Liitteet: SISÄLLYSLUETTELO:

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO: sivun numero 1. Hankkeen nimi ja hallinnointi 4 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet 4 3. Hankkeen eteneminen ja keskeiset toimenpiteet 5 4. Keskeiset tulokset Opetussuunnitelmauudistus 2016 ja kestävä elämäntapa Koulutukset ja opetusmateriaalit Kotiseutumuseon opasmateriaali Syötteen oppimispolku ja leirikoulutarjonta Hirren tie, metsäkoulutukset Jyrkkäkosken oppimismetsä Pelikurssi ja Kurenalan pelisovellus Moniammatillisen verkoston roolit Vuosikello ja toiminnan vakiinnuttaminen Kustannukset Jatkotoimenpiteet ja ohjausryhmän arviointi 14 Liitteet: Ohjausryhmän arvioinnit /Ohjausryhmän pöytäkirja (liitetään raporttiin) Osallistuminen koulutuksiin (exel-taulukko liitetään raporttiin) 1. Koulutustarjotin 2. OPS-2016-paikallisuus ja kestävä elämäntapa, työpajamateriaali 4. Oppikirjana Hirsikampus 5. Oppikirjana Pudasjärvi (sisältää koulutusmateriaalit) 6. Lasten ja nuorten kotiseutuopetus-materiaali 2

3 1. Hankkeen nimi ja hallinnointi Osaava Pudasjärvi-hanke ( ), on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Hanke on kaupungin sivistys- ja hyvinvointitoimen kustannuspaikan alla, mutta toteutetaan kehittämistoimen henkilöstön kanssa tiiviissä yhteistyössä ja ohjauksessa. Yhdyshenkilöinä toimivat sivistysjohtaja Juha Holappa ja kehittämisasiantuntija Virpi Harilahti-Juola. Projektipäällikkö Eija Syrjälä aloitti työnsä Ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti kokouksiin ja antaneet tietoja hankkeen käyttöön. Kokouksia on ollut neljä: , , ja Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen tavoitteet 1. Paikallisen moniammatillisen verkoston luominen ja sen toiminnan edistäminen digitaalisia toimintaympäristöjä käyttäen 2. Koulukampuksen ohjausryhmän kokoaminen ja toiminnan koordinoiminen 3. Opettajien, koulujen muun henkilöstön ja muiden toimijoiden täydennyskoulutus Hankkeen taustalla oli uuden Hirsikampuksen monitoimikeskuksen valmistuminen elokuuksi 2016 sekä opetussuunnitelmauudistus Saman katon alle sijoittuvat alakoulu, yläkoulu ja lukio yhtenäiskouluksi. Monitoimikeskusta käyttävät myös nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, kirjastotoimi sekä kansalaisopisto. ehankkeen näkökulmaksi haluttiin heti alusta alkaen kestävän elämäntavan painotus osana opetussuunnitelman 2016 valmistelua sekä kaupungin hirsipääkaupunkitavoitteen ja elinkaarimallitoteutuksen vuoksi. Verkoston kokoamistyötä ohjasi vuosikelloon kirjatut toimijat. 3

4 Uusi koulu nähdään oppimisympäristönä, missä oppimista tapahtuu opettajajohtoisesti koulun tiloissa, mutta myös koulun ulkopuolella yhteistyössä monien eri paikallisten toimijoiden kanssa. Koulujen ympärille haluttiin luoda yhteistyöverkosto kampuksen toimijoista sekä ulkopuolisista asiantuntijoista. Työtä ohjasi yhteinen näkemys tulevaisuuden koulusta, minkä vuoksi työhön otettiin mukaan kaupungin kaikki ala- ja kyläkoulut, joita on seitsemän sekä yläkoulu ja lukio. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimi, kansalaisopisto, ammatillinen koulutus (OSAO), Syötteen luontokeskus ja nuorisokeskus. Pikku-Paavalin päiväkoti oli myös edustettuna ohjausryhmässä. 3. Hankkeen eteneminen ja keskeiset toimenpiteet Työn käynnistyminen ja järjestäytyminen Hankkeen työryhmä Juha Holappa, Virpi Harilahti- Juola ja Jorma Pietiläinen hyväksyivät työsuunnitelman Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin Hanketta esiteltiin rehtoreille, kansalaispistolle, nuorten palveluverkostolle sekä maahanmuuttotyölle. Projektipäällikkö tutustui verkoston toimijoihin tapaamisissa. Sivistysjohtaja, Rimminkankaan rehtori ja kolme opettajaa sekä projektipäällikkö osallistuivat opetushallituksen järjestämään virtuaalikoulutukseen Oppimisympäristön ja osaamisympäristön kartoitus sekä viestintäsuunnitelma Hankevalvoja hyväksyi koulutuksiksi myös opettajien osallistumisen uusien paikallisten teemojen kehittämiseen sekä koulukohtaiset ja valmentavat työpajat. Projektipäällikkö kiersi esittelemässä työtä sekä keräämässä opetuskohteita kaikilla kouluilla sekä OSAO:lla. Paikalliskohteita kartoitettiin myös liikuntatoimen, kulttuuritoimen, nuorisotyön, kansalaisopiston henkilöstöltä. OAJ:n edustajat antoivat terveisensä työlle Projektipäällikkö dokumentoi Hirvaskosken eskarien käynnin Holmströmin hevostilalla Hirvaskosken opettajakunta oli kerännyt hanketapaamiseen kaikki kylän kohteet ja toimijat. Kartoitusta täydensi webropol-kysely, jossa kysyttiin opetuskohteiden ja yhteistyökumppanien lisäksi koulutustarpeita. Kysely lähetettiin kaupungin opettajille ja kasvattajille, kansalaisopiston sekä OSAO:n opettajakunnalle. Opettajat ottivat oma-aloitteisesti yhteyttä oman aineensa sisällöistä. Opetussuunnitelmatyö alkoi helmikuussa. Projektipäällikkö osallistui OPS-uudistuskoulutukseen Oulussa Projektipäällikkö kutsuttiin OPS ohjausryhmään valmistelemaan Hirsikampuksen kestävän elämäntavan käytäntöjä, koulutuksia, sekä kokoamaan paikallisnäkökulmista koulutustarpeita. Työ ns. Syöte-polun sisällyttämiseksi OPS:iin aloitettiin keräämällä kärkikohteita. Tiedottamista varten hyväksyttiin viestintäsuunnitelma, perustettiin nettiportaali sekä Facebook-sivut ohjausryhmän kokouksessa Vuosikellotyökalun ensimmäinen kouluyhteistyö-testaus toteutui torin Metsäpäivässä 27.3, jonka valmistelussa saatiin yhteys laajaan metsätoimijaverkostoon metsänhoitoyhdistyksen johdolla. Kaarinan Tabletseminaarista sekä Tampereen Vuoreksen elinkaarikoulusta haettiin mallia omaa työtä varten. Yhteyksiä valtakunnallisiin kestävää elämäntavan verkostoihin luotiin Jyväskylän ympäristökasvatuspäivillä

5 Tarjouspyynnöt koulutuksista ja hankkeen uusi Hirsi- painopiste : Ohjausryhmän 3. kokouksen yhteydessä hankkeen painopisteeksi ja punaiseksi langaksi valittiin hirsi- metsästä sahalle, sahalta tuotteeksi. Sen läpiviemiseksi perustettiin työryhmä, joka hyväksyi sisällölliset suuntaviivat työn jatkoa varten kesäkuussa. Koulutusten painopisteeksi valittiin Hirren tien kehittämistarpeet. Opetussuunnitelmauudistuksen arvopohjan paikalliset näkökohdat valmistuivat opettajien, vanhempien ja oppilaiden kuulemisen tuloksena hyvinvointi-ja sivistysvaliokunnalle Etsivä nuorisotyö oli aktiivinen ja kyseli hanketta varten Rimminkankaan oppilailta toiveita tulevalle koululle. Rehtorikokous hyväksyi lukuvuoden valmisteluun ns. ilmiöpohjaisen opetuksen näyttelyn työstämisen, johon haastetaan kaikki opettajat mukaan. Myöhemmin näyttelylle tuli este, koska homeongelmat estävät vanhojen aineistojen viennin Hirsikouluun ja OPS-työ työllisti liikaa opettajia. Aittojärven koululla toteutettiin Hirsi-perinnepäivä yhdessä kyläyhdistyksen kanssa ja Syötteellä S.O.S. seikkailuleirikoulu Lakarin 4. luokkien kanssa. Projektipäällikkö tutustui Syötteen talvi-ja kesäkohteisiin. Koulutustarjouksia pyydettiin mm. kotiseutumuseosta, seikkailusta, pelikasvatuksesta ja retkikurssista. Hirren tiekoulutuksia suunniteltiin OSAO:n koulutuspäällikkö Keijo Kaukon kanssa mm. opintomatkalla Rovaniemen tiedekeskus Pilkkeeseen. Hirren tietä ja Syöte-polkua OPS:iin valmisteltiin Syötteen luontokeskuksen ja nuorisokeskuksen kanssa. Oppikirjana Hirsikampus ja koulutukset Kesän aikana ja koulujen syyslomalla valmisteltiin Oppikirjana Hirsikampus - aineistoa. Hirsi-teemaa esiteltiin kaupungin kesämarkkinoilla Syksyllä toteutettiin koulutuksia Syötteen leirikoulutarjonnasta (2 kpl), kotiseutumuseon käytöstä opetuksessa (2 kpl) sekä neliosainen metsäkoulutusten sarja, jotka ostettiin metsähallitukselta luontopalveluilta ja niistä vastasi erikoissuunnittelija Riitta Nykänen. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen laati Jyrkkäkoskelle opettajille suunnatun materiaalin metsien talouskäytöstä. Opintomatka tiedekeskus Pilkkeeseen toteutui Lukion pelikurssin opettajalta Antti Wileniukselta (Koodiahjo) tilattiin Kurenalan pelisovelluspohja ja pelikurssi, joka alkoi marraskuussa OPS-työryhmien opettajille järjestettiin viisi työpajaa kestävän elämäntavan sisällöistä ja paikallisnäkökulman sisällyttämisestä opetussuunnitelmaan jokaiseen oppiaineeseen ja kaikille vuosiluokille. OPS-työ vei opettajilta paljon aikaa ja osui harmillisesti päällekkäin koulutusten kanssa, joihin kuitenkin osallistuttiin kiitettävästi ja pääosin omalla ajalla, mikä on merkille pantavaa. Koulutuksista ja koulujen maasto-opetuksesta on tiedotettu kaupungin nettisivuilla, facebookissa ja paikallis-lehdissä (Pudasjärvi, Iijokiseutu). Yhteistyö Osaava II toimintakulttuurityötä vetävän Eeva Harjun kanssa on aloitettu. Hankkeen loppuraportointi Hankkeen ohjausryhmä kokoontui viimeisen kerran , jolloin hyväksyttiin loppuraportteihin sisältyvät tulokset. Projektipäällikkö laati raportit päätöksen mukaan. Ne esitellään kaupunginhallituksessa Keskeiset tulokset Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan seuraavat lopputulokset Opetussuunnitelmauudistus 2016 ja kestävä elämäntapa Opettajien työpajamateriaaliin on koottu kaupungin kuntasuunnitelman ja hyvinvointisuunnitelman sisältöjä opetussuunnitelman arvopohjaa sekä paikalliskohteiden kartoitusta varten. Opettajat osallistuivat valmisteluryhmittäin (viisi) työpajakouluksiin (2h). Materiaalin valmistelun taustalla on webropol-kysely opettajille, kansalaisopiston ja OSAO:n henkilökunnalle sekä hankkeen osallistuminen OPS ohjausryhmän työskentelyyn. Hankkeen koulutusten tuotokset on esitelty materiaalissa. 5

6 Opetussuunnitelma otetaan käyttöön asteittain alakoulu 2016, yläkoulu 2017, lukio 2016). Kestävän elämäntavan työstämisessä osaksi uuden yhtenäiskoulun toimintakulttuuria ja arkea voi laajasti hyödyntää kaupungin toimialoja (kuinka kunta toimii) sekä moniammatillisen verkoston osaamista. Sen sisäänajo on opetuksen järjestäjän vastuulla samoin kuin koulusta ulos jalkautuvan opetuksen, paikalliskohteiden käytön sekä ilmiöpohjaisen opetuksen resurssointi. Kaikki nämä edellyttävät taloudellisia lisäresursseja. Ohjausryhmä näki tärkeimmiksi toimiksi turvata opettajien koulutuksen sekä oppilaskuljetukset. Opetussuunnitelman liitteiksi tulevat hankkeen tuotoksina Oppikirjana Hirsikampus sekä Oppikirjana Pudasjärvi- aineistot. Koulut voivat jatkossa hyödyntää aineistoja vuosisuunnitelmissaan. Ohjausryhmä arviointi OPS 2016 merkityksestä kaupungille: Uudistuva OPS 2016 tarjoaa pedagogisen tuen Hirsikampukselle, koulumaailma on kaupungin käyntikortti Opetuksen järjestäjän vastuulla päättää ilmiöopetuksen ja paikalliskohteiden käyttö (määrä, resurssit) OPS-kustannusten arviointiin apua hankkeen ohjelmien ja koulutusten esimerkkilaskelmista Kotiseututuntemuksen lisääminen ja myönteinen pudasjärvisyys: Luontokasvatus luo perustan, lasten on päästävä luontoon oppimaan luonto, mikä on tärkeää myös hyvinvoinnille sekä kotiseudun kulttuuri kohteisiin. Toteutus suunnitelmallisesti ja jäntevästi oppiaineita ja yhteiskuljetuksia hyödyntämällä OPS 2016 ei liian yksityiskohtaista koulu-ja oppiainekohtaista sisältöä, vuosisuunnitelmissa tarkennukset OPS 2016 on kehittyvä suunnitelma, sisältöjä voidaan lisätä ja täydentää Miten saadaan opettajat liikkeelle lähikohteisiin- suurimpana ongelmana kuljetus-ja majoituskustannukset Opettajien koulutus avainasia, opettajat ympäristökasvattajia ja asiantuntijoita, koulutukseen resursseja Hyvät materiaalit ja koulutukset palvelevat suoraan koulutyötä ja mm. leirikoulusuunnitelmia ja OPS-työtä Opetusmateriaalien kehittämistä kohteisiin ja uusia oppimisympäristöjen työn alle (mm. vesistöt) Koulujen kestävän kehityksen ohjelman käynnistymiselle hyvä pohja aiempi keke-tiimi (Vihreä Lippu) Yhteyksien luominen alueelliselle (PYRY) ja valtakunnalliselle (LYKE) ympäristökasvatustasoille Yhteiskunta oppimisympäristöksi (esim. kuinka kunta toimii) Kaupungin oman kestävän kehityksen työn strategisiin linjauksiin keke- sisältöjä Opetuksen järjestäjä päättää ilmiöpohjaisen opetuksen muodoista ja määrästä. Sisällöt päätetään koulujen vuosisuunnitelmien valmistelun yhteydessä, Tavoitteena on hyödyntää paikallisuutta sekä ajankohtaisia ilmiöitä osana opetusta. Oppimisessa painotetaan sen prosessiluonnetta, mikä uudistaa myös arviointia esim. oppilaskohtaisina portfolioina. 6

7 4.2. Koulutukset ja opetusmateriaalit Hankkeen järjestämät koulutukset on koottu erilliseen liitteeseen 2 raportin loppuun. Hankkeen webropol kyselyn tuloksena syntynyt koulutustarjotin on liitteenä 2. Ajatuksena on järjestää koulutuksia jatkossa esimerkiksi kansalaisopiston toimintana. Ohjausryhmän muutti kokouksessaan hankkeen painopistettä Hirteen. Valinta ohjasi koulutusten järjestämisiä, kohdetestauksia sekä verkoston jäsenten kanssa työskentelyä. Opettajat osallistuivat koulutuksiin omalla ajallaan, mikä osoittaa niiden tarvetta ja kiinnostusta Kotiseutumuseon opasmateriaali Lasten ja nuorten kotiseutuopetus Pudasjärven kotiseutumuseo on hyvin edustava, viihtyisä, siisti ja hyvin pidetty. Museolla on esillä laajalti tietoa paikallisperinteestä, kylistä ja torpparielämästä sekä metsämuseossa savotta-ja uittoperinteestä. Hanke osti kaupungin kulttuuritoimelta opasmateriaalin Lasten ja nuorten kotiseutuopetus. Työstä vastasi Pudasjärven kaupungin museonhoitaja Pauliina Majava. Materiaali toimi opettajien koulutusmateriaalina ja siihen liitettiin elävät tavat toteuttaa museovierailuja sekä kytkentä opetussuunnitelmauudistukseen museosta ilmiöopetuksen oppimisympäristönä. Koulutuksia järjestettiin kahdesti. Lasten museoviikolla järjestettiin työpajoja, joille oli saatu erillinen kehittämisraha. Myös useammat oppilasryhmät testasivat museovierailuja ja työpajoja. Museosta oli koottu laaja aineisto v. 2006, jota nyt päivitettiin. Opas on raportin liitteenä. Aineisto löytyy kaupungin internetsivuilta ja Pelkassa eli intrassa on tehtävät opettajille. Ohjausryhmän arviointi Museovierailujen toteuttamiseen on tarjolla ilmiöopetukseen perustuvia, monen ikäisille soveltuvia erilaisia tehtäviä ja työpajoja, joiden kehittämiseen tarvitaan suunnittelua, resurssia ja henkilöitä -Koulujen museovierailuihin tarvitaan rahaa kuljetus- ja vierailumaksujen kattamiseen -Koulujen käyttöä varten tarvitaan pidemmät aukioloajat toukokuun puolesta välistä syyskuun loppuun/puoleen väliin: edellyttää lisäresurssia kulttuuritoimeen / museolle - Lukiokursseista apua sisällön kehittämiseen, sopii myös esim. OSAO:n matkailulinjan kohteeksi - Kirjasto muistiorganisaationa hyvä yhteistyökumppani, kirjakokoelmat yms. Jatkohankekohde: Toimintamalli museotoimen ympärivuotista toimintaa varten: museon esineistöjen esittelyä ja luettelointia, myös eri kielille, kouluille tukea historiaopetukseen esim. päivä arkeologina eri kylillä, Lakarin museoluokka ja Rimminkankaan keittiömuseo eläväksi, Wanha Pudasjärvi-reitti Kurenalasta Riekinkankaalle Syötteen oppimispolku ja leirikoulutarjonta Hankkeelle annettiin alusta lähtien tavoitteeksi lisätä pudasjärveläisten koulujen Syötteen käyttöä, joka koettiin irralliseksi. Alettiin laatia Syötteen oppimispolkua. Projektipäällikkö kokosi koulutusta varten opetuskäyttöä palvelevan Syöte-materiaalipaketin ja tutustui maastossa kohteisiin. Koulutuksellista tasaarvorahaa hyödynnettiin kohteiden testauksessa mm. Lakarin kevättalven Syötevierailulla, 4.- luokkien 7

8 S.O.S. seikkailussa ja opettajien Syötteen leirikoulutarjontakoulutuksessa. Sarakylän koulun 5.-6 lk teki yön yli-vaelluksen Ahmatuvalle. Metsäkoulutuksista puolet järjestettiin luontokeskuksen lähimaastossa. Syötteellä on kouluja varten tarjolla erittäin monipuolista materiaalia sekä luontokeskuksella että nuorisokeskuksella. Iso-Syöte tarjoaa majoitus-, ravintola-ja ohjelmapalveluita kesälle ja talvelle. Syötteen leirikoulutarjonta tutuksi-koulutuksissa tuli esille opettajan tarve saada kouluvierailua varten suunnittelu-ja toteuttamisapu yhdeltä luukulta. Syötteen kokonaistarjonta on Oppikirjana Pudasjärvi-liitteessä. Ohjausryhmän arviointi : Nuorisokeskuksen perustehtäviin kuuluvat nuorisokasvatus ja sen osana ympäristökasvatus. Kouluille on suunnattu Taika-Tunturin leirikoulut. Pudasjärviset asiakkaat ovat olleet harvinaisempia paitsi nyt hankkeen aikana. Aiemmin on ollut yhteistyötä nuorisotoimen, maahanmuuton Ulos luokasta-hankkeen sekä Etsivän nuorisotyön kanssa (Nuotta). Nuotta on jäämässä pois. Pikku-Syöte vastaa leirikoulusuunnittelusta ja kokoaa nykyisellään tarvittaessa yritystenkin ohjelmia leirikouluille. Leirikouluvuorokauden hinta on n. 48 (sisältää neljä ateriaa, majoituksen, saunat ja vapaa-ajanohjelmat). Toimintaohjelmat ovat n. 100 /h ryhmälle (esim. jousiammunta ja tähtitorni). Leirikoulusuunnittelua kehitetään, ongelmana Pikku-Syötteellä on vaihtuva henkilökunta. Luontokeskuksen palvelut ovat maksuttomia varaustupamaksuja ja materiaaleja lukuunottamatta. Kansallispuiston sivuilla on opettajille suunnattu sivusto, joka esittelee 12 kärkikohdetta ja niiden käyttöä ympäri vuoden. Luontokeskuksen ohjaus, opastus, näyttelyt, filmit ja kouluvierailut ovat maksuttomia, mutta niistä ei tiedetä. Luontokeskus tekee yhteistyötä yritysten kanssa. Iso-Syötteellä on monipuoliset palvelut, pääasiakasryhmät ovat muut kuin koulut, kansainvälisiä asiakkaita paljon. Käyttö on tähän asti ollut vähäistä, sillä kohde on liian lähellä leirikouluksi. Luokat keräävät itse rahaa ja haluavat lähteä jonnekin kauas. Syötteen alueen käyttöä leirikouluna vaatii koulutusta ja asennemuutosta niin opettajissa, oppilaissa kuin vanhemmissakin. Toteutettuja koulutuksia toivottiin jatkossakin. Jatkohanke-ehdotus: Toimintamalli Syötteen leirikoulutarjonnan yhden luukun palvelusta. Iso-Syötteen palvelujen suuntaaminen koululaisryhmille. Kaupungin sitoutuminen selvitettävä rahoituksen osalta. 8

9 Hirren tie ja Miten opetan metsän metsässä- koulutukset: Jyrkkäkosken oppimismetsä Hirren tietä suunniteltiin vuosiluokittain eteneväksi oppimispoluksi ja ilmiöopetuksen teemaksi. Hankkeen metsäkoulutukset järjestettiin Syötteen luontokeskuksen lähimaastossa ja Jyrkkäkoskella. Koulutukset ostettiin metsähallituksen luontopalveluiden Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun puistoyksiköltä. Kouluttajana toimi erikoissuunnittelija ympäristökasvattaja Riitta Nykänen. Palaute oli myönteinen, koulutus koettiin käytännönläheiseksi ja monin tavoin hyödynnettäväksi. Maasto-opetusta varten saatiin monipuolinen opetusmateriaali, joka on Oppikirjana Pudasjärvi-liitteessä. Opintomatkoilla (2 kpl) Rovaniemelle metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeeseen tutustuttiin kestävän metsätalouden teemoihin, tutkivaan oppimiseen ja Mottimetsään. Se tuotti idean Jyrkkäkosken oppimismetsästä yhdessä OSAO:n koulutuspäällikkö Keijo Kaukon ja prosessialan koulutuksen kanssa. Yhteistyökumppaniksi saatiin metsähallitus, Pudasjärven metsänhoitoyhdistys/ Antti Härkönen ja kaupungin metsistä vastaava Markku Mattinen. OSAO järjestää vuosittain yläasteen vierailut Kontiolle. 9

10 Ohjausryhmän arviointi : - Jyrkkäkoskella, Kontiolla ja OSAO:lla ovat edustettuna kaikki Hirren Tien elementit - Kaupungin omistama laaja ulkoilualue - Ympärivuotiset valaistut reitit ja monipuoliset luontoliikuntamahdollisuudet (mm. hiihto, patikointi, suunnistus- MOPO, hyppyrimäki, moottorikelkkailu, melonta, veneily) - Kurenalan koulujen saavutettavissa pyörällä monipuolinen oppimisympäristö - Edustavat metsätyypit, metsänhoitokohteet ja metsän taloudellinen merkitys- kaupungin metsäsuunnitelma käytettävissä - Sisältöinä myös vesistöt, harju, suo, pohjavesialue, lentokenttä - Pudasjärven Urheilijoiden huvikeskus toimintakeskuksena käytettävissä, seikkailuhanke vireillä - Leirikoulumajoituksia tarjolla (leirintäalue, Lentäjän maja) - Vahvoja toimijoita OSAO:n prosessiala, matkailu ja lähihoitajat - Syötteen luontokeskuksen opetus-ja koulutuspalvelut käytettävissä Jatkohankekohde: Toimintamalli Jyrkkäkosken oppimismetsän käytöstä Hirren Tien -teemassa Pelikurssi ja Kurenalan pelisovellus Opettajille haluttiin pelikurssi, jotta saataisiin paikallisia uusia pedagogisia oppimispelejä opetuskäyttöön. Taustalla vaikutti lukion pelikurssi, Hirsikoulun virtuaalimalli, runsas paikkatietotarjonta, langaton verkko ja sähköisten oppimisympäristöjen kehittyminen. Hanke osti koulutuksen Koodiahjon Antti Wileniukselta, joka laati koulutusta varten pelisovelluspohjan. Kurenala valittiin paikkatietosovelluksen alueeksi, koska isoimmat koulut ovat keskustassa. Kurssilla tutustutaan pelaamiseen ilmiönä, sen hyötyihin ja vaaroihin, pelien rakenteeseen, suunnitteluprosessiin ja pelillistämiseen. Osallistujat tekevät omia oppimispelejä. Kurssi jatkuu tammikuulle Pelisovellukseen on mahdollista lisätä kuvia, tekstiä, videoita, vaihtoehtotehtäviä sekä animaatiota. Pelialustaa voi hyödyntää myös lukion pelikurssilla ja kohteita voi jatkossakin lisätä. Kurenalan alueelta kartoitettiin n. 30 opetuskohdetta, joita Kurenalan, Rimmikankaan ja Lakarin opettajat käyttävät. Suuri osa kohteista on kaupungin nähtävyyksiä, taiteen, liikunnan ja kirjaston paikkoja, mutta myös yrityskohteita ja reittejä. Alla on esimerkki paikkatietosovellusalustasta ja Pudasjärven kirkosta kohteena. 10

11 4.3. Koulujen moniammatillisen yhteistyöverkoston toimijat ja roolit Koulujen yhteistyöverkosto on arvioitu kuuluvan noin 330 toimijaa. Hankkeen aikana keskityttiin kuvaamaan verkoston rakennetta ja rooleja. Keskeiset toimijat haastateltiin. Kuitenkin esim. metsäalaa edustivat vain metsähallituksen luontopalvelut ja metsänhoitoyhdistys. Metsäpäivää järjestämässä oli parikymmentä toimijaa. Verkoston tehtävää ja toimintamallia ei ole ehditty kuvata. Vaatii ison työn kuvata jokaisen toimijan yhteistyömuoto koulumaailman kanssa, kartoittaa sitoutumisen aste sekä hinnoitella se. Kyse on tuotteistamisen kaltaisesta tehtävästä. Hankeaika ei riittänyt tähän joitakin kokeiluja lukuun ottamatta (esim. Auli Rokalan kehruutyöpaja Aittojärven koululla ja kotiseutumuseolla). MONIAMMATILLINEN VERKOSTO NOIN 330 TOIMIJAA 109 opettajaa ja kasvattajaa 120 kansalaisopiston opettajaa 13 Sivistystoimen muut toimialat yhteensä 1 Kulttuuri + 1 osa-aikainen 5 Liikunta 2 Nuorisotoimi 2 5 Kirjasto 20 OSAO:n opetushenkilöstö 1-2 Syötteen luontokeskus 4 Pikku-Syötteen nuorisokeskus + vaihtuva henkilöstö 70 Muut verkoston toimijat yhteensä Seurakunta Yritykset Yhdistykset ja järjestöt (lapsi, nuoriso, kasvatus, luonto, liikunta, urheilu, kalastus, metsästys yms.) Kyläyhdistykset Vanhempainyhdistys Verkosto tarvitsee toimiakseen pysyvän koordinaattorin ja selkeän tehtävän, johon toimijat voivat sitoutua. Verkosto voi tehdä markkinointiyhteistyötä ja toimia asiantuntijana kaupungin kehittämisessä kestävän kehityksen näkökulmasta. Koordinointitehtävä sopisi hyvin kansalaisopistolle, jolla on laaja tuntiopettajaverkosto. Vapaa sivistystyö on määritellyt valtakunnalliset kestävän kehityksen kriteerinsä. 11

12 4.4. Vuosikello ja toiminnan vakiinnuttaminen Mallia vuosikellon keke- tapahtumien koordinoinnista ei ehditty laatia. Toimijoiden haastattelussa selvisi tarve ns. neljän vuodenajan ennakoivaan suunnitteluun, jolloin kaikille osallistujille ehtisi löytyä riittävän varhain kanava yhteistyön toteuttamiseen. Koulutyötä ohjaa lukuvuosisuunnitelma, jonka laatimisen tulisi olla lähtökohta koordinoivalle suunnittelulle. Kaupungin vuotuinen taloussuunnitelma hyväksytään joulukuussa. Koulujen yhteistyöverkoston toimintaa varten laadittiin vuosikello, joka ohjaisi koulujen keke-työtä. Pudasjärvellä on mahdollista koota paikkakunnalle keke-tiimi, jossa ovat edustettuna päivähoidon, esikoulun, peruskoulun ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen sekä koulun arjen ja kiinteistönhuollon toimijat sekä muut keskeiset yhteistyökumppanit (mm. liikunta-, kulttuuri-, nuoriso ja kansalaisopisto, OSAO, luonto- ja nuorisokeskus, seurakunta, 4H, yritykset). Tiimin tehtävänä on koordinoida yhteistyötä. Keke-työtä kouluissa ohjaa opetussuunnitelma 2016 ja sen päämäärät. Jokainen koulu määrittää omat keke-toimensa vuosisuunnitelmassa. Jokaisella oppiaineella on niissä omat näkökulmansa. Toteutusvastuut määritellään selkeästi ja aikataulutetaan lukuvuosisuunnitelmaan. Kaupungilla järjestetään paikallisia tapahtumia, joista koulut voivat hyötyä esimerkiksi metsäpäivä, Pohjantähden näyttelyt ja taidetapahtumat, Syötteen tapahtumat, kaamoksen kaatajaiset, markkinat jne. Koulujen tulee saada tarpeeksi ajoissa tieto osallistumismahdollisuuksista. Myös OSAO:ssa suunnitellaan opiskelu kahdeksan viikon jaksoissa, joten yhteistyön merkitseminen kalenteriin tulee tehdä hyvissä ajoin. Valtakunnallisia toistuvia keke-tapahtumia ovat mm. nuukuusviikko, energiansäästöviikko, maailman vesipäivä, ympäristöpäivä, metsäviikko, pyöräilyviikko jne. Kouluja haastetaan osallistumaan tapahtumiin. Ilman hyvää ennakkosuunnittelua ja toiminnan koordinointia ne saattavat mennä ohi. Pudasjärven koulujen käytössä olevaan pedanetiin on alettu koota kaupungin yksiköiden tapahtumia kuukausittain. Sivistystoimen nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuritoimi kokoavat omaa tapahtumakalenteria. Webmaster kokoaa kaupungin nettisivuille ja intraan (Pelkka) tapahtumakalenteria. Kylillä tapahtuu silti paljon paikkakunnan kulttuurista, luonnosta, harrastus- ja elinkeinotoiminnasta ammentavia tapahtumia, joista ei saada tarpeeksi tietoa. 5. Kustannukset (tilanne , lopulliset tiedot jälkeen) Kustannusarvio Avustus Kaupungin omarahoitus Tilanne Avustus Tilanne Omarahoitus Hallintokulut , , ,51 proj.p. palkat Kehittämiskulut , ,00 0,00 Välikatsaus ,09 (30.6, 41298,44) Toimintakulut koulutukset 8 000, ,00 412,53 513, netti, taitto, ilmoitus-ja osall.kulut Verkoston ulkopuoliset asiantuntijapalvelut 8 000, ,00 0, koulutukset ja koulutusmat Materiaalikustannukset 1 000,00 200,00 47,66 158, Atk, ravitsemus, kirj, koulujen Syötemat, posti Tietoliikennekustannukset 2 000,00 400,00 37,64 leasingit kannettava, puh, mokkula, ohjelmat Matkakustannukset 4 000,00 800,00 309, koul.matkat loppuvuosi 2015 puuttuu 12/ lomarahat puuttuu loppuraporttien taitot/ nettiin puuttuu porotilavierailu puuttuu puh, OPS-tarjoilut puuttuu loppuvuosi sisäiset ajot puuttuvat Menot yhteensä , , ,81 672, Ennuste 30.6 ylitystä Yhteensä , ,00 Ei vielä jakoa omarahoitus/avustus ,07 12

13 6. Jatkotoimenpiteet ja ohjausryhmän arviointi Ohjausryhmä arvioi kokouksessaan pääosin hankkeen lopputulokset ja ne on liitetty luvun 4. alakohtiin jokaisen tuloksen perään. Kokouksessa sovittiin, että ohjausryhmä kommentoi sähköpostitse keskeneräisiä selvityksiä ja arvioi jatkotoimien tarvetta. Loppuraportissa esitetyt jatkohankeaihiot on koottu ehdotuksiksi alla olevaan kuvaan. Työryhmä Jorma Pietiläinen, Virpi Harilahti-Juola ja Eeva Harju, vs. sivistysjohtaja Mervi Niemi sekä projektipäällikkö neuvottelivat mahdollisesta Osaava III-jatkohankkeesta vuosille Mervi Niemi esitti, että hankkeen tuloksia ei sisällytetä Osaava III jatkohakemukseen vaan keskitytään Osaava III mukaiseen Hirsikampuksen toimintakulttuurin kehittämiseen, jota työtä hoitaa rehtori Eeva Harju. Neuvottelussa todettiin, että kaupungin sisällä ei sivistys-ja kehittämistoimen yksiköiden välillä ole riittävästi keskusteltu hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä. Kaupungin kehittämisyksiköllä sekä useilla verkoston toimijoilla olisi halu jatkaa nyt tuotettujen sisältöjen kehittämistä. yhdessä Pudasjärven koulujen kanssa Osaava Pudasjärvi-hankkeen arviointikysely 2015 ohjausryhmän jäsenille Arviointia varten on lähetetty webropol kysely. Siinä kysytään seuraavia asioita: 1. Opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä täydennyskoulutuksen osalta työntekijän, työyhteisön sekä työnantajan tarpeista katsottuna. 2. Koulutusten innovatiivisuutta ja uusia syntyneitä toimintamalleja 3. Tulevat suunnitelmat vuodelle Arviota hankkeen pysyvistä vaikutuksista ohjelman päättyessä Projektipäällikkö pyytää ohjausryhmältä arvioita lopputuloksista sähköpostitse mennessä. Niitä ei tullut. 13

14 Liite 1.Koulutustarjotin (esitelty ohjausryhmässä ja rehtoreille ) Osa OPS-työpajaa Hevostila Toteutui koulukierroksilla ja web-kyselynä Aittojärven perinnepäivä Syötteen leirikoulutarjonta ja Toteutui lokamarraskuussa INNO-lukiolla Toteutui S.O.S. seikkailu Koulutus peruuntui Toteutui OPS-työpajoissa Toteutui 8.9 ja 9.9 Koulutusmateriaaleissa Pelikurssi toteutui 11/ /2016 Oppikirjana HIrsikampus Toteutui metsäkoulutuksissa Ei saatu tarjouksia 14

15 Rytivaaran vaellus ja river tubing Wirkkusen porotila Aittojärven perinnepäivä Kyykkä Parkkuu Justeerisahaus Kehrääminen, Auli Rokala Liite 2. Osallistuminen koulutuksiin 15

16 Osaava Pudasjärvi-hankkeen ohjausryhmän jäsenet PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN EDUSTAJAT Varajäsen Tomi Timonen, Pudasjärven kaupunginjohtaja, puheenjohtaja Jorma Pietiläinen, kehittämisjohtaja, kehittämistoiminta, viestintä Juha Holappa, opetus- ja sivistysjohtaja, sivistys ja hyvinvointi, kulttuuri ja vapaa-aika Virpi Harilahti-Juola, kehittämisasiantuntija, kehittämis- ja elinkeinopalvelut, maahanmuuttotyö Juha Pätsi, va. rehtori, Kurenalan koulu Ritva Kinnula, palvelusuunnittelija, kehittämisyksikkö vs. sivistysjohtaja Mervi Niemi alkaen, talous-ja hallintojohtaja, sivistys ja hyvinvointi Raimo Heikkilä, apulaisrehtori Markku Rajala, va. rehtori, Rimmin yläkoulu ja lukio Marianne Terho, apulaisrehtori (2014-kevöt 2015 Hanna Penttilä, apulaisrehtori (syksy 2015) Paavo Tolkkinen, rehtori Syötteen koulu Kari Jylhänlehto, Sarakylän koulu Hely Forsberg-Moilanen, Lakarin koulu Eija-Liisa Kasesniemi, kirjastonjohtaja ( /2015) Outi Nivakoski vs. kirjastonjohtaja (09/2015- Sampo Laakkonen, vapaa-aikaohjaaja ( /2015) Elina Wachira vs. vapaa-aikaohjaaja, liikuntapalvelut Tarja Väisänen, vapaa-aikaohjaaja, nuorisopalvelut Birgit Tolonen, kulttuuriohjaaja, kulttuuritoimi Jaana Tuohimaa, Pikku-Paavalin päiväkodin johtaja Kari Rissanen, kiinteistöpäällikkö Mervi Sammelvuo, rehtori, Lakarin koulu Pertti Polojärvi, kirjastonhoitaja Sakari Niemelä, erikoiskirjastonhoitaja Heino Ruuskanen, liikuntapaikkamestari Jari Pekkala, nuorisotyöntekijä Jaana Rajala, Merja Kemppainen Suvi Stenberg, tekninen isännöitsijä Petra Poijula, Etsivä nuorisotyö Hanna Niskasaari (2014-kevät 2015) Teija Niemelä, Liikeri-hanke, ennalta ehkäisevä nuorisotyö Katja Siekkinen, palvelusihteeri, sivistys-ja hyvinvointiyksikkö Eija Syrjälä, projektipäällikkö, kehittämisyksikkö, sihteeri MUUT JÄSENET Marko Palonen, aluejohtaja, Lemminkäinen Talo Oy:n edustaja / Jyri Ulvinen, opetustoimen ylitarkastaja, Pohjois- Suomen aluehallintovirasto AVI Elisa Laakso, Oulun seudun ammattiopisto, yksikönjohtaja Oili Annila, luontokeskuksen hoitaja ( /2015) Irja Leppänen, luontokeskuksen hoitaja, syksy 2015 Riitta Johanna Laitinen, lapsi-ja nuorisotyön koordinaattori, Pikku-Syöte OSAAVA PUDASJÄRVI II ( alkaen) Pasi Mattila, Finpeda Oy Keijo Kaukko, koulutuspäällikkö Anni Tuohiluoto, asiakasneuvoja Jussi Kemppainen, Oulun setlementti Eeva Harju, rehtori, Rimminkankaan yläaste ja lukio 16