MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Työnro: 2019_074 Pyhäselän Sora Oy Erkki Pykäläinen MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Pyhäselän maa-ainesalue Joensuu, Hammaslahti

2 Työnro: 2019_ Sivu 2/19 Sisältö 1. Hakija Toiminnan sijainti, omistajatiedot sekä toiminnan kuvaus Kaavoitustilanne sekä pohjavesialueet Luonnonolot ja alueen nykytilanne Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt Toiminta alueella Maa-ainesten otto Seulonta ja mullan valmistus Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan sekä yleiseen viihtyvyyteen Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintaveteen Pöly- ja ilmapäästöt Melu Jätteet Liikenne Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Toiminnan tarkkailu ja raportointi Maisemointi Liitteet Liite 1 Lainhuutotodistukset Liite 2 Kiinteistörekisteriotteet Liite 3 Pohjavesialueen tiedot Liite 4 Naapuritilojen omistajatiedot Liite 5 Ottamissuunnitelmapiirustukset Nykytilannekartta 1:2 000 Pituusleikkaus 1:1 000 Poikkileikkaukset 1:1 500 Maisemointikartta 1:2 000 Liite 6 Maaperänsuojaus, periaatepiirustus 1:20 Liite 7 Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma

3 Työnro: 2019_ Sivu 3/19 1. Hakija Hakijan nimi Pyhäselän Sora Oy Y-tunnus Postitusosoite Ohvanantie Hammaslahti Toiminnan yhteyshenkilö Erkki Pykäläinen Kunta ja kylä Joensuu, Hammaslahti Kiinteistöt Soramäki Terhola Kiinteistöjen omistaja Pyhäselän Sora Oy Kiinteistöjen pinta-ala 3,738 ha (Soramäki) 4,536 ha (Terhola) Ottoalueen pinta-ala 5,9 ha Ottamisalueen pinta-ala 7,4 ha Otettava maa-aines hiekka ja sora Ainesten määrä m 3 ktr (noin t) Ainesten ottamisaika 15 vuotta luvan lainvoimaisuudesta

4 Työnro: 2019_ Sivu 4/19 2. Toiminnan sijainti, omistajatiedot sekä toiminnan kuvaus Pyhäselän maa-ainesalue sijaitsee Joensuun Hammaslahdessa Pyhäselän Sora Oy:n omistamien tilojen Soramäki ( ) ja Terhola ( ) alueella. Alue sijoittuu noin 5 km etäisyydelle Hammaslahden keskustasta itään. Tilojen lainhuutotodistukset on esitetty liitteenä 1 ja kiinteistörekisteriotteet liitteenä 2. Maa-ainesalueen sijainti on esitetty kuvassa 1 punaisella. Pyhäselän kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt Pyhäselän Sora Oy:lle maa-ainesluvan soran ja hiekan ottoon m 3 ktr kokonaisottomäärälle Pyhäselän maa-ainesalueelle. Maa-aineslupa on päättynyt [1, 2, 3] Pyhäselän Sora Oy hakee nyt Pyhäselän maa-ainesalueelle maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa hiekan ja soran ottoon m 3 ktr kokonaisottomäärälle 15 vuoden ajalle luvan lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Lisäksi alueelle haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta, sillä kyseessä on vanhan alueen toiminnan jatkaminen. Ottotoiminnan lisäksi alueella valmistetaan multaa muualta tuotavasta multa-aineksesta. Alueen maa-aines on pääosin hyödynnettävissä sellaisenaan tai seulomalla jalostettuna, joten alueelle ei ole tarpeen hakea ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa. Alueella mahdollisesti tapahtuva karkean soran murskaaminen toteutetaan meluilmoituksella. Toimintojen tarkempi kuvaus ja ympäristövaikutukset on esitetty kappaleissa 6 ja 7. Kuva 1. Pyhäselän maa-ainesalueen sijainti [kuvakaappaus paikkatietoikkuna -palvelusta]

5 Työnro: 2019_ Sivu 5/19 3. Kaavoitustilanne sekä pohjavesialueet Pyhäselän maa-ainesalueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa, mutta alue sijoittuu Joensuun seudun yleiskaavan 2020 alueelle. Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa ja vahvistettu Pyhäselän maa-ainesalueen osalta ympäristöministeriössä Pyhäselän maa-ainesalue sijoittuu yleiskaavassa EO/so ja pv-2 -merkityille alueille, eli seudullisesti merkittävälle soran ja hiekan ottoalueelle ja pohjavesialueelle. Kuvassa 2 on esitetty ote Joensuun seudun yleiskaavasta [4] Kuva 2. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020 [4] Pohjois-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty neljässä eri vaiheessa, joista viimeisin vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Pyhäselän maa-ainesalue sijoittuu pv -merkitylle alueelle, eli tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Kuvassa 3 on esitetty ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta. [5]

6 Työnro: 2019_ Sivu 6/19 Kuva 3. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta [5] Pyhäselän maa-ainesalue sijoittuu ympäristöhallinnon luokittelemalle Elinkankaan ( ) II-luokan vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 7,42 km 2, josta muodostumisalueen koko on 5,83 km 2. Pohjaveden muodostumisolosuhteet ovat kohtalaiset ja alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on tyydyttävä. Kuvassa 4 on esitetty maa-ainesalueen sijoittuminen Elinkankaan pohjavesialueella punaisella. Pohjavesialueen tiedot on esitetty tarkemmin liitteessä 3 [6]. Pyhäselän maa-ainesalueelle on asennettu pohjavesiputki, josta pystytään seuraamaan pohjaveden pinnankorkeutta.

7 Työnro: 2019_ Sivu 7/19 Kuva 4. Pyhäselän maa-ainesalueen sijoittuminen Elinkankaan pohjavesialueella [kuvakaappaus paikkatietoikkuna -palvelusta]

8 Työnro: 2019_ Sivu 8/19 4. Luonnonolot ja alueen nykytilanne Pyhäselän maa-ainesalue on avattu maa-ainesalue. Alue sijoittuu Kiihtelystien (seututie 492) eteläpuolelle. Alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura alueita. Lähin luonnonsuojelualue on alueen koillispuolelle noin 1,8 km etäisyydelle sijoittuva Pirttilän luonnonsuojelualue. Ottoalueen maanpinta vaihtelee alueen nykytilanteessa (N60). Alueen ympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä. Kuvassa 5 on esitetty alueen ilmakuva vuodelta 2016 [8]. Ottoalueen rajat on esitetty kuvassa punaisella. Kuva 5. Ilmakuva Pyhäselän maa-ainesalueesta [kuvakaappaus paikkatietoikkuna.fi -palvelusta]

9 Työnro: 2019_ Sivu 9/19 5. Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt Pyhäselän maa-ainesalue sijoittuu tilojen Soramäki ja Terhola alueelle. Alueen pohjoispuolella kulkee Kiihtelystie ja muutoin alueella on yhteensä kuusi yksityisten maanomistajien hallinnassa olevaa rajanaapuritilaa. Naapuritilojen omistajatiedot on esitetty liitteenä 4. Taulukossa 1 on esitetty maa-ainestenoton suositellut suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin soran ottamisalueilla sekä näiden etäisyyksien toteutuminen Pyhäselän maa-ainesalueella. Suojaetäisyyksien lähteenä on käytetty Maa-ainesten kestävä käyttö -julkaisun esittämiä etäisyyksiä [7]. Taulukossa esitetyt etäisyydet on ilmoitettu etäisyytenä ottoalueen reunoilta häiriintyvään kohteeseen. Taulukko 1. Suositellut ja toteutuvat suojaetäisyydet Pyhäselän maa-ainesalueella Kohde Suositeltu suojaetäisyys Toteutuva Kohteen nimi / tunnus (m) suojaetäisyys (m) Asuttu rakennus Kylmänotko ( ) Järven, joen tai meren (50) Oitinlampi ranta Naapuritilan raja Mattila ( ) Santaharju ( ) Maantie Kiihtelystie (seututie 492) Suojelualue tapauskohtainen Pirttilän luonnonsuojelualue Ottoalueen etäisyys alueen pohjoispuolelle sijoittuvaan Kiihtelystiehen on 40 m ja alueen länsipuolelle sijoittuvaan Lamminpääntiehen 40 m alueen viimeisimmän maa-ainesluvan mukaisesti. Ottoalueen suojaetäisyys alueen itäpuolelle sijoittuvaan Lamminkyläntiehen on vähintään 20 m.

10 Työnro: 2019_ Sivu 10/19 6. Toiminta alueella 6.1. Maa-ainesten otto Maa-aineslain (555/1981) mukaan maa-aineslupa voidaan erityisistä syistä myöntää pitemmäksi ajaksi kuin kymmeneksi vuodeksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun, ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maaainestenottamiseen varatulle alueelle. Pyhäselän maa-ainesalueelle haetaan maa-aineslupaa hiekan ja soran ottoon m 3 ktr (noin t) kokonaisottomäärälle 15 vuoden ajalle luvan lainvoimaisuudesta, sillä alue sijoittuu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainestenottoon varatulle alueelle. Alueen maa-aines hyödynnetään pääosin sellaisenaan tai seulomalla jalostettuna. Mikäli toiminnan edetessä havaitaan tarvetta karkean soran murskaamiselle, alueella tapahtuvasta murskaustoiminnasta tehdään meluilmoitus. Tasaisella ottotahdilla vuosittainen ottomäärä olisi noin m 3 ktr (noin tonnia), mutta ottomäärään vaikuttaa ennen kaikkea Joensuun talousalueen kiviaineskysyntä. Ottotoiminnassa voi olla vuosia, jolloin maa-ainesalueelta otetaan enemmän ja vuosia jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Maanpinnan korko vaihtelee ottoalueella alueen nykytilanteessa noin Alin ottamisen taso on vanhan maa-ainesluvan mukaisesti +95 kuitenkin siten, että ylimpään havaittuun pohjavesipintaan jätetään vähintään 5 m paksuinen suojakerros. Ennen toiminnan aloittamista ottoalueen rajat merkitään maastoon. Alin sallittu ottamisentaso merkitään maastoon siten, että ottotaso on havaittavissa toiminnan aikana. Ottamisalueesta noin hehtaarin suuruinen alue on varattu mullan valmistusta ja käsittelyä varten. Ottotoiminnan kohdistuessa mullan käsittelyalueelle ei alueella valmistella tai käsitellä multaa. Ottotoimintaa on vaiheistettu siten, että ottotoiminta kohdistuu viimeisenä mullan käsittelyalueelle. Maa-aineksen laatu vaihtelee vaiheilla 1 ja 2, joten ottoa saattaa tapahtua osittain yhtä aikaan vaiheilla 1 ja 2. Ottotoiminnan toteutus ja eteneminen on esitetty tarkemmin liitteen 5 ottamissuunnitelmapiirustuksissa Seulonta ja mullan valmistus Pyhäselän maa-ainesalueella karkeaa soraa voidaan välpätä tai seuloa. Välppäys tapahtuu yksinkertaisella välppäseulalla, johon maa-ainesta syötetään pyöräkoneella. Seulontaa tehdään moottoroidulla seulavaunulla, jolla voidaan seuloa karkeaa soraa noin 500 t/vrk. Soran syöttö seulavaunulle tehdään pyöräkoneella. Seulavaunu tuodaan alueelle seulonnan ajaksi, eikä sitä kuljeteta tankkausta varten pois alueelta. Seulavaunu tankataan siten, että seulavaunun polttoainetankin (noin 100 l) polttoainemäärä tuodaan seulavaunun vierelle ja pumpataan käsipumpulla.

11 Työnro: 2019_ Sivu 11/19 Pyhäselän maa-ainesalueella valmistetaan myös multaa seulomalla ja sekoittamalla muualta tuotavaan multaainekseen alueelta saatavaa hiekkaa. Mullan valmistus tapahtuu tasatulla ja tiiviillä maapohjalla. Mullan käsittelyalueen sijainti on esitetty nykytilannekartassa.

12 Työnro: 2019_ Sivu 12/19 7. Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen 7.1. Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan sekä yleiseen viihtyvyyteen Pyhäselän maa-ainesalue ei kohoa merkittävästi ympäröivästä maastosta, joten maa-ainestenottotoiminnalla ei ole vaikutusta alueen kaukomaisemakuvaan. Alue on avattu maa-ainesalue, joten toiminnan jatkaminen alueella ei myöskään muuta merkittävästi alueen lähimaisemaa. Lähimaisemakuvaan ottotoiminta tulee vaikuttamaan, mutta maa-ainesalueen maisemoinnin ja metsittymisen myötä lähimaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Pyhäselän maa-ainesalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura verkkoon kuuluvia alueita. Alueelle tai sen läheisyyteen ei myöskään sijoitu paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisema-alueita. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että maa-ainesten ottotoiminnasta Pyhäselän maa-ainesalueella ei tule aiheutumaan maa-aineslain (1981/555) 3 :ssä mainittuja: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; tai 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintaveteen Maa-ainesten ottotoiminnasta aiheutuu aina peruuttamattomia vaikutuksia maaperään, sillä maa-aines poistetaan pysyvästi. Pyhäselän maa-ainesalue sijoittuu II-luokan pohjavesialueelle, mutta alimman kaivutason ja pohjavesipinnan väliin jätetään vähintään 5 m paksu suojakerros. Näin ollen voidaan arvioida, ettei ottotoiminta vaikuta alueen pohjaveden laatuun tai antoisuuteen. Alueella muodostuvat sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään. Alueella ei ole vesihuoltoa tai viemäriä, sillä maa-ainesten otossa ei käytetä vettä, eikä toiminta aiheuta jätevesipäästöjä. Vettä käytetään ainoastaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisyyn. Tarvittaessa käytettävät kasteluvedet imeytyvät maaperään. Pohjaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Alueelle saatetaan tarvittaessa sijoittaa polttoainesäiliö. Kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetussa siirrettävässä ja lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliön kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Säiliö sijoitetaan suoja-alueelle; vallimaiselle kentälle, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Suoja-alueen periaatepiirustus on esitetty liitteenä 6. Vaihtoehtoisesti työmaakoneiden tarvitsemat polttoaineet tuodaan alueelle säiliöautolla ja tankkaus tapahtuu edellä kuvatun kaltaisella suoja-alueella. Työkoneiden kuntoa tarkkaillaan ja alueella tapahtuvassa toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen ja polttoaineiden käsittelyssä. Poltto- ja voiteluaineiden käyttöön liittyviin

13 Työnro: 2019_ Sivu 13/19 onnettomuuksiin varaudutaan varaamalla alueelle riittävä määrä imeytysmattoa, -turvetta tai muuta imeytysainetta mahdollisen öljyvahingon torjumiseksi Pöly- ja ilmapäästöt Pyhäselän maa-ainesalueella pölyä syntyy pääasiassa seulonnassa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä, mutta vähemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Suurin osa maa-ainesalueen hiukkaspäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästökohdetta. Pölyleijuman määrään vaikuttavat useat eri tekijät, kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot ja vuodenaika. Seulavaunun sijoittelussa on mahdollista hyödyntää alueen varastokasoja ja ottorintauksia pölyn leviämisen estämiseksi sekä pienentää maa-ainesten siirtomatkoja sijoittamalla varastokasat seulavaunun välittömään läheisyyteen. Maa-ainesalueelta aiheutuvaa pölyämistä voidaan ehkäistä tarvittaessa kastelemalla maa-ainesaluetta tai varastokasoja. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) määrälle on annettu Valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) ilmanlaadusta raja-arvot; vuorokauden keskiarvo 50 µg/m 3 ja vuoden keskiarvo 40 µg/m 3 /d. Maa-ainesalueen toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin pölyn leviämisen estämiseksi. On kuitenkin huomattava, että toiminta alueella on jaksottaista, joten pölystä aiheutuvat pitkäaikaiset, jatkuvat vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi Melu Pyhäselän maa-ainesalueella melua syntyy seulonnasta sekä lastauksesta. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A- painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db(a). Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä vähennetään laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Jo syntyneen melun etenemistä voidaan vähentää esimerkiksi seulavaunun ja varastokasojen sijoitusratkaisuilla. Alueen ympärille jäävä puusto ja muu kasvillisuus sekä etäisyys toimivat melua vaimentavina tekijöinä lähimmille häiriintyville kohteille Jätteet Pyhäselän maa-ainesalueella jätteitä syntyy mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvät jätteet kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Jäteöljyt varastoidaan esim. 0,5 m 3 :n lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti yllättävissä ja pienissä huoltotöissä syntyvät

14 Työnro: 2019_ Sivu 14/19 vaaralliset jätteet varastoidaan myös lukittavassa kontissa tai tilassa ja toimitetaan vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Pyhäselän maa-ainesalueen pintamaat ja puusto on jo lähes kokonaan poistettu alueella olleen ottamistoiminnan seurauksena. Alueella on muodostunut ja muodostuu pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä, jotka luokitellaan kaivannaisjätteeksi. Alueen aikaisemman toiminnan seurauksena syntyneet pintamaat on läjitetty alueelle ja hyödynnetään myöhemmin alueen maisemoinnissa. Pintamaat ja muut alueen raivaamisessa syntyvät sekalaiset maamassat läjitetään maa-ainesalueen reunoille. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Maaainesalueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, joka on esitetty liitteenä Liikenne Pyhäselän maa-ainesalueelle liikennöidään reittiä Kiihtelystie-Lamminkyläntie, josta alueelle erkanee työmaatie. Kiihtelystien keskimääräinen vuorokausiliikenne maa-ainesalueen kohdalla vuonna 2017 oli 870, joista raskaita ajoneuvoja oli 100 [9]. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta sekä maa- ja multa-aineskysynnästä. Talvella alueella liikennöidään vähemmän kuin kesällä. Kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille.

15 Työnro: 2019_ Sivu 15/19 8. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) [10]. Pyhäselän maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan.

16 Työnro: 2019_ Sivu 16/19 9. Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Mahdollisen onnettomuusriskin ympäristölle sekä alueen työntekijöille Pyhäselän maa-ainesalueella aiheuttavat työkoneiden polttoainetankkien vuotaminen, työkoneiden mahdolliset tulipalot sekä alueen liikenne. Toiminnasta aiheutuvia riskejä estetään asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla sekä laitteiston ylläpidolla ja säännöllisellä huollolla. Poikkeustilanteissa työkoneet pysäytetään välittömästi vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa lähimmälle pilaantuneiden maiden vastaanottoasemalle käsiteltäväksi. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantumista ehkäistään varastoimalla polttoaineet työmaakäyttöön tarkoitetuissa lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliö sijoitetaan vallimaiselle suoja-alueelle, jonka maaperä on suojattu suojakalvolla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Säiliön kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan alueen maaaineslupaviranomaiselle. Onnettomuuden laajuudesta riippuen tehdään tarvittaessa ilmoitus myös Pohjois- Karjalan pelastuslaitokselle ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Henkilöstö on yleensä koulutettua (esim. työturvallisuuskortti) toimimaan erilaisissa poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Koska maa-ainesalue on vartioimaton, alueella on ilkivallan ja väärinkäytön riski. Alueen tulotielle on asennettu puomi estämään asiaton liikennöinti alueella. Jyrkät ja korkeat ottorintaukset voidaan merkitä huomionauhoin, jolla estetään ihmisten ja eläinten tahaton tipahtaminen ottorintauksesta.

17 Työnro: 2019_ Sivu 17/ Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lupaviranomaiselle raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. Maa-aineslain (555/1981) 23 a :n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät raportoidaan NOTTO -rekisteriin sähköisellä lomakkeella [11]. Pohjaveden pinnakorkeutta seurataan vuosittain mittauksin alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Tulokset raportoidaan vuosittain lupaa valvovalle viranomaiselle. Alueella syntyvää melu- ja pölytilannetta seurataan aistinvaraisesti.

18 Työnro: 2019_ Sivu 18/ Maisemointi Maa-ainesten oton myötä jälkihoitotoimenpiteet tullaan tekemään siten, että alue sopeutetaan ympäröivään luontoon ja maisemaan. Maa-ainesalueen ottorintaukset luiskataan noin 1:3 kaltevuuteen. Maa-ainesalueen luiskien muotoilussa pyritään mukailemaan luonnon omia muotoja, välttäen yksitoikkoisia pintoja. Luiskien ylä- ja alaosat pyöristetään siten, että maa-ainesalueella on miellyttävä liikkua. Tiivistyneet pintamaat (esim. ajoreitit ja varastokasojen pohjat) rikotaan ja möyhennetään ilmavaksi, jotta kasvualustan muodostaminen on mahdollista. Alueen pohjan muotoilussa käytetään mm. ylijäämämaamassoja. Muotoiltujen luiskien ja pohjatason päälle muodostetaan kasvualusta noin 5 cm paksulla orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla biologisesti aktiivisen ja pohjavettä suojaavan pintakerroksen luomiseksi. Mikäli riittävää pintakerrosta ei saada muodostettua alueelle läjitetyistä pintamaista, tuodaan orgaanista pintamateriaalia tarvittaessa muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta ja soveltuu kasvualustaksi. Pintamateriaali pyritään sekoittamaan pohjamaahan, sillä sekoittamaton pintamaa on altis eroosiolle. Pohjakerroksen ja pintamaan muodostumisen jälkeen alue jätetään metsittymään luontaisesti tai vaihtoehtoisesti alueelle istutetaan taimia. [12] Alueen maisemointitoimia pyritään tekemään oton edetessä. Maa-ainesten oton päätyttyä alueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen lähes viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten lähimaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan maaaineslupaviranomaisen kanssa maa-ainesalueen elinkaaren loppupuolella, esimerkiksi maastokatselmuksella. Kuopiossa Hanna Kröger Ympäristöinsinööri (AMK) Suomen GPS-Mittaus Oy

19 Työnro: 2019_ Sivu 19/19 Lähteet 1. Kiinteistötietojärjestelmä. Kiinteistötietopalvelu. Saatavissa (maksullinen palvelu): [Viitattu ] 2. Paikkatietoikkuna. Karttaikkuna. Saatavissa: [Viitattu ] 3. Suomen ympäristökeskus. Paikkatietoportaali. Maa-ainestenottoluvat ja kiviainesvarannot. Saatavissa: [Viitattu ] 4. Joensuun kaupungin www-sivut. Asuminen ja ympäristö. Kaavoitus. Voimassa olevat kaavat. Saatavissa: [Viitattu ] 5. Pohjois-Karjalan liiton www-sivut. Alueidenkäyttö. Maakuntakaava. Saatavissa: [Viitattu ] 6. Suomen ympäristökeskus. Avoin tieto. Ympäristötietojärjestelmät. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Saatavissa (palvelu vaatii rekisteröitymisen): [Viitattu ] 7. Ympäristöhallinnon ohjeita OH1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN Maanmittauslaitos. www-sivut. Asioi verkossa. Kartat. Avoimien aineistojen tiedostopalvelu. Ortoilmakuva. Väriorto. [Viitattu ] 9. Liikennevirasto. Aineisto. Tilastot. Tietilastot. Liikennemääräkartat. Liikennemääräkartat koko maa vuosilta Saatavissa: [Viitattu ] 10. Suomen ympäristö Ympäristönsuojelu. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN , ISSN Julkishallinnon verkkopalvelut. Sähköinen lomake. Saatavissa: [Viitattu ] 12. Alapassi, M., Rintala, J & Sipilä, P. Ympäristöopas 85. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Helsinki ISBN