Henkilöstötilinpäätös 2018
|
|
- Lauri Mäkinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Henkilöstötilinpäätös 2018
2 2018 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös
3 2 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2018 Copyright Kansi Kansikuva Taitto ISBN ISBN PDF Painopaikka Pääesikunta Henkilöstöosasto Mainostoimisto SST Lisa Hentunen Mainostoimisto SST PunaMusta Oy, Tampere
4 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Sisällysluettelo Lukijalle Johdanto Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen periaatteet Henkilöstöjohtamista tukevien toimintatapojen ja tietojärjestelmien kehittäminen Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kehittyminen Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenteen kehittyminen... 9 Henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen Ulkoisen työnantajakuvan kehittyminen Ulkoinen vaihtuvuus Lähtökyselyn tulokset Palkatun henkilöstön ja asevelvollisten osaaminen Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Palkatun henkilöstön koulutuksen toteutus ja koulutusrakenteen kehittyminen Varusmieskoulutuksen toteutus Reservin koulutuksen toteutus Koulutus- ja harjoitustoiminnan toteutus Palkatun henkilöstön ja asevelvollisten toimintakyky Toimintakyvyn kokonaisuus Fyysinen toimintakyky Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Työilmapiirin ja tasa-arvon kehittyminen Eettinen toimintakyky Työ- ja palvelusturvallisuuden kehittäminen Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kehittyminen Palkkausjärjestelmä sekä varsinaiset palkat ja sivukulut Puolustusvoimien palkkausjärjestelmä Varsinaisten palkkojen ja sivukulujen kehittyminen Yhteenveto keskeisistä tunnusluvuista... 31
5 4 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2018 Lukijalle Toimintavuoden 2018 aikana jatkettiin Puolustusvoimien henkilöstöstrategian kehittämistoimenpiteiden jalkauttamista. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiaan on kirjattu Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen ja -hallinnon sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn keskeisimmät kehittämistavoitteet. Strategia kattaa Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ja asevelvolliset. Puolustusvoimien tehtävien täyttäminen edellyttää, että sillä on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtäviin. Valtioneuvoston vuonna 2017 julkaisemassa Puolustusselonteossa todetaan puolustusvoimauudistuksen jälkeisen palkatun henkilöstön määrän, noin , olevan vähimmäistarve Puolustusvoimien nykyisten tehtävien toteuttamiseksi. Selonteon pohjalta Puolustusvoimien henkilöstön määrän ja laadun kehittämistä on jatkettu tehtävien, tavoitteiden ja resurssien edellyttämällä tavalla. Tärkeimpiä suunnittelun kohteita ovat olleet henkilöstötarpeiden kartoitus 2020-luvulla, opistoupseerien tehtävien muuttaminen muiden henkilöstöryhmien tehtäviksi sekä sadan lisätehtävän kohdentaminen Puolustusvoimien tulosyksiköille. Lisätehtäviin annettujen varojen avulla rekrytoinnit voitiin käynnistää heti vuoden 2019 alusta. Lisätehtävät kohdistettiin ensisijaisesti asevelvollisten koulutukseen, aluspalvelukseen ja lentotoiminnan tukemiseen sekä helpottamaan työkuormaa työyksiköissä. Puolustusvoimallisesti tarkasteltuna työilmapiirikyselyn tulokset säilyivät edelleen hyvällä tasolla. Puolustusvoimien työilmapiirin erityinen vahvuus on pienryhmien vahva me-henki. Myös johtamiseen ja esimiestyöhön sekä tietoon tulostavoitteista ollaan tyytyväisiä. Työilmapiirikyselyn tuloksia hyödynnetään myös havainnoimalla kyselystä kiusaamis- ja häirintätapauksia, joiden osalta Puolustusvoimissa on nollatoleranssi. Toimintavuonna Puolustusvoimat tarkensi ohjeistusta epäasiallisen käyttäytymiseen puuttumisesta. Puolustusvoimauudistuksen jälkeisinä vuosina on työhyvinvointiin panostaminen korostunut entisestään. Henkilöstömäärä on vähentynyt ja työtehtävien määrä on usein jopa lisääntynyt. Erityisesti valmiuden ylläpitoon liittyvät tehtävät ovat lisänneet henkilöstön työkuormaa. Esimiestyöllä on keskeinen merkitys työssä jaksamisen tukemisessa, jotta työkuorma jakautuu mahdollisimman tasaisesti ja riittävä lepo toteutuu raskaiden työjaksojen jälkeen. Vuoden 2016 alusta lukien etätyön mahdollisuutta laajennettiin koskemaan kaikkia Puolustusvoimien organisaatioita. Etätyömahdollisuudella Puolustusvoimat pyrkii lisäämään hajautetun työn rinnalla työntekomuotojen joustavuutta ja parantamaan erityisesti siirtymisvelvollisten työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. Puolustusvoimien palvelussuhteen ehtoja kehitettiin. Perheestään erillään asuvien etuuksia parannettiin muutto- ja siirtokustannusten korvausten osalta. Puolustusvoimat tarjoaa henkilöstöryhmästä riippuen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta palkatulle henkilöstölle. Henkilöstön koulutusjärjestelmää on kehitetty yhteiskunnan koulutuksen osana. Vuonna 2018 henkilöstön koulutus toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja asetetut koulutustavoitteet saavutettiin. Asevelvollisten koulutuksella tuotetaan sodan ajan joukkojen edellyttämä osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö. Varusmiesten loppukyselyssä antamassa palautteessa ollut myönteinen trendi on jatkunut viime vuosien aikana. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus kasvatti merkittävästi suosiotaan. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki vuonna 2018 jälleen ennätysmäärä naisia, yhteensä Reservin koulutuksen eri muotoja hyödynnettiin aktiivisesti. Joukkojen suorituskykyä kehitettiin suunnitelmien mukaisesti ja koulutukselle asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutettiin. Reservin koulutustapahtumissa kerätyn kyselytulosten perusteella reserviläiset olivat vuonna 2018 tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja tuloksissa on vuoteen 2017 verrattuna tapahtunut lievää nousua jokaisella tutkitulla osa-alueella. Koulutuksen kehittämistä jatkettiin Koulutus ohjelman mukaisesti. Vuoden 2018 aikana toteutettiin varusmiehiä kouluttavissa joukko-osastoissa useita kokeiluja, joista saatiin arvokasta palautetta jatkokehittämisen pohjaksi. Ohjelman vaikuttavuus kattaa koko asevelvollisuusajan koulutuksen ja siihen liittyvät valinnat. Koulutusta kehitetään kustannustietoisesti vastamaan muuttuneita valmiusvaatimuksia hyödyntämällä uutta tekniikkaa
6 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös ja toimintamalleja kuten verkko-opetusta, virtuaalisia oppimisympäristöjä ja simulaattoreita. Uusia koulutusjärjestelyjä toimeenpannaan kokeillen ja vaiheittain. Puolustusvoimien toimintaympäristö edellyttää henkilöstöltä korkeita fyysisiä, psyykkisiä, eettisiä sekä sosiaalisia valmiuksia. Nämä korostuvat etenkin poikkeusoloissa sekä kansainvälisten kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtävien yhteydessä. Puolustusvoimat tukee toimintakykyä kouluttamalla henkilöstöä sekä työaikaisilla ja vapaa-ajan liikuntatapahtumilla sekä ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla. Varusmiesten kestävyys- ja lihaskunnon osalta on tulosten kehittymisessä havaittavissa edelleen voimakas jakautuminen hyväja heikkokuntoisten välillä. Toimintakyvyn kaikkien osa-alueiden huomioiminen on yksi varusmieskoulutuksen kehittämiskohteista. Fyysisen toimintakyvyn parantamisen tukena toimii Marsmars -mobiilisovellus, jonka avulla käyttäjä voi kartoittaa kuntotasonsa sekä ottaa käyttöönsä kyselyyn pohjautuvan yksilöllisen kunto-ohjelman. Sovellus on avoin kaikille kansalaisille ja sen käyttö on lisääntynyt tasaisesti. Puolustusvoimat saavutti vuonna 2018 hyvin sille asetetut tulostavoitteet. Lisäksi Puolustusvoimat oli näkyvästi esillä Puolustusvoimat 100 vuotta -teeman ympärillä järjestetyissä tapahtumissa. Kiitän lämpimästi Puolustusvoimien koko palkattua henkilökuntaa kuin myös varusmiehiä ja reserviläisiä tuloksekkaasta toimintavuodesta Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki
7 6 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Johdanto Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätöksen tietoja hyödynnetään henkilöstövoimavarojen johtamisen ja henkilöstösuunnittelun tukena. Tässä raportissa käsitellään Puolustusvoimien tunnuslukuja kokonaisuudessaan. Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvuista osa raportoidaan puolustusministeriölle vuosiraportissa, sekä käsitellään vuosittain tulosneuvotteluissa. Henkilöstötilinpäätös antaa perusteita muun muassa henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaan. Henkilöstötilannekuvan avulla muodostetaan kokonaiskuva siitä, miten palkatun henkilöstön määrä, osaaminen, toimintakyky ja tahto vastaavat organisaation tehtäviä ja tavoitteiden toteuttamista. Lisäksi tarkastellaan sitä, ovatko tavoitteet saavutettu henkilöstövoimavarojen kannalta kustannustehokkaasti. Henkilöstön tietojen analysoinnin yhteydessä arvioidaan toimintasuunnitelmassa tai toimintakäskyssä asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Palkatun henkilöstön tietojen analysointi keskittyy syyskauteen, jolloin on käytettävissä muiden siihen asti kertyneiden tietojen lisäksi myös työilmapiirikyselyn ja fyysisen toimintakyvyn tiedot. Vuoden lopussa tehtävän analysoinnin perusteella sisällytetään tarvittavat tavoitteet seuraavan kauden toimintasuunnitelmaan tai toimintakäskyyn. Samalla valmistellaan vuosiraporttiin sisällytettävää lopullista analyysiä. Tilannekuvan perustan muodostavat oikein ja oikea-aikaisesti ylläpidetyt osaamis- ja henkilötiedot. Hallintoyksiköitä on kannustettu henkilöstötilannekuvan seurantaan myös siitä näkökulmasta, että tietojen seuraaminen ja analysointi tuovat näkyväksi myös mahdolliset puutteet henkilötietojärjestelmän perustiedoissa. Tarkasteluvuoden aikana jatkettiin toimintamallien ja ohjeiden kehittämistä edelleen sekä täydennyskoulutusta, jotta perustiedot saataisiin virheettömälle tasolle. Puolustusvoimien henkilöstöstä voidaan tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä, mutta yksiköiden väliset erot voivat olla suuria. Siksi henkilöstötietojen hyödyntäminen johtamisen apuvälineenä korostuu työyksikkötasolla, jossa työyksiköiden erityispiirteet voidaan huomioida paremmin. 1.1 Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen periaatteet Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen johtamisen päämääränä on turvata Puolustusvoimille ammattitaitoinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Osaava ja toimintakykyinen henkilöstö on keskeinen osa Puolustusvoimien suorituskykyä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Henkilöstöstrategian, erityisesti sen liitteen yksi (1) edellyttämiä toimenpiteitä viedään käytäntöön henkilöstö- ja koulutustoimialojen johdolla, jossa on viisi näkökulmaa: henkilöstön määrä ja rakenne, henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, henkilöstön ja asevelvollisten osaaminen ja toimintakyky, johtaminen ja vuorovaikutustaidot, sekä työskentely- ja toimintatavat. Nämä näkökulmat tukevat toisiaan ja myös henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuja tarkastellaan näiden näkökulmien kautta. Henkilöstöjohtamisen keskeisiä periaatteita ovat ihmisten tasa-arvoinen ja yksilöllinen kohtaaminen, oikeudenmukaisuus ja johdonmukaisuus sekä rehti avoimuus ja vuorovaikutus. Vastuu henkilöstöjohtamisesta ja organisaation hyvinvoinnista sekä osaamisesta jakaantuu esimiehille, henkilöstöasiantuntijoille ja työntekijöille. Henkilöstöjohtamista tuetaan ylläpitämällä ja kehittämällä organisaatiorakenteita, prosesseja ja tietojärjestelmiä. Henkilöstöjohtamisen yhtenä tavoitteena on turvata henkilöstön arvostama työyhteisö mm. henkilöstön työhyvinvointia tukemalla. Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana arjen jokapäiväistä toimintaa. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Työyhteisön sisäinen toimivuus, hyvä ilmapiiri ja henkilöstön tasa-arvo sekä työntekoa palveleva johtaminen tukevat niin organisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Varusmiesten ja reserviläisten korkean maanpuolustustahdon ja palvelumotivaation ylläpitäminen edellyttää, että Puolustusvoimissa noudatetaan hyvän työyhteisön periaatteita myös varusmiesten ja reserviläisten kanssa toimittaessa. Puolustusvoimissa oli vuonna 2018 noin tehtävää, joista sotilastehtäviä oli noin ja siviilitehtäviä noin Puolustusvoimien henkilöstön määrän ja laadun kehittämistä on jatkettu vuoden 2018 aikana tehtävien, tavoitteiden ja resurssien edellyttämällä tavalla. Suunnittelun perustana on ollut Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen henkilöstötarve ja uusien suorituskykyjen, erityisesti kyberpuolustuksen kehittäminen. Puolustusvoimat jatkoi vuonna 2018 tehtäväkokoonpanon kehittämistä mm. tarkentamalla henkilöstösuunnittelua ja päivittämällä keskeiset normit, ohjeistamalla oppilasupseerien hallinnointia sekä eläköityneiden ja irtisanoutuneiden henkilöiden palkkaamista. Tehtäväkokoonpanon ulkopuolisten henkilöiden sijoittamista jatketaan Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon mukaisiin tehtäviin vuonna 2019.
8 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Henkilöstöjohtamista tukevien toimintatapojen ja tietojärjestelmien kehittäminen Tarkasteluvuoden aikana jatkettiin henkilöstöjärjestelmän kehittämistä tavoitteiden ja resurssien mukaisesti Puolustusvoimien uudistamisen edellyttämällä tavalla. Henkilöstöjärjestelmään kuuluu osa-alueina henkilöstö- ja tehtäväkokoonpano, rekrytointi ja valinnat, henkilöstösuunnittelu, palvelussuhdeasiat sekä sitouttaminen ja motivointi. Kehittämisen tavoitteena on vastuujaon selkiinnyttäminen, prosessien yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen ja henkilöstöjohtamiseen käytettävien voimavarojen optimointi organisaation tarpeisiin nähden. Etätyötä on ollut mahdollista tehdä Puolustusvoimissa vuoden 2016 alusta alkaen. Vuoden 2017 alusta etätyöpäivien maksimimäärää kuukausitasolla nostettiin 10 työpäivään. Etätyön toteutuksen havaintojen kokoaminen jatkuu mm. reppuruustutkimusta hyödyntäen. Puolustusvoimien palvelussuhteen ehtoja kehitettiin. Perheestään erillään asuvien etuuksia parannettiin muutto- ja siirtokustannusten korvausten osalta. Vuonna 2018 Puolustusvoimissa jatkettiin PVSAP-järjestelmän henkilöstöalan toiminnallisuuksien ylläpitävää kehittämistä ja datan laadun parantamista mm. koulutusten avulla. Puolustusvoimien asiointi otettiin käyttöön varusmiesten valtakunnallisessa erityistehtävähaussa. Verkkopalvelupohjaista asiointia on kokeiltu myös kutsunnoissa ja alokaskirjeen (ennakkokysely tuleville alokkaille) toteutuksessa.
9 8 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien kehittyminen Puolustusvoimien palkatun henkilöstön osaaminen, toimintakyky ja määrä perustuvat sodan ajan tarpeeseen. Puolustusvoimia kehitetään muun muassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen ja puolustusministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Rauhan ajan palkatun henkilöstön määrän kehittämistä on ohjannut myös Puolustusvoimien uudistamiselle asetetut tavoitteet. Puolustusvoimien henkilöstömäärä oli vuoden 2018 lopussa Raportoitava henkilöstömäärä sisältää koko palkatun henkilöstön, joka on toiminut kotimaan tehtävissä tai ulkomailla muissa kuin kriisinhallintatehtävissä ja joille on joulukuun 2018 aikana maksettu palkkaa. Henkilöstömäärä sisältää myös sopimussotilaat, työllisyysvaroin palkatut sekä harjoittelijat. Henkilöstömäärä vaihtelee vuoden aikana avoimiin tehtäviin rekrytoimisen ja virkavapauksien myötä. Edellä mainittujen lisäksi Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä oli kriisinhallintatehtävissä 149 henkilöä, joka ei sisälly henkilöstötilinpäätöksessä käsiteltäviin lukuihin. Henkilöstömäärän kehitys henkilöstöryhmittäin on kuvattu kuviossa Kuviossa näkyy Puolustusvoimien eri henkilöstöryhmien henkilötyövuosien kehitys vuosina Luvuissa ovat mukana toimintamenoista maksettujen henkilöiden henkilötyövuodet. Muista tunnusluvuista poiketen vertailussa tarkastelujakso alkaa vuodesta 2004, sillä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelmien mukaisten vähennysvelvoitteiden seuranta ovat alkaneet kyseisestä vuodesta päättyen vuoteen Vuodesta 2011 alkaen henkilötyövuosien muutoksia on tarkasteltu puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon osana. Toimintamenoilta maksettujen henkilötyövuosia kertyi tarkasteluvuonna yhteensä Nousua edellisvuoteen oli 91 henkilötyövuotta. Upseereiden ja aliupseereiden henkilötyövuodet ovat lisääntyneet ja opistoupseerien henkilötyövuodet ovat vähentyneet suunnitelmallisesti. Henkilötyövuosikertymän kasvu perustuu päätöksiin, joissa eläköityneiden opistoupseerien tehtäviä on muutettu upseerin tehtäviksi. Siviilien henkilötyövuosien lasku johtuu pääasiassa osin avointen tehtävien määrän lisääntymisestä sekä osin siviilitehtävien muuttamisesta pääosin aliupseerin tehtäviksi hankkeisiin liittyvien suunnitelmien mukaisesti. Aliupseerien henkilötyövuosikertymä kasvu perustuu suurelta osin aliupseerien tehtävien lisääntymiseen. Suurin osa opistoupseereilta vapautuneista tehtävistä on muutettu aliupseerien tehtäviksi. Sopimussotilaita Puolustusvoimien henkilöstömäärä Henkilöstömäärän kehitys Muut Työllisyysvaroin palkatut Sopimussotilaat Siviilit Aliupseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Upseerit Upseerit Erikoisupseerit Opistoupseerit Aliupseerit Siviilit Sopimussotilaat Työllisyysvaroin palkatut Muut Kuvio Henkilöstömäärä vuonna 2018 Kuvio Henkilöstömäärän kehitys on palkattu käytettävissä olevien määräraharesurssien puitteissa asevelvollisten koulutuksen tukemiseksi ja henkilöstön rekrytoinnin edistämiseksi.
10 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Toimintamenoista maksettujen henkilötyövuosien lisäksi Puolustusvoimien henkilötyövuosien seurannassa tulee huomioida myös muita henkilötyövuosieriä, joita vuonna 2018 kertyi 7 henkilötyövuotta työllisyysvaroin palkatuista. Lahjoitusvaroilla palkattujen 6 henkilöstötyövuotta eivät myöskään näy kuviossa Naisten lukumäärä ja osuus Vuosi Naisten lukumäärä %-osuus henkilöstöstä , , , , ,3 Taulukko Naisten osuus henkilöstöstä vuosina Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenteen kehittyminen Henkilöstö sukupuolen mukaan Puolustusvoimien palveluksessa olevasta henkilöstöstä 82 % oli miehiä ja 18 % naisia. Kuten taulukosta käy ilmi naisten määrä on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana alle viidennekseen. Siviilihenkilöstön kokonaismäärän lasku on vaikuttanut eniten naisten määrän laskuun. Naisia oli edellisvuosien tapaan eniten siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa oli 46 %. Aliupseereista naisia oli 6,9 %. Miesten osuus rekrytoiduista aliupseereista on korostunut, sillä aliupseeriksi valittavalta edellytettiin aiemmin varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista ja sotilaan tehtäviin edellytettävää fyysistä suorituskykyä (vähintään 2600 metrin tulosta 12 minuutin juoksutestissä). Vuonna 2015 voimaan astuneessa uudistetussa aliupseereita koskevassa normissa on tarkennettu fyysiseen suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia ja fyysisen suorituskyvyn tulosta tarkastellaan jatkossa sotilashenkilöstölle ikäluokittain ja sukupuolittain määritetyn taulukon mukaisesti Henkilötyövuodet (toimintamenot) Sopimussotilaat Siviilit Aliupseerit Opistoupseerit Erikoisupseerit Upseerit Kuvio Toimintamenoista maksettujen henkilötyövuosien määrä (htv)
11 10 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2018 Vuosi Siviilit Aliupseerit Upseerit Erikoisupseerit Opistoupseerit (46,0 %) 171 (6,9 %) 72 (2,4 %) 18 (2,4 %) 10 (0,7 %) (46,5 %) 153 (6,6 %) 72 (2,4 %) 17 (2,3 %) 10 (0,6 %) (46,4 %) 158 (7,1 %) 69 (2,4 %) 17 (2,3 %) 10 (0,6 %) (46,5 %) 157 (6,9 %) 65 (2,2 %) 14 (1,9 %) 10 (0,5 %) (44,6 %) 166 (7,2 %) 61 (2,1 %) 14 (1,7 %) 10 (0,5 %) Taulukko Naisten lukumäärä ja osuus henkilöstöryhmästä vuosina Taulukossa näkyy naisten lukumäärä suurimpien henkilöstöryhmien osalta ja osuus kyseisestä henkilöstöryhmästä viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 1999 valmistuivat ensimmäiset naisopistoupseerit. Opistoupseereina oli 10 naista vuonna Vuonna 2000 valmistuivat ensimmäiset naisupseerit. Tarkasteluvuonna naisupseereita oli 72 henkilöä. Erikoisupseereista naisia oli 18 ja aliupseereista 171. Henkilöstön ikärakenne Palkatun henkilöstön ikäjakauma Puolustusvoimien henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta vuonna Suurin yksittäinen ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli henkilöä (17,3 %). Vähiten henkilöstöä on nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Yli 45-vuotiaita oli henkilöstöstä (43,5 %) ja osuus kasvaa vähitellen. Kuviossa näkyy koko henkilöstön ikäjakauma. Eri henkilöstöryhmien ikäjakauma vaihtelee erittäin paljon. Siviilit (48,1 vuotta) ovat keski-iältään vanhin henkilöstöryhmä. Valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta. Kuviossa on kuvattu vähintään 55-vuotiaiden siviilien määrät kussakin ikäluokassa. Yhteensä vähintään 55-vuotiaita siviilejä oli vuoden lopussa henkilöä. Siviilien eläkepoistuma on ollut aiemmin helpommin ennakoitavissa. Nykyisten säännösten puitteissa eläkepoistuman arvioiminen on vaikeampaa, sillä siviilihenkilöstön eläköitymisikä vaihtelee ikävuoden välillä. Kuviossa on esitetty sotilashenkilöstöryhmien (pl.erikoisupseerit) ikäjakauma. Aliupseerien ikäjakauma painottuu nuorempiin ikäluokkiin. Heidän keski-ikänsä oli 35,1 vuotta. Koulutusjärjestelmän muutoksista johtuen opistoupseerien määrä vähenee koko ajan ja heidän keski-ikänsä (46,7 vuotta) nousee. Nuorimpaan ikäryhmään (20 24-vuotiaat) kuuluvat upseerit ovat pääosin määräaikaisia nuorempia upseereja. Upseerien keski-ikä vuonna 2018 oli 38,4 vuotta. Erikoisupseereiden (puuttuu kuvasta) keski-ikä oli tarkasteluvuonna 45,9 vuotta Kuvio Palkatun henkilöstön ikäjakauma Väh. 55-vuotiaiden siviilien määrä ikäluokittain v 56 v 57 v 58 v 59 v v 61 v 62 v 63 v 64 v Kuvio Vähintään 55-vuotiaiden siviilien määrät (kpl) v ja yli
12 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Sotilaiden ikärakenne poikkeaa siviilien ikärakenteesta sotilaseläkejärjestelmästä johtuen. Poikkeusolojen suorituskykyvaatimukset asettavat sotilastehtävissä palveleville vaatimuksia fyysiseen toimintakykyyn ja ikärakenteeseen. Sotilashenkilöstö aloittaa palveluksen nuorena heti ammattiin valmistumisen jälkeen ja eläköityy eroamisiän saavutettuaan. Lisäksi uuden aliupseeriston rekrytointi viime vuosina on nostanut nuorten sotilaiden määrää. Sotilaiden keski-ikä oli 39,6 vuotta. Sotilaiden eroamisikä on pääsääntöisesti 55 vuotta. Sotilaseläkejärjestelmällä varmistetaan sodan ajan puolustusjärjestelmän edellyttämä ammatillinen sotilaallinen osaaminen. Ikärakenne sukupuolen mukaan Naisten keski-ikä Puolustusvoimien palveluksessa (46,9 vuotta) oli selvästi miesten keski-ikää (40,9 vuotta) korkeampi. Naisista yli 45-vuotiaita oli (60,5 %). Miehillä vastaava henkilömäärä oli (39,7 %). Kuviossa on naisten ja miesten ikärakenteen jakauma. Naisilla ikärakenteen painopiste oli vanhemmissa ikäryhmissä. Suurimpien sotilasryhmien ikäjakauma Upseerit Opistoupseerit Aliupseerit Kuvio Suurimpien sotilasryhmien määrät eri ikäryhmissä Naisten ja miesten ikäjakauma (% ryhmästä) Naiset Miehet Kuvio Ikärakenne sukupuolen mukaan (%-osuus)
13 12 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen 3.1 Ulkoisen työnantajakuvan kehittyminen Puolustusvoimien valtakunnallisen Itsenäisyyden ammattilaiseksi -työnantajakuvakampanjan painopisteenä olivat tekniikan ja ICTalan korkeakoulutetut ammattilaiset, erityisenä painopisteenä kyber-alan osaajat. Kampanjan tavoitteena oli houkutella Puolustusvoimiin töihin oman alan ammattilaisia, ensisijaisesti jo työssä olevia asiantuntijoita sekä kasvattaa Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavien seuraajamääriä ja parantaa Puolustusvoimien yleistä mielikuvaa työpaikkana. Kampanjalla haluttiin kertoa, että Puolustusvoimat on kilpailukykyinen, nykyaikainen ja hyvä työpaikka, joka tarjoaa mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä miellyttävässä työilmapiirissä. Kampanjassa korostettiin erityisesti asiantuntijatyötä. Kampanjan tavoitteena oli myös parantaa opiskelijoiden ja ammattilaisten keskuudessa mielikuvaa Puolustusvoimista työnantajana. Työnantajakuva- ja rekrytointikampanjoita suunniteltaessa seurataan nuoriso- ja opiskelijatutkimuksia sekä tehdään kohderyhmäanalyysiä. Kampanjan painottui kevääseen ja syksyyn. Kampanjan toimenpiteinä oli kohdennettu mainonta eri sosiaalisen median kanavissa, ammattilehdissä sekä radiossa. Kampanjan jälkeen sen vaikuttavuutta tutkittiin. Mainontaa nähneiden keskuudessa kiinnostus Puolustusvoimia kohtaan kasvoi selvästi ja se tarjosi uutta tietoa ja mainontaa pidettiin informatiivisena. Kampanjan huomioarvo ja kustannustehokkuus oli korkealla tasolla. Avoimien kyberalan tehtävien täyttämisessä on ollut haasteita. Haasteet lisääntynevät edelleen tulevaisuudessa. Kyberhenkilöstön rekrytoinnin kehittämiseksi ja tehostamiseksi perustettiin työryhmä, jonka tavoitteena on luoda toimintamalleja, joilla parannetaan näiden eritysosaajien rekrytoitumista Puolustusvoimiin. Puolustusvoimien rekrytoinnin Facebook-sivulla julkaistiin v viikoittain keskimäärin 5-10 päivitystä, jotka koskivat siviili-, erikoisupseeri- ja aliupseeritehtävien avoimia tehtäviä, uratarinoita ja joukko-osastojen esittelyjä. Puolustusvoimien LinkedIn-sivulla päivityksiä julkaistiin viikoittain yhdestä kolmeen. Sosiaalisessa mediassa tavoitteena on aktiivinen ja vuorovaikutteinen läsnäolo laadukkaan sisällön kera. Puolustusvoimien rekrytoinnin Facebook-sivulla on seuraajia noin henkilöä ja Puolustusvoimien LinkedIn-sivulla noin Työnantajakuvakampanjoinnissa keskityttiin perinteisen medianäkyvyyden lisäksi myös messunäkyvyyteen. Puolustusvoimat oli mukana sekä valtakunnallisilla että paikallisilla rekrytointimessuilla lähes kuukausittain. Myös oppilaitosvierailuja tehtiin. Työnantajakuvan kehittymistä ja Puolustusvoimien kilpailukykyä työnantajana on seurattu erilaisten tutkimusten avulla. Puolustusvoimat on edelleen suosittu työnantaja, mitä osoittavat vuonna 2018 saadut tutkimustulokset. Keväällä tehdyssä opiskelijatutkimuksessa Puolustusvoimat oli IT-alalla 11. suosituin työnantaja (2017: sijoitus 8) ja tekniikan alalla 24. suosituin työnantaja (2017: sijoitus 14). Syksyllä tehdyssä ammattilaisten tutkimuksessa Puolustusvoimat oli tekniikan alalla kahdeksanneksi suosituin työnantaja (2017 sijoitus 11) IT-alalla Puolustusvoimat oli seitsemänneksi suosituin työnantaja (2017 sijoitus 20). Tutkimuksista saadun palautteen perusteella nuoret arvostavat merkityksellistä työtä, mielenkiintoisia ja vaihtelevia työtehtäviä, hyvää esimiestyötä, työn ja vapaa-ajan tasapainoa, työpaikan turvallisuutta ja ystävällistä ja työntekijää kunnioittavaa työkulttuuria sekä kehittymismahdollisuuksia. Myös kilpailukykyinen peruspalkkaus on heille tärkeää. Työnantajakuvakampanjoinnissa onkin tuotu esiin niitä nuorille tärkeitä teemoja, jotka ovat Puolustusvoimien työilmapiiritutkimuksen mukaan oman henkilöstön mielestä työpaikan vahvuuksia. Valtiolle.fi-järjestelmän sisäisen liikkuvuuden hyödyntäminen on vakiintunut osaksi henkilöstösuunnittelua. Sisäisen liikkuvuuden käyttö nopeuttaa tehtävien täyttöä sekä luo lisämahdollisuuksia henkilöstölle kehittää omaa osaamistaan ja parantaa työn mielekkyyttä. Sisäisen liikkuvuuden käyttöönotosta lähtien (2015) on ulkoisten rekrytointien määrä yleisesti laskenut. Vuonna 2018 ulkoisia rekrytointeja oli 244. Sisäisen liikkuvuuden ilmoituksia julkaistiin vuonna 2018 yhteensä 728, jossa on 37 prosentin kasvu edellisvuodesta. Keskimääräinen hakijamäärä ulkoisissa rekrytoinneissa oli 19 henkilöä (2017: 23, 2016: 33, 2015: 42 ja 2014: 18). Siviilihenkilöstön keskitetyssä seuraajasuunnitelmassa suunniteltiin vuonna 2018 seuraajaehdokas 395 tehtävään, kun lu Avoimet tehtävät n. 300 n Hakemukset n n n Hakijamäärä/tehtävä (ka) Taulukko Hakemukset Valtiolle.fi-rekrytointijärjestelmässä
14 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Kadettikouluun hakeneet (lkm) Pääsykokeissa kadettikouluun hyväksytyt Hyväksymisprosentti Taulukko Maanpuolustuskorkeakouluun upseerin koulutusohjelmaan hakeneet kumäärä vuotta aiemmin oli 330. Suunnitelmaa hyödynnetään myös osaamisen kehittämisen suunnittelussa ja se mahdollistaa tehtävän täyttämisen ilman hakua sen avautuessa. Julkisten rekrytointien määrää on vähentänyt myös se, että määräaikaisessa virkasuhteessa Puolustusvoimissa palvelevia henkilöitä on voitu vakinaistaa menettelyllä, joka edellyttää Pääesikunnan lupaa. Vuoden aikana 37 siviilivirkaa täytettiin tällä tavalla. Puolustusvoimien tehtävät, joihin löytyy organisaation sisältä osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä, ei ole tarkoituksenmukaista ilmoittaa julkisessa haussa. Taulukosta käy ilmi Valtiolle.fi -järjestelmän avoimet tehtävät (ulkoinen rekrytointi, siviilien, aliupseerien ja erikoisupseerien tehtävät) ja niihin hakeutuminen. Taulukossa esitettyjen tietojen seuranta toteutetaan nykyisin Puolustusvoimien palvelukeskuksessa. Luvut ovat suuntaa antavia. Upseerirekrytointi onnistui hyvin. Hakijamäärä aikaisempiin seurantavuosiin verrattuna oli tippunut hieman, mutta oli riittävällä tasolla. Korkeakoulujen yhteishaussa opiskelupaikkaa 1. vaihtoehtona kadettikouluun hakeneiden määrä on hienoisessa kasvussa ja noin puolella hakijoita kadettikoulu oli ainoa hakukohde. Maanpuolustuskorkeakoulu on suurimmalle osalle sotatieteiden kandidaatin tutkinnon hakijoista edelleen ensisijainen hakukohde. Valintakokeista saadun palautteen perusteella mielenkiintoa upseerikoulutusta ja Maanpuolustuskorkeakoulua kohtaan on eniten herättänyt varusmiespalvelusaikainen joukkueen kouluttaja sekä vierailut Maanpuolustuskorkeakoululle, infotilaisuudet Reserviupseerikoulussa sekä tuttava tai perheen jäsen joka työskentelee Puolustusvoimissa. Hakeutumispäätökseen on puolestaan vaikuttanut kutsumus, sotatieteet alana, varma työpaikka, halu uralle, teorian ja käytännön yhdistyminen sekä positiiviset kokemukset varusmiesajalta. Aliupseerien rekrytointia jatkettiin suunnitelmallisesti. Aliupseerien rekrytoinnilla korvattiin opistoupseeripoistumaa. Vuoden 2018 aikana tehtäväkokoonpanosta väheni 111 opistoupseerin tehtävää. Opistoupseeristolta vapautuneita tehtäviä siirrettiin kaikille henkilöstöryhmille pääosin kuitenkin aliupseeritehtäviksi. Vuoden aikana tehtäväkokoonpanoon tuli lisää 120 aliupseerin tehtävää. Määräaikaisten aliupseerien virassa palvelevien nimittämisiä pysyvään aliupseerin virkaan jatkettiin tehtäväkokoonpanon sallimissa puitteissa. Opistoupseerien poistuma vuonna 2018 oli 141 henkilöä. Opistoupseerien keskimääräinen vuosittainen poistuma vuosina on pysynyt 100 henkilön tuntumassa. Erikoisupseerien rekrytointia toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan. Pääasiallisena rekrytointikanavana oli Valtiolle.fi-sovellus. Sosiaalisen median käyttö on vakiinnuttanut paikkansa erikoisupseerien rekrytoinnissa ja lehti-ilmoituksia käytettiin edelleen tiettyjen erikoisupseeritehtävien osalta. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien erikoisupseerien tehtävät kiinnostavat myös Puolustusvoimien ulkopuolella ja avoimiin virkoihin/tehtäviin on ollut riittävästi erityiset kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Aikaisempien vuosien tapaan sotilaslääkäreiden rekrytoinnissa on ollut haasteita hakijamäärän osalta.
15 14 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Ulkoinen vaihtuvuus Ulkoisen vaihtuvuuden kokonaismäärä oli tarkasteluvuonna henkilöä. Ulkoinen vaihtuvuus sisältää lähtövaihtuvuuden toisen työnantajan palvelukseen, eläköitymisen, kuolleiden määrän sekä muut syyt. Muihin syihin sisältyvät muun muassa määräaikaisuuksien päättyminen ja irtisanomiset. Ulkoinen vaihtuvuus vuonna 2018 oli 9,6 %. vuoden 2017 vastaava luku oli 9,9 %, Kuviossa on tarkasteluvuoden ulkoinen vaihtuvuus syittäin. Vuoden 2018 ulkoisessa vaihtuvuudessa muut syyt muodostivat merkittävimmän osuuden, joista suurin osa liittyi määräaikaisuuksien päättymiseen. Vuodesta 2011 lähtien ulkoisen vaihtuvuuden lukuihin ovat sisältyneet myös sopimussotilaiden, työllisyysvaroin palkattujen ja harjoittelijoiden tiedot ja vuoden 2018 osalta näistä kertyi 310 määräaikaisuuden päättymistä. Siviilien osalta määräaikaisuuksia päättyi 202. Loput kahdeksan määräaikaisuuden päättymistä koskivat pääsääntöisesti aliupseereita. Kuviossa on eläkkeelle lähteneiden lukumäärät viiden vuoden aikana. Eläkkeelle jäi vuonna 2018 yhteensä 360 henkilöä. Vuonna 2018 opistoupseereita lähti eniten eläkkeelle suhteessa henkilöstöryhmän kokoon. Aliupseereita jäi puolestaan vähiten eläkkeelle. Eläkkeelle lähteneiden määrät ja osuudet henkilöstöryhmästä on esitetty taulukossa Sotilashenkilöstön eläkkeelle siirtyminen tapahtuu lähitulevaisuudessa aikaisempaa myöhemmin johtuen vuonna 2016 tehdyistä eläkeratkaisuista, joita ovat portaittainen eläkeiän nouseminen ja pakollisen eroamisiän nouseminen. Myöhentynyt eläkkeelle siirtyminen vähentää johtajareserviä sekä hidastaa jonkin verran sotilaiden tehtäväkiertoa. Sotilashenkilöstön eläkkeelle siirtyminen myöhentyy 3 kk vuodessa, alkaen vuodesta Eläkeiän nousu on siirtymävaiheen jälkeen kaksi vuotta kuten muuallakin yhteiskunnassa. Sekä sotilas- että siviilihenkilöstön ikä, jolloin siirrytään eläkkeelle, on noussut asteittain. Sotilaiden keskimääräinen ikä eläk Ulkoinen vaihtuvuus Kuvio Ulkoinen vaihtuvuus vuonna 2018 Eläkkeelle lähteneet (lkm) Lähtövaihtuvuus (toinen työnantaja) Eläke Kuollut Muu syy Kuvio Eläköityminen vuosina (kpl) keen alkaessa vuonna 2003 oli 50,4 vuotta ja 53,0 vuotta vuonna Siviilihenkilöstön keskimääräinen ikä eläkkeen alkaessa vuonna 2003 oli 57,8 vuotta ja 61,6 vuotta vuonna Vuosi Upseerit Erikoisupseerit Opistoupseerit Aliupseerit Siviilit (2,9 %) 24 (3,2 %) 114 (7,8 %) 15 (0,6 %) 119 (3,0 %) (2,8 %) 26 (3,5 %) 137 (8,5 %) 37 (1,6 %) 126 (3,1 %) (1,8 %) 36 (5,0 %) 54 (3,2 %) 42 (1,9 %) 110 (2,7 %) (3,0 %) 38 (5,2 %) 163 (8,9 %) 42 (1,9 %) 177 (4,3 %) (3,1 %) 33 (3,9 %) 172 (7,9 %) 32 (1,4 %) 181 (3,5 %) Taulukko Eläkkeelle lähteneiden määrä ja osuus henkilöstöryhmästä vuosina
16 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Lähtökyselyn tulokset Kun henkilö poistuu Puolustusvoimien palveluksesta, hänet haastatellaan ja hänelle tarjotaan mahdollisuutta lähtökyselyn täyttämiseen. Lähtöhaastatteluiden avulla hallintoyksiköt saavat suoraan palautetta lähtijöiltä. Puolustusvoimat ja puolustushaarat voivat hyödyntää lähtökyselyiden valtakunnallisia tuloksia. Vastaajia pyydettiin kyselyssä arvioimaan eri syiden painoarvoja omassa irtisanoutumisessa. Eri syiden painoarvot ovat vaihdelleet jonkin verran 2010-luvun lähtökyselyissä, ja viime vuosina merkityksellisimmiksi ovat nousseet haastavampi ja/tai mielenkiintoisempi työ muualla sekä haasteet Puolustusvoimien työuralla tai suoranainen uramahdollisuuksien puute. Lisäksi perhe- tai elämäntilanne oli vuoden 2018 kyselyssä vaikuttanut paljon. Vuosina tärkein yksittäinen irtisanoutumisen syy oli yksikön lakkautus tai sen uhka. Tämän jälkeen kyselyn myötä syyt painottuivat uudelleen yksittäisen henkilön työuraan. Irtisanoutuneistakin kaksi kolmannesta suositteli Puolustusvoimia työnantajana; perusteluina mainittiin työnantajan tarjoama perusturvallisuuden tunne, mielekäs, monipuolinen ja vaihteleva työ sekä toimiva ja yhteisöllinen me-henki. Kommentit, joissa ei suositeltu Puolustusvoimia työnantajana, jakaantuivat kahteen luokkaan: niihin, joissa kuvattiin työntekijöiden olevan itsestäänselvyyksiä ja toisaalta niihin, joissa kuvattiin henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien kaventumista tai puuttumista. Koettiin, että sekä ulkoiset (kuten uralla eteneminen, palkitseminen tai palkka) että sisäiset (kuten ilmapiirin negatiivisuus) motivaatiotekijät olivat vähentyneet. Puolustusvoimien vahvuuksina tässäkin kyselyssä mainitaan erityisesti henkilöstö sekä hyvät työolosuhteet. Henkilöstön osalta korostettiin asiantuntijuutta ja työyhteisön hyvinvointia: asiantuntijuuden johtamisen osalta tuotiin esille niin henkilöstön sitoutuneisuuden ylläpitäminen kuin arvostuksen tasapuolinen osoittaminenkin. Yhtäältä myös mainittiin työssä oppimisen mahdollistaminen koulutuksen, itsensä kehittämisen ja jatkuvan toiminnan kehittymisen kautta.
17 16 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Palkatun henkilöstön ja asevelvollisten osaaminen 4.1 Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Koulutustoimialan vuoden 2018 teemana oli Kouluttaja keskiössä. Puolustusjärjestelmän suorituskyvyn kannalta on tärkeää, että osaamisvaatimukset ja yksilöiden osaamiset kyetään yhdistämään haluttujen päämäärien saavuttamiseksi. Koulutus ohjelman kokeilut toteutettiin lähes suunnitellulla tavalla. Kokeiluista saatiin arvokasta palautetta, jota on pystytty hyödyntämään vuoden 2019 kokeilujen kehittämisessä. Kokeilut ovat osoittaneet, että Koulutus ohjelmalla pystytään vastaamaan konseptissa esille nostettuihin kehityskohteisiin. Koulutus ohjelman yhtenä tavoitteena on kokeilukulttuurin juurruttaminen Puolustusvoimiin. Jo tehtyjen kokeilujen valossa menettely on todettu käyttökelpoiseksi keinoksi eri asioiden toimivuuden selvittämiseksi. Kokeilukulttuuri mahdollistaa jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen nopeassa aikataulussa. Koulutuksella rakennetaan henkilöstön osaamista ja toimintakykyä. Oppimisympäristöjä ja toimintamalleja kehitetään jatkuvasti siten, että ne mahdollistavat motivoivan nousujohtoisen koulutuksen järjestämisen henkilökunnalle, asevelvollisille ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen osallistuville. Oppimisympäristöjen ja järjestelmien kehittämisessä on otettu huomioon oppimisen laadun ja vaikuttavuuden arviointi. Puolustusvoimat tarjoaa henkilöstöryhmästä riippuen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta palkatulle henkilöstölle. Koulutusjärjestelmää kehitetään yhteiskunnan koulutuksen osana. Kehittämisessä huomioidaan koulutusjärjestelmän kokonaisuus sekä Puolustusvoimien tarpeet ja erityispiirteet. Palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisessä hyödynnetään tarpeen mukaan myös asevelvollisten koulutusjärjestelmää. Osaamisen kehittämisellä vastataan toimintaympäristön ja organisaation muutokseen. Henkilöstön ammattitaito rakentuu työssä oppimalla, esimiehiltä, vertaisilta ja alaisilta oppimalla sekä kouluttautumalla. Osaamisen kehittämiseen liittyy myös palvelu kansainvälisissä tehtävissä ja kriisinhallintatehtävissä sekä muiden viranomaisten tukeminen. Asevelvollisten koulutuksella tuotetaan sodan ajan joukkojen edellyttämä osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö. Henkilöstön osaaminen varmistetaan riittävillä ja laadukkailla kertausharjoituksilla. Reserviläisten omatoimista osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämistä tuetaan kehittämällä asevelvollisten informaatiopalveluja sekä reservin koulutustarjontaa ja kannusteita. 4.2 Palkatun henkilöstön koulutuksen toteutus ja koulutusrakenteen kehittyminen Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutuksen tavoitteena on varmistaa henkilöstön osaaminen sodan ja rauhan ajan tehtävissä. Palkatun henkilöstön osaamisen perusta luodaan korkeatasoisella opetuksella ja laadukkaalla koulutuksella. Opetus ja koulutus perustuvat tutkimukseen ja alan parhaisiin käytänteisiin. Täydennyskoulutuksella luodaan henkilölle valmiuksia selviytyä toimintaympäristön muutoksissa tai uudessa tehtävässä. Kansainvälisellä koulutuksella täydennetään kansallista koulutusjärjestelmää niillä osa-alueilla, joissa osaamista ei ole saatavilla tai sitä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää kotimaassa. Yhteistyön tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen osaaminen, säästää käytettävissä olevia resursseja sekä lisätä kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Vuoden 2018 palkatun henkilöstön koulutus toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja koulutustavoitteet saavutettiin. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen lisäksi henkilöstön ammattitaito rakentuu työssä oppimalla. Työssä oppiminen on keskeinen osa henkilöstön osaamisen kehittymistä. Tunnusluku Valmistuneet sotatieteiden kandidaatit Valmistuneet sotatieteiden maisterit 64* 119* 104* 103* 119* Valmistuneet yleisesikuntaupseerit Valmistuneet esiupseerit * ml. 1-5 viranomaisyhteistyön koulutusohjelmasta valmistunutta siviiliä Taulukko Perus- ja jatkotutkinnon suoritusmäärät
18 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Peruskoulutus ja jatkokoulutus Upseerin perustutkinnot suoritetaan kahdessa vaiheessa siten, että kandidaatin ja maisterin tutkintojen välissä on työssä harjaantumisvaihe. Jatkotutkintoihin kuuluva yleisesikuntaupseerin tutkinto ajoittuu noin viisi vuotta maisteritutkinnon suorittamisesta. Taulukossa on esitetty valmistuneiden upseerien määrät sekä esiupseerikurssilta valmistuneet. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto yhdessä sotilasammatillisten opintojen kanssa antaa kelpoisuuden nuoremman upseerin määräaikaiseen virkaan. Työssä harjaantuminen sekä sotatieteiden maisterin tutkinto ja sen rinnalla suoritettavat sotilasammatilliset opinnot antavat kelpoisuuden upseerin vakinaiseen virkaan. Sotatieteiden maisterikurssin opetussuunnitelman tarkastaminen on käynnissä. Kokonaan uusimuotoinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön ohjaajaopintosuunnan opiskelijoilla vuonna 2018 ja muilla vuonna Yleisesikuntaupseerin tutkinto antaa opiskelijoille vaadittavat tiedot ja taidot sekä tutkijavalmiudet upseerin ylimpiin poikkeusja normaaliolojen tehtäviin. Käytännön työssä saavutetun osaamisen ja hankitun kokemuksen myötä tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus edetä komentajatehtäviin ja muihin ylimpiin Puolustusvoimien, puolustushallinnon, Rajavartiolaitoksen tai kansainvälisiin johtotehtäviin. Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksen kehittäminen on jatkunut toimintamallien ja käytäntöjen yhtenäistämisellä sekä toiminnallisella kehittämisellä Pääesikunnan johdolla. Täydennyskoulutusta koskeva päivitetty ohjeistus otettiin käyttöön vuoden 2018 aikana. Täydennyskoulutustarjonnan tunnettavuutta ja saavutettavuutta on kehitetty mm. julkaisemalla ylivuotinen koulutustarjonta puolustusvoimallisesti ja pilotoimalla sähköistä koulutuskalenteria Puolustusvoimien intranetissä. Päivitetyn täydennyskoulutusnormin mukaisesti aliupseeriston opinnot muodostuvat perus-, yleis- ja mestaritason opinnoista. Aliupseeriston koulutuksen kehittämistarpeita on analysoitu ja koulutuksen kehittämistä jatketaan. 4.3 Varusmieskoulutuksen toteutus Varusmiespalveluksen aloitti kertomusvuonna henkilöä, joista naisia oli 943. Varusmiespalveluksesta siirrettiin reserviin koulutettuna kertomusvuonna varusmiestä, joista naisia oli 614. Sekä aloittaneiden että kotiutuneiden naisten määrä on ennätyksellinen. Kertomusvuonna aloitettiin Koulutus ohjelmaan liittyvä koulutuksen kehittämiseen tähtäävä kokeilutoiminta, joka jatkuu vuonna Varusmiesten loppukyselyssä saavutettiin tai ylitettiin kaikki asetetut tulostavoitteet. Tulokset ovat samaa tasoa kuin edellisvuonna. Varusmiesten loppukyselyn summamuuttujissa on ollut myönteinen trendi viime vuosien aikana. Palveluksen suorittaneet varusmiehet vuosittain Kuvio Palveluksen suorittaneet varusmiehet vuosittain Vuonna 2018 varusmiespalveluksen suoritti noin 84 % palveluksen aloittaneista. Varusmieskoulutuksen kokonaispoistuma oli vuonna 15,7 %, mikä on hieman enemmän kuin 2017 mutta samaa tasoa kuin Poistumassa on ollut vuodesta 2009 alkaen laskeva trendi. Keskeyttämisten määrä väheni vuosina n. 19 % tasosta n. 15 % tasolle ja on pysynyt samalla tasolla vuodet
19 18 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Poistuma varusmiespalveluksen aikana Terveydelliset syyt (C+E-lka) Siviilipalvelus Naiset (<45 vrk) Kuvio Poistuma varusmiespalveluksen aikana 347 päivää palvelevien osuus (vuonna 2018 osuus oli 47 %) on noussut johtuen mm. valmiusyksiköiden koulutuksen aloittamisesta. Varusmiesjohtajat sekä miehistön vaativimpiin erityistehtäviin määrätyt (mm. valmiusyksiköt, sotilaskuljettajia, panssarijoukkojen tehtäviä sekä ilma- ja merivoimien erikoistehtäviä) palvelevat 347 päivää. 165 päivää palvelleiden osuus on laskenut 40 %:iin. 255 päivää palvelee 13 % varusmiehistä. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten määrä on nousussa. Vuonna 2018 sekä aloittaneiden (943) että kotiutuneiden (614) naisten määrä on ennätyksellinen. Varusmiesten loppukyselyllä hankitaan tietoa kotiutuvan saapumiserän subjektiivisista käsityksistä varusmieskoulutuksen toimeenpanosta Puolustusvoimien koulutusta antavissa hallintoyksiköissä. Loppukyselyn tuloksia vertaamalla seurataan koulutuskulttuurin kehittymistä ja koulutusjärjestelyjen mielekkyyttä sekä tehokkuutta. Arvio kantahenkilökunnasta, Arvio upseerikokelaista, Maanpuolustustahto ja Armeija-aika ovat saaneet parhaat arviot palautekyselyssä. Tulokset ovat olleet lievässä nousussa pitkällä aikavälillä. 4.4 Reservin koulutuksen toteutus Puolustusvoimat hyödynsi aktiivisesti reservin eri koulutusmuotoja. Joukkojen suorituskykyä kehitettiin suunnitelmien mukaisesti ja koulutukselle asetetut laadulliset tavoitteet saavutettiin. Määrällisistä tavoitteista jäätiin hieman kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten osalta. Syynä tähän oli valmistavien, tehtäväkohtaisten kertausharjoitusten määrän lisääntyminen, jolloin sama henkilö 40 % Palvelleiden osuudet 47 % 347 pv 255 pv 165 pv Vapaaehtoisten naisten määrä (palveluksen suorittaneet) % Kuvio Palvelleiden osuudet Kuvio Täysin palvelleiden vapaaehtoisten naisten määrä
20 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös Johtaja- ja kouluttajakoulutus Armeija-aika Liikuntakoulutus Arvio kantahenkilökunnasta Arvio upseerikokelaista Arvio ryhmänjohtajista Koulutuksen järjestelyt Varusmiesten loppukysely ,7 3,8 3,7 3,9 4,2 4,3 4,2 Reserviläisten omatoimista osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämistä on tuettu laajentamalla asevelvollisten mahdollisuuksia osallistua mm. avoimessa oppimisympäristössä toteutettaviin koulutuksiin sekä tarjoamalla niistä kannusteita. Puolustusvoimien ja asevelvollisten välistä vuorovaikutusta on kehitetty sähköisen asioinnin keinoin. Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattua sotilaallista koulutusta hyödynnettiin tilaussopimuksen mukaisesti ja sille asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin ja osin ylitettiin. Sotilaallisissa koulutustapahtumissa koulutettiin reserviläistä yhteensä koulutuspäivänä. Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistui kutsutuista 41,7 %. Osallistumisprosentti näyttää vakiintuneen tasolle, jossa lähes joka toinen kutsun saaneista osallistuu harjoitukseen. Reservin koulutustapahtumissa kerätyn kyselyn tulosten perusteella reserviläiset olivat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja summamuuttujien keskiarvossa on edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut lievää nousua jokaisella osa-alueella. Saadun palautteen mukaan korkeimman arvon sai arvio Puolustusvoimien kouluttajista (4,7). Yleinen maanpuolustustahto (4,5), henkilökohtainen motivaatio (4,5) sekä me-henki (4,5) ylsivät myös korkealle tasolle (asteikolla 1-5). Kyselyyn vastasi yhteensä reserviläistä. Maanpuolustustahto 4,2 4.5 Koulutus- ja harjoitustoiminnan toteutus Kuvio Varusmiesten loppukyselyn summamuuttujat (indeksi 1 5) osallistui useampaan kuin yhteen kertausharjoitukseen. Reservin koulutusta kehitettiin laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Reservin kertausharjoituksissa koulutettiin reserviläistä yhteensä koulutuspäivänä. Puolustusvoimien johtamissa vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettiin reserviläistä yhteensä koulutuspäivänä. Poistuma kertausharjoituksissa laski edellisestä vuodesta 0,2 prosenttiyksiköllä ollen 20,2 %. (peruutukset 8,7 %, vapautukset 9,7 %, saapumattomat 1,8 %). Reserviläisten käyttöä kouluttajatehtävissä on laajennettu ja heidän osaamistaan on varmistettu Puolustusvoimien johtamilla kouluttajakursseilla. Avainhenkilöstölle suunnattujen tehtäväkohtaisten kertausharjoitusten kirjoa on laajennettu. Koulutus- ja harjoitustoiminnassa tavoitteena on kehittää joukkojen valmiutta, suorituskykyä sekä henkilöstön osaamista ja toimintakykyä. Kaikessa harjoitustoiminnassa päämääränä on ylläpitää ja kehittää puolustussuunnitelman ja sen alasuunnitelmien edellyttämää johtamis- ja toimeenpanovalmiutta sekä henkilöstöä operatiivisessa johtamisessa. Harjoitustoiminta on nousujohteista henkilöstön ja joukkojen koulutusta. Koulutus- ja harjoitustoiminnan kokonaisuus muodostuu kansallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta. Kansainvälinen koulutusja harjoitustoiminta on osa puolustusyhteistyötä, joka tukee puolustuskyvyn kehittämistä, parantaa uhkien ennaltaehkäisykykyä ja edesauttaa kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista. Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusoloissa tapahtuvalle yhteistyölle. Harjoitusten arviointitoiminnan kehittäminen on aloitettu. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistuminen on tukenut kansallisten suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitoa. Koulutus- ja harjoitustoimintaa kehitetään siten, että kansalliset ja kansainväliset harjoitukset muodostavat entistä loogisemman ja nousujohteisemman kokonaisuuden.
Henkilöstötilinpäätös 2017
Henkilöstötilinpäätös 2017 2017 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2017 Copyright Kansi Kansikuva Taitto ISBN ISBN PDF Painopaikka Pääesikunta Henkilöstöosasto
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2016
Henkilöstötilinpäätös 2016 2016 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 3 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2016 Copyright Kansi Kansikuvat Taitto ISBN ISBN PDF Painopaikka Pääesikunta Henkilöstöosasto
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotHavaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012
Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2014
Henkilöstötilinpäätös 2014 2014 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2014 Copyright Kansi Kansikuvat Taitto ISBN ISBN PDF Painopaikka Pääesikunta Henkilöstöosasto
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotPuolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2013 1
Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2013 1 Puolustusvoimat Henkilöstötilinpäätös 2013 2013 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 3 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2013 Copyright Kansi Kansikuvat
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotPuolustusvoimien henkilöstötilinpäätös
2012 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2012 Copyright Kansi Kansikuva Taitto ISBN ISBN PDF Painopaikka Pääesikunta Henkilöstöosasto Annele Palonen Jarno Riipinen
LisätiedotASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA
ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden
Lisätiedotkuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:
Alimpien eroamisikien nostaminen (55->57) johtuu julkisten alojen eläkelain mukaisesta sotilaan alimman vanhuuseläkeiän nostamisesta Upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin,
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotPuolustusvoimien henkilöstöstrategia
Palkatulle henkilöstölle ja asevelvollisille Suomenlahde Suomenlahden meripuolustusalue Suomenlahden meripuolustusalue SISÄLLYS Saatesanat... 3 Henkilöstöstrategia mitä ja kenelle?... 5 Palkattu henkilöstö
LisätiedotHE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta
HE 30/2017 - puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta Maanpuolustus kuuluu kaikille Eversti Heikki Pohja Puolustusvaliokunta 9.5.2017 Nimi Työ Osasto Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstö 280
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotHenkilöstöön panostaminen
Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan
LisätiedotPuolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2010
Puolustusvoimat Henkilöstötilinpäätös 2010 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2010 2 Copyright.Pääesikunta / Henkilöstöosasto Kansikuva Jarno Riipinen Taitto Tiina Kokkonen.ISBN 978-951-25-2203-3 ISBN
LisätiedotPuolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2009
Puolustusvoimat Henkilöstötilinpäätös 2009 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2009 1 Copyright Pääesikunta / Henkilöstöosasto Kansi Valokuvaaja Jarno Riipinen & graafikko Annele Palonen Taitto Tiina
LisätiedotPuolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2011
Puolustusvoimat Henkilöstötilinpäätös 2011 Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2011 2 PUOLUSTUSVOIMIEN Copyright Kansikuva Taitto ISBN ISBN PDF Painopaikka Pääesikunta Henkilöstöosasto Jarno Riipinen
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön
Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo
Lisätiedot-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
Lisätiedot-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotPalkitseminen osaamisen johtamisen tukena
Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
Lisätiedot4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne
HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotPuolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -
Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana
Henkilöstö strategisena voimavarana - henkilöstösuunnitelmat toiminnan tuloksellisuuden tukena Terttu Malo Kirkon koulutuskeskus Henkilöstö strategisena voimavarana - lähtökohta Toimintaympäristöjen muutokset
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotHENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1
HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN
LisätiedotHenkilöstökysely
Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
Lisätiedot0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotPOLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017
POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotReformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotOsaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa
Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotPoliisin työikäohjelma
Poliisin työikäohjelma Työelämän risteyksissä 30.1.2018 Poliisin työikäohjelman projektiryhmä 1 Toimintaympäristö muuttuu jatkuvaa muutosta hallittava tehtäviä on uudelleen organisoitava ja priorisoitava
LisätiedotParas työpaikka tulevaisuuden osaajalle
Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.
Lisätiedotvalmistavien ja valmentavien koulutusten toimeenpanon seurantasuunnitelma
Ammatillisten perustutkintojen sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten v. 2008-20102010 uudistettujen tt perusteiden toimeenpanon seurantasuunnitelma 20.9.2011 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö,
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotKauniainen TYÖHYVINVOINTIOHJELMA
Kauniainen TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2018-2022 Työhyvinvointiohjelman painopistealueet 2018-2022 1.Yksilön ja työyhteisön kyvykkyydet lisääntyvät. 2.Johtaminen ja esimiestyö tukevat oppimista, vuorovaikutusta
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotMuuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta
Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotVapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS
TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
Lisätiedot