80100 JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) / /2014

Transkriptio

1 1 JOENSUUN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) / /2014 ASIA Päätös Destia Oy:n maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Enon Kaksoslampien soranottoalueelle. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Destia Oy Päivärannantie 10, PL 1881, Kuopio y-tunnus yhteyshenkilö Tiina Ullgren p KIINTEISTÖTIEDOT JA OTTAMISALUEEN SIJAINTI Joensuun kaupunki, Aittovaaran kylä (434), tila Sora-aitta RN:o 7:25 Hakija omistaa kiinteistön. Ottamisalue sijaitsee Enossa Kaksoslampien sora-alueella noin kilometri Sarvingintieltä koilliseen. Osoite Revonkyläntie, Revonkylä. ASIAN VIREILLETULO AIKAISEMMAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Edellinen maa-aineslupa on Enon kunnan rakennustarkastaja-rakennusmestarin myöntämä lupa k-m 3 kokonaisottomäärälle. Lupa on päättynyt vuonna Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt jatkoajan Kaksoslampien soranottoalueen jälkihoitotöille. KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M sekä pohjavesialuetta pv-2.

2 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa alue on osoitettu pohjavesialueeksi. Maakuntakaavan myöhemmissä vaiheissa alueelle ei ole esitetty kaavamerkintöjä. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 2002 eli ns. POSKIprojektissa kyseinen alue on II-luokan pohjavesialueeksi, jolla rajoitettu maa-ainestenotto on mahdollista. NYKYTILANNE ALUEELLA Alueelta on otettu maa-aineksia jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ottoalueen reunamilla kasvaa mäntytaimikkoa ja aluetta ympäröi mäntymetsä. Revonkyläntie kulkee noin 170 m päässä ottoalueen eteläpuolella. Maisemaa hallitsee ottoalueen kaakkoispuolella sijaitseva Sammalvaara, jonka huippu nousee +188,30 korkeuteen. Lähin asuinrakennus sijaitsee yli 800 m päässä ottoalueesta länteen Sarvingintien varrella. Muut asuinrakennukset sijaitsevat yli kilometrin päässä ottoalueesta. Ottoalue sijaitsee Aittovaaran II-luokan eli vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Ottoalueen lounaispuolella sijaitsee pohjavesiputki, josta pohjaveden pinnan korkeutta on seurattu välillä Pohjaveden pinnankorkeus on vaihdellut välillä +125, ,70 (N2000). Lähimmissä rakennuksissa on omat kaivot. Lähin pintavesi on 120 m ottoalueen länsipuolella sijaitseva Kaksoislampi. Noin 200 m ottoalueesta pohjoiseen virtaa Mustapuro. Revonkyläntien toisella puolella sijaitsee Mustalampi. Ottoalue ei ole enää luonnontilainen eikä sen välittömästä läheisyydestä ole tiedossa uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Lähin luonnonsuojelualue on noin 200 m päässä ottoalueesta luoteeseen sijoittuva Töyhtötiaisen luonnonsuojelualue, jolla on suojeltu Mustapuron ympäristön vanhapuustoinen korpi ja runsaslahopuustoista kangasmetsää. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Kyseessä on uuden maa-ainesluvan hakeminen alueelle, jolta on jo aiemmin otettu maaaineksia. Maa-aineslupaa haetaan 5 vuoden ajaksi k-m 3 kokonaisottomäärälle. Vuotuinen otto vaihtelee kysynnän mukaan, eli toiminnassa on myös välivuosia. Ottoalue on laajuudeltaan noin 0,69 ha. Alueen maa-aines on karkeaa soraa, joka murskauksen jälkeen on hyödynnettävissä lähiseudun tiestön kunnossapitoon ja parantamiseen sekä muuhun rakentamiseen. Alueen liikennöinti tapahtuu Revonkyläntien kautta. Kaksoslammen sora-alueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa tasoilla (N2000). Jo otetulla alueella maanpinta on alimmillaan tasossa (N2000). Tulevan ottotoiminnan alin ottotaso on +130,70 (N2000) ja ottosyvyys enimmillään noin 7 metriä. Pohjaveden pinnan päälle jätetään aina neljän metrin suojakerros ja pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Ottoalueen rajat merkitään keltaisin muovipaaluin ja alin ottotaso merkitään alueelle korkopukeilla. Kiinteistön kulmat on merkitty maastoon rajapyykein. 2

3 Kaksoslammen sora-alueen maa-aines on hyödynnettävissä pääsääntöisesti murskauksen avulla. Kaksoslammen sora-alueella käytetään Destia Oy:n aliurakoitsijan siirrettävää murskauslaitosta. Mikäli koko ottomäärä ( m 3 ktr) murskataan, murskaukseen kuluva aika on noin 2-3 viikkoa. Murskausjaksoja on näin ollen lupa-aikana 1-2 kpl. Murskauksesta tehdään YSL 60 :n mukainen meluilmoitus vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Polttonesteitä varastoidaan alueella vain kun alueella on toimintaa. Säiliöt ovat siirrettäviä ja niiden yhteenlaskettu tilavuus on alle 10 m 3. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja ylitäytönestimillä varustettuja. Ottamattomilta alueilta kuoritaan pintamaat, jotka varastoidaan ottoalueen reunoille maisemointia varten. Mahdollinen myyntiin kelpaamaton materiaali läjitetään ottoalueen reunoille ja hyödynnetään alueen muotoilussa. Alueen jälkihoitotoimenpiteitä ovat alueen siistiminen, alueen muotoilu, pintamateriaalien levitys sekä kasvillisuuden palauttaminen. Mikäli luontaisen metsittymisen kautta alueelle ei saada riittävän tiheää taimikkoa, alueella tehdään täydennysistutuksia. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä ympäristönsuojeluyksikössä ja Enon palvelupisteellä. Hakija on kuullut kiinteistön rajanaapurit. Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Alueella on pidetty ympäristönsuojeluyksikön ja hakijan yhteinen maastotarkastus Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa puhelimitse ja sähköpostitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen ei ole saapunut muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto. Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: Ely-keskuksen tietojen mukaan alueella ei ole uhanalaisia tai muuten huomioon otettavia luontotyyppejä tai lajeja. Noin 200 m etäisyydellä luoteeseen on yksityinen luonnonsuojelualue (YSA206188, Töyhtötiaisen luonnonsuojelualue). Ennalta arvioiden suunniteltu ottaminen ei vaikuta merkittävästi luonnonsuojelualueeseen. Suunnitelman mukaisen ottamisen luonto- ja maisemavaikutukset Aittovaaran muodostumaan ovat melko vähäiset. Maa-ainesten ottaminen alueella ei todennäköisesti aiheuta maa-aineslain tai vesilain tarkoittamaa merkittävää haittaa alueen pohjavesioloille. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, tulee noudattaa seuraavia ehtoja: - Koskematonta maa-ainesta tulee jättää kaikissa olosuhteissa ylimmän tutkitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle aina vähintään 4 metriä paksu suojakerros. 3

4 - Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta tulee havaita pohjaveden pinnan taso neljästi vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan vuosittain Joensuun kaupungille. - Alin ottamistaso on merkittävä selvästi maastoon ennen aloituskatselmusta. - Ottamisalueen rajat on merkittävä maastoon muovipaaluilla tai maalatuilla puupaaluilla riittävän tiheästi ennen aloituskatselmusta. - Mikäli alueella säilytetään poltto- ja voiteluaineita, säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla tai käytettävä hyväksyttyjä, kaksoisvaippaisia säiliöitä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle ja suojattava asianmukaisesti. Merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. - Ottaminen ja jälkihoito on suositeltavaa tehdä vaiheittain. Alueen jälkihoito tulee suorittaa välittömästi ottamisen päätyttyä. Luiskat on muotoiltava jyrkkyydeltään vaihdellen kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi ja kuopan pohja loivasti vaihtelevaksi, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. - Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että jälkihoitotoimenpiteillä alueelle rakennetaan oton päätyttyä mahdollisimman nopeasti uusi maannosvyöhyke. Jälkihoidettavalle alueelle tulee muodostaa uusi kasvualusta. Mikäli pohjataso ja luiskat ovat karkeaa maalajia, niihin levitetään noin 10 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. - Ottamisalueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. Hakijan vastine Pohjaveden pinnantarkkailu: Koska Kaksoslammen sora-alueen ottotoiminta on laajuudeltaan pientä eikä toimintaa alueella ole joka vuosi, hakija ehdottaa, että pohjaveden pinnantarkkailu keskitettäisiin toimintavuosiin (esimerkiksi kevät ja syksy). Mikäli alueella ei ole toimintaa, pohjaveden pinnantasoa tarkkailtaisiin kerran vuodessa, esimerkiksi syksyisin. VIRANOMAISEN RATKAISU Koska hakemuksen tarkoittama toimenpide täyttää maa-aineslain 6 :n tarkoittamat luvan myöntämisen edellytykset, rakennus- ja ympäristölautakunta päättää suostua hakemukseen ja myöntää Destia Oy:lle hakemuksen ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti luvan maa-ainesten ottamiseen Joensuun kaupungin Aittovaaran kylään tilalle Soraaitta RN:o 7:25 viiden (5) vuoden ajaksi k-m 3 suuruiselle määrälle. Toiminnalle myönnetään myös maa-aineslain 21 :n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. 4

5 2. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Asiattomien pääsy alueelle tulee estää. 3. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa siten, että vesistöille, asutukselle ja tiestölle ei aiheudu vaaraa eikä kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. 4. Maa-ainesten otto sekä siihen liittyvä kuormaaminen ja kuljetus on sallittu ma-pe klo Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 5. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Toiminnan ollessa keskeytyneenä pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata kaksi kertaa vuodessa. Hakijan on toimitettava pohjaveden korkeustiedot vuosittain valvontaviranomaiselle (Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön). 6. Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään neljän (4) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Alin ottamistaso on +130,70 (N2000). Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Alin ottotaso on merkittävä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 7. Murskauksesta tulee tehdä ilmoitus Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. 8. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava, jos mahdollista, ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 5

6 6 9. Alueelle ei saa läjittää tai levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa varastoida alueella. 10. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Rintaukset tulee luiskata vaihtelevasti jyrkkyyteen 1:2,5 tai loivemmaksi. Otetun alueen pohja on muotoiltava loivasti vaihtelevaksi harjanteilla ja kumpareilla, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 15 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue on metsitettävä ja metsittäminen käynnistettävä jälkihoidon etenemisen tahdissa. 11. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 12. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. 1 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

7 Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. (MAL 3.3 ) Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Yleiset perustelut lupapäätökselle Alueelta on jo otettu maa-aineksia, eikä jo avatulla alueella ole merkittäviä kauneusarvoja. Ottotoiminta ei täten turmele kaunista maisemakuvaa. Kyseinen soranottoalue on suhteellisen matala eikä näy merkittävästi kaukomaisemassa. Ottoalueen ja Revonkyläntien väliin jää suojapuustoa. Töyhtöhyypän luonnonsuojelualue sijaitsee niin etäällä ottoalueesta, ettei maa-ainesten otolla ole siihen vaikutusta. Ottoalueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä eikä maaainestenotto aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ottoalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla Aittovaaran pohjavesialueella. Alueelta on otettu maa-aineksia aiemminkin, eikä sillä ole todettu olleen vaikutusta pohjavesimuodostelmaan. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun pohjaveden yläpuolelle jätetään riittävä suojakerros. Yleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Maa-ainesten ottamisen jälkeen alue palautetaan kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Kaksoislampien vesistö sijaitsee varsin lähellä ottoaluetta, noin 120 m päässä. Alueen maastonmuodot huomioiden kyseessä ei kuitenkaan ole maa-ainesten ottaminen vesistön rantavyöhykkeeltä. Ottotoiminta ei näy Kaksoislampien rantamaisemaan eikä vaikuta merkittävästi alueen pienilmastoon tai muihin olosuhteisiin. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, eli maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä. Maa-ainesesiintymän säästeliääseen ja taloudelliseen käyttöön vaikuttaa se, että avatulta ottoalueelta otetaan maaainekset mahdollisimman tehokkaasti. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa esitettyjä suojaustoimia, kuten jyrkänteiden suojausta ja varoituskylttejä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, maastoolosuhteet ja esitetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukselle. 7

8 Asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä maa-ainesten ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Vastaus lausuntoihin ja esitettyihin muistutuksiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa-ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1: Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle, Kaksoslampien rantavyöhykkeelle tai ylipäätään laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Lupamääräys 2: Määräykset ovat tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksillä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Asiattomien pääsy alueelle tulee estää, jotta alueelle ei tuoda ympäristöä pilaavia aineita tai tavaroita (esim. romuajoneuvot), jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lupamääräys 3: Ottotoiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille tai muille tien käyttäjille. Lupamääräys 4: Maa-ainesten otto ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Haittojen ehkäisemiseksi on toiminnalle asetettu aikarajat. Lupamääräys 5: Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta saadaan selville pohjaveden pinnan tason vaihteluväli ja maa-ainestenoton mahdollinen vaikutus pohjaveteen. Vaikka maa-ainestenottotoiminta tulee olemaan pienimuotoista, tulee pohjaveden pinnan tasoa siitä huolimatta seurata neljä kertaa vuodessa, koska kyseessä on vedenhankintaan soveltuva pohjavesimuodostelma. Seuranta voidaan toteuttaa kevyempänä niinä vuosina, kun alueella ei ole toimintaa, eli tällöin seuranta voidaan toteuttaa kaksi kertaa vuodessa. Seuranta voidaan toteuttaa alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Lupamääräys 6: Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Ottotason selkeä merkintä on erityisen tärkeää, koska alueelta on aiemmin sallittu maa-ainesten ottaminen lähempää pohjaveden pintaa. Alueen nykyistä tasoa ei siis voida hyödyntää ottotasoa silmämääräisesti määritettäessä. 8

9 9 Lupamääräys 7: Määräyksen tarkoituksena on muistuttaa ympäristönsuojelulain säännöksistä murskauksen osalta. Meluilmoitusta käsiteltäessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä muun muassa melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi. Ympäristöluvan hakeminen ei ole tarpeen, sillä murskauspäiviä kertyy alle 50. Lupamääräys 8-9: Määräykset ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ottoalue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, joten haitallisten aineiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Muualta tuoduissa maa-aineksissa voi olla haitallisia aineita, jotka voivat kulkeutua pohjaveteen. Mikäli alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä kasvualustan muodostamiseen, voidaan tähän tarkoitukseen käyttää myös muualta tuotuja puhtaita aineksia. Lupamääräys 10: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista. Alueen metsittäminen on tarpeen alueen palauttamiseksi kaavan mukaiseen käyttöön ja maisemallisista syistä. Lupamääräys 11 12: Määräykset selventävät maa-ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa esimerkiksi valtakunnallisen NOTTO-tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Lupa on voimassa 5 vuotta. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Toiminta voidaan aloittaa maa-aineslain 21.2 :n mukaisesti ennen kuin päätös saa lainvoiman. Kyseessä on vanha soranottoalue, jonka luonnontilaisuus on jo menetetty, joten toiminnan aloittaminen ei aiheuta peruuttamattomia muutoksia alueella, eikä täten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvan saajan tulee asettaa euron suuruinen vakuus mahdollisten alueen jälkihoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes lupa on saanut lainvoiman. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Lupahakemuksen tarkastusmaksu on maa-ainestaksan 2.1 :n mukaisesti 352 euroa. Asianosaisten kuulemiskulut Luvan hakija on hoitanut naapureiden kuulemisen eikä hakemuksesta ole ilmoituskuluja. Valvontamaksu Vuosittainen valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2014 valvontamaksu on 124 euroa (maa-ainestaksa 3 ).

10 10 Aloittamisoikeus Maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamisesta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa peritään 118 euroa (maa-ainestaksa 5 ). Vakuus Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1 4 Joensuun kaupungin maa-ainestaksa (867/ ) 2 5 Joensuun kaupungin hallintosääntö (2/ ) 47 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, Joensuu Ilmoitus päätöksestä Niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Lupaa koskeva julkipanoilmoitus pidetään ilmoitustaululla vähintään valituksen tekemiselle varatun ajan. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusviranomainen voi tehdä lupapäätökseen vähäisiä muutoksia asiaa palauttamatta. Valitusosoitus liitteenä.