapoltin (soihtu) 62 Valkaisu 1 1 Valkaisu 2 Hajapäästöt 45 Yhteensä HAJUKAASUJEN HÄVITYS, % ajasta Poltto soodakattilassa 96,4 98,2 97,1 Poltto varapolttimessa (soihtu) 1,9 1 2,1 Ohitus savupiippuun 1,7,8,8 Bertil Hällis seuraamassa Pietarsaaren ilman laatua Pohjanlahden tien mittausasemalla. 9

10 Jätteet UPM Pietarsaaren kaatopaikka sijaitsee tehdasalueella. Vuonna 211 kiinteitä jätteitä muodostui t. Määrä oli edellisvuotta suurempi. Kaatopaikan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemus jätettiin. Lupapäätöstä odotetaan vuonna 212. Kiinteiden ja ongelmajätteiden keräilypisteitä tarkastettiin ja jäteastioiden paikkoja selkeytettiin. Ongelmajätteitä toimitettiin muualle käsiteltäväksi 66 t. Niistä ohjattiin edelleen hyödynnettäväksi mm. jäteöljyjä ja voiteluaineita 51 t. KIINTEÄT JÄTTEET (kuivapaino, t/a) Kaatopaikalle Meesa 151 Välivarastoon Hyötykäyttöön Viherlipeäsakka Poltettu kalkki *) Puu- ja kuorijäte Oksarejekti 2 Kuorihiekka Kierrätyspaperi ja -pahvi 25 Lietteet 1 3 Kaapeli- ja metalliromu 953 Siivousjäte 97 Rakennusjäte ja maa-ainekset Kiinteät jätteet yhteensä Kiinteät jätteet yhteensä *) Kaatopaikalta on toimitettu hyötykäyttöön sinne aiempina vuosina välivarastoitua poltettua kalkkia. 3 KAATOPAIKKAJÄTE kuivapaino, t/a

11 Vesi Raakaveden hankinta UPM Pietarsaari ottaa tehtaalla käytättävän raakaveden Luodonjärvestä. Raakavettä käytetään tehtaalla keskimäärin 1,97 m 3 /s. Raakaveden kokonaiskulutus oli noin m 3, josta hieman yli puolet käytettiin jäähdytysvetenä ja loput prosessivetenä selluja paperitehtaalla. Björkören Långö 5 Gertruds 9 Päästöt mereen Jätevesikuormituksen pitkän tähtäimen tavoitteena on pitää jätevesikuormitus vuosien tasolla tuotannon noususta huolimatta. Vuoden 211 aikana lupaehdot ja tavoitteet alitettiin. Edelliseen vuoteen verrattuna selluja paperitehtaan määrälliset jätevesipäästöt olivat hieman korkeammat. Tämä johtui pääasiassa jätevesilaitoksen lietteen huonosta laskeutuvuudesta, jonka seurauksena kiintoainepäästöt olivat korkeammat kuin edellisenä vuonna. Larsmo Luoto Hästgrundet 11 Kalvholmen 1 Hästö 4 Kruunupyynjoki Syyskuussa paperitehtaan vaahdonestoainesäiliön pesun yhteydessä ilmastusaltaaseen valui vaahdonestoainetta, jonka seurauksena jätevesilaitoksen toiminta häiriintyi väliaikaisesti. Häiriö ei aiheuttanut lupamääräysten ylitystä. Jakobstad Pietarsaari 6 Pirilö Hummelholmen N Nab Labs Oy 21 HSa Kovjoki km Purmonjoki 2 3 Ähtävänjoki UPM:n tarkkailupisteet Luodonjärvellä. JÄTEVESIKUORMITUS 211 Vuosikeskiarvo 211 Tavoite Lupaehto (vuosikeskiarvo) COD, t/d BOD 7, t/d 2,5 2,8 3,6 Typpi, kg/d Fosfori, kg/d AOX, t/d,2,25,5 Kiintoaine, t/d 1,6 2,7 ei lupaehtoa Edellisinä vuosina saatujen myönteisten kokemusten perusteella jätevesilaitoksella jatkettiin nestemäisen hapen annostelua jäteveteen ilmastusaltaan alkupäässä. 11

12 JÄTEVESITUNNUSLUVUT YMPÄRISTÖKUORMITUS BIOLOGINEN HAPEN KULUTUS KEMIALLINEN HAPEN KULUTUS FOSFORI 1 t/d 1 t/d 125 kg/d BOD 7 Lupaehto COD Cr Lupaehto Fosfori Lupaehto TYPPI KIINTOAINE ORGAANISET KLOORIYHDISTEET 1 kg/d 1 t/d 2,5 t/d 8 8 2, 6 6 1, , 2 2, Typpikuormitus (UPM + Luodonjärvi + Outokumpu) Lupaehto Kiintoaine AOX Lupaehto Myös joutsenperhe viihtyy Uudenkaarlepyyn edustan merialueella. Kuva: Stefan Cederberg. 12

13 Kimmo Kangas NabLabs Oy:ltä ottamassa vesinäytettä Luodonjärven 6. mittauspisteestä Hästgrundetin sillalla. Ympäristötunnusluvut 211 Taulukossa esitetyt ympäristötunnusluvut perustuvat UPM Pietarsaaren sellun ja paperin sekä Alholman sahan sahatavaran kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raakaaineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n selluja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 211. Tuotantokapasiteetti Raaka-aineet ja kemikaalit Sahatavara Sellu Voimapaperi Puu Täyteaineet ja pigmentit Keitto- ja valkaisukemikaalit Paperinvalmistuskemikaalit Muut 23 m 3 79 ADt 2 t Katso UPM-konsernin ympäristöraportti Energia Bio- ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Biopolttoaineet 99,4 % Fossiiliset polttoaineet,6 % Katso UPM-konsernin ympäristöraportti Päästöt ilmaan Kiintoaine Rikkidioksidi Hajurikkiyhdisteet TRS (S) Typenoksidit (NO 2 ) Hiilidioksidi, fossiilinen (CO 2 ) 119 t 96 t 48 t 943 t t Raakavesi Prosessi- ja jäähdytysvesi m³ Päästöt mereen Jäähdytys- ja sadevedet Puhdistettu jätevesi Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Kemiallinen hapenkulutus (COD cr ) Kiintoaine Kokonaisfosfori (P tot ) Kokonaistyppi (N tot ) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) m m t t 592 t 7 t 148 t 74 t Kiinteät jätteet kaatopaikalle (abs. kuivana) Kierrätettävä jäte Välivarastoitu jäte Ongelmajätteet Tehdasalue Viherlipeäsakka Oksarejekti Rakennusjäte ja maa-ainekset Muu jäte Yhteensä Kalkki Puu- ja kuorijäte Metallijäte Muu jäte Yhteensä Kalkki Kuorihiekka Rakennusjäte ja maa-ainekset Yhteensä * Kaatopaikalta toimitettu hyötykäyttöön aiempina vuosina välivarastoituja jätejakeita t 2 t 123 t 28 t 11 9 t t t 953 t 449 t 6 8 t t * t 1 75 t 2 36 t 66 t 21 ha 13

14 Ympäristön tila Vuoden 211 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 2 C lämpimämpi kuin vertailujaksolla Erityisen kylmä oli helmikuu, jolloin lämpötila oli noin 4,5 C vertailujaksoa kylmempi. Ilman lämpötila oli, kuten yleensäkin huhtikuusta heinäkuuhun, Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä. Vuoden kokonaissadanta (634 mm) oli selvästi normaalia (521 mm) suurempi. Tammikuuta lukuun ottamatta satoi toukokuuhun asti selvästi tavallista enemmän. Kesäja heinäkuu olivat vähäsateista aikaa, mutta elo lokakuussa satoi normaalia enemmän. Marras joulukuussa satoi vähän. Vuoden 211 sateisuus näkyi myös Luodonjärven runsaina juoksutuksina. Virtaamat olivat noin 1,5-kertaisia vertailujaksoon verrattuna. Ruskeiden, humuspitoisten järvivesien vaikutus näkyi lähinnä meriveden pintakerroksessa. Kevättulva ajoittui huhtikuulle, jolloin vesi nousi sangen korkealle ja laski nopeasti. Toukokuussa juoksutukset olivat selvästi vähäisempiä kuin vertailujaksolla, mutta kalatiet olivat auki. Heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa järvivesiä juoksutettiin yli kaksinkertaisesti vertailujaksoon verrattuna. Kalatiet olivat auki koko kesän ja merialueelle levisi heinä elokuussa humuspitoisia järvivesiä. Talvella järvi- ja jätevedet levisivät ohuena kerroksena jään alla, mikä näkyi esimerkiksi pintaveden ruskeana värinä ja vähäsuolaisuutena. Kesällä sisä- ja ulkoalueiden ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien eli rehevyyden välillä oli selvä ero. Purkualueiden lähialueet ja Luodon saariston matalat lahtialueet, joissa vesi vaihtui huonosti, olivat rehevimpiä. Merialueen rehevyys oli samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina. Pietarsaaren edustan vedenlaatua 211 on arvioitu myös valtakunnallisen ekologisen luokituksen parametrien mukaan. Ekologisen luokituksen perusteena on vesistön pohjaeläimistö ja muut biologiset tekijät. Myös monet muut tekijät kuten talven ravinnepitoisuudet sekä avovesiajan näkösyvyys ja klorofyllipitoisuudet vaikuttavat ekologisen tilan arvioon. Vedenlaadun luokkarajat on määritetty erikseen Perämeren sisemmälle (Ps) ja Perämeren ulommalle (Pu) rannikkoalueelle. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) 7 havaintopaikasta 5 sijoittui vuoden 211 vedenlaatutulosten perusteella luokkaan tyydyttävä. Luodonjärven tulvaluukkuja (Hästgrundet) sekä jätevesien purkualueita lähimmät havaintopaikat sijoittuivat luokkiin välttävä. Kaikki ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat sijoittuivat luok- 14

15 kaan hyvä. Pohjaeläinindeksien perusteella arvio merialueen ekologisesta tilasta on sisemmällä rannikkoalueella enimmäkseen tyydyttävä tai hyvä ja ulommalla alueella hyvä tai jopa erinomainen. Tilanne oli jokseenkin samanlainen kuin vuonna 21. Pietarsaaren rannikon uimarantojen vedenlaatu oli valvontanäytteiden perusteella hyvä eikä Ådön valtakunnallisessa leväseurantapisteessä havaittu sinileväesiintymiä. VAHVISTAMISPÄÄTÖS Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 211 raportin ja UPM:n paperija sellutehtaiden ympäristöselonteon 211 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 211 raportti ja UPM Pietarsaarta koskevat tiedot UPM:n paperija sellutehtaiden ympäristöselonteossa 211 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. Ympäristösuojelun painopistealueet Clean run -ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen. Jätevesilaitoksen uusinta ja ympäristöraportoinnin päivittäminen. Energiansäästösopimuksen mukaisesti sellutehtaan energiatehokkuuden parantaminen. Paperitehtaalla jatketaan vedenkulutuksen optimoimista ja melun lähteiden vaimentamista. Sahalla tehostetaan jätteiden keräystä, kehitetään keräysohjeita ja parannetaan energiatehokkuutta. 15

16 UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari PL Pietarsaari Lisätietoja Kari Saari Ympäristöpäällikkö puh Outi Jokinen Viestintäpäällikkö puh /212