TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) KAUPUNKISEUDUN Aika klo 9.00 Paikka Läsnä Poissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Heinävä Auli Kangasniemi Ritva Lahtinen Markku Männikkö Markku Nurminen Mikko Nurminen Päivi Penttilä Tuomo Rikala Päivi Lehtinen Jarmo (sihteeri) Lampinen Tarja (kokouksen sihteeri) Hakola Jorma Hietamäki Mari Reiskanen Seppo 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Pekka Hinkkanen avasi kokouksen ja kävi läpi edellisen kokouksen muistion pidetyssä kokouksessa viimeisteltiin Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittista ohjelmaa, sivuttiin lyhyesti rakennesuunnitelmaa ja kuultiin selostus kaupunkiseutusuunnitelmien seurantaja arviointiryhmän vierailusta Tampereen kaupunkiseudulle. Muistioon ei ollut huomauttamista. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus on päättänyt, että asuntopoliittinen työryhmä jatkaa työskentelyään ja vastaa asuntopoliittisen ohjelman vaiheittaisesta toteuttamisesta ja käynnistää toimenpiteet vuoden 2010 osalta 2. Kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma on seudun kuntien hyväksyttävänä. Ohjelma on hyväksytty Nokian kaupunginhallituksessa ja Ylöjärven kaupunginhallituksessa Pirkkalan kunnanhallitus on hyväksynyt (äänin 4 vastaan 6 puolesta) ohjelman. Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjelman ja valtuustossa ohjelma käsitellään Vesilahden kunnanhallitus

2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) käsittelee ohjelmaa , minkä jälkeen se käsitellään valtuustossa. Lempäälän kunnanhallituksen käsiteltävänä ohjelma on ja valtuuston käsiteltävänä Kangasalan kunnanhallitus käsittelee ohjelmaa kokouksessaan ja valtuusto toukokuussa. Orivedellä ohjelma on kaupunginhallituksen käsittelyssä ja valtuustossa toukokuussa. Pekka Hinkkanen tiedusteli mitä kohtia seutuhallitus on nostanut esille asuntopoliittisesta ohjelmasta. Auli Heinävä vastasi, että seudullisen asuntotoimen selvittämisen ja Ara-hakemusten yhteishaun. Seudullisen asuntopolitiikan jatkotoimenpiteiksi on ohjelmaan kirjattu: 1. Kaupunkiseudun asumisen ja rakentamisen tilastoaineisto Työryhmä, jonka päätehtävä on ollut asumisen ja rakentamisen tilastoaineisto kerääminen, jatkaa toimintaansa. Työryhmälle voidaan suunnata muitakin toimintoja; mihin muuhun ryhmää voisi tarvita. 2. Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan seuranta ja raportointi 3. Asuntotuotannon seuranta ja suunnittelu (talotyypit, hallintamuodot, erityisryhmät jne.) 4. Erityisryhmien asumisen kehittämisen jatkotyö Eeva Päivärintaa pyydetään kutsumaan koolle saman sosiaalisen asumisen työryhmän, joka valmisteli erityisryhmien asumista koskevan osuuden asuntopoliittiseen ohjelmaan. Työryhmän toimeksiannosta keskustellaan seuraavassa asuntopoliittisen työryhmän kokouksessa. Pekka Hinkkanen ja Jarmo Lehtinen voivat alustavasti keskustella Eeva Päivärinnan kanssa ryhmälle asetettavista odotuksista. Asuntopoliittisessa ohjelmassa on sovittu, että erityisryhmien asumisen seudullinen kehittäminen toteutetaan seuraavasti: 1) Kunnat alkavat tehdä yhteistyötä erityisryhmien asumisen määrällisten ja laadullisten tarpeiden määrittelyssä ja ennakoinnissa. 2) Parannetaan yhteistyötä palvelutarjonnassa kuntien raja-alueilla. 3) Seudullisella yhteistyöllä voidaan palvella paremmin asiakasryhmiä, joiden kysynnän kokonaisvolyymi on yksittäisissä kunnissa pieni. 5. Selvitys keskitehokkaan rakentamisen mahdollisista malleista Sampo Ruoppila on ehdottanut, että Teknillistä yliopistoa pyydettäisiin kehittelemään keskitehokkaan rakentamisen malleja. Auli Heinävä tiedusteli, onko kunnilla tiedossaan tähän liittyviä pilottihankkeita. Markku Lahtinen totesi, että Kangasalla on tiettyjä kohteita, joissa asiaa selvitetään, vaikka ei määrätietoisesti. Lahtinen pohti olisivatko Lamminrahkan suunnittelukilpailu ja Kangasalantien varren poistuvaa teollisuusaluetta

3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) koskeva diplomityö mainittuja keskitehokkaita malleja. Markku Männikkö ehdotti haluttavan profiilin luomista radanvarsikeskittymille. Sovittiin, että Markku Lahtinen ja Ritva Kangasniemi selvittävät asiaa seuraavaa kokousta varten. Mukana voisi olla myös edustajat Lempäälästä, Nokialta Orivedeltä ja Ylöjärveltä. Markku Lahtisen johdolla ryhmä voisi seurata Lamminrahkan parin korttelin kehittymistä laadun ja helpon liikkumisen kannalta. Ihanteellista olisi myös jonkin toimijan mukanaolo. Kortteli-suurkortteli malli saattaisi Markku Lahtisen mielestä olla mielekäs ajattelumalli. Mukana voisi olla erilaisten talotyyppien sekoittelua. Ihanteellista olisi myös jonkin toimijan mukanaolo. 6. Rahoitusyhteistyö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa ja 10. Seudullinen asuntotoimi Yhteistyön kehittäminen rahoitusasioiden hoitamisessa ARA:n kanssa olisi myönteinen asia. Tämän yhteistyön järjestäminen kytkeytyy seudullisen asuntotoimen organisointiin (kohta 10). Seutuhallitukselle on esitetty asumisen toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2010 seudullisen asuntotoimen organisaatioselvitys ja kuntien ARA-hakemusten yhteinen hakumenettely. Päivi Nurminen ehdotti, että aluksi selvityksen tekemiseen järjestettäisiin rahoitus, jonka jälkeen voitaisiin palkata joku, vaikkapa konsultti, selvityksen tekemistä varten. Pekka Hinkkasen mielestä asiassa ei tarvittaisi isoa konsulttiselvitystä. Jarmo Lehtinen kysyi, olisiko seudullisessa asuntotoimessa kysymys erillisestä omasta seudullisesta organisaatiosta vai onko kysymys kuntien keskinäisestä seudullisesta yhteistyötä asuntoasioiden hoitamisessa. Mikko Nurmisen mielestä selvitys voitaisiin tehdä samaan tapaan kuin seudullinen joukkoliikenneselvitys, jolloin Tampereen kaupungin organisaatiosta nimettiin selvitysmies päätoimisesti tekemään selvitystä. Päivi Nurminen huomautti, että tulokselliset selvitykset lähtevät nykytilan kuvauksesta ja ratkaisujen hakemisesta ongelmiin. Pekka Hinkkasen mukaan tulisi ottaa myös omaisuusmassan selvitys ja miten kiinteistöjä omistetaan ja hallinnoidaan. Hinkkanen totesi vielä, että Lahden ja Jyväskylän seudulla tehdään tällä hetkellä seudullista yhteistyötä asuntopolitiikassa 7. Asuntojen ja asuinrakennusten korjausrakentamisen avustustoiminta 8. Asuntotarjonnan markkinointi, asuntojen vuokrauksen yhteistyö ja yritysten asuntopalvelu kehittäminen. Ohjelmakohtia 6, 7, 8 ja 10. voidaan tarkastella yhdessä. Näitä asioita voidaan pyrkiä kehittämään siten, että niitä toteutetaan Tampereelta päin.

4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) 9. Kaupunkiseudun asuinalueiden kehittäminen Auli Heinävä ehdotti, että tähän kohtaan paneutumiseksi Tampere voisi esitellä omia hankkeitaan. 10. Seudullinen asuntotoimi Ks. edellä kohta Maankäytön toteuttamisohjelman asunto-ohjelma, Kangasalan malli (Markku Lahtinen) Markku Lahtinen esitteli Kangasalan kunnan laatimaa Maankäytön toteuttamisohjelmaa ja Asunto-ohjelmaa (liite 1). Kangasalan kunnassa on ollut jo parin vuoden ajan käynnissä kattavan ohjelmoinnin tekeminen. Suunnitelmassa pyritään kartoittamaan, kuinka maankäytön tavoitteet toteutetaan ja kuinka kunnan pitäisi varautua palveluverkkoon ja infran rakentamiseen. Asunto-ohjelma keskittyy erityisasumiseen, tuettuun asumiseen ja tonttien luovutukseen. Markku Lahtisen mielestä ohjelma laatiminen ja sen läpikäyminen vuosittain ennen talousarvionkäsittelyä on kunnalle hyödyksi. Auli Heinävä summasi Marassa käydyn keskustelun kuntien omien asunto-ohjelmien laatimisesta: kukin kunta laatii ohjelman omalla tavalla omien resurssiensa mukaan ja omalla tarkkuustasollaan. 4. Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimus, asumisen syötteet MAL-työryhmälle Neuvottelut poliittisluonteisen MAL-sopimuksen solmimisesta Tampereen kaupunkiseudun ja valtion kesken ovat käynnissä. Tampereen lisäksi myös Turussa valmistellaan MAL-sopimusta, valtio haluaa varmistaa hyvän työn jatkumisen. Sopimukseen on tarkoitus kirjata kuntakohtainen vuokra-asuntotuotannon vuosittain ja korjausrakentamisen (energiatehokkuuden näkökulmasta) seudullinen ohjelmointi vuosille Markku Männikkö huomautti, että perusparantamisessa määrärahojen riittävyyden lisäksi on varmistuttava osaajien riittävyydestä. Päivi Nurminen kertoi, että sopimuksessa pyritään sopimaan konkreettisista asioista, jotka voidaan toteuttaa kahden vuoden aikana. Neuvotteluosapuolet ovat tietoisia toisensa pyrkimyksistä. Sopimusneuvotteluissa on keskusteltu seuraavista asioista: a) Vuotuinen kuntakohtainen asuntotuotanto asuntopoliittisen ohjelman mukaan. Nyt olisi tärkeää saada Tampereen kaupunkiseudun kunnilta vuotuiset kuntakohtaiset asuntotuotantotavoitteet, joihin kunnat pystyvät sitoutumaan. Jarmo Lehtinen totesi, että tässä vaiheessa kuntien sitoutuminen voisi olla sitoutumista luomaan edellytykset sopimuksen toteutumiselle. Mikko Nurminen huomautti, rakentamista voidaan ennustaa, mutta kunnat eivät voi sitoutua asuntotuotantolukujen toteutumiseen;

5 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) kunnat eivät ole asuntomarkkinoiden ainoita toimijoita. Esimerkiksi tällä hetkellä Tampereella joudutaan rajoittamaan ARA-tuotantoa. Onko asuntuotantoa tarpeen ennustaa tarkemmin kuin asuntopoliittisessa ohjelmassa on ennustettu. Olennaista olisi pysyminen ohjelman tavoitteessa seututasolla. Kuntien tehtävä on kaavoituksella ja tontinluovutuksella luoda edellytyksiä rakentamiselle. Lisäksi hän kysyi onko kyse enää seudullisesta suunnittelusta, jos tehdään kuntakohtaisia tavoitteita. Pekka Hinkkanen kertoi, että Tampere kerää 55 toimijalta ennusteita kolmen vuoden rakentamisesta. Toimijoilta saadaan tarkat ennusteet projekteittain, päällekkäisyydet karsitaan. Markku Lahtinen ehdotti, että kunnat sitoutuisivat tässä vaiheessa vuokratonttien luovutukseen vuosina Tuomo Penttilä muistutti, että alkuvuosien pieni asuntotuotanto saattaa vaikeuttaa tavoitteeseen pääsemistä. Nyt pitäisi sopia linjasta, ettei missään kunnissa lusmuilla ohjelman alkuvaiheessa. Markku Männikkö ehdotti lopuksi Tampereen tiedonkeräysmallin laajentamista seudulliseksi. b) Kunnat sitoutuvat laatimaan em. asuntotuotantotavoitteita edistävät tontinluovutusohjelmat. Vuokra-asuntoja koskevat tavoitteet tulisi olla esillä sopimuksessa. c) Kunnat sitoutuvat edistämään energiatehokkuutta tontinluovutuksessa, asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Valtio tukee toteutusta energiatehokkuushankkeiden avustuksilla. Valtio tukee toteutusta energiatehokkuushankkeiden avustuksilla. Markku Männikkö kysyi mikä on valtion rooli ja mitkä ovat kunnan menoerät. Mikko Nurminen kertoi, että Tampereen Vuoreksessa passiivitalon rakentajat saavat viiden prosentin alennuksen ensimmäisten vuosien vuokraan. Keskustelussa todettiin, että sekä porkkanoin että valtion antamin tiukoin ohjein voidaan edistää energiatehokasta rakentamista. d) Kunnat laativat seudullisen korjausrakentamisen ohjelman, jossa määritellään kansalliset tavoitteet toteutettava energiatehokkuustaso ja/tai kunnat toteuttavat uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia. Pekka Hinkkanen huomautti, että valtio ei ole määritellyt tavoiteltavia energiatehokkuustasoja; kunnat toteuttavat aina ohjeita. Päivi Nurminen vastasi, että asiassa viitataan ilmastostrategian henkeen. Mikko Nurminen totesi vieroksuvansa monenlaisten ohjelmien määrää, kun pitäisi löytää keskeiset asiat. Joka asialle ei pitäisi tehdä seudullista ohjelmaa ja voidaan kysyä mitä lisäarvoa ohjelmilla saadaan. Sopimuksessa ei tulisi luvata liikaa ohjelmamössöllä. Eivätkö valtakunnalliset ohjeet riitä?. Markku Lahtisen mielestä pääasiat on mainittu kohdassa c), korjausrakentaminen on tärkeää, mutta hänen mielestään Mikko Nurminen on oikeassa, että ohjelmoinnin toteuttaminen vaatii miettimistä. Pekka Hinkkanen totesi, että seudullisen asuntopolitiikan jatkotoimenpiteiden kohta 7. käsittelee korjausneuvontaa: kunnissa on vaihtelevasti voimavaroja korjausneuvontaan. MAL-sopimuksessa pitäisi pysytellä sovituissa asi-

6 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) oissa. Auli Heinävä muistutti, että ilmastostrategiastakin on korjausrakentamisesta koskevia asioita. e) Kunnat organisoivat erityisryhmien asumisen ja sen tukemisen ennakointityön. Pekka Hinkkanen on laatinut luonnoksen, jossa esitetään aiheita MAL sopimus-neuvotteluissa esiin nostettavaksi: asemakaavoitus, tonttien luovutus, asuntotonttien muodostus, ohjelman mukainen asuntotuotanto ja vuokra-asuntotuotanto eriteltynä sekä erityisryhmien asumisen ja tuen ennakointityö. Lisäksi paperissa on huomioitu valtion rooli. Pekka Hinkkanen toivoi sopimukseen mahdollisimman kokonaisvaltaista näkemystä. Päivi Nurminen ei tiennyt, onko sopimuksessa sellaista tukea, mitä valtio ei muuten tarjoaisi. Valtio tukee erityisryhmien asumista investointi- ja toiminta-avustuksilla sekä lähiöiden sosio-ekonomisen rakenteen kehittämistä kehittämis-, investointi- ja toiminta-avustuksilla (liite 2). Sovittiin, että Jarmo Lehtinen kokoaa kunnilta tiedot kuntien arvioista niiden vuosittaisista asuntotuotannosta hallintamuodoittain ja talotyypeittäin vuosille ja toimittaa tiedot Päivi Nurmiselle pe mennessä ja viimeistään lopulliset arvioi pe mennessä. 5. Muut asiat Pekka Hinkkanen totesi vielä asuntopoliittisen työryhmän toiminnasta seuraavaa. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus päätettyä asuntopoliittisen työryhmän työskentelyn jatkamisesta, asuntopoliittinen työryhmä jatkaa työskentelyä toistaiseksi voimassa olevana itsenäisenä työryhmänä, ei mara-ryhmän alaryhmänä. Ryhmän puheenjohtajana jatkaa on Pekka Hinkkanen, joka ehdotti varapuheenjohtajan valitsemista ryhmälle: hän ehdotti ryhmän varapuheenjohtajaksi Mikko Nurmista. Maran ohjelmointityöryhmäksi kuntien toteuttamisohjelmien mallia varten on alustavasti nimetty seuraavat henkilöt: Pekka Hinkkanen, Kaisu Anttonen, Markku Lahtinen, Ritva Kangasniemi, Risto Laaksonen ja Leena Stranden. Maran puheenjohtajaksi on tulossa Jyrki Laiho Risto Laaksosen tilalle, joka on valittu seudullisen liikennevalmistelutyöryhmän puheenjohtajaksi. 6. Seuraava kokous Kaupunginseudun asuntopoliittisen työryhmän seuraava kokous on torstaina klo 9.00.

7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU MUISTIO 1/ (7) Liitteet Liite 1. Kangasalan kunta. Maankäytön toteuttamisohjelma Asunto-ohjelma Liite 2. MAL_tampereenseutu, luonnos ph Jakelu työryhmän jäsenet, Kari Kankaala Jarmo Lehtinen