Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön
|
|
|
- Aili Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys? Kouvola-talo, Simelius-Sali Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen
2 Esitys pohjautuu MTT:n tutkimuksiin MONISOPU Monipuolisella viljelykasvilajistolla satoa ja kestävyyttä, > 3/2014, rahoitus MTT, MMM, säätiöt Selvitetään millä tavoin viljelykiertoa harjoitetaan Suomessa (tilastot, kysely) Kehittää Etelä-Suomen vilja-alueelle toimivia viljelykiertoja. Tulokset julkaistaan mm. Tieto Tuottamaan oppaassa 2014 Terveyttä tattarista, ->12/2012, rahoitus MTT ja Pirkanmaan ELY-keskus Hankkeissa hyödynnetty olemassa olevia peltolohkotilastoja (TIME/MAVI sekä ProAgrian Lohkotietopankki)
3 TIKE:n/MAVI:n peltolohkotilastot kertovat
4 Taulukko 1. Eri kokoisten kasvinviljelytilojen pellon käyttö % peltoalasta (vuosi 2010). Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy
5 Taulukko 1. Eri kokoisten kasvinviljelytilojen pellon käyttö % peltoalasta (vuosi 2010). Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy Helsinki, Finland, 20-24th August 2012
6 Taulukko 1. Eri kokoisten kasvinviljelytilojen pellon käyttö % peltoalasta (vuosi 2010). Tilan peltoala (ha) < >80 Ohrat 22,60 26,25 26,45 25,35 Kaura 21,30 17,50 14,30 10,15 Kevätvehnä 7,10 11,30 14,50 17,00 Muut kevätviljat 0,30 0,40 0,40 0,30 KEVÄTVILJAT yhteensä 51,3 55,45 55,65 52,8 Rypsit/rapsit 5,65 9,30 12,05 13,70 Peruna ja sokerijuurikas 2,10 2,80 2,80 2,75 Palkokasvit 0,60 1,00 1,30 2,20 Muut kevätkylvöiset erikoiskasvit 0,20 0,20 0,25 0,35 KEVÄTKYLVÖISET ERIKOISKASVIT yhteensä 8,55 13,30 16,40 19,00 Viljelemättömät nurmet (HVP, viljelem. laitumet, suojak. ym) 9,90 9,46 9,50 9,40 Tuotantonurmet (säilörehu-, heinä-, siemen-) 17,95 12,05 9,35 8,90 Syysviljat 1,40 2,0 2,80 4,20 Kumina 1,30 1,50 1,40 1,25 Muut monivuotiset (mm. ruokohelpi) 0,75 0,43 0,32 0,18 KAKSI- JA MONIVUOTISET yhteensä 31,30 25,44 23,37 23,93 Kesanto (avo-, sänki-, viher-) 7,55 4,60 3,40 2,90 Muu pellon käyttö 1,30 1,21 1,18 1,37 YHTEENSÄ 100,00 100,00 100,00 100,00 Source: TIKE, Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry Keskitalo, M. et al th Congress of the European Society for Agronomy Helsinki, Finland, 20-24th August 2012
7 Taulukko 2. Pellon käyttö vuonna 2011 kolmen ELY-keskuksen alueella (Lähde TIKE) ELY-keskus Häme Kaakkois-Suomi Uusimaa ha % ha % ha % Viljakasvit , , ,6 Nurmet , , ,2 Rypsi ja rapsi , , ,4 Kesannot , , ,8 Luonnonhoitopelto , , ,0 Muu pellon käyttö , , ,9 Viljelty ja kesantoala yhteensä , , ,0
8 Taulukko 3. Kasvinviljelytilojen viljelykierrot , kierrossa kevätvehnää, luokittelu tilan peltoalan mukaan, pellon käyttö % peltoalasta (Lähde TIKE, Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). tilan koko <25 ha >80 ha monokultuuri 9,1 6,0 3,9 2,4 viljelty pelkkiä kevätviljoja 34,9 31,2 26,5 20,2 viljelty kevät- ja syysviljoja 4,3 4,2 4,6 5,3 viljelty kevätvehnää ja nurmea 4,4 2,5 1,8 1,5 viljelty kevätviljoja ja nurmea 8,1 7,2 5,8 5,5 viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 0,7 0,6 0,4 0,3 viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 2,4 2,4 2,1 2,0 kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 19,8 25,7 32,5 32,5 kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 2,4 3,7 5,4 8,7 mukana kierrossa palkokasveja 2,3 3,4 3,9 6,1 mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 1,7 1,9 2,1 2,5 muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 9,9 11,2 10,9 13,1
9 Taulukko 3. Kasvinviljelytilojen viljelykierrot , kierrossa kevätvehnää, luokittelu tilan peltoalan mukaan, pellon käyttö % peltoalasta (Lähde TIKE, Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). tilan koko <25 ha >80 ha monokultuuri 9,1 6,0 3,9 2,4 viljelty pelkkiä kevätviljoja 34,9 31,2 26,5 20,2 viljelty kevät- ja syysviljoja 4,3 4,2 4,6 5,3 viljelty kevätvehnää ja nurmea 4,4 2,5 1,8 1,5 viljelty kevätviljoja ja nurmea 8,1 7,2 5,8 5,5 viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 0,7 0,6 0,4 0,3 viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 2,4 2,4 2,1 2,0 kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 19,8 25,7 32,5 32,5 kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 2,4 3,7 5,4 8,7 mukana kierrossa palkokasveja 2,3 3,4 3,9 6,1 mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 1,7 1,9 2,1 2,5 muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 9,9 11,2 10,9 13,1
10 Taulukko 3. Kasvinviljelytilojen viljelykierrot , kierrossa kevätvehnää, luokittelu tilan peltoalan mukaan, pellon käyttö % peltoalasta (Lähde TIKE, Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). tilan koko <25 ha >80 ha monokultuuri 9,1 6,0 3,9 2,4 viljelty pelkkiä kevätviljoja 34,9 31,2 26,5 20,2 viljelty kevät- ja syysviljoja 4,3 4,2 4,6 5,3 viljelty kevätvehnää ja nurmea 4,4 2,5 1,8 1,5 viljelty kevätviljoja ja nurmea 8,1 7,2 5,8 5,5 viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 0,7 0,6 0,4 0,3 viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 2,4 2,4 2,1 2,0 kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 19,8 25,7 32,5 32,5 kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 2,4 3,7 5,4 8,7 mukana kierrossa palkokasveja 2,3 3,4 3,9 6,1 mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 1,7 1,9 2,1 2,5 muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 9,9 11,2 10,9 13,1
11 Taulukko 3. Kasvinviljelytilojen viljelykierrot , kierrossa kevätvehnää, luokittelu tilan peltoalan mukaan, pellon käyttö % peltoalasta (Lähde TIKE, Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). tilan koko <25 ha >80 ha monokultuuri 9,1 6,0 3,9 2,4 viljelty pelkkiä kevätviljoja 34,9 31,2 26,5 20,2 viljelty kevät- ja syysviljoja 4,3 4,2 4,6 5,3 viljelty kevätvehnää ja nurmea 4,4 2,5 1,8 1,5 viljelty kevätviljoja ja nurmea 8,1 7,2 5,8 5,5 viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 0,7 0,6 0,4 0,3 viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 2,4 2,4 2,1 2,0 kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 19,8 25,7 32,5 32,5 kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 2,4 3,7 5,4 8,7 mukana kierrossa palkokasveja 2,3 3,4 3,9 6,1 mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 1,7 1,9 2,1 2,5 muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 9,9 11,2 10,9 13,1
12 Taulukko 3. Kasvinviljelytilojen viljelykierrot , kierrossa kevätvehnää, luokittelu tilan peltoalan mukaan, pellon käyttö % peltoalasta (Lähde TIKE, Jauhiainen ja Keskitalo, 2012 unpub.). tilan koko <25 ha >80 ha monokultuuri 9,1 6,0 3,9 2,4 viljelty pelkkiä kevätviljoja 34,9 31,2 26,5 20,2 viljelty kevät- ja syysviljoja 4,3 4,2 4,6 5,3 viljelty kevätvehnää ja nurmea 4,4 2,5 1,8 1,5 viljelty kevätviljoja ja nurmea 8,1 7,2 5,8 5,5 viljelty kevätvehnää ja kesannoitu välistä 0,7 0,6 0,4 0,3 viljelty kevät ja syysviljoja sekä kesannoitu 2,4 2,4 2,1 2,0 kevätviljoja ja rypsiä tai rapsia 19,8 25,7 32,5 32,5 kevät- ja syysviljoja ja rypsiä tai rapsia 2,4 3,7 5,4 8,7 mukana kierrossa palkokasveja 2,3 3,4 3,9 6,1 mukana kierrossa perunaa ja/tai sokerijuurikasta 1,7 1,9 2,1 2,5 muut kierrot (kevätvehnän lisäksi 2-3 kasvia) 9,9 11,2 10,9 13,1
13 Taulukko 4. Tilan peltopinta-alan vaikutus pellon käyttöön: %:a kunkin viljelykasvin pinta-alasta, jossa esikasvi on ollut sama kuin viljelykasvi (Lähde TIKE). Kasvi ja esikasvi Tilan peltoala (ha) <25 ha >80 ha Syysvehnä 25,1 21,3 16,4 15,8 Kevätvehnä 54,4 44,4 38,0 33,4 Rehuohra 62,1 51,9 45,5 39,9 Mallasohra 9,3 13,6 14,2 15,1 Kaura 67,6 56,9 49,3 43,8 Syysruis 18,9 13,5 11,1 11,7 Kevätrypsi 14,0 6,4 4,4 3,4 Sokerijuurikas 78,4 63,8 54,2 45,5 Pienillä tiloilla (< 25 ha) viljellään samaa kasvia vähintään kaksi vuotta peräkkäin yleisemmin kuin suurilla
14 Taulukko 4. Tilan peltopinta-alan vaikutus pellon käyttöön: %:a kunkin viljelykasvin pinta-alasta, jossa esikasvi on ollut sama kuin viljelykasvi (Lähde TIKE). Kasvi ja esikasvi Tilan peltoala (ha) <25 ha >80 ha Syysvehnä 25,1 21,3 16,4 15,8 Kevätvehnä 54,4 44,4 38,0 33,4 Rehuohra 62,1 51,9 45,5 39,9 Mallasohra 9,3 13,6 14,2 15,1 Kaura 67,6 56,9 49,3 43,8 Syysruis 18,9 13,5 11,1 11,7 Kevätrypsi 14,0 6,4 4,4 3,4 Sokerijuurikas 78,4 63,8 54,2 45,5 Pienillä tiloilla (< 25 ha) viljellään samaa kasvia vähintään kaksi vuotta peräkkäin yleisemmin kuin suurilla
15 Taulukko 5. Kevätviljojen esikasvit %:na eri vuosien ja eri ELY-keskusten viljelyalasta (Lähde TIKE) 1995 ja 96 U VS Sat Häm Pirk Kaak -S E-Sav P-Sav P- Kar K-S E- Poh Poh P- Poh Kai Lap kesanto kevätvilja nurmet syysvilja öljykasvit muu Total ja X kesanto kevätvilja nurmet (1-v) syysvilja öljykasvit muu Total X
16 Taulukko 5. Kevätviljojen esikasvit %:na eri vuosien ja eri ELY-keskusten viljelyalasta (Lähde TIKE) 1995 ja 96 U VS Sat Häm Pirk Kaak -S E-Sav P-Sav P- Kar K-S E- Poh Poh P- Poh Kai Lap kesanto kevätvilja nurmet syysvilja öljykasvit muu Total ja X kesanto kevätvilja nurmet (1-v) syysvilja öljykasvit muu Total X
17 Taulukko 5. Kevätviljojen esikasvit %:na eri vuosien ja eri ELY-keskusten viljelyalasta (Lähde TIKE) 1995 ja 96 U VS Sat Häm Pirk Kaak -S E-Sav P-Sav P- Kar K-S E- Poh Poh P- Poh Kai Lap kesanto kevätvilja nurmet syysvilja öljykasvit muu Total ja X kesanto kevätvilja nurmet (1-v) syysvilja öljykasvit muu Total X
18 , Kuva 1 ja 2. Yksipuolisen viljelyn osuus eri viljelykasvien viljelyalasta eri jaksoina ( ; ; ). Yksipuolisuus: esikasvi = viljelykasvi (Lähde TIKE/MAVI) 0,5 0,4 0,3 0,2 Sarja1 Sarja2 Sarja3 0,1 0 Syysvehnä Syysruis Rypsi/rapsi Palkokasvit
19 Kuvat 3-5. Erikoiskasvien viljelypinta-alat 28 ja (LÄHDE: TIME/MAVI)
20 ProAgrian Lohkotietopankin tiedoista selviää
21 Taulukko 6. Eri kasviryhmien esikasvit (%:na viljelykasvin pinta-alasta) ProAgrian Lohkotietopankin vuosien aineistossa. Sävytettyjen ruutujen prosentit osoittavat osuuden, joissa viljelykasvia edelsi sama kasvi. Esikasvi Viljelykasvi peru k-vehn kesan ohra kaura S-vilja nurmi S-juu Ry-ra palko 1. Perunat 65,1 4,2 0,3 16,1 8,1 2, ,2 0,8 2. K-vehnä 0,2 44,7 3 15,2 3,8 5,9 3,3 2,9 18,4 1,5 3. Kesannot 0,1 9 67,9 9,2 5,2 2,3 3,4 0,2 2,1 0,2 4. Ohrat 0,6 27,5 2,5 39 7,6 8,7 2,5 1,5 9,3 0,1 5. Kaura 0,6 16,6 4,9 17,4 37,2 5,6 9,7 1,1 5 1,3 6. S-viljat 0,1 11,6 14,9 24,7 2,8 10, ,1 7. Nurmet 0 6,6 3,6 7,6 6,2 0,5 74,1 0,1 0,7 0,2 8. Sokerijuurikas ,4 8,1 5,9 7,2 1,7 49,8 1,3 0,6 9. Rypsit/rapsit 0,1 47,5 5,2 27,3 6,1 8,9 1,3 1 2,1 0,3 10. Palkokasvit ,2 6,4 5,8 14,7 2,8 4,2 6,1 0,3
22 Taulukko 6. Eri kasviryhmien esikasvit (%:na viljelykasvin pinta-alasta) ProAgrian Lohkotietopankin vuosien aineistossa. Sävytettyjen ruutujen prosentit osoittavat osuuden, joissa viljelykasvia edelsi sama kasvi. Esikasvi Viljelykasvi peru k-vehn kesan ohra kaura S-vilja nurmi S-juu Ry-ra palko 1. Perunat 65,1 4,2 0,3 16,1 8,1 2, ,2 0,8 2. K-vehnä 0,2 44,7 3 15,2 3,8 5,9 3,3 2,9 18,4 1,5 3. Kesannot 0,1 9 67,9 9,2 5,2 2,3 3,4 0,2 2,1 0,2 4. Ohrat 0,6 27,5 2,5 39 7,6 8,7 2,5 1,5 9,3 0,1 5. Kaura 0,6 16,6 4,9 17,4 37,2 5,6 9,7 1,1 5 1,3 6. S-viljat 0,1 11,6 14,9 24,7 2,8 10, ,1 7. Nurmet 0 6,6 3,6 7,6 6,2 0,5 74,1 0,1 0,7 0,2 8. Sokerijuurikas ,4 8,1 5,9 7,2 1,7 49,8 1,3 0,6 9. Rypsit/rapsit 0,1 47,5 5,2 27,3 6,1 8,9 1,3 1 2,1 0,3 10. Palkokasvit ,2 6,4 5,8 14,7 2,8 4,2 6,1 0,3
23 Taulukko 7. Esikasvin vaikutus viljelykasvin satoon (Lähde ProAgrian Lohkotietopankki ) Viljely kasvi Kaura Ohra Rypsit /rapsit Esikasvit Peruna Kevätvehnä Syysviljat Sokerijuurikas Palkokasvit (ei apila) Nurmet Kesanto Kaura na Muut erikoiskasvit Kevätvehnä Ohra na Rypsit /rapsit na 1681 na na Syysviljat na na
24 Taulukko 7. Esikasvin vaikutus viljelykasvin satoon (Lähde ProAgrian Lohkotietopankki ) Viljely kasvi Kaura Ohra Rypsit /rapsit Esikasvit Peruna Kevätvehnä Syysviljat Sokerijuurikas Palkokasvit (ei apila) Nurmet Kesanto Kaura na Muut erikoiskasvit Kevätvehnä Ohra na Rypsit /rapsit na 1681 na na Syysviljat na na
25 Taulukko 7. Esikasvin vaikutus viljelykasvin satoon (Lähde ProAgrian Lohkotietopankki ) Viljely kasvi Kaura Ohra Rypsit /rapsit Esikasvit Peruna Kevätvehnä Syysviljat Sokerijuurikas Palkokasvit (ei apila) Nurmet Kesanto Kaura na Muut erikoiskasvit Kevätvehnä Ohra na Rypsit /rapsit na 1681 na na Syysviljat na na
26 Monipuolistamisen hyödyt: Kevätviljojen sato paranee, kun kierrossa on muutakin kuin viljaa Taulukko 9. Muiden kasvien vaikutus kevätviljojen satoon (kg/ha) nelivuotisessa viljelykierrossa sekä esikasvina verrattuna pelkkään viljan viljelyyn ProAgrian Lohkotietopankin aineistossa. Kiertotarkastelu (4 vuotta) Esikasvitarkastelu Kaksisirkkaisten tuoma sadonlisäys kevätviljasatoihin viimeisenä vuotena vs. jos kierrossa on samaa tai toista kevätviljaa Parhaan esikasvin tuoma sadonlisäys kevätviljoille vs. jos esikasvina samaa tai toista kevätviljaa Viljojen sato kg/ha, kun myös muita kasveja kierrossa Viljojen sato kg/ha, kun kierrossa vain kevätviljaa Viljojen satovaihtelut kg/ha, kun esikasvina eri kasveja Viljojen sadot kg/ha, kun esikasvina vain kevätviljaa Kaura 3577 (325) (662) 3472 Kevätvehnä 3490 (133) (563) 3828 Ohra 3764 (123) (570) 3607
27 Monipuolistamisen hyödyt Kevätviljojen katetuotto A paranee, kun kierrossa on muutakin kuin viljaa Taulukko 10. Muiden kasvien vaikutus kevätviljojen katetuottoon (e/ha) nelivuotisessa viljelykierrossa sekä esikasvina verrattuna pelkkään viljan viljelyyn ProAgrian Lohkotietopankin aineistossa. Kiertotarkastelu Esikasvitarkastelu (4 vuotta) Kaksisirkkaisten tuoma katetuottoa lisäys kevätviljoille viimeisenä vuotena vs. jos kierrossa on samaa tai toista kevätviljaa Parhaan esikasvin tuoma katetuottoa lisäys kevätviljoille vs. jos esikasvina samaa tai toista kevätviljaa Myös muita kasveja Vain kevätviljaa Muita kasveja Vain kevätviljaa Kaura 1055 (189) (204) 766 Kevätvehnä 967 (25) (210) 853 Ohra 921 (46) (342) 799
28 TULOKSIA ULKOMAILTA
29 8 Vehnäsato pellavan jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaidewww.regional.org.au/au /asa/2008/concurrent/rotations/5 786_angusjf.htm Kuva 6. Öljypellavan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa pellavan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Pellavan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
30 8 Vehnäsato pellavan jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaidewww.regional.org.au/au /asa/2008/concurrent/rotations/5 786_angusjf.htm Kuva 6. Öljypellavan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa pellavan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Pellavan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
31 Vehnäsato pellavan jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha 23 tapausta 35:sta -> öljypellavan viljelystä vehnän esikasvina oli selvää hyötyä 11 tapausta 35:sta -> öljypellavan esikasvihyöty oli hyvin vähäinen 1 tapaus 35:stä -> öljypellavasta oli vehnän esikasvina oli haittaa LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaidewww.regional.org.au/au /asa/2008/concurrent/rotations/5 786_angusjf.htm Kuva 6. Öljypellavan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa pellavan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Pellavan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
32 8 Vehnäsato canolan jälkeen tn/ha LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaide a/2008/concurrent/rotations /5786_angusjf.htm Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha Kuva 7. Canolan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa canolan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Canolan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
33 8 Vehnäsato canolan jälkeen tn/ha LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaide a/2008/concurrent/rotations /5786_angusjf.htm Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha Kuva 7. Canolan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa canolan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Canolan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
34 8 Vehnäsato canolan jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha 11 tapausta 35:sta ei hyötyä 3 tapausta 35:stä - haittaa 21 tapausta 35:stä >canolasta vehnän esikasvin on ollut hyötyä LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaide a/2008/concurrent/rotations /5786_angusjf.htm Kuva 7. Canolan esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa canolan viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Canolan esikasvivaikutus vehnälle oli keskimäärin 0,85 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
35 Vehnäsato tn/ha palkokasvien jälkeen Vehnäsato tn/ha vehnän jälkeen Vehnäsato vehnän (X) ja herneen (Y) jälkeen Vehnäsato vehnän (X) ja härkäpavun (Y) jälkeen Vehnäsato vehnän (X) ja sinilupiinin (Y) jälkee LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Kuva 8. Palkokasvien esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa palkokasvien viljely esikasvina nosti vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Vehnän saama sadonlisä herneen jälkeen oli keskimäärin 1,1 tn/ha ja lupiinin jälkeen 1,8 tn/ha. Vertailu tehty 4 tn vehnäsatoon (vehnävehnä) Australian Society of Agronomy, Adelaide
36 10 Vehnäsato kauran jälkeen tn/ha Vehnäsato vehnän jälkeen tn/ha LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaidewww.regional.or g.au/au/asa/2008/concur rent/rotations/5786_angu sjf.htm Kuva 9. Kauran esikasvivaikutus vehnälle verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn. Apuviivaa ylempänä olevat pisteet kuvaavat tilanteita, joissa kauran viljely esikasvina On nostanut vehnien satoja vehnän monokulttuuriin verrattuna. Keskimäärin kauran esikasvivaikutus oli vehnällä keskimäärin 0,47 t/ha. Vertailuna 4 tn/ha vehnäsato (vehnä-vehnä).
37 MTT:N KENTTÄKOKEIDEN TULOKSIA
38 Lohko A VIII N MONISOPU Koe (Ilmala) 6 m 5.kerr 4. kerr 6 m Su oja 4 kevätvehnä 8 öljy- 1 härkä- 6 valkopellava papu lupiini 7öljyhamppu 2kaura 3 kevät- 5 tattari 1 härkä- 4 kevät- 6 valko- 3 kevät- 5 tattari 7öljyrypsi papu vehnä lupiini rypsi hamppu 2kaura 8 öljypellava Suoja 6 m kylvösyv 1. kylvö yys viljat 5 cm valkolupi ini 3-4 cm 6 m 3. kerr 6 m härkäpa pu 8 cm 2.kylvö Kylvösy v Koejäsenten kylvö öljypel 2-4cm 1 härkäpapu 8.5. öljyha 2 cm 2 kaura 8.5. kevätryp 1-2 cm 3 kevätrypsi mSuoja 4 kevätvehnä 7öljyhamppu 5 tattari 1 härkäpapu 8 öljypellava 3 kevätrypsi 6 valkolupiini 4 kevätvehnä kylvösyv 3. kylvö yys 5 tattari tattari 2-4cm 6 valkolupiini öljyhamppu öljypellava 1. kerr kerr 6 m 2kaura Suoja Su oja 5 tattari 1 härkä- 6 valkopapu lupiini 8 öljypellava 3 kevätrypsi 2kaura 7öljyhampp u 4 kevätvehnä 3 kevätrypsi 7öljyhamppu 8 öljypellava 1 härkä- 5 tattari 4 kevätpapu vehnä 2kaura 6 valkolupiini Suoja
39 Tutkimuskysymykset 1 Onko esikasveilla merkitystä? Mitkä ovat vaikuttavat mekanismit ja ovatko ne eri kasveilla erilaiset Ilmeneekö esikasvien merkitys myös toisena tai kolmantena vuotena viljeltyyn vehnään? Minkä esikasviarvo on paras eli mikä esikasvi lisää vehnän satoa eniten?
40 Sato kg/ha Vehnäsato 2010 Vehnäsato 2011 Vehnäsato 2012 Keskiarvo ESIKASVIT (2009) Kuva 10. Eri esikasvien vaikutus kevätvehnän (kruunu) satoihin (kg/ha) vuosina MTT:n kokeessa 819.
41 Vehnäsato 2011 Vehnäsato 2012 Keskiarvo Kuva 11. Eri esikasvien vaikutus kevätvehnän (Kruunu) satoihin (kg/ha) vuosina MTT:n kokeessa 820
42 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään Taulukko 11 kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) ESIKASVI 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava
43 Taulukko 11 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava X X= Eri esikasvien antama satohyöty keskimäärin (kg/ha), kun kasvia viljellään ennen kevätvehnää
44 Paras satohyöty ensimmäisenä vehnävuotena Taulukko 11 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon, verrattuna kevätvehnään kevätvehnän jälkeen (kg/ha +/-) 1. sato (819) 1. sato (820) 2.sato (819) 2. sato (820) Keskim. 1.sato Keskim. 2.sato Härkäpapu Kaura K-rypsi K-vehnä Tattari Lupiini Öljyhamppu Öljypellava X X= Eri esikasvien antama satohyöty keskimäärin (kg/ha), kun kasvia viljellään ennen kevätvehnää Paras satohyöty toisena vehnävuotena
45 % kevätvehnäsadosta kevätvehnän jälkeen KOE 820, esikasvit kylvettiin 2010, vehnä kylvettiin ,30 1,25 1,20 1,15 1,10 53 % 58 % 46 % 63 % 50 % 57 % 59% 1,05 1,00 71 % 0,95 0,90 0,85 Esikasvi Kuva 12. Kevätvehnän sato esikasvien jälkeen (% kevätvehnästä kevätvehnän jälkeen) ja pistelaikun voimakkuus vuonna LÄHDE: KESKITALO, M., HAKALA, K., JAUHIAINEN, L., KÄNKÄNEN, H Erikoiskasvit kevätvehnän esikasveina. In: Toim. Nina Schulman. Maataloustieteen Päivät 2012, Viikki, Helsinki : esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 29: p. 19.
46 Taulukko 13. Arvio esikasvien/välikasvien merkityksestä vehnälle silloin, kun vehnäsadoksi on yksipuolisessa viljelyssä määritetty 4 tn/ha. Mekanismi Vehnälle saatavat lisäkilot (t/ha) Viljanmustatyvitaudin hillitseminen 0.5 Muiden juuristotautien hillitseminen 0.3 Canola-kasvin jättämä typen merkitys 0.1 Palkokasvien vetykaasujen lannoitusvaikutus 0.4 Sienijuurien (AMF) kasvun hillitseminen (by non-host crops) Palkokasvien jättämä typen merkitys 0.5 LÄHDE: Angus JF et al. (2008). The value of breakcrops for wheat. Proceedings 14th Conference, Australian Society of Agronomy, Adelaide
47 Johtopäätökset 1 Kasvintuotantotilojen viljely hieman monipuolistunut vuosien välillä, mikä johtuu etupäässä erilaisten öljykasvien ja nurmien viljelyn lisääntymisestä. Edelleen useita viljelykasveja viljellään ainakin 2 vuotta peräkkäin Alle 25 hehtaarin tiloilla heikommat mahdollisuudet tuotannon monipuolistamiseen kuin suuremmilla. Suurilla tiloilla (>80 ha) yksipuolinen viljanviljely vähäisintä. Tilakoon suureneminen on auttanut tuotannon monipuolistamisessa.
48 Johtopäätökset 2 Esikasvien merkitys riippuu vuodesta ja esikasvista, esikasvilla ei aina edullista vaikutusta Keskimäärin kaikki tutkittavat esikasvit lisäsivät vehnän satoa ensimmäisenä ja toisena vehnävuotena Härkäpapu, kaura ja rypsi -> vehnäsato parani eniten ensimmäisenä vehnävuotena ( kg/ha) Tattari, lupiini ja öljypellava -> vehnäsato parani eniten toisena vehnävuotena ( kg/ha) Kolmannen vuoden vaikutus vielä epäselvää?
49 Johtopäätökset 3 Esikasvit vaikuttivat seuraavana viljeltävään eri tavoin 1. Pistelaikun hillintä 2. Maahan jäänyt typpi Vaikutus riippui kasvista Yleensä, mitä enemmän typpeä jäi maahan, sitä suurempi kevätvehnäsato saatiin Poikkeus: kevätvehnä ja tattari, joilla maahan jääneellä typellä oli negatiivinen vaikutus 3. Vaikutukset maan rakenteeseen olivat myös mahdollisia, mutta niitä ei todennettu.
50 Johtopäätökset 4 ProAgrian lohkotietopankin aineistossa katetuotto A-oli suurempi, kun 4-vuoden kierrossa oli kevätviljojen lisäksi myös muita kasveja Ennustettavuus paranisi, kun Lohkotietopankin aineistoon saadaan lisää tietoa myös samoilta tiloilta.
51 KIITOS! Kuva M. Keskitalo
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja Voitelua viljelykiertoon öljykasveilla Lisää tuottoa rypsillä, rapsilla ja pellavalla 14.2.2013 Somero 13.3.2013 Lahti Marjo Keskitalo
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan viljelypäivät Somerolla Lounaismaan Osuuspankki 17.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi Esitys pohjautuu.
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus
Säästääkö monipuolinen viljelykierto tuotantopanoksia ja energiaa Viljelisinkö biokaasunurmia? Miten peltoviljelyn energiakulutusta voisi vähentää? Hyvinkää18.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon
Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen
Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJIEN KOULUTUKSEN 4. PÄIVÄ: Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Tampere, Ahlmanin auditorio, ti 4.6.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
Uusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén
Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.
Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 20.3.2013 1 Tausta ja tavoitteet
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017
Kannattavuus on avainasia Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9 milj. euroa 150 työntekijää Viljatilan johtaminen/kannattavuus
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun 2019 Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi Sisältö Mitä tulee huomioida vuoden 2019 suunnittelussa? Miten varautua vuoden 2020 muutoksiin?
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
20.3.2013. Kuva: Matti Teittinen
Kansallinen siementuotannon tuki päättyi 21. (Timotein siementuen alasajo meneillään.) EU:n siemen ja lisäysmateriaalilainsäädännön uudistuminen. Sertifioidun siemenen alhainen käyttöaste. Kuva: Matti
Reijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus
Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus 1.12.2017 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi Ruuan tuotannon haasteita
Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä
Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi Esitelmän tulokset liittyvät Luonnonvarakeskuksen
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006
15.1.2007 Sivu 1 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä Vehnä yhteensä Ruis elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Råg Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total Rye näringscentral Ala Sato
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g
Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?
1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää
Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS
Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus
PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki SUPERIOR CARAWAY
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän Lähde: Peltonen-Sainio
Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo
Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon
Kasvinsuojeluaineiden. riski-indikaattori. Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden riski-indikaattori Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus 16.1.2018 Indikaattorin tarkoitus Tunnistaa riskialueet Auttaa kasvinsuojeluaineiden pintavesiseurannan
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018
Viherryttämistuki Kevät 2018 Mirka Holmén Esityksen sisältö Viherryttämistuen muutokset 2018 Uudet kasvikoodit Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen muutokset Ekologisen alan vaatimuksen muutokset 2 1 Uudet
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Excelissä toimivalla tilastosovelluksella Pirttijärvi, Reijo 2019 Kaikki alkaa tilastosta Perinteinen taulukko ja ehkäpä vielä kuva Tilastojen lähde: Ruokavirasto;
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu
ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto
Ympäristö ja viljelyn talous
Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?
Speltti, kuituhamppu, öljypellava ja kvinoa
Speltti, kuituhamppu, öljypellava ja kvinoa Uusilla kasveilla markkinoille, Kaustinen 7.2 ja Kalajoki 8.2 Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi GSM 050 520 2296 Kg/ha 3rd year. Yield
VALKUAIS- JA PALKOKASVIT
VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki
Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Pinta-ala,
Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:
Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista
Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1
Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime
PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT
PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT Perustuki (Tilatuki) EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu tuki Maksetaan vain aktiiviviljelijöille, jotka jättävät vuosittain tukihakemuksen
Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierto luomussa Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Luonto esimerkkinä? Millainen on viljavien luonnontilaisten alueiden kasvillisuus? 2 2012 Rajala J.
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Saaristomeren valuma-alueiden viljelyssä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys suotavaa Paimion- ja Aurajoen valumaalueiden viljelyn kuvausta Biomassa-Atlaksen avulla Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari
LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY
LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY u 1 Esimerkkitila Lasse Luomu Kokonaispinta-ala 40 hehtaaria 35 hehtaaria peltoa 5 hehtaaria pellon
Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu
KYLVÖAIKOMUKSET 15.2.2007 - Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tutkija: Petri Pethman Työnro: 72049, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS
Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013
Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855
Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;