Vieristeen maa-ainesalue MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. VIERISTEEN MAA-AINESALUE Pieksämäki, Syvänsi Savon Kuljetus Oy

Transkriptio

1

2

3 Vieristeen maa-ainesalue MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA VIERISTEEN MAA-AINESALUE Pieksämäki, Syvänsi Savon Kuljetus Oy

4 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 Sisältö 1 Hakija Toiminnan kuvaus, sijainti sekä omistajatiedot Kaavoitustilanne sekä pohjavesialueet Luonnonolot, suojeltavat kohteet ja maisema Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt Toiminta alueella Toteutunut ja suunniteltu maa-ainesten otto Seulonta Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet Liikenne Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Toiminnan tarkkailu ja raportointi Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Ehdotus maa-ainesluvan vakuudeksi Lähteet Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kiinteistörekisteriotteet Lainhuutotodistukset Naapuritilojen omistajatiedot Ottamissuunnitelmapiirustukset 1 Nykytilannekartta 1: Pituusleikkaus 1: Poikkileikkaus 1: Maisemointi 1:1 000 Liite 5 Maaperän suojaus, periaatepiirustus 1:20 Liite 6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 7 Toimiminen onnettomuus ja hätätilanteissa Liite 8 Pohjavesialueen tiedot

5 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 1 Hakija Hakijan nimi Toiminnan yhteyshenkilö Postitustiedot Savon Kuljetus Oy Liiketoimintajohtaja Jarmo Luhtapuro jarmo.luhtapuro@savonkuljetus.fi Savon Kuljetus Oy Aluepäällikkö Esa Nissinen esa.nissinen@savonkuljetus.fi Lupapäätös: Suomen GPS-Mittaus Oy Laskutusosoite: Savon Kuljetus Oy Suurahontie Kuopio Verkkolaskutus: OVT-tunnus: Operaattori: Liaison Technologies Kiinteistöt Vieriste Hiekka Soramäki III Omistaja Kunta ja kylä Kiinteistön pinta-ala Ottamisalueen pinta-ala Ottoalueen pinta-ala Otettava maa-aines Savon Kuljetus Oy Pieksämäki, Syvänsi Vieriste 11,716 ha Hiekka 1,140 ha Soramäki III 1,214 ha Yhteensä: 14,07 ha 9,5 ha 8,6 ha Sora ja hiekka Ainesten määrä m 3 ktr (noin t) Ainesten ottamisaika 10 vuotta luvan lainvoimaiseksi tulemisesta lukien

6 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 2 Toiminnan kuvaus, sijainti sekä omistajatiedot Vieristeen maa-ainesalue sijoittuu Pieksämäen kaupungin Syvänsin kylään Savon Kuljetus Oy:n omistamille vierekkäisille tiloille Vieriste ( ), Hiekka ( ) ja Soramäki III ( ). Liitteenä 1 on esitetty tilojen kiinteistörekisteriotteet ja liitteenä 2 lainhuutotodistukset [1]. Maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen kunnassa noin 20 km etäisyydellä Pieksämäen keskustasta itään. Joroisen keskusta sijoittuu noin 18 km etäisyydelle maa-ainesalueesta kaakkoon ja Varkauden keskusta noin 15 km etäisyydelle maa-ainesalueesta itään. Vieristeen maaainesalueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Savon Kuljetus Oy:llä on Pieksämäen kaupungin rakennuslautakunnan myöntämä maaaineslupa tiloille Hiekka ja Soramäki III m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Savon Kuljetus Oy on ostanut Vieristeen kiinteistön Etelä-Savon ulosottovirastolta vuonna Pieksämäen rakennuslautakunta on myöntänyt Vieristeen kiinteistölle maa-ainesluvan soran ja hiekan ottoon m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Vieristeen tilan maa-aineslupa päättyy ja tilojen Hiekka ja Soramäki III Alueen maa-aines on pääosin hiekkaa ja soraa. Maa-aineksen laatu vaihtelee alueen eri osissa. Alueella on arvioitu olevan hyödyntämiskelpoista maa-ainesta jäljellä noin m 3 ktr. Savon Kuljetus Oy hakee nyt Keski-Savon ympäristölautakunnalta maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa Vieristeen maa-ainesalueelle tiloille Vieriste, Hiekka ja Soramäki III. Uuden maa-ainesluvan on tarkoitus korvata tiloille aikaisemmin myönnetyt maa-ainesluvat. Lupaa haetaan m 3 ktr kokonaisottomäärälle 10 vuoden ajalle luvan lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Alueella ei ole tarkoitus murskata, joten alueelle ei ole tarpeen hakea ympäristösuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa. Toimintojen tarkempi kuvaus ja ympäristövaikutukset on esitetty kappaleissa 6 ja 7. Vieristeen maa-ainesalue Kuva 1. Vieristeen maa-ainesalueen sijainti (kuvakaappaus kartta.paikkatietoikkuna.fi -palvelusta) [2]

7 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 3 Kaavoitustilanne sekä pohjavesialueet Vieristeen maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen Syvänsin kylässä Etelä-Savossa. Etelä-Savossa on tällä hetkellä voimassa kolme maakuntakaavaa: Etelä-Savon maakuntakaava (vahvistettu ), Tuulivoimaa käsittelevä Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ) ja Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava (hyväksytty ). Etelä-Savon maakuntakaavassa Vieristeen maa-ainesalue sijoittuu pohjavesialueelle, mutta muutoin alueelle ei kohdistu kaavamerkintöjä. Ote Etelä-Savon maakuntakaavan yhdistelmästä on esitetty kuvassa 2. [6] Kuva 2. Etelä-Savon maakuntakaavan yhdistelmä [6] Vieristeen maa-ainesalueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa, mutta maa-ainesalue sijoittuu osittain Sorsaveden, Syvänsin ja Suonteen rantaosayleiskaavan alueeseen. Sorsaveden, Syvänsin ja Suonteen rantaosayleiskaava on hyväksytty Pieksämäen kunnanvaltuustossa Rantaosayleiskaava on voimassa Kuopion hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden tekemien päätösten mukaan Vieristeen maa-ainesalueen osalta. Vieristeen maaainesalue on merkitty yleiskaavassa pohjavesialueeksi. Lisäksi maa-ainesalue sijoittuu eo, MY-1 ja M merkityille alueille. Kuvassa 3 on esitetty ote yleiskaavasta ja kuvassa 4 on esitetty ote maaainesalueen kaavamerkinnöistä. [3]

8 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 Kuva 3. Ote Sorsaveden, Syvänsin ja Suonteen rantaosayleiskaavasta Kuva 4. Ote Sorsaveden, Syvänsin ja Suonteen rantaosayleiskaavan kaavamerkinnöistä

9 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 Maa-ainesalueen kaakkoisosa sijoittuu osittain MY-1 merkitylle alueelle, jossa maa-ainesten otto on kielletty rantaosayleiskaavan mukaan. Vieristeen maa-ainesalueen kaakkoisosa on otettu aikaisemman ottotoiminnan myötä eikä kaakkoisosassa ole enää otettavaa, joten maa-ainestenotto ei tapahdu MY-1 merkityllä alueella. Vieristeen maa-ainesalue sijaitsee I-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella Tervaruukinsalo ( ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 23,58 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 17,21 km 2. Pohjavettä muodostuu arviolta m 3 /vrk. Pohjavesialueen tiedot on esitetty tarkemmin liitteenä 8. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2012 Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesien suojelusuunnitelman [14]. Suojelusuunnitelman toimenpidesuositusten mukaan pohjavesialueiden luonnontilaisilla alueilla sekä pohjaveden ottamoiden lähisuoja-alueilla ei tule sallia maa-ainesten ottoa eikä murskaustoimintaa. Vieristeen maaainesalue on vanha jo avattu maa-ainesalue, eikä alue sijoitu pohjaveden ottamon lähisuojaalueelle. Tervaruukinsalon pohjavesialueella sijaitsee kaksi vedenottamoa: Varkauden kaupungin Syvänsin vedenottamo ja Joroisten kunnan Valkeisten vedenottamo. Syvänsin vedenottamo sijaitsee maaainesalueesta noin 600 m etäisyydellä kaakkoon. Vieristeen kiinteistö sijoittuu osittain Syvänsin vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle, mutta ottoalue sijoittuu kaukosuojavyöhykkeen ulkopuolelle. Syvänsin vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen raja näkyy ottamissuunnitelmapiirustuksissa liitteessä 4. Maa-ainesalueen sijoittuminen Tervaruukinsalon pohjavesialueella on esitetty kuvassa 5. [4] Tervaruukinsalon pohjavesialue Vieristeen maa-ainesalue Syvänsin vedenottamo Tervaruukinsalon pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue Kuva 5. Vieristeen maa-ainesalueen sijainti Tervaruukinsalon pohjavesialueella (kuvakaappaus Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietojärjestelmästä) Tervaruukinsalon pohjaveden pääpurkaussuunnat ovat Syrjäjärveen ja Syvänsiin sekä Saarikkolammen kautta Saarikkopuroon. Vähäisempiä purkautumissuuntia ovat Matkuslampi, Liesulampi- Säynelampi sekä Kultalampi. Vieristeen maa-ainesalueesta lähin pohjaveden purkautumispaikka on maa-ainesalueesta koilliseen sijoittuva Syrjäjärvi. Pohjavesi ei purkautumispaikkojen perusteella virtaa maa-ainesalueelta vedenottamolle päin. Tervaruukinsalon pohjavesialueelle on asennettu useita pohjaveden havaintoputkia. Vieristeen maa-ainesalueen lähin pohjaveden havaintoputki (53pp) sijaitsee noin 300 m etäisyydellä ottoalueen rajasta itään. Korkein mitattu pohjavesipinta putkesta 53pp on ollut tasolla +102,95 (N2000). [4]

10 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 4 Luonnonolot, suojeltavat kohteet ja maisema Vieristeen maa-ainesalue on avattu maa-ainesalue. Tilalla Hiekka on ollut maa-ainesten ottotoimintaa Savon Kuljetus Oy:n toimesta. Maa-ainesten ottotoiminta ei ole vielä alkanut tilalla Soramäki III. Vieristeen tilan alueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa ennen, kuin Savon Kuljetus Oy osti kiinteistön vuonna Yhteensä alueesta noin 7 ha on avointa maa-ainesaluetta, ja 7 ha alueella on puustoa. Maanpinnan korko nykytilanteessa suunnitellulla ottamisalueella on noin tasolla (N60). Ottoalueen itäpuolella noin 100 m etäisyydellä ottoalueesta sijaitsee Pitkälampi. Peruskartassa Pitkälammen veden pinnan tasoksi on merkitty 103,8 (N2000) [2]. Kuvassa 6 on esitetty alueen ilmakuva. Tilan rajat on esitetty kuvassa punaisella. Pitkälampi Kuva 6. Ilmakuva Vieristeen maa-ainesalueesta (kuvakaappaus kartta.paikkatietoikkuna.fi -palvelusta) Vieristeen maa-ainesalueen toiminta ei tule muuttamaan merkittävästi alueen lähi- tai kaukomaisemaa, koska alueella on jo ennestään ollut maa-ainestenottotoimintaa. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on Natura 2000-erityisten suojelutoimien alue Tervaruukinsalo, joka sijoittuu maa-ainesalueesta noin 1,9 km etäisyydelle kaakkoon. Alueen nykytila on esitetty kuvissa 7 ja 8.

11 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 Kuva 7. Vieristeen maa-ainesalue tilalla Hiekka vuonna Kuva 8. Kuva Vieristeen kiinteistön myyntiesitteestä.

12 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 5 Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt Vieristeen maa-ainesalueen länsipuolella kulkee Maavedentie ja alueen itäpuolella sijaitsee Pitkälampi, muuten maa-ainesalueella on viisi rajanaapuritilaa. Pieksämäen maaseurakunta omistaa tilan Pitkäaho ( ), muut rajanaapuritilat ovat yksityisten maanomistajien hallinnassa. Maa-ainesalueen rajanaapurikiinteistöjen omistajat ja omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 3. Taulukossa 1 on esitetty maa-ainesten oton suositellut suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin sekä näiden etäisyyksien toteutuminen Vieristeen maa-ainesalueella. Suositeltujen suojaetäisyyksien lähteenä on käytetty Maa-ainesten kestävä käyttö -julkaisun esittämiä etäisyyksiä [5]. Taulukossa esitetyt etäisyydet on ilmoitettu etäisyytenä Vieristeen maa-ainesalueen ottoalueen reunoilta häiriintyvään kohteeseen. Taulukko 1. Suositellut ja toteutuvat suojaetäisyydet soran ottamisalueilla Kohde Suositeltu suojaetäisyys (m) Toteutuva suojaetäisyys (m) Kohteen nimi/tunnus Asuttu rakennus Pitkälampi ( ) Karpalokumpu ( ) Järven, joen tai (50) Pitkälampi meren ranta Naapuritilan raja Vanhapaikka ( ) Pitkäaho ( ) Maantie Maavedentie (yhdystie ) Suojelualue tapauskohtainen Tervaruukinsalo Suunniteltu ottoalue mukailee vanhojen voimassaolevien maa-aineslupien mukaista ottoaluetta. Maa-ainesalueen pohjoisosassa naapuritilan Vanhapaikka ( ) rajaan jätetään vanhan luvan mukaisesti 5 m suojaetäisyys, jotta alueen pohjoisosa saadaan maisemoitua yhteneväisesti jo otetun alueen kanssa. Muutoin naapuritilojen rajoihin jätetään vähintään suositeltu 10 m suojaetäisyys. Alueen itäosassa tilan Vieriste alueella ei ole enää otettavaa ja alue on jo lähtenyt maisemoitumaan, joten ottoraja on suunniteltu mukailemaan Syvänsin vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen rajaa. Maavedentiehen jätetään 50 m suositeltu suojaetäisyys. Jotta alue saadaan hyödynnettyä tehokkaasti ja maisemoitua yhteneväisesti, jää lähimpiin asuttuihin rakennuksiin Pitkälampi 80 m ja Karpalokumpu 90 m, suositellun 100 m suojaetäisyyden sijaan vanhoja ottoalueen rajauksia mukaillen.

13 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 6 Toiminta alueella 6.1 Toteutunut ja suunniteltu maa-ainesten otto Vieristeen maa-ainesalue on avattu maa-ainesalue, jonka maa-aines on pääosin hiekkaa ja soraa. Alueella on hyödyntämiskelpoista maa-ainesta arviolta m 3 ktr. Alueen maa-aines on hyödynnettävissä jalostamattomana sellaisenaan tai jalostettuna seulonnan avulla, materiaalin laadun vaihdellessa alueen eri osissa. Alueen koillisosassa, tilan Soramäki III osalta, ottotoiminta ei ole vielä alkanut, mutta alueelle on arvioitu olevan betoniteollisuuteen soveltuvaa soraa. Vieristeen kiinteistö on siirtynyt Savon Kuljetus Oy:lle vuonna 2017 ja alueella on karkeaa maa-ainesta, kun taas alueen luoteisosassa, tilan Hiekka alueella, hienompaa hiekkaa. Savon Kuljetus Oy hakee nyt maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa m 3 ktr kokonaisottomäärälle 10 vuoden ajalle. Tasaisella ottotahdilla vuosittainen ottomäärä olisi noin m 3 ktr (noin t), mutta ottomäärään vaikuttaa ennen kaikkea Pieksämäen talousalueen kiviaineksen kysyntä. Ottotoiminnassa saattaa olla vuosia, jolloin alueelta otetaan enemmän kiviaineksia ja vuosia jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Maa-aines pyritään ottamaan järjestelmällisesti, mutta materiaalin laadun vaihdellessa, ottamista saattaa tapahtua yhtä aikaa alueen eteläpuolella ja pohjoispuolella. Ottotoiminnan toteutus ja eteneminen on esitetty liitteen 4 ottamissuunnitelmapiirustuksissa. Ottotoiminnan etenemiseen vaikuttaa kiviaineksen laadun kysyntä. Ennen toiminnan aloittamista Vieristeen maa-ainesalueen ottoalue merkitään maastoon ja alin ottotaso merkitään selkein korkomerkinnöin. Alueella on puustoa ja kuorittavia pintamaita noin 5 ha alueella ja ne poistetaan vaiheittain ottamisen edetessä. Nykytilanteessa suunnitellun ottoalueen maanpinnan korko vaihtelee noin tasolla Suunniteltu ottotaso on +107,5 (N60), joten ottosyvyys on maksimissaan noin 20 m. Lähimpien pohjavesiputkitietojen mukaan, yli pohjaveden pinnan korkeus on ollut tasolla +102,95 (N2000). Näin ollen pohjavesipintaan jää vähintään 4 m suojakerrospaksuus. 6.2 Seulonta Vieristeen maa-ainesalueella karkeaa soraa voidaan välpätä tai seuloa. Välppäys tapahtuu yksinkertaisella välppäseulalla, johon maa-ainesta syötetään pyöräkoneella. Seulontaa tehdään moottoroidulla seulavaunulla, jolla voidaan seuloa karkeaa soraa noin 500 t/vrk. Soran syöttö seulavaunuun tehdään pyöräkoneella. Moottoroitu seulavaunu on esitetty kuvassa 9. Seulavaunu tuodaan alueelle seulonnan ajaksi, eikä sitä kuljeteta tankkausta varten pois alueelta. Seulavaunu tankataan siten, että seulavaunun polttoainetankin (n. 100 litraa) polttoainemäärä tuodaan seulavaunun vierelle ja pumpataan käsipumpulla. Maa-ainesalueella säilytetään vain vähäisiä määriä polttoaineita. Seulavaunun tarvitsemia polttoaineita varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetussa siirrettävässä ja lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä. Taulukossa 2 on esitetty arvio seulonnassa käytettyjen raaka-aineiden keskimääräisestä kulutuksesta.

14 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 Kuva 9. Moottoroitu seulavaunu [9] Taulukko 2. Seulonnassa käytetyt raaka-aineet Raaka-aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Karkeaa sora Työkoneiden polttoöljy 3 Työkoneiden voiteluöljy 0,1

15 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 7 Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen 7.1 Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin Maa-ainesten otolla on aina vaikutuksia alueen lähi- ja kaukomaisemakuvaan. Alueen näkyvyys kaukomaisemakuvassa on kuitenkin varsin pieni, sillä alue ei kohoa merkittävästi muuta ympäristöään korkeammalle. Vieristeen alueelle on kohdistunut jo maisemallinen muutos alueella aiemmin olleen ottotoiminnan seurauksena. Alueen ympäristö on melko tavanomaista metsätalousmaata. Ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastomuotoja lukuun ottamatta metsätalousmaaksi, jollainen alue on ollut ennen alueella alkanutta maa-ainesottotoimintaa. Vieristeen maa-ainesalueen ilmakuva on esitetty kuvassa 6. Vieristeen maa-aineslaueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura 2000 verkkoon kuuluvia alueita. Vieristeen maa-ainesalueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisema-alueita. Näin ollen maaainesten ottotoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että maa-ainesten ottotoiminnasta Vieristeen maa-ainesalueella ei tule aiheutumaan maa-aineslaissa (1981/555) 3 mainittuja: 1. kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; tai 3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. 7.2 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen Maa-ainesten ottotoiminnasta aiheutuu aina peruuttamattomia vaikutuksia maaperään, sillä maaaines poistetaan pysyvästi. Vieristeen maa-ainesalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, mutta alimman kaivutason ja pohjavesipinnan väliin jätetään vähintään 4 m suojakerrospaksuus. Maaainesten otto voi vaikuttaa paikallisesti maa-ainesalueen pintavalunnan muuttumisen kautta. Maaainesalueen itäpuolella sijaitsee Pitkälampi. Ottoalueen ja lammen väliin jää vähintään 100 m suojaetäisyys. Pohjaveden purkautumispaikkojen perusteella on arvioitu, että pohjavesi ei virtaa maa-ainesalueelta Syvänsin tai Valkeisten vedenottamoille päin. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Polttoaineet varastoidaan suoja-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Suoja-alueen maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Suoja-alueen periaatepiirustus on esitetty liitteessä 5. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa. Hakija katsoo, että riski poltto- ja voiteluaineiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni, sillä säiliöiden ja maaperän suojauksen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineiden vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta mahdollisen maaperän kohdistuvan öljyvahingon torjumiseksi. Työkoneiden mahdolliset onnettomuudet ovat kuitenkin pienialaisia eivätkä aiheuta mittavia tuhoja ympäristölleen. 7.3 Päästöt ilmaan Vieristeen maa-ainesalueella pölyä syntyy pääasiassa karkean soran seulonnassa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä, mutta vähemmissä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Suurin osa maa-ainesalueen hiukkaspäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästökohdetta. Pölyleijuman määrään vaikuttavat useat eri tekijät, kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot ja vuodenaika [7]. Pölyn

16 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 leviämistä maa-ainesalueella vähennetään mm. seulavaunun ja varastokasojen sijoittelulla sekä tarvittaessa kastelulla. Seulavaunun sijoittelussa on mahdollista hyödyntää alueen pinnanmuotoja ja varastokasoja pölyn leviämisen estämiseksi. Maa-ainesalueelta kantautuvaa pölyä voidaan ehkäistä tarvittaessa kastelemalla maa-ainesalueen työmaatietä ja varastokasoja. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) määrälle on annettu valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) ilmanlaadusta raja-arvot; vuorokaudessa keskiarvo 50 µg/m 3 ja vuoden keskiarvo 40 µg/m 3. Kyseisiä raja-arvoja ei tulla ylittämään maa-ainesalueen lähimmillä ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä, sillä toiminta alueella on jaksottaista. Näin ollen pölystä aiheutuvat pitkäaikaiset, jatkuvat vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Maa-ainesalueella työskentelevien työkoneiden keskimääräiset vuotuiset työkoneiden päästöt on arvioitu VTT:n Lipasto (Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä) laskentajärjestelmästä saadun TYKO työkoneiden päästömallin avulla taulukossa 3 [8]. Päästöt on arvioitu keskimääräisen käyttömäärän mukaisesti. Taulukon arvoja tarkasteltaessa on huomattava, että TYKO työkoneiden päästömallin tiedot kuvaavat Suomessa keskimäärin käytössä olevien työkoneiden tietoja. Taulukko 3. Vieristeen maa-ainesalueen työkoneiden keskimääräiset vuotuiset ilmapäästöt Työkone Käyttöaika (h/a) CO (t/a) HC (t/a) NO x (t/a) Part. (t/a) CH 4 (t/a) N 2 O (t/a) SO 2 (t/a) CO 2 (t/a) Pyöräkone 90 0,03 0,008 0,05 0,002 0,0004 0, , ,9 Sulavaunu 75 0,03 0,006 0,03 0,002 0,0003 0, , ,6 YHTEENSÄ (t/a) 165 0,06 0,014 0,08 0,004 0,0007 0,0002 0, ,6 Toiminnassa käytettävien polttoöljyjen rikkipitoisuudet ovat Valtioneuvoston asetuksen (413/2014) raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta mukaisesti kevyellä polttoöljyllä enintään 0,10 painoprosenttia sekä raskaalla polttoöljyllä enintään 1,00 painoprosenttia. 7.4 Melu Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)) ja lomaasumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Vieristeen maa-ainesalueella melua syntyy karkean soran seulonnasta ja lastauksesta. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmissä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Noin 100 metrin etäisyydellä melutason arvioidaan olevan alle 50 db pelkkä etäisyysvaimennus huomioiden, mikäli seulavaunun lähteväksi äänitehotasoksi oletetaan 100 db. Melutasossa ei ole huomioitu muita lisävaimennustekijöitä, muun muassa säätä ja esteitä. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää seulavaunun ja varastokasojen sijoittelulla sekä laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Myös maa-ainesalueen ja asutuksen väliin jäävällä etäisyydellä ja väliin jäävällä kasvillisuudella on melua vaimentava vaikutus. [7] 7.5 Jätteet Vieristeen maa-ainesalueella ei synny jätteitä tavanomaisen maa-ainesoton aikana, sillä alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Vieristeen maa-ainesalueella jätteitä voi muodostua mahdollisissa koneiden ja laitteiden yllättävissä pienissä korjauksissa, jotka on lisävahinkojen estämiseksi tehtävä välittömästi vian ilmettyä. Mahdollisissa toiminnan vahinko-

17 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 tilanteissa likaantunut imeytysturve tai muu imeytysaine toimitetaan lähimpään pilaantuneiden maiden vastaanottoasemalle asianmukaisesti käsiteltäväksi. Alueelle laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 6. Alueelta on muodostunut ja muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita sekä hakkuutähteitä. Alueella on kuorittavia pintamaita jäljellä arviolta 5 ha alueella. Pintamaat ja muut alueen raivaamisesta syntyvät sekalaiset maamassat läjitetään ottamisalueen reunalle liitteen 4 nykytilannekartan mukaisesti. Pintamaat hyödynnetään lopulta maisemoinnissa. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Maa-ainesalueella on kuorittavia pintamaita noin 0,3 metrin kerros maa-aineksen pinnalla, joten tähän arvioon perustuen ottoalueelta pintamaita muodostuu yhteensä noin m 3 ktr. 7.6 Liikenne Vieristeen maa-ainesalueelle liikennöidään pääsääntöisesti Varkaudentieltä (valtatie 23) reittiä Varkaudentie-Maavedentie (yhdystie ) [12]. Maa-ainesalue sijaitsee noin 700 m etäisyydellä Varkaudentiestä pohjoiseen. Maa-ainesalueen kohdalla Varkaudentien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) oli ja Maavedentie 178 vuonna 2016 [11]. Liikennöinti Vieristeen maa-ainesalueella tapahtuu arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana ja tarpeen mukaan myös lauantaisin. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Vieristeen keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on noin m 3 ktr. Kyseisen määrän kuljettamiseen tarvittaisiin noin yksi auto/päivä. Käytännössä kuljetukset eivät ole säännöllisiä vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. Alueella liikennöi kyseisellä ajanjaksolla korkeintaan 20 raskasta ajoneuvoa päivässä.

18 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) [7]. Vieristeen maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Savon Kuljetus Oy:llä on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka pitää sisällään ISO 9001 laatujärjestelmän ja ISO ympäristöjärjestelmän. Tulevaisuudessa Savon Kuljetus Oy tulee mahdollisesti myös sertifioimaan OHSAS työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän.

19 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 9 Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin ympäristölle sekä alueen työntekijöille aiheuttavat erilaisten poltto- ja voiteluaineiden aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski sekä mahdolliset tulipalot ja alueen liikenne. Esimerkiksi seulavaunussa ja työkoneissa olevat polttoainetankit ja hydrauliikkajärjestelmät voivat rikkoutua ja vuotaa. Toiminnasta aiheutuvia riskejä estetään asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantumista ehkäistään varastoimalla polttoaineet työmaakäyttöön tarkoitetussa lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliö sijoitetaan vallimaiselle suoja-alueelle, jonka maaperä on suojattu suojakalvolla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Säiliön kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Alueella ei tehdä koneiden huoltoja tai pesuja. Seulavaunun ja työkoneiden toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla ja tarkkailulla. Poikkeustilanteissa työkoneet pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jokin nestemäinen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatyöt välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen tai mattoon, jota alueelle on varattu onnettomuustilanteita varten riittävä määrä. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa lähimmälle pilaantuneiden maiden vahinkokentälle käsiteltäväksi. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle, Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Savon Kuljetus Oy:n sekä urakoitsijoiden henkilökuntaa on koulutettu (esim. työturvallisuuskortti) toimimaan erilaisissa poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Liitteenä 7 on Savon Kuljetus Oy:n oma toimiminen onnettomuus- ja hätätilanteissa ohje. Koska Vieristeen maa-ainesalue on vartioimaton, alueella on ilkivallan ja väärinkäytön riski. Tahaton pääsy alueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten tipahtaminen ottorintauksesta voidaan estää ottorintauksen kiertävällä huomionauhalla ja kieltämällä alueella liikkuminen kyltillä.

20 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 10 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lupaviranomaiselle raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. Ottotoiminnasta raportoidaan maaaineslain (555/1981) 23a :n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTOrekisteriin sähköisellä lomakkeella [10].

21 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 11 Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Koska Vieristeen maa-ainesalueen lopullinen maisemointi on ajankohtaista aikaisintaan 10 vuoden kuluttua, voidaan tässä vaiheessa suunnittelua alueen jatkokäytöstä antaa vain suuntaa antavia ehdotuksia. Maa-ainesalueen pohja tasataan ja muotoillaan ylijäämämaamassoja käyttämällä siten, ettei alueelle pääse muodostumaan pintavesilammikoita. Maa-ainesalueen ottorintaukset luiskataan maisemaan sopiviksi luiskiksi noin 1:3 kaltevuuteen liitteen 4 ottamissuunnitelmapiirustusten mukaisesti. Penkereiden ylä- ja alaosat pyöristetään luonnollisiksi. Tiivistyneet pintamaat, esim. ajoreitit ja varastokasojen pohjat, rikotaan ja möyhennetään ilmavaksi, jotta kasvualustan muodostuminen on mahdollista. Alueen pohjan muotoilussa käytetään mm. ylijäämämaamassoja. Mikäli alueen jälkikäyttö on metsätalous, tasatun ja muotoillun pohjakerroksen päälle muodostetaan kasvualusta noin 5-10 cm:n paksuiselle orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla biologisesti aktiivisen pintakerroksen luomiseksi. Mikäli riittävää pintakerrosta ei saada muodostettua alueelle läjitetystä pintamaasta, tuodaan orgaanista pintamateriaalia tarvittaessa muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta ja soveltuu kasvualustaksi. Pintamateriaali pyritään sekoittamaan pohjakerrokseen, sillä sekoittamaton pintamaa on altis eroosiolle. Pohjakerroksen ja pintamaan muodostumisen jälkeen alue jätetään metsittymään luontaisesti. Maa-ainesoton päätyttyä alueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen lähes viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten kaukomaisemakuva palautuu maastomuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. [13] Alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan maa-aineslupaviranomaisen kanssa maa-ainesalueen elinkaaren loppupuolella esimerkiksi maastokatselmuksella.

22 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 12 Ehdotus maa-ainesluvan vakuudeksi Maa-ainesluvan saaja on maa-aineslain 12 :n perusteella velvollinen maksamaan vaadittaessa hyväksyttävän vakuuden ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tarkoituksena on varmistaa maa-aineslain 11 :n mukaisten maisemointi-, jälkihoito- ja muiden velvoitteiden toteutumista. Hakija ehdottaa lupamääräysten noudattamiseksi ennen toimenpiteiden aloittamista Pieksämäen kaupungille annettavaksi vakuudeksi Keski-Savon ympäristölautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Kuopiossa Hanna Kröger Ympäristöinsinööri Suomen GPS-Mittaus Oy

23 Suomen GPS-Mittaus Oy /21 Lähteet 1. Kiinteistöjärjestelmä. Kiinteistötietopalvelu. Saatavissa (maksullinen palvelu): [Viitattu ] 2. Paikkatietoikkuna. Karttaikkuna. Saatavissa: [Viitattu ] 3. Pieksämäen kaupunki. Valmiit kaavat. Yleiskaava: Sorsaveden, Syvänsin ja Suonteen rantaosayleiskaava. Saatavissa: [Viitattu ] 4. Avoimien ympäristötietojärjestelmien palvelu. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Saatavissa (palvelu vaatii rekisteröitymisen): [Viitattu ] 5. Ympäristöhallinnon ohjeita OH1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN , ISSN Etelä-Savon maakuntaliitto. Maakuntakaavoitus. Voimassa olevat maakuntakaavat. Etelä- Savon maakuntakaavat. Saatavissa: [Viitattu ] 7. Suomen ympäristö 25/2010, Ympäristönsuojelu, Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN , ISSN Lipasto, liikenteen päästöt. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. TYKO, Työkoneiden päästömalli. VTT. Saatavissa: [Viitattu ] 9. Suomen GPS-Mittaus Oy:n kuva-arkisto 10. Julkishallinnon verkkopalvelut. Suomi.fi. Asiointi ja lomakkeet. Luonnonvarat. Sähköinen lomake. Saatavissa: [Viitattu ] 11. Liikennevirasto. Aineistot. Tilastot. Tietilastot. Liikennemääräkartat. Saatavissa: [Viitattu ] 12. Liikennevirasto. Aineistot. Kartat. Tienumerokartta. Saatavissa: [Viitattu ] 13. Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. Ympäristöopas 85. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Helsinki ISBN Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus raportteja 91/2012. E. Lindsberg, Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Saatavissa: =y [Viitattu ]

24 KIINTEISTÖREKISTERIOTE Sivu 1 (1) Rekisteriyksikkö VIERISTE Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: VIERISTE Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Pieksämäki (593) Arkistoviite: 29:194 AS (Jäppilä) Rekisteröintipvm: Kokonaispinta-ala: 11,716 ha Maapinta-ala: 11,716 ha Palstojen lukumäärä: 1 Muodostumistiedot Kiinteistötoimitus tai viranomaispäätös: Kuntajaon muutos Rekisteröintipvm: Rekisteriyksiköt ja määräalat, joista tämä rekisteriyksikkö on muodostunut: Maapinta-ala Rekisteriyksiköstä: (ha) VIERISTE 11,9260 Muodostumishetken pinta-ala yhteensä (ha): 11,9260 Erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet Kaavat ja rakennuskiellot 1) Yleiskaava (640-Y ) Kaavan arkistotunnus: Hyväksymis-/vahvistamispvm: Voimaantulopvm: MMLm/45710/423/2005 Rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset 1) Tieoikeus ( K39186) / Leveys: 10 m Oikeutetut: Karpalokumpu Rasitetut: VIERISTE Rekisteröintipvm: Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin 1) Yhteinen vesialue Syvänsi 6 osakaskunta Rekisteröintipvm: Osuuden suuruus: 0, / 0, Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset 1) Lohkominen Rekisteröintipvm: Arkistoviite: MMLm/18793/33/2011 Muodostetut rekisteriyksiköt: Karpalokumpu Maapinta-alan muutos: -0,2100 ha Muodostajakiinteistö jäi kantakiinteistöksi Muita tietoja 1) Toimenpiteitä rekisteröity entisen kunnan rekisteriyksikölle Rekisteröintipvm: Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin

25

26

27 Suomen GPS-Mittaus Oy Finland

28 Suomen GPS-Mittaus Oy Finland

29 Suomen GPS-Mittaus Oy Finland

30 Suomen GPS-Mittaus Oy Finland

31 LIITE 6

32 YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 114 ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan Ympäristölupaan 1. LUPATIEDOT Ympäristöluvan tai maa-ainesten ottamisluvan hakijan nimi Savon Kuljetus Oy, Suurahontie 5, Kuopio Ottamisalueen nimi Vieristeen maa-ainesalue Kunta Pieksämäki Ottamisalueen pinta-ala 9,5 ha Kylä Syvänsi Tilan RN:o , ja Luvan viimeinen voimassaolopäivä Uusi maa-aineslupahakemus jätetty vireille Otettava maa-aines Ottamismäärä (m 3 -ktr) Kalliokiviaines (murske, louhe) Rakennus- ja muu luonnonkivi Sora ja hiekka Moreeni Multa tai savi 2. KAIVANNAISJÄTE Kaivannaisjätteen laji (1 Arvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä (m 3 -ktr) (2 Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely (3 Pilaantumaton Valitse 1, 2 ja/tai 3 Tarvittaessa yksityiskohtaisempi kuvaus Ei pysyvä maaaines Pysyvä maa-aines Pilaantunut maaaines Kaivannaisjätteitä yhteensä Pintamaa , 3 Maisemointi Kannot ja hakkuutähteet Energiahyötykäyttö Kivipöly tai kivituhka Vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset Savi ja siltti Sivukivi Seulontakivet ja lohkareet Muu, mitä? Sekalainen maaaines Mitä? 330 1, 3 Maisemointi

33 A) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista (4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. B) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä (5 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. C) Selvitys seurannasta ja tarkkailusta toiminnan aikana ja sen päätyttyä (6 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. D) Tiedot toiminnan lopettamisesta (7 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE E) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta (8 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Jätealueen sijainti ja pinta-ala (ha) Jätealueen perustaminen ja hoito Jätealueen ympäristö Selvitys maaperän ja pohjaveden tilasta Jätealueen ympäristövaikutukset ja niiden seuranta Jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito F) Liitekartta 1:2000-1:10 000, josta käy ilmi kaivannaisjätteen jätealueiden sijainti ja lähiympäristö Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa 4. LISÄTIETOJA Yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ja sähköpostiosoite) Hanna Kröger,,, ,

34 OHJEITA: YLEISTÄ Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava maa-ainesten ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä. Vaatimus kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta koskee maa-aineslain 5 a ja 16 b nojalla tapahtuvaa maa-ainesten ottamista sekä ympäristönsuojelulain 114 tarkoittamaa kivenlouhimoa, muuta kiven louhintaa ja kivenmurskausta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on osa maa-ainesten ottamissuunnitelmaa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tulee esittää maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä myös silloin, jos maa-aineksen ottaminen ei edellytä ottamissuunnitelmaa (maa-aineslaki 5 :n 1 mom). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tehdään vain luvanvaraisesta toiminnasta, joten kotitarveottamisesta suunnitelmaa ei vaadita. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisen keskeiset tavoitteet ovat jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyödyntämisen edistäminen sekä jätteiden turvallinen käsittely ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy Jätehuoltosuunnitelman toimittaminen viranomaiselle ja aikataulu: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma käsitellään maa-ainesten ottamislupahakemuksen yhteydessä. Jos ottaminen edellyttää lisäksi ympäristöluvan, jätehuoltosuunnitelma liitetään ympäristölupahakemukseen. Jos maa-ainesten ottamislupa on haettu ennen ympäristölupaa tai sitä haetaan samanaikaisesti ympäristöluvan kanssa, niin tällöin maa-ainesten ottamissuunnitelma tai siihen sisältyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma kopioidaan osaksi ympäristölupahakemusta. Voimassa olevien maa-ainesten ottamislupien jätehuoltosuunnitelma esitetään maa-aineslupaa tai ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle valvontatarkastuksen yhteydessä. Ensimmäisen kerran suunnitelma tulee esittää mennessä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva vaatimus ei koske ottamistoimintaa, joka on jo päättynyt ja josta lopputarkastus on tehty ennen Jätehuoltosuunnitelma laaditaan koko toiminta-ajalle, mutta se tarkistetaan viiden vuoden välein. Jätehuoltosuunnitelma tulee toimittaa ensisijassa sähköisesti valvontaviranomaiselle. 1. LUPATIEDOT Tässä kohdassa esitetään keskeiset maa-ainestenottamislupaa tai ympäristölupaa koskevat tiedot. 2. KAIVANNAISJÄTE 1) Kaivannaisjätteen laji ja ominaisuudet Kaivannaisjätteellä tarkoitetaan kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa tai sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvää jätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi ottamisalueiden pintamaat, sivukivet, vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset, kivituhka ja vastaavat ainekset. Maa-ainesten ottamisessa syntyvät kaivannaisjätteet ovat yleensä pilaantumattomia joko pysyviä (inerttejä) tai ei pysyviä maaaineksia. Pilaantumaton maa-aines ja pysyvä kaivannaisjäte on määritelty kaivannaisjäteasetuksen (379/2008) 2 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdissa. Mikäli ottamistoiminnassa syntyy pilaantuneita kaivannaisjätteitä, ne yksilöidä ao. kohdassa. 2) Arvioi kaivannaisjätteenkokonaismäärästä Ilmoitetaan kaivannaisjätelajeittain arvio koko tuotantoaikana syntyvästä kaivannaisjätteen määrästä teoreettisina kiintokuutiometreinä. 3) Kuvaus jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä Valitaan vaihtoehdoista joko 1, 2 ja/tai Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin 2. Kaivannaisjäte kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi 3. Kaivannaisjäte varastoidaan alueelle yli 3 vuodeksi. Alueelle perustetaan kaivannaisjätteen jätealue, lomakkeen kohta E. Tarvittaessa jätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä kuvataan tarkemmin oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Ottamistoiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä voidaan hyödyntää ja käsitellä tehokkaasti. Pintamaita, kiviä ja kivennäismaita voidaan usein käyttää jälkihoidossa pintarakenteena sekä täyttöjen tekemiseen. Suuret kivet ja lohkareet voidaan murskata kiviainestuotteiksi. Kannot ja muu puuaines voidaan hakettaa ja viedä poltettavaksi tai käyttää pintarakenteena. Vesiseulonta ja selkeytysaltaiden hienoainekset voidaan käyttää maisemoinnissa ja ympäristönhoidossa. Mikäli ottamistoiminnassa syntyneitä kaivannaisjätteitä ei voida käyttää hyödyksi ja ne joudutaan varastoimaan ja sijoittamaan ottamisalueelle, jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää tiedot kyseisen kaivannaisjätteen käsittelypaikasta eli kaivannaisjätteen jätealueesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarvittavia tietoja kaivannaisjätteen jätealueesta on käsitelty kohdassa 10.

35 4) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista Kaivannaisjätteistä ja niiden varastoinnista mahdolliset aiheutuvat ympäristövaikutukset kuvataan tässä, mikäli tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Tyypillisiä ympäristövaikutuksia voivat olla esimerkiksi pohjavesi-, pintavesi-, melu- sekä maisemahaitat. Jätealueen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 10. 5) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä Ottamistoiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä esitetään tässä, mikäli niitä ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 6) Seuranta ja tarkkailu toiminnan aikana ja sen päätyttyä Toiminnan seuranta ja tarkkailu kuvataan tässä, mikäli ko.tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 7) Toiminnan lopettaminen Toiminnan lopettaminen kuvataan tässä, mikäli ko.tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE 8) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta Esitetään tiedot kaivannaisjätteen jätealueesta ja sen ympäristöstä sekä tiedot jätealueen ympäristövaikutuksista ja seurannasta. Lisäksi esitetään tiedot jätealueen käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä niihin liittyvästä tarkkailusta. Tiedot tulee esittää, mikäli niitä ei ole eitetty ottamissuunnitelmassa. Jätealueista esitetään lisäksi liitekartta 1:2000-1: Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. Mikäli maa-ainesten ottamisessa syntyvää pilaantumatonta tai pysyvää kaivannaisjätettä varastoidaan ja sijoitetaan ottamisalueelle yli kolmeksi vuodeksi, tulee kaivannaisjätehuoltosuunnitelmassa esittää tiedot kyseisestä kaivannaisjätteen jätealueesta. Mikäli kaivannaisjäte on muuta kuin pilaantumatonta tai pysyvää, niin määräaika kaivannaisjätealueen perustamiselle on 1 vuosi. 4. LISÄTIETOJA ANTAA Ilmoitetaan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot, jolta voi tiedustella kaivannaisjätesuunnitelmasta yksityiskohtaisempia tietoja.

36

37

38 Pohjavesialueen tiedot Sivu 1/ Sulje? Pohjavesialueet-Tietojen haku Pohjavesialueen tiedot Perustiedot: Nimi Tervaruukinsalo Numero/ tunnus Alueluokka Alueluokan muutoksen syy Ympäristö-ELY Pääsijaintikunta Muu sijaintikunta Vesistöalue Vesienhoitoalue Linkitetyt pintavesimuodostumat Karttalehti Onko rajausta muutettu? Rajauksen muutoksen syy Alueen muoto I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Etelä-Savon ELY ympäristö ja luonnonvarat Joroinen Pieksämäki 04 Vuoksi 1 Vuoksen vesienhoitoalue Jäppilä, Tihusniemi, Maavesi, Huutokoski Ei Alue Kokonaispinta-ala 23,58 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala Imeytymiskerroin 0,6 Arvio muodostuvan pohjav. määrästä Sadanta(=vuotuinen sademäärä) Akviferityyppi (n-kpl) Alueen määrällinen tila (EU) Alueen kemiallinen tila (EU) Onko riskialue tai selvityskohde? Suojelusuunnitelma Alueen tietojen tarkistus pvm Tallennus/Muutosaika Lisätieto 17,21 km m 3 /d 600 mm Harju, Antikliininen (purkava) Selvityskohde Ei ole tehty :37:00 Alueella Varkauden kaupungin Syvänsin ja Joroisten kunnan Valkeisenlammin pohjavedenottamo. Syvänsin vedenottamon alkalointilaitos sijaitsee Turjanvirralla. Suojelusuunnitelma laadittu Ylläpitäjäorganisaatio Alueen maankäyttö Riskikohteita Maaperän tilan tietojärjestelmässä tällä pohjavesialueella sijaitsevat kohteet ESA 0 kpl 0 kpl 2 kpl Havaintopaikkojen lukumäärät Vedenlaadun vuosikeskiarvotietoja Haitallisten aineiden vuosikeskiarvotietoja Havaintoputki 75 Kaivo 6 Lähde 16 Ottamon hana 2 Pohjavesilammikko 13 Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet: Muut hankkeet T-0004 Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesitutkimukset NO Jäppilä, Syvänsinpään pv-esiintymän antoisuus ja laatu 1986 FR9584 Jäppilä-Joroinen harjujakson pv-selvitykset 1976 PIMA-0032 Tervaruukinsalon pohjavesialueen haitta-ainetutkimukset 2016 CL-seuranta Valtakunnallinen kloridiseuranta Suunnitelmat CR91443 Tervaruukin maa-ainestenoton yleissuunnitelma 1990 Tutkimukset T-0025 Joroinen, Tervaruukinsalon pohjaveden virtausmalli 0596V0048 Joroisten kunnan Tervaruukinsalon pv-tutkimus Kaivonpaikkatutkimukset Tervarukiinsalo Joroinen98 VHS:n mukainen ryhmittely VHA1_3 VHA1 Sisä-Suomi Pohjavesialueen paikkoihin liittyvät hankkeet: Muut hankkeet Tark_171_3 Joroinen: Valkeisenlammen vedenottamon tarkkailu Tark_vark_1 Varkaus_Syvänsin vedenottamon tarkkailuohjelma STM-ESA-003 Heinävesi, Polvijärven pohjavedenottamon valvontatutkimusohjelma STM-ESA-005 Joroinen, Kalalammen ja Valkeisen vedenottamoiden valvontatutkimusohjelma PIMA-0032 Tervaruukinsalon pohjavesialueen haitta-ainetutkimukset 2016 E3210 Joroisten kunnan pohjavesiselvitykset E3219 Heinäveden kunnan pohjavesiselvitykset T-0004 Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesitutkimukset T-0033 Juva, Joroinen, Pieksämäki Pohjavesiselvitykset, YL-002 Savon Kuljetus Oy, ympäristölupaan liittyvä tarkkailu Tark_Cl Kloridiseuranta Etelä-Savon alueella

39 Pohjavesialueen tiedot Sivu 2/ Vedenottamoiden lukumäärä pohjavesialueella Riskitekijöiden arviot Vedenottoon liittyvät tiedot Toimenpiteet Luokittelu TSRR-Tiet TSRR-Vedenottamot TSRR- Vedenottoalueet Kokonaisriskipisteiden maksimiriskiluku 6 kpl 2 kpl 3 kpl 66 / 120 p Poikkeavat aika-/tilatavoiteet E4327 Vesienhoitoalueiden pohjavesien seuranta Suunnitelmat F30573 Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi Tutkimukset 0596V0048 Joroisten kunnan Tervaruukinsalon pv-tutkimus 1996 E12005 Eräät orgaaniset ja epäorgaaniset haitta-aineet Etelä-Savon vedenottamoiden raaka- ja pohjavesissä E3299 Veden hankintaa palveleva pohjavesitutkimus Erityisalueet Natura Tervaruukinsalo Hydrogeologinen kuvaus: Tervaruukinsalon pohjavesialue on osa mittavaa harjujaksoa, joka ulottuu Suonenjoelta Pieksämäen, Joroisten, Rantasalmen, Savonlinnan ja Kerimäen kautta Punkaha Salpausselälle saakka. Tervaruukinsalo on yksi Etelä-Savon suurimmista ja merkittävimmistä pohjavesimuodostumista. Tervaruukinsalon harju on kerrostunut kalliope Ukonvuoren ja Niinimäen kupeeseen. Ukonvuori ja Niinimäki ovat moreenimuodostumia ja Ukonvuorella on kalliosydän. Ruhjeen kohdalla harjun ydinosassa kallio o Tervaruukinsalo koostuu rinnakkaisista harjuselänteistä ja deltoista ja aines selänteissä on hyvin karkeaa mutta paikoin heikosti lajittunutta. Alueen hydrauliset yhteydet ovat hyvät. Pääpurkaussuunnat ovat Syrjäjärveen ja Syvänsiin sekä Saarikkolammen kautta Saarikonpuroon. Vähäisempiä purkautumissuu Matkustuslampi, Liesunlampi-Säynelämpi sekä Kultalampi. Alueesta on laadittu pohjaveden virtausmalli vuonna 2007 ja sitä on täydennetty vuonna 2014 (GTK). Alu pohjaveden määräksi on arvioitu noin m³/d. Alueella sijaitsee kaksi vedenottamoa: Varkauden kaupungin Syvänsin vedenottamo ja Joroisten kunnan Valkeisten vedenottamo. Tervaruukinsalon keskeiset osat ova (sekä lintudirektiivin liitteen I, että luontodirektiivin liitteen II mukaisia lajeja); alueella sijaitsee Manner-Suomen ainoa taarnaluhtaletto. Tervaruukinsalon alue on normaalin metsätaloustoiminnan piirissä. Valtatie 23:n ympäristössä on ollut kauan runsaasti maa-ainesten ottoa. Syvänsin ottamon lähimmä on maisemoitu. Muutoin jälkihoitotoimenpiteet ovat pääosin tekemättä. Pohjavesialueella on tehty geologinen rakenneselvitys, jonka raportti löytyy osoitteesta (kopioi linkki uuteen selain ikkuna Tiedostot, kuvat Antoisuus ja veden laatu 1986 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Havaintoputkiasennukset 1992 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Jäppilä, syvänsi, tekopohjaveden aluevaraus, 1984 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Jäppilä-Joroinen harjujakson pv-selvitykset 1976 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Maa-ainestenoton yleissuunnitelma 1990 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Pohjaveden virtausmalli 2007 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Pohjaveden virtausmalli 2014 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Pohjavesitutkimukset (Lataa tiedosto omalle koneelle) Pohjavesitutkimus 1996 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Suoja-alueen ympäristösuunnitelma 2000 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Suoja-aluepäätös 1996 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Suojelusuunnitelma 2012 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Tervaruukinsalo, Pohjavesiselvitykset 2014 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Valkeisen vedenottamon kaivonpaikkatutkimus 1998 (Lataa tiedosto omalle koneelle) Vedenottamon suoja-alue (Lataa tiedosto omalle koneelle)