Selvitys Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen yhteistyön tiivistämisestä ja organisoinnin kehittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen yhteistyön tiivistämisestä ja organisoinnin kehittämisestä"

Transkriptio

1 Selvitys Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen yhteistyön tiivistämisestä ja organisoinnin kehittämisestä Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen työryhmä

2 2

3 Selvitys Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen yhteistyön tiivistämisestä ja organisoinnin kehittämisestä Tausta: Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 hyväksyttiin kevään 2010 aikana seutuhallituksessa ja kaikissa kaupunkiseudun valtuustoissa. Ohjelmassa varaudutaan uuden asukkaan lisäykseen kaupunkiseudulla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaupunkiseudun väkiluku olisi asukasta. Ohjelmassa esitetään useita erilaisia asuntopoliittisia tavoitteita ja keinoja, joilla tullaan vastaamaan tästä kasvusta johtuvaan asuntojen kysyntään. (Liite 1) Seutuhallitus päätti kokouksessaan , että asuntopoliittisen ohjelman laatinut seudun kuntien edustajista koostuva asuntopoliittinen työryhmä jatkaa työskentelyään ja vastaa asuntopoliittisen ohjelman vaiheittaisesta toteuttamisesta ja käynnistää toimenpiteet vuoden 2010 osalta. Kaupunkiseudun asuntopoliittisesta ohjelmasta ja seudun muista yhdyskuntasuunnittelun hankkeiden linjauksista on johdettu kuntayhtymälle toiminnallisia tavoitteita vuosille 2010 ja 2011, jotka ovat kirjattu kuntayhtymän ko. vuosien talousarvioihin. Asuntopoliittisen ohjelman toteuttamista koskevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2011 ovat: Seudullisen asuntotoimen toteuttamismahdollisuudet on selvitetty ja päätökset kunnissa tehty. Keskitehokkaan asuin- ja täydennysrakentamisen talotyyppien mallintaminen yhteistyössä yliopistojen kanssa käynnistetty. Asuntopoliittinen työryhmä tekee tässä selvityksessään kymmenen esitystä miten seudun kuntien välistä asuntopoliittista yhteistyötä voitaisiin kehittää eri asuntopolitiikan alueilla ja miten tämä toiminta organisoitaisiin. Vakiintuneiden yhteistyömuotojen kehittämisen lisäksi esitetään myös uusia asuntopoliittisia yhteistoiminta-alueita. Esitykset koskevat seudun asuntopoliittisessa ohjelmassa nimettyjä jatkotoimenpiteitä seudullisen asuntopolitiikan kehittämiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden yksityiskohtaisemmat kuvaukset on esitetty liitteissä Lisäksi esitetään arvio esitysten kustannusvaikutuksista. 3

4 Esitykset 1. Kaupunkiseudun asumisen ja rakentamisen tilastoaineisto Kaupunkiseudun kuntien välistä vakiintunutta tilastoaineistoyhteistyötä jatketaan ja julkaisun sisältöä kehitetään tarpeenmukaisesti. (Liite 2) 2. Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan seuranta ja raportointi 3. Asuntotuotannon seuranta ja suunnittelu Vuokra-asuntotilanteen jatkuva seuranta laajennetaan koko kaupunkiseudun alueelle Tampereen käyttämän mallin pohjalta. (Liitteet 3 ja 4) Asuntotuotantoarvion tekeminen laajennetaan koko kaupunkiseudun alueelle Tampereen käyttämän mallin pohjalta. (Liitteet 5 ja 6) 4. Erityisryhmien asumisen kehittämisen jatkotyö Seudun erityisryhmien asumistarpeiden ennakointityö ei ole lähtenyt vielä liikkeelle. Kuntien edustajat kokoontuvat käsittelemään aihetta syksyllä Ensivaiheessa yhteistyö kohdistuu tiedonhankintaan, asiakkaiden segmentointiin ja palvelutarpeiden pohdintaan. Erityisryhmien asumisen seudullinen kehittäminen tullaan kohdistamaan kolmelle aihealueelle, joissa yhteistyön hyödyt ovat suuret. Ensinnäkin kunnat alkavat tehdä yhteistyötä erityisryhmien asumisen määrällisten ja laadullisten tarpeiden määrittelyssä ja ennakoinnissa. Toiseksi yhteistyötä palvelutarjonnassa kuntien rajaalueilla parannetaan. Kolmanneksi seudullisella yhteistyöllä voidaan palvella paremmin asiakasryhmiä, joiden kysynnän kokonaisvolyymi on yksittäisissä kunnissa pieni. 5. Selvitys keskitehokkaan rakentamisen mahdollisista malleista Keskitehokkaan rakentamisen mallien selvitys on käynnistetty Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja Tampereen teknisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen yhteistyönä. Hankkeessa suunnitellaan lukuvuoden aikana keskitehokasta asuntorakentamista viiden kaupunkiseudun kunnan alueelle. Harjoitustyössä etsitään suunnitteluratkaisuja ja ideoita kohdealueiden jatkosuunnittelun pohjaksi. Harjoitustyö käynnistyy lukukauden alkaessa syyskuussa 2011 ja valmistuu keväällä Kuntien kaavoittajat voivat olla mukana ohjaamassa työskentelyä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää sekä harjoitustyökohteiden kaavoituksessa että muissa keskitehokkaan rakentamisen hankkeissa seudulla. (Liite 7) 4

5 6. Rahoitusyhteistyö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa koskien lainoitusta ja investointiavustuksia Rahoitusyhteistyötä ARA:n kanssa asuntoinvestointien toteuttamisessa ei toistaiseksi aloiteta. Seudun kuntien kesken on aloitettu yhteistyö, jonka tavoitteena on selkeyttää ja sovittaa yhteen valtion tukemaan asuntotuotantoon tarkoitettujen tonttien enimmäishintoja. Nykyisin seudun kuntien ns. ARA-tonttien enimmäishinnoissa on merkittäviä eroja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) voi myöntää korkotukilainoja vuokra-asuntojen, vuokratalojen ja asumisoikeustalojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai hankkimiseen. Niin ikään se voi myöntää investointiavustuksia erityisryhmien vuokra-asuntojen ja vuokratalojen rakentamiseen, peruskorjaukseen tai hankintaan korkotukilainojen yhteydessä. Lainoja ja avustuksia haetaan ARA:n määrääminä aikoina sen vahvistamilla lomakkeilla. Hakemukset jätetään hankkeen sijaintikuntaan. Kunta antaa hankkeesta lausunnon, jossa tulee ottaa kantaa hankkeen soveltuvuuteen kunnan asuntokantaan ja asuntomarkkinatilanteeseen. Lisäksi kunnan sosiaali- ja terveystoimen tulee ottaa kantaa niihin erityisryhmien investointihankkeisiin, jossa asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita ja niiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. Lainoitukseen liittyen kunta antaa vuosittain ARA:lle asuntomarkkinaselvityksen kunnan asunto-oloista. Tällä hetkellä kukin kaupunkiseudun kunta antaa itsenäisesti ARA:lle lausuntonsa alueelleen suunnitelluista hankkeista. Kuntien tiiviimmällä yhteistyöllä lainoituskohteiden valinnassa voisi saavuttaa entistä enemmän seudullista voimaa ARA:n suuntaan. Varsinkin erityisryhmien hankkeiden osalta yhteistyötä tulisi lisätä. 7. Asuntojen ja asuinrakennusten korjausrakentamisen avustustoiminta ja neuvonta Asuntojen ja asuinrakennusten korjausrakentamisen avustustoimintaan ja neuvontaan kuuluvat tehtävät tullaan hoitamaan keskitetysti Tampereen asuntotoimessa. Kunkin kaupunkiseudun kunnan kanssa sovitaan minkälaisella mallilla toimitaan eli mitkä em. tehtävistä ne siirtävät Tampereen asuntotoimen hoidettavaksi. Keskittäminen ei tule vaikuttamaan valtion tulo- ja menoarviossa energia- ja korjauskustannuksiin varattujen määrärahojen jakamiskäytäntöihin, vaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tulee edelleen päättämään ja jakamaan vuosittain määrärahat kuntakohtaisesti. Tampereen kaupungin rakentamisen ja asumisen energianeuvonta palvelu RANE tulee tukemaan seudun korjausrakentamisen neuvontaa. (Liite 8) 5

6 8. Asuntotarjonnan markkinointi, asuntojen vuokrauksen yhteistyö ja yritysten asuntopalvelun kehittäminen 9. Asumisoikeusyhteistyö Tampereen Asuntotori-malli laajennetaan kattamaan koko kaupunkiseutu. (Liitteet 9, 10 ja 11) Kaupunkiseudun kunnat solmivat kahden väliset yhteistyösopimukset, joilla asumisoikeuslain mukaiset kunnalle määrätyt tehtävät siirretään Tampereen kaupungin asuntotoimen tehtäviksi. (liite 12) 10. Kaupunkiseudun asuinalueiden kehittämistä toteutetaan tapauskohtaisesti, nykyisillä yhteistyötavoilla Henkilöstöresurssit ja kustannusvaikutukset Kaupunkiseudun asuinalueiden kehittämistä toteutetaan tapauskohtaisesti nykyisillä yhteistyötavoilla. Esityksen seudun asuntopoliittisen yhteistyötoiminnan operatiivinen hoitaminen edellyttää tässä vaiheessa, että asuntotorilla jo oleva toriemännän vakanssi siirrettäisiin Tampereen Vuokratalosäätiöltä Tampereen kaupungin asuntotoimelle, ja että asuntotoimen henkilökuntaa lisättäisiin yhdellä henkilöllä. Kustannukset henkilöstöresursseista yhteensä noin /vuosi. Lisäksi tullaan huomiomaan mahdolliset muut käyttökustannukset. Kustannukset jaetaan seudun kuntien kesken suhteessa kunkin kunnan asukaslukuun. Järjestelyistä aiheutuvien kustannusten kuntakohtaisia säästöjä ei tässä tarkastella. Liitteet: Liite 1. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma; saatavilla Tampereen kaupunkiseudun kotisivuilta Liite 2. Kaupunkiseudun asumisen ja rakentamisen tilastoaineisto Liite 3. Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan seuranta ja raportointi Liite 4. Asuntoyhteisöjen kuukausiraporttilomake Liite 5. Asuntotuotannon seuranta ja suunnittelu Liite 6. Asuntotuotantoarvion tekemisessä käytettäviä tilastoja ja aineistoja Liite 7. Selvitys keskitehokkaan rakentamisen mahdollisista malleista 6

7 Liite 8. Asuntojen ja asuinrakennusten korjausrakentamisen avustustoiminta Liite 9. Asuntotarjonnan markkinointi, asuntojen vuokrauksen yhteistyö ja yritysten asuntopalvelun kehittäminen Liite 10. Asuntotorin toimintakertomus vuodelta 2010 Liite 11. Asuntotorin toimintaan osallistuvat yhteisöt ja niiden asuntokanta Liite 12. Asumisoikeusasiat 7

8 Liite 2. Kaupunkiseudun asumisen ja rakentamisen tilastoaineisto Tausta ja nykytila Tampereen kaupunkiseudun (seutukunnan v saakka) asuntorakentamisesta, asuntokannasta, asuntojen hinnoista ym. asumiseen liittyvistä seikoista on julkaistu vuosittain vuodesta 2005 lähtien Asuminen ja rakentaminen nimistä tilastojulkaisua. Julkaisun sisällön on suunnitellut Tampereen kaupunkiseudun asumisen työryhmä, joka koostuu seudun kuntien edustajista. Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryhmän asuntotoimi on koonnut aineiston yhdessä talous- ja strategiaryhmän tietotuotannon ja laadunarvioinnin kanssa. Julkaisu perustuu Tilastokeskuksen ja kuntien omiin tietoihin. Asuntotoimi on vastannut julkaisun toimittamisesta ja painatuksesta. Julkaisun kustannukset on jaettu seudun kuntien kesken. Asuminen ja rakentaminen julkaisun sisältö on muodostunut kahdesta osata. Ensimmäisessä osassa, jonka nimenä on Väestö ja muuttoliike, esitetään tilastollisia taustatietoja Tampereen kaupunkiseudun väestöstä ja muuttoliikkeestä, niiden muutoksista ja erilaisia ennusteita väestön tulevasta kehityksestä. Julkaisun toisessa osassa, Asuminen ja rakentaminen, esitetään tilastotietoja Tampereen kaupunkiseudun asuntokannasta ja tuotannosta, asuntojen rakentamisen ja korjaamisen valtionavuista sekä muusta asumisen liittyvistä seikoista. Molempien osien alussa on tiivistelmä aiheiden kehityspiirteistä. Niiden jälkeen esitetään taulukot ja kuviot, joissa on kuntia ja koko kaupunkiseutua koskevat yksityiskohtaiset vuosittaiset tiedot. Useissa taulukoissa ja kuvioissa vertaillaan Tamperetta kehyskuntiin. Lisäksi tietoja esitetään myös muista kaupungeista, Pirkanmaasta ja koko maasta. Julkaisu on jaettu paperiversiona seudun kuntien ja paikallisten rakennusliikkeiden lisäksi eri yhteistyötahoille valtakunnallisesti sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin edustajille. Julkaisu on saatavilla myös internetistä Tampereen kaupungin kotisivuilta. Jatkotoimenpiteet Asuminen ja rakentaminen -julkaisussa tullaan jatkossa huomioimaan ja seuraamaan kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa asetettujen asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi tilastoinnissa tullaan huomioimaan keskeiset valtakunnalliset asuntopoliittiset muutokset, kuten valtion uusien asuntopoliittisten tuki- ja avustusmuotojen käyttöönotto Tampereen kaupunkiseudulla. Julkaisua tullaan hyödyntämään myös kaupunkiseudun ja valtion välisessä sopimuspohjaisessa yhteistyössä. 1

9 Liite 3. Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan seuranta ja raportointi Tampereen kaupungin asuntotoimen vuokra-asuntojen raportointijärjestelmä ja sen laajentamisen edellytykset muihin kaupunkiseudun kuntiin Tavoite Raportointijärjestelmän tavoitteena on olla yksi merkittävä kaupungin oma väline vuokraasuntotilanteen jatkuvaan seurantaan. Sillä seurataan vuokra-asuntojen kysyntää ja tarjontaa sekä tällä hetkellä että arvioidaan tulevaa kehitystä. Taustaa Tampereella erityisesti suuri opiskelijoiden määrä (yliopistoissa ja ammattikorkeakoukuissa on tällä hetkellä noin opiskelija) ja heidän opiskelunsa alkaminen ja päättyminen rytmittävät osaltaan vuokra-asuntotilannetta. Kovimmillaan kysyntä on alkusyksystä. Tampereella onkin jouduttu turvautumaan 2000-luvulla yhtä vuotta lukuun ottamatta tilapäismajoitukseen. Tämän vuoksi tilannetta seurataan opiskelija-asuntoyhteisöjen omistamien vuokra-asuntojen osalta erikseen, vaikka opiskelijat sijoittuvatkin myös muihin vuokra-asuntoihin. Muita merkittäviä vuokra-asuntojen kysyntään välittömästi ja nopeasti vaikuttavia tekijöitä on muun muassa muuttoliikkeen kulloinenkin vallitseva kehitys, omistusasuntomarkkinatilanne ja yleinen taloudellinen tilanne. Vuoden 2008 finanssikriisi näytti viimeksi kuinka myös taloudellinen tilanne voi nopeasti ja voimakkaasti vaikuttaa myös vuokra-asuntojen kysyntään ja vuokra-asuntotilanteeseen. Kysyntään vaikuttavia tekijöitä on myös paljon muita ja ne ovat kytköksissä paitsi taloudelliseen tilanteeseen myös muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tämänkin vuoksi on vaikea tarkasti arvioida lähiajan tilannetta ilman raportointia. Vuokra-asuntotilanteen ongelmallisuutta kuvaa seuraava esimerkki. Tiedämme esimerkiksi kuinka paljon kaupungissa on opiskelijoita ja kuinka paljon uusia opiskelijoita on tulossa syksyllä, silti vuokra-asuntojen todellista kysyntää on vaikea ennustaa tarkasti. Opiskelijalla on asumisensa järjestämiseen useita vaihtoehtoja ja mikä niistä lopulta toteutuu, on paljolti kiinni kulloisenkin ajankohdan vallitsevasta kokonaistilanteesta. Vuokra-asuntojen tarjontaa on jonkin verran helpompi arvioida. Tampereella tiedetään mikä kaupungissa oleva vuokra-asuntokanta on ja osataan myös arvioida seuraavien kolmen vuoden tuleva tuotanto. Kuitenkaan ei pystytä tarkalleen arvioimaan, mikä tule olemaan olemassa olevassa kannassa vaihtuvuus. Pääosa uusista vuokrasopimuksista tehdään kuitenkin vanhasta kannasta vapautuneisiin vuokra-asuntoihin. Mikä asuntojen vaihtuvuus kulloinkin on riippuu mm. vuokra-asuntojen kysynnästä, taloudellisesta tilanteesta ja omistusasuntomarkkinoista. Tämän vuoksi raportoinnissa kerätään tietoa myös vuokraasuntoyhteisöjen toiminnallisesta tilanteesta tiettyjen tunnuslukujen avulla. Kerättävän tiedon avulla pystytään myös paremmin hahmottamaan lähiajan tilannetta. Vuokra-asuntotilannetta seurataan myös tilastokeskuksen vuokrien neljännesvuosi- ja vuositilaston avulla (mukana vain isot kaupungit). Erityisesti tilastojen uusien 1

10 vuokrasopimusten vuokrien kehitys kertoo osaltaan markkinatilanteesta. Vuokra-asunnot eivät ole asuntomarkkinoiden irrallinen saareke ja tämän vuoksi on seurattava myös omistusasuntomarkkinoita. Niitä seurataan Tampereella tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen neljännesvuositilaston neliöhintojen ja tehtyjen kauppojen määrien avulla (mukana vain isot kaupungit). Uusien asuntojen rakentamistilanteen kehittymistä seurataan jatkuvasti rakennusvalvonnan tilastojen avulla ja uusien asunto-osakkeiden kauppojen vilkkautta seurataan eri markkinointijulkaisuista. Vuosittain tehtävässä asuntotuotantoennusteessa käsitellään erikseen myytävien uusien kerros- ja rivitaloasuntojen määriä. Tämä antaa myös pohjaa näkemykselle Tampereella vallitsevasta omistusasuntomarkkinatilanteesta. Tietojen hyödyntäminen Yksi suunnitelmallisen toiminnan peruslähtökohta on nykytilanteen kartoitus. Tähän raportointi tuo suoraan vastauksen vuokra-asuntotilanteen osalta. Myös suunnitelmien toteutumisen seurantaan raportointi tuo jatkuvaa tietoa. Se auttaa myös selvittämään nykytilanteeseen johtaneita syitä. Onko esimerkiksi arvioitu toteutuva vuokra-asuntotuotanto riittävä vallitsevaan kysyntään nähden ja mitä kaupunki voi asiassa tehdä. Pitkän ajan suunnitelmat tehdään tietyistä lähtökohtaoletuksista lasketulle teoreettiselle tarpeelle. Esimerkiksi taloudellinen tilanne vaikuttaa hyvin voimakkaasti siihen realisoituuko oletettu tarve kysynnäksi. Kaupungilla on merkittävä vuokra-asuntokanta (28 % markkinaosuus), jonka omistus on jakaantunut usealle eri yhtiölle. Kaupungin asuntopoliittiseen omistajaohjaukseen tarvitaan tietoa kokonaistilanteesta. Kaikki vuokra-asuntomarkkinoilla toimivat yhteisöt tarvitsevat tietoa kaupungissa vallitsevasta vuokra-asuntotilanteesta verratakseen sitä omaansa. Myös yhteisöjen keskinäinen yhteistyö raportoinnin avulla lisääntyy. Mukana oleva asuntokanta Tampereella raportoinnissa olevat asuntoyhteisöt edustavat noin 58 % kaikista kaupungissa olevista vuokra-asunnoista. Siinä on mukana sekä arava- että vapaarahoitteisia vuokraasuntoja. Kaupungin omia tai hallinnoimia asuntoja raportointikannasta on noin 50 %. Näin mukana olevan asuntokannan edustavuus on monipuolinen ja riittävä johtopäätösten tekemiseen. Tiedon keruun järjestelmä Kukin raportointiyhteisö toimittaa asuntotoimeen oheisen excel-pohjaisen lomakkeen (ks. liite 3) sähköisesti kuukausittain sovitun aikataulun mukaisesti. Kussakin yhteisössä on nimetty henkilö, joka toimittaa tiedot. Tiedot ovat normaaleja tämän päivän vuokraasuntoyhteisöjen toimintaa kuvaavia lukuja. Samoja lukuja ja tunnuslukuja käsitellään mm. yhteisöjen hallitusten kokouksissa ja yhteisöjen tilinpäätöstiedoissa esitellään useimmiten myös vastaavia tietoja. Kun kullakin yhteisöllä on oma hakujärjestelmänsä, tämä aiheuttaa joihinkin tietoihin harhaisuutta hakemusten päällekkäisyyksien vuoksi (sama hakija jättää hakemuksen usealle eri yhteisölle). Ongelma koskee hakemusten määrää ja hakujonoa. Kun kukin yhteisö toimittaa nämäkin tiedot vain numeerisessa muodossa, tällöin ei päästä selville kuinka moni 2

11 eri hakija on jättänyt hakemuksen tai kuinka monta eri hakijaa on asuntojonossa raportointiyhteisöissä yhteensä. Tätä tilannetta on selvitetty aika ajoin tehtävällä päällekkäisyysselvityksellä, jolloin saadaan selville hakijoiden todelliset määrät. Tietojen työstäminen Tiedoista tehdään kuukausittain yhteenvetokaaviot. Kolmannesvuosittain laaditaan laajempi selvitys vuokraustoiminnan tilanteesta, joka sisältää sekä sanallisen yhteenvedon että kaaviot. Kustakin vuodesta laaditaan vielä erikseen vuosiraportti, jossa käydään läpi vuoden tilanne ja sen kehitys sekä odotettavissa oleva tulevan vuoden kehitys. Missään vaiheessa yhteenvedoissa ei näy yhtiökohtaisia tietoja. Tilanne analysoidaan erikseen opiskelijaasuntojen ja muiden vuokra-asuntojen osalta. Raportoinnin käynnistämisen perusedellytysten selvittäminen kunnassa: riittääkö kunnalle kerran vuodessa ARA:lle tehtävään asuntomarkkinaselvitykseen kerättävät tiedot vuokra-asuntotilanteesta vai siirrytäänkö jatkuvaan seurantaan (onko tilanne suhteellisen vakaa vai jatkuvasti muuttuva). onko raportoinnista saatavalla lisätiedolla käyttöä kunnan tavoitteelliseen toimin taan (raportointi on vain väline). selvitettävä mitkä yhtiöt ovat halukkaita lähtemään mukaan ja kuka yhtiössä vastaa tietojen toimittamisesta ( kunnan omat yhtiöt, yleishyödylliset yhtiöt ja yksityiset yhtiöt ). onko mukaan lähtevien yritysten asuntokanta tarpeeksi riittävä ja edustava johtopäätösten tekemistä varten kunnan asuntomarkkinatilanteesta (vertaa Tampereen tilanne). jos raportointi laajennetaan yksittäisten kuntien lisäksi koskemaan koko kaupunkiseutua olisi tärkeää, että kaikki kunnat lähtisivät mukaan järjestelmään (Tampereen osuus koko kaupunkiseudun vuokra-asuntokannasta on 82 %, näin volyymia olisi oltava muualtakin riittävästi). Kaupunkiseudun vuokra-asuntotilanteen jatkuva seuranta Seurannan laajentaminen kaupunkiseudulle edellyttää, että mukaan lähtevien kuntien osalta edellisessä kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät. Niiden vuokra-asuntoyhteisöjen osalta, jotka toimivat myös Tampereella, kaupungin asuntotoimi selvittää niiden halukkuutta ja mahdollisuutta lähteä mukaan raportointiin ja sen alueelliseen laajentamiseen. Tiedon keräämisen mukana olevilta yhteisöiltä, tiedon työstämisen ja raportin tekee Tampereen kaupungin asuntotoimi. Vuokra-asuntotilanteen selvitys tehdään kuntakohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös koko kaupunkiseudusta. Raportti lähetetään kuntiin ja mukana oleviin yhteisöihin kolmannesvuosittain. 3

12 Liite 4. Asuntoyhteisöjen kuukausiraporttilomake TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI PL 487, Tampere Kari Linnanen, puh: , fax: ( raportointiaineisto ) : muu sähköposti: Yhteisön nimi KUUKAUSIRAPORTTI Kuukausi Yhteisön oma asuntokanta asuntojen määrä kpl asuntopaikkojen määrä kpl 1) Tyhjänä olevien asuntojen määrä kpl 2) asuntopaikkojen määrä kpl joista korjaustöiden tai perusparannuksen vuoksi tyhjillään : asuntoja kpl asuntopaikkoja kpl 3) Vapautumassa olevien asuntojen määrä kpl asuntopaikkojen määrä kpl 4) Valmistumassa olevien asuntojen määrä kpl asuntopaikkojen määrä kpl Voimassa olevien hakemusten määrä (asuntojono) Raportointikuukauden aikana jätetyt uudet hakemukset kpl kpl 5) Uusien vuokrasopimusten määrä tarkasteltavalla kaudella kpl Vuokrasopimuksia päättynyt tarkasteltavalla kaudella kpl Yleistä: Tietoina käytetään kunkin kuukauden viimeisen arkipäivän poikkileikkaustietoja tai KAUDEN ( raportoitavan kalenterikuukauden ) kertymätietoja 1) Asunnon ollessa tyhjillään ( ei vuokratuloa ) poikkileikkausajankohdan tieto annetaan 1

13 riippumatta tilanteeseen vaikuttavista syistä 2) Mikäli asuntopaikkoja on, täytetään myös tämä kohta ( esim. opiskelija-asunnot ) 3) Vapautumassa olevilla tarkoitetaan asuntoja, joiden vapautuminen on kirjallisesti vahvistunut 4) Tarkoitetaan aikajaksoa, jolloin asunnot on ilmoitettu haettaviksi ja jatkuu kohteen valmistumiseen saakka. Tämän jälkeen yhteisön oma asuntokanta kasvaa. 5) Ilmoitetaan vain niiden sopimusten määrä, jotka on solmittu asukkaan ja yhteisön välillä 2

14 Liite 5. Asuntotuotannon seuranta ja suunnittelu (talotyypit, hallintamuodot, erityisryhmät jne.) Tampereen kaupungin asuntotoimen asuntotuotantoarvioiti ja sen laajentamisen edellytykset muihin kaupunkiseudun kuntiin Tavoite Tavoitteena on arvioida seuraavien kolmen vuoden markkinaehtoinen uudisasuntotuotannon määrä. Arviossa eritellään valmistuvat asunnot talotyypeittäin ja hallintamuodoittain. Myös kerros- ja rivitaloihin valmistuvat omistusasunnot arvioidaan, samoin asuntojen rahoitusmuoto sekä ensimmäisen vuoden osalta myös sijoittuminen kaupunginosittain. Viimeisin julkaistu Tampereen asuntotuotantoarvio löytyy osoitteesta Tietojen hyödyntäminen Asuntotuotantoarvion päästään jo hyvissä ajoin vertaamaan toteutuvaa tuotantoa ja sen rakennetta suunniteltuun tuotantoon ( asunto-ohjelma ). Päästään myös paremmin selvittämään syitä eroihin ja mitä kunta voisi mahdollisesti tehdä kääntääkseen kehitystä tavoiteltuun suuntaan. Asuntoalan toimijat saavat tietoa tulevasta arvioidusta uudistuotannosta ja voivat näin arvioida sen vaikutuksia asuntomarkkinatilanteeseen. Käytettävät tietolähteet Arvion tekemisen pohjana on asuntojen omistajille, rakennuttajille ja rakentajille tehtävä kysely. Arvion tekemisessä käytetään lisäksi tilastoja ja aineistoja, jotka ilmenevät liitteestä 1. Tietojen työstäminen Asuntotuotantoarvio tehtiin Tampereella ensimmäisen kerran vuonna Tällöin kävi selville, että arvion tekeminen systeemillä, jossa kyselyn ulkopuolinen tuotanto (lähinnä erillispientalot) lisätään kyselystä saatavaan yhteenvetoon, ei johda riittävän tarkkaan lopputulokseen. Ensimmäisenä vuonna kokonaistuotantoarvion virhemarginaali oli 12 %. Mainittakoon, että tällöin esimerkiksi kyselyn antama rivitaloasuntojen tuotanto oli 82 % suurempi kuin toteutunut tuotanto. Arvion tavoitteena on saavuttaa viiden prosentin osumatarkkuus ensimmäisen arviovuoden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyselyn antamaan tietoon on suhtauduttava varauksellisesti. Näin on myös menetelty vuoden 2000 jälkeen. Näin osumatarkkuus on myös pysynyt selvästi alle tavoitteen ainoastaan vuosi 2008 tekee poikkeuksen. Ensimmäisen arviovuoden tärkein lisätietolähde, joka auttaa kyselyn tuoman tiedon kriittiseen tarkasteluun on rakennusvalvonnan tietojärjestelmä. Ensimmäisen vuoden kohteet ovat pääosin jo valmiiksi suunniteltuja. Tässä mielessä kohde, jolle rakennuslupa on myönnetty tai jo aloitetussa kohteessa töiden edistymisestä kertova tieto, antaa vahvistusta kyselystä saadulle tiedolle. Myös ARA-kohteiden lainoituksen käsittelyvaiheen selvittäminen tuo lisävalaisua asiaan. 1

15 Toisen ja kolmannen vuoden osalta ollaan jo lähtökohdissaan epävarmemmalla pohjalla. Vuodesta 2002 lähtien myös toisen ja kolmannen vuoden kyselyn tietoja on muokattu, koska osumatarkkuus osoittautui niin huonoksi (virhemarginaali kymmeniä prosentteja). Vuodesta 2002 lähtien virhemarginaali arviossa toisena vuonna kerrostaloissa on ollut keskimäärin noin viisi prosenttia, kun pelkästään kyselyn perusteella se olisi ollut noin 50 %. Vastaavasti rivitaloissa arvion virhemarginaali on ollut keskimäärin 28 % ja kyselyn 78 %. Toisen ja kolmannen vuoden tietojen muokkauksessa osittaista lisätietoa tuovat samat tietolähteet kuin ensimmäisen vuoden osaltakin. Tärkeää lisätietoa tuo myös asemakaavoitusohjelma ja laajempien alueiden vahvistuvat asemakaavat sekä kaupungin luovuttamat tontit. Kuitenkin pääosan arvioinnissa muodostaa käsitys siitä kuinka paljon uusia omistusasuntoja Tampereen omistusasuntomarkkinat nielevät kulloisessakin taloudellisessa tilanteessa. Tässä mielessä tärkeä lisätietolähde on vanhojen osakeasuntojen hintojen ja kauppojen kehitys ja sen tuleva arviointi sekä uusien myymättömien asuntojen määrän kehitys. Vuokraasunnoissa pohjaa antavat raportointi, joka kertoo vuokra-asuntojen markkinatilanteesta. Toisaalla rahoitusehtojen ja rahan saatavuuden seuranta sekä rakennuskustannusten kehityksen seuranta antavat lisätietoa vuokra-asuntojen rakentamiseen. Väkiluvun kehitys ja sen jakaantuminen eri tekijöihin antaa viitteitä asuntojen kokonaiskysynnän muutoksista. Viimekädessä kysymys on kuitenkin kulloisenkin arviointiajankohdan käytettävissä olevien tietojen pohjalta arvioida seuraavien kolmen vuoden asuntomarkkinatilanteen kehittymistä. Asuntotuotantoarvion laajentamisen edellytysten selvittäminen kunnassa Kunnan kannalta peruskysymys on tehdäänkö kunnassa jo asuntotuotantoarvioita ja onko Tampereella käytettävällä menetelmällä saatavissa lisätietoa ja hyötyä kunnan käyttöön. Samanlaisen osumatarkkuuden saavuttaminen kuin Tampereella on hyvin haasteellinen. Arvion tekemisessä ei ole käytettävissä samoja tilastoja ja aineistoja kuin Tampereen osalta. Tilastokeskuksen julkaisemien neljännesvuositilastojen (asuntojen vuokratilasto ja vanhojen asunto-osakkeiden hintatilasto) alueellinen peittävyys on vajavainen. Ne ovat saatavissa vain Tampereen osalta. Näin jatkuva tuntuma markkinatilanteen kehitykseen jää osittain puutteelliseksi. Vastaavat vuositilastot julkistetaan taas niin myöhään, että niitä ei ole käytettävissä arvion tekemisen yhteydessä. Myös uudistuotannon rakenne aiheuttaa jo sinällään ongelmia arvion tekemiseen. Esimerkiksi vuonna 2009 kehyskunnissa kerrostalojen osuus oli 28 % ja Tampereella 81 %. Kerrostalojen tuotanto on pitkäjänteisempää ja paremmin ennakoitavaa kuin rivi- ja erillispientalojen. Pelkän kyselyn tuomaa osumatarkkuutta tulee parantaa seuraavilla kunnan toimenpiteillä: Arvion tekijällä on oltava rakennusvalvonnan selainpohjaisiin tietojärjestelmiin pääsy lukijaoikeuksilla edellyttäen lisäksi, että sieltä on saatavissa samat tiedot kuin Tampereella (Tampereella käytössä Facta-kuntarekisterin rakennusvalvontaosa). Järjestelmästä kerätään seuraavia tietoja. Isojen kohteiden (rivi- ja kerrostalot) seuranta alkaa luvan jättövaiheesta ja päättyy kohteen valmistumiseen. Tällä järjestelyllä myös varmistetaan kohteiden oikeat 2

16 osoite- ja kiinteistötiedot sekä lopulliset asuntomäärät. Myös tietojärjestelmästä saataviin valmiisiin rakennusvalvonnan tilastoihin (jätetyt lupahakemukset, myönnetyt rakennusluvat, aloitetut kohteet ja valmistuneet kohteet) on oltava on-line pääsy. Järjestelmän luomista, jossa arvion tekijälle tulee jatkuvasti tieto hyväksytyistä asemakaavoista (jos sisältävät asuntokohteita) ja mahdollisuus niiden katselemiseen verkossa. Järjestelmän luomista, jossa arvion tekijälle tulee jatkuvasti tieto kunnan luovuttamista asuntotonteista. Kunta toimittaa paikallisista rakentajista, rakennuttajista ja asuntosijoittajista nimilistan yhteystietoineen kyselyn tekemistä varten. Kunta toimittaa ARA-kohteista koontilistan, josta selviävät mm. jätetyt uudet hakemukset ja varaus- tai hintapäätöksen saaneet kohteet. Kaupunkiseudun asuntotuotantoarvion tekeminen Asuntotuotantoarvion tekemisen laajeneminen kaupunkiseudulle vaatii, että mukaan lähtevät kunnat toteuttavat edellisessä kohdassa esitetyt toimenpiteet. Näistä yhteystietojen toimittaminen on kertaluonteinen vain käynnistysvaiheessa tarvittava. Tarvittavan kyselyn ja sen työstämisen tekee Tampereen kaupungin asuntotoimi. Kysely tehdään kerran vuodessa. Asuntotuotantoarvio tehdään sekä kuntakohtaisena että yhteenvetona mukana olevista kunnista. Asuntotuotantoarviot lähetään kuntien lisäksi myös kyselyyn osallistuville yrityksille sekä tiedotusvälineille. Asuntotuotantoarviossa ei näy yrityskohtaisia tietoja. Asuntotuotantoarviota tullaan hyödyntämään kaupunkiseudun ja valtion välisessä sopimuspohjaisessa yhteistyössä. 3

17 Asuntomarkkinajulkaisut Pellervon Taloudellinen tutkimuslaitos: Aluellisten asuntomarkkinoiden kehitys työpaperit Liite 6. Asuntotuotantoarvion tekemisessä käytettäviä tilastoja ja aineistoja KL Tarvittava / käytettävä tieto Lähde Rakentamiskysely Vuonna 2011 kysely lähti 62 yritykselle / yhteisölle ja vastauksia saatiin 60 Kaavoitustilanne Asemakaavoitusohjelma ( Kuntatoimisto:päätöspöytäkirjat ) Vahvistetut asemakaavat, rivi ja kerrostalokohteet ( Kuntatoimisto:päätöspöytäkirjat ) ) Tonttitilanne Kaupungin luovuttamat tontit, rivi ja kerrostalokohteet ( Kuntatoimisto:päätöspöytäkirjat ) Rakentamistilanne Jätettyjen ja myönnettyjen rakennuslupien seuranta ( Facta kuntarekisteri:rakennusvalvonta osa ) Aloitettujen ja valmistuvien kohteiden seuranta ( Facta kuntarekisteri:rakennusvalvontaosa ) Isojen kohteiden ( rivi ja kerrostalot ) toteutumisen jatkuva seuranta ( Facta kuntarekisteri:rakennusvalvontaosa ) Toimijoiden tietokanta Rakennusliikkeitten, rakeuttajien ja asuntosijoittajien nimilistaa pidetään yllä nettisivujen, markkinointijulkaisujen ja rakennusvalvonnan tietojen avulla ( asuntotoimi ) Väestönkehitys Väkiluvun kasvun kuukausittainen seuranta ( Tilastokeksus ) Vuokra asuntotilanne Vuokra asuntojen kuukausittainen markkinatilanne raportoinnin avulla ( asuntotoimi ) Vuokratilastojen seuranta ( Tilastokeskuksen neljännes ja vuositilastot ) vuokra, osaomistus ja asumisoikeuskohteiden korkotukilainojen tilanteen seuranta ( asuntotoimi ) Omistusasuntotilanne Hintatilastojen seuranta ( Tilastokeskuksen neljännes ja vuositilastot ) Markkinajulkaisujen seuranta ( mm. etuovi.com, oikotie.fi, kotiavain.com, jokakoti.fi ), tulevien kohteiden käynnistyminen ( ennakkomarkkinointi ), käynnissä olevien kohteiden valmistumisajankohta Kotitalouksien myönnettyjen asuntolainojen lainakannan ja korkotason seuranta ( Suomen pankki ) Myymättömien valmistuneiden omistusasuntojen seuranta ( asuntotoimi, TTY:Tratta ) Rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja asuntosijoittajien kotisivut

18 Liite 7. Selvitys keskitehokkaan rakentamisen mahdollisista malleista Keskitehokas rakentaminen Asuntopoliittisessa ohjelmassa perustellaan keskitehokkaan rakentamisen selvittämistä sillä, että seudun rakennesuunnitelma edellyttää tiivistä rakentamista joukkoliikenteen laatukäytävillä, erityisesti rautateiden asemanseuduilla ja raitiovaunulinjojen äärellä. Lisäksi ohjelmassa todettiin, että asuntotuotannon monipuolistamisen edistämiseksi teetetään selvitys uusista asumiskonsepteista ja talotyypeistä, jotka ovat pienimittakaavaisia tai mittakaavoja yhdisteleviä, mutta maankäytön tehokkuudeltaan kaupunkiseudun tarpeisiin riittäviä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja Tampereen teknisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen yhteistyönä suunnitellaan lukuvuoden aikana keskitehokasta asuntorakentamista viiden kaupunkiseudun kunnan alueelle. Harjoitustyössä etsitään suunnitteluratkaisuja ja ideoita kohdealueiden jatkosuunnittelun pohjaksi. Harjoitustyö käynnistyy lukukauden alkaessa syyskuussa 2011 ja valmistuu keväällä Kuntien kaavoittajat voivat olla mukana ohjaamassa työskentelyä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää sekä harjoitustyökohteiden kaavoituksessa että muissa keskitehokkaan rakentamisen hankkeissa seudulla. Keskitehokas rakentaminen on vielä vakiintumaton käsite. Kansainvälisten esimerkkien valossa sitä voidaan luonnehtia mm. seuraavilla ominaisuuksilla: sisältää kaupunkimaisen elämäntavan piirteitä, mutta ei ole täysin urbaania keskustojen tapaista kaupunkimaista asumista ei lähiömäistä, vaan sijoittuu olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja tiivistäen sekoittunutta rakennetta, jossa asuminen, työnteko ja palvelut lomittuvat yhteen sisältää uusia typologisia ratkaisuja: pientalomaista kerrostaloasumista, kuten kerrospientaloja, pienkerrostaloja ja kaupunkivilloja sekä myös palvelevia toimintoja sisältäviä hybriditaloja ekologisesti kestävää asumista, joka sijoittuu hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärelle Keskitehokkaiden alueiden laskennalliselle tehokkuudelle ei ole tarkkoja määritelmiä. Korkeudeltaan alueet ovat usein 1-5 kerroksisia, keskeisintä on mittakaavojen ja typologioiden lomittuminen. Tässä harjoitustyössä keskitehokasta asuinrakentamista tarkastellaan erikokoisten kuntien olemassa olevan taajamarakenteen sisään ja liikenteellisesti hyviin paikkoihin sijoittuvana rakentamisen vaihtoehtona. Suunnittelutehtävä ja yleiset tavoitteet Tehtävänä on suunnitella keskitehokas asuinkortteli yhdelle kohdealueista. Suunnittelun tavoitteena on uusien asumiskonseptien ja monipuolisten talotyyppien kehittäminen kohdealueiden jatkosuunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on rakennustaiteellisesti korkeatasoinen ja asuntoarkkitehtuuriltaan innovatiivinen ratkaisu. Suunnittelussa huomioitavia teemoja ovat esimerkiksi: asuntotypologian kehittäminen kaupunkirakenteen, asuinrakennuksen ja asunnon tasolla asumismuotojen ja kaupunkimaisten elinympäristöjen monipuolistaminen, esimerkiksi: hybriditalot, asumisen ja työn yhdistäminen, yhteisöllinen asuminen 1

19 yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen kestävän rakentamisen toteuttaminen (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Suunnittelutehtävä sisältää kortteli- rakennus- ja asuntotason tarkastelun. Tarkastelutason mittakaava voi hieman vaihdella kohdealueesta ja tekijän lähestymistavasta riippuen. Pääpaino on kuitenkin kortteli- ja talotyyppikehittelyssä. Laajoilla suunnittelualueilla tekijä valitsee suunnitelmastaan korttelin johon keskittyy ja siitä edelleen rakennuksen tai rakennukset jotka suunnittelee tarkemmin. Kaikissa kohteissa tavoitteena on monipuolinen asuntojakauma. Yhteistiloja sekä palvelu- ja liiketiloja voi esittää tekijän harkinnan mukaan. Ratkaisuun on osoitettava tarvittavat tilavaraukset huolto- ja teknisille tiloille sekä pysäköinnille. Ratkaisuille ei ole asetettu tarkkoja laajuus tai tehokkuustavoitteita. Suunnittelussa tavoitellaan innovatiivisia asuntorakentamisen ratkaisuja niin typologian, laajuuden kuin kaupunkikuvan suhteen. Suunnittelualueet Kangasala, Lehtipainon alue Noin 1 ha kokoinen suunnittelualue sijaitsee Kangasalantien varrella, hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Alueelta on Kangasalan keskustaan 2 km ja Tampereen keskustaan 15 km. Alueella on tällä hetkellä tyhjä tehdashalli sekä tyhjä huonekaluverstas ja -myymälä, jotka harjoitustyössä oletetaan purettaviksi. Lähiympäristössä on jälleenrakennuskauden pientaloja. Alue on kaavassa merkitty työpaikka-alueeksi, mutta asemakaava on tarkoitus muuttaa. Täydennysrakentamisella tavoitellaan matalaa, mutta kerrostalomaista ja monipuolista korttelirakennetta. Kangasalantien liikennemelu on huomioitava suunnittelussa. Suunnitelmien odotetaan sisältävän erityisesti rohkeita rakennus- ja asuntotason ideoita. Orivesi, Asematien alue Suunnittelualueena on Asematien alue, joka sijaitsee radan varrella Oriveden rautatieaseman lähellä n. 3 km päässä keskustasta. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 2,8 hehtaaria ja alueen omistaa Oriveden kaupunki. Alue on kaavassa merkitty yritysalueeksi, mutta asemakaava on tarkoitus muuttaa. Luonteeltaan alue on avointa peltoa radan varrella. Suunnittelussa on huomioitava radan aiheuttama meluhaitta. Pirkkala, ns. Soljan alue Alue sijoittuu aivan Pirkkalan keskustan tuntumaan ja Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävän varrelle. Etäisyys torille on n. 650 m. Alueelle on valmisteilla uusi asemakaava, joka käsittää myös Soljantien itäpuolisen alueen. Yleiskaavassa alueelle on esitetty merkinnät AP ja AK sekä alueen läpäisevä luontoyhteys. Alue on kooltaan n. 5 ha. Tavoitteena on kohtalaisen tiivis korttelirakenne, jossa katutila on tärkeässä roolissa. Alueesta toivotaan jalankulkupainotteista ja miljööltään monimuotoista ja tunnelmaltaan iloista. Tavoitteena on talotyypistöltään rikas alue. Erityistä huomiota tulee kiinnittää julkiseen ja puolijulkiseen kaupunkitilaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys. Tampere, Taatala-Nirva Suunnittelualueena on market-alue Taatalan kaupunginosassa. Alue sijaitsee Helsingin moottoritien lähellä, n. 4 km Tampereen keskustasta etelään. Lähiympäristössä on pientaloasutusta sekä Koivistontien varrella lähipalveluja ja hieman tehokkaampaa 2

20 rakentamista. Alueelta on hyvät bussiyhteydet keskustan suuntaan. Suunnittelualue on kooltaan n. 4 ha. Alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Ylöjärvi, Ranta-Laatu Alue sijaitsee Keijärven rannalla Ylöjärven keskustan pohjoispuolella. Rinteeseen sijoittuva suunnittelualue on kooltaan n. 4,5 ha. Lähiympäristössä on lähinnä rivitaloja ja pienimittakaavaisia asuinkerrostaloja. Tavoitteena on suhteellisen tiivis alue, jossa erityyppiset ja -korkuiset rakennukset on sovitettu yhteen. Rakentamisen toivotaan olevan korkeintaan 4-kerroksista. Asuntojen ja niihin liittyvien ulkotilojen yksityisyyteen sekä lähiympäristön laatuun on kiinnitettävä huomiota. Liikenne alueella osoitetaan ensisijaisesti lännestä Laaduntietä pitkin. Autopaikkoja alueelle osoitetaan 1/asunto, lisäksi vieraspaikkoja. Pysäköinti toteutetaan maanpäällisenä. Rantaviivaa voi kevyesti muokata ja hyödyntää rakentamiseen, mutta rannan tulee säilyä yleisessä käytössä. Myös rannan ulkoilureitin jatkuvuus on turvattava. 3

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 1

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 1 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 1 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Kuntajohtajakokous 15.1.2010 Seutuhallitus

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Kangasala n Lempäälä n Nokia n Orivesi n Pirkkala n Tampere n Vesilahti n Ylöjärvi www.tampereenseutu.fi Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) 21.1.2010

TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) 21.1.2010 TAMPERE MUISTIO 9/2009 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 7.12.2009 klo 9.15 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnos 15.10.2009 Net Effect Oy /Sampo Ruoppila, 15.10.2009 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus 27.5.2015 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

MONISTEITA 1 / 2011 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2011-2013

MONISTEITA 1 / 2011 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2011-2013 MONISTEITA 1 / 2011 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2011-2013 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 15.2.2011 Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina 2011-2013 SISÄLTÖ sivu Johdanto 1 Taustaa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2010 1 (7) ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2010 1 (7) ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/2010 1 (7) KAUPUNKISEUDUN Aika 15.4.2010 klo 9.00 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja)

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TAMPEREEN ASUNTOTUOTANTOARVIO VUOSILLE 2016 2018

TAMPEREEN ASUNTOTUOTANTOARVIO VUOSILLE 2016 2018 TAMPEREEN ASUNTOTUOTANTOARVIO VUOSILLE 2016 2018 TAMPEREEN ASUNTOTUOTANTOARVIO VUOSILLE 2016 2018 Tampereen kaupunki asuntotoimi KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Asuntotoimi http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tutkimukset-ja-julkaisut/julkaisut.html

Lisätiedot

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 26.1.2005 5) Voimaatulo 01.01.2002 1 Toimiala, kokoonpano ja vastuualue Rakennuslautakunnan yleisenä tehtävänä on rakennustoiminnan ja

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2561/02.07.00/2015 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2014-2016

ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2014-2016 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 214-216 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 2.4.214 SISÄLTÖ sivu Johdanto 1 Taustaa vuosien 214-216 arviolle Vuoden 213 kehitys Uudistuotanto 1 Vanhojen asunto-osakkeiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Kuntajohtajakokous 15.1.2010 Seutuhallitus 24.3.2010 2 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1602/02.07.00/2015 34 Kolmen asuntotontin vuokraus Gumbölestä Skanska Talonrakennus Oy:lle, kortteli 71020 tontit 10, 11 ja 12 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki 12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta LIITE 1. TAULUKOT JA KUVIOT Taulukko 1. Ympäristönsuojelun käytössä olevat henkilöstöresurssit vuonna 2012 ja arvioitu eläköityminen v. 2020 mennessä Asukkaita Ammatillinen

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 13.04.2015 Sivu 1 / 1 5322/10.00.02/2014 33 Kolmen kerrostalotontin vuokraus ja kahden kerrostalotontin varaus Espoon keskuksesta sekä yhden kerrostalotontin varaus Saunalahdesta (Suviniityn ja Saunalahden

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

MONISTEITA 1 / 2013 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2013-2015

MONISTEITA 1 / 2013 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 2013-2015 MONISTEITA 1 / 213 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 213-215 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 22.2.213 Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina 213-215 SISÄLTÖ sivu Johdanto 1 Taustaa vuosien

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki.

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyyntö Tietolan alueen tonttien luovutuksesta *Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyynnön sisältö Yleistä

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 6 27.01.2016. 6 Asianro 251/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 6 27.01.2016. 6 Asianro 251/10.00.02.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja / () Asianro /0.00.0.0/ Kaivannonlahden kerrostaloalueen tonttien suunnitteluvaraaminen valtion tukeman asuntotuotannon (ARA) toteuttamista varten Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone

MUISTIO 1 (5) 05.04.2007 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ. Aika 27.3.2007 klo 12.00. Asuntotoimi, neuvotteluhuone MUISTIO 1 (5) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 27.3.2007 klo 12.00 Paikka Läsnä Asuntotoimi, neuvotteluhuone Harstila Pekka Hartman Jaakko Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Heinävä Auli Kangasniemi

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot