Maakuntien väliset kauppavirrat Aluepanos-tuotosseminaari

Transkriptio

1 Maakuntien väliset kauppavirrat 2002 Aluepanos-tuotosseminaari

2 1 Johdanto! Kauppavirtojen mallinnus perustuu harvoin suoraan tietoon alueiden välisestä viennistä ja tuonnista (Harris & Liu 1997)! Kauppavirtatiedon vähäinen käyttö johtuu pääosin valtakunnallisesti tehdyistä tilastoista.! Panos-tuotosmallien tulokset riippuvat kuitenkin kauppavirtojen arviointitavasta

3 2 Kauppavirtojen estimointimenetelmät! Ideaalitapauksessa kauppavirtamatriisi tuotetaan suoralla kyselytutkimuksella kaikille talouden toimijoille. Määränpäämaakunta Määränpäämaakunta Maakunta 1 Maakunta 2 Maakunta 20 Maakunnat 1-20 Maakunta 1 Maakunta 1 Lähtö- Maakunta 2 Lähtö- Maakunta 2 maakunta maakunta Maakunta 20 Maakunta 20! Estimointi tehdään kuitenkin usein epäsuoria arviointimenetelmiä, kuten sijaintiosamäärämenetelmää tai gravitaatiomallia käyttäen

4 3 Rahtivirtamalli ja tilastoaineisto! Tuotanto- ja kuljetustilastot yhdistetään mallissa.! Rahtivirtamalli olettaa, että hyödyke kuljetetaan aluetilinpidon tuotospaikasta rahtitiedoista ilmenevään määräpaikkaan.! Kyselytutkimuksessa kysyttäisiin sitä vastoin, mistä tuotteet on ostettu tai mihin ne on myyty

5 Tutkimusvuosi 2002 Tilastoaineisto Vuosi Havaintojen lukumäärä Hyödykeluokitus Tutkimuksessa käytetyt muuttujat Aluetilinpidon tuotostieto PRODCOM Toimipaikka, tuote, myydyn tuotteen arvo ja kunta. Tieliikenteen kuljetustilasto NST/R 42 Lähtö- ja määränpääkunta, tuote ja paino. Rautatieliikenteen kuljetustilasto NST/R 24 Lähtö- ja määränpääkunta, tuote ja paino. Lentoliikenteen n/a Lähtö- ja määränpääasema kuljetustilasto ja paino. Ilmailulaitoksen tuotetta Lähtö- ja määränpääasema rahtitilastot ja paino. Merenkulkulaitoksen tuotetta Lähtösatama ja vesistö, rahtitilastot määränpääsatama, tuote ja paino. Tullin ulkomaankauppatilasto SITC Tuote, kuljetustapa, arvo ja paino

6 Tieliikenteen kuljetustilastosta poistettiin havaintoja! Tieliikenteen kuljetustilastosta jätettiin pois havainnot, joissa rekkakuljetus oli alkanut rautatieasemalta, lentokentältä tai satamasta ja päättynyt samaan maakuntaan.! Vastaavasti jätettiin pois myös ne havainnot, joissa rekkakuljetus päättyi lähtömaakunnassa sijaitsevalle rautatieasemalle, lentokentälle tai satamaan

7 4 Rahtivirtamallin estimointi! Malli olettaa, että maakunnan viennin arvo jakautuu rahtien painon (tonnien) mukaisesti.! Jos maakunta a on esimerkiksi vienyt tuotetta g 80 tonnia maakuntaan b ja 20 tonnia maakuntaan c tulokseksi saadaan, että 80% maakunnan a viennistä suuntautuu maakuntaan b ja 20% maakuntaan c.! Estimointitulokset riippuvat hyödykeluokituksesta: jos samassa tuoteluokassa olevien hyödykkeiden arvo ei eroa, malli toimii

8 ! Estimointituloksia säädettiin siten, että maakunnan vienti kotimaahan ja ulkomaille ei ollut sen tuotantoa suurempaa.! Tietty osuus tuotannosta jäi omaan maakuntaan ja loput vietiin muille alueille

9 5 Rahtivirtamallin kehittyminen Gradussa (2005) käytetty malli Myyntitieto hyödyketilastosta Vientitieto yritysten rakennetilastosta Vienti Suomen ulkopuolelle Suomen sisäiseen Kauppaan jääneet tuotteet Rahtivirtamalli Vienti Suomeen

10 Aluepanos-tuotostutkimuksessa (2006) käytetty malli Aluetilinpidon tuotostieto Vientitieto yritysten rakennetilastosta Tullin ulkomaankauppatilaston tuontitiedot Rahtivirtamalli Vienti Suomesta ulkomaille, vienti Suomesta Suomeen ja tuonti ulkomailta Suomeen

11 6 Tulokset Vienti muihin maakuntiin Uusimaa V.-Suomi Pirkanmaa P.-Pohjanmaa Satakunta Itä-Uusimaa Pohjanmaa E.-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Kainuu Ahvenmaa K.-Pohjanmaa Ulkoalue Miljoonaa euroa

12 Tuonti muista maakunnista Uusimaa Pirkanmaa V.-Suomi Satakunta P.-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjanmaa E.-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa K.-Pohjanmaa Kainuu Ahvenmaa Ulkoalue Miljoonaa euroa

13 7 Yhteenveto! Rahtivirtamalli aliarvioi pienien maakuntien välistä kauppaa.! Koska suurin osa ulkomaanviennistä tapahtuu satamien kautta, olisi tärkeää yhdistää kuljetusketjut, jotka syntyvät alkuperäisen lähtö- ja määräpaikan välillä.! Kuljetustilastojen tuoteluokitus tulisi jakaa tarkemmalle tasolle