Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto, Rovaniemi M19/3521, 3522/-96/1/10 Ranua, Kuivaniemi Oijärvi Pasi Eilu 23.8.
|
|
- Petteri Heikkilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto, Rovaniemi M19/3521, 3522/-96/1/10 Ranua, Kuivaniemi Oijärvi Pasi Eilu OIJÄRVEN LIUSKEJAKSO Tutkimusalueen geologisen kuvan arviointia juonikulta- mineralisaatioiden esiintymisen suhteen
2
3
4 1 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään tiivistetysti havaintoja Oijärven liuskejakson geologiasta. Erityisesti on pyritty kiinnittämään huomiota kultamineralisaatioiden esiintymispotentiaaliin alueella. Raportti on tehty Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen aluetoimiston raaka-ainetoimialan toimeksiannosta. Havainnot perustuvat tutkimustilanteeseen Käytettävissä oli kaikki kairansydänmateriaali, ko. ajankohtaan mennessä valmistuneet ohuthieet ja kemialliset analyysit sekä geofysikaaliset matalalentokartat. Alueen kallioperä- ja malmitutkimuksista vastaavien Geologian tutkimuskeskuksen geologien Heikki Juopperin ja Antero Karvisen kanssa on oltu koko ajan yhteistyössä tätä raporttia laadittaessa. Tietoja tutkimusalueesta on antanut myös toimialapäällikkö Erkki Vanhanen. Allekirjoittanut suoritti maastokäynnin Oijärven liuskealueelle geologien Antero Karvinen ja Peter Sorjonen-Ward sekä kausiapulaisten Antti-Pekka Tapio ja Tomi Tolppi kanssa. 2. OIJÄRVEN LIUSKEJAKSON YLEISPIIRTEITÄ 2.1. Sijainti ja rakenne Oijärven liuskejakso, joka sijoittuu pääosin Kuivaniemen, Rannan ja Simon kuntiin, on suhteellisen heikosti paljastunut ja alueen yleinen rakennekuva perustuu suurimmalta osin magneettiseen matalalentoanomaliakarttaan. Liuskejakson nyt jossain määrin tunnettu osa koostuu pohjois-etelä suuntaisesta, noin 30 km pitkästä ja 1-3 km leveästä jaksosta, siitä länteen haarautuvasta, 2-4 km leveästä ja noin 10 km pitkästä Karahkalehdon haarasta ja N-S suuntaisen osan pohjoispuolella olevasta, magneettisella kartalla ruusukkeenmuotoisesta, halkaisijaltaan 2-3 km olevasta osasta, joka sijoittuu Käärmevaaran alueelle. Tässä raportissa keskitytään yllä mainittuihin osiin Oijärven liuskejaksosta. Magneettisen anomaliakartan perusteella on ilmeistä, että liuskejakso jatkuu kapeana, vaikka ei välttämättä täysin yhtenäisenä, tähän mennessä tutkitulta alueelta eteläkaakkoon useita kymmeniä kilometrejä Yli-Iin ja Pudasjärjen kuntien alueelle, sekä mahdollisesti myös pohjoiseen alle 1 km levyisenä, epäjatkuvana vyöhykkeenä aina varhaisproterotsooisen Palokivalo-muodostaman kvartsiitteihin asti. Näiltä liuskejakson lisäalueilta ei tällä hetkellä ole saatavilla muuta geologista informaatiota. Geofysikaalisilla kartoilla itse liuskejakso koostuu muutamista helposti erotettavista magneettisista yksiköistä ja näiden väliin sijoittuvista heikosti magneettisista yksiköistä. Liuskejakso näyttää rajoittavan jyrkästi sitä ympäröiviin, heikosti magneettisiin, felsisiin ja intermediäärisiin gneisseihin ja granitoideihin. Kontaktit liuskejakson ja ympäröivien kivien välillä ovat todennäköisesti tektonisia ja liuskejakso suurelta osin suurehkojen ruhje- tai hiertovyöhykkeiden rajaama. Kivilajien kaade on lähes koko liuskejakson tunnetulla osalla jyrkkä, vaihdelleen enimmäkseen välillä 70-90, mikä on hyvin tyypillistä arkeeisille vihreäkivijaksoille.
5 2 Magneettisella anomaliakartalla liuskejakson sisällä on yksi, maanpinta leikkauksessa n. 1.5 x 2 km kokoinen, erittäin selvästi negatiivisena anomaliana erottuva intruusio. Intruusion vaakaleikkaus on soikio ja sen ympäristössä km etäisyydellä liuskejakson rakennekuva magneettisella anomaliakartalla on epäselvä. Intruusiosta ja sen sivukivistä ei toistaiseksi ole paljastuma- tai kairaushavaintoja Ikä Oivijärven liuskejaksolta tai sitä välittömästi ympäröivältä granitoidi- ja gneissialueelta ei toistaiseksi ole tehty radiometrisiä iänmäärityksiä. Kauempaa lännestä, samalta granitoidi- ja gneissialueelta, graniitista tehdyt iänmääritykset ovat antaneet myöhäisarkeeisia ikiä (Huhma 1986). Tällä perusteella ja vertaamalla liuskejakson yleistä rakennetta tunnettuihin arkeeisiin vihreäkivijaksoihin, esim. Hattu Ilomantsissa (Sorjonen-Ward 1993) ja Southern Cross Länsi-Australiassa (Bloem et al. 1994), Oijärven luskejaksoa voidaan pitää, ainakin toistaiseksi, arkeeisena Metamorfoosiaste Vallitseva metamorfoosiaste Oijärven liuskejaksolla vastaa ilmeisesti vihreäliuskefasieksen yläosien PT-olosuhteita. Tähän viittaavat mineraaliseurue aktinolittinen sarvivälke + albiitti + epidootti + titaniitti mafisissa kivissä, granaatin esiintyminen metasedimenteissä, muskoviitin yleisyys ilmeisen muuttumattomissa metasedimenteissä sekä, olettaen että muuttuminen on tapahtunut lähellä metamorfoosin huippuolosuhteita, biotiitin ja fuksiitin esiintyminen muuttumistuotteena mafisissa ja ultramafisissa kivissä. On kuitenkin otettava huomioon, että metamorfoosiaste saattaa vaihdella ollen amfiboliittifasieksessa lähellä granitoideja ja vihreäliuskejakson alaosissa liuskejakson sisemmissä osissa. Metamorfoosiasteen vaihtelu ja sen tarkempi määritys vaativat kuitenkin laajempia mineralogisia tutkimuksia kuin nyt on ollut mahdollista. 3. KIVILAJIT Kivilajiseurue on Oijärven liuskejaksolla hyvin vaihteleva. Alueelta on todettu: 1) felsisiä ja intermediäärisiä liuskeita, jotka saattavat olla alkuperältään vulkaanisia, 2) mafisia ja ultramafisia amfiboliitteja, joista valtaosa on vulkaanista alkuperää, sekä 3) selvästi sedimentogeenisia kiviä: kiilleliuskeita ja fylliittejä, rautakiisupitoisia mustaliuskeita ja serisiittikvartsiitteja. Lisäksi on havaittu kapeita (alle 1-3 m) leveitä, loivasti leikkaavia felsisiä ja intermediäärisiä juonia, joita on usein kutsuttu porfyyrijuoniksi. Seuraavassa on esitetty muutamia kommentteja alueen kivilajeista Ultramafiset kivet Suurin osa alueen ultramafisista kivistä on ilmeisesti vulkaanista alkuperää. Mahdollisia laavoja ja pyroklastiitteja ei kuitenkaan voida erottaa toisistaan paljastumilla tai kairansydämessä, eikä myöskään tähän mennessä saatavilla olleiden ohuthieiden avulla,
6 3 sillä kivet ovat kaikkialla kohtalaisesti tai voimakkaasti liuskettuneita ja täysin uudelleenkiteytyneitä. Tyypillinen piirre kaikille muuttumattomille ja lievästi muuttaneille ultramafisille metavulkaniiteille on tummien, cm pitkien sarvivälkeporfyroblastien esiintyminen vaalean vihreässä karbonaatti- ja kloriittivaltaisessa perusmassassa. Ohuthietutkimusten perustella sarvivälke näyttää syrjäyttävän kloriittia ja porfyroblastit ovat muodostuneet päädeformaatiovaiheen jälkeen. Muuttuneimmilla ja liuskettuneimmilla vyöhykkeillä ei amfibolia ole, ja kloriittikin on saattanut syrjäytyä täysin: päämineraalit ovat tällöin karbonaatti, fuksiitti ja kvartsi. Samalla vallitsevaksi sulfidiksi on voinut magneettikiisun sijasta tulla pyriitti. Liuskejakson itäreunalla, granitoidien ja intermediääristen liuskeiden välissä on noin 3050 m paksu, keskirakeinen, ilmeisesti konformi ja pääosin ultramafinen, epämagneettinen kerrosjuoni. Kiven vallitseva rakenne on massamainen, suuntautumaton ja amfiboli lienee kiven päämineraali. Vain 2 m leveä vyöhyke kontaktissa intermediäärisiä liuskeita vastaan on voimakkaasti liuskettunut ja ilmeisesti kloriittivaltainen. Fuksiittiutumista tai merkittävää karbonaattiutumista ei kerrosjuonessa ole havaittavissa Mafiset kivet Liuskejakson alueella on sekä mafisia (meta)laavoja, tuffeja että tuffiitteja. Varmuudella on laavoiksi tunnistettu massiivisia ja paikoin tyyny- ja breksiarakenteisia kiviä Karahkalehdon ja Käärmekankaan alueella. N-S suuntaisella, keskisellä osa-alueella on todennäköisesti myös mafisia laavoja, mutta niiden tunnistaminen varmuudella on vaikeaa voimakkaan liuskeisuuden vuoksi. Vallitsevat mafiset kivityypit keskisellä osaalueella ovat liuskettuneita, raitaisia ja kerroksellisia tuffiitteja ja tuffeja. Mafisten, muuttumattomien vulkaanisten kivien päämineraalit koko liuskejaksolla ovat aktinoliittinen sarvivälke ja albiittinen plagioklaasi. Muita yleisiä mineraaleja ovat laavoissa ja tuffeissa epidootti ja titaniitti, paikoin myös kloriitti ja magneettikiisu. Tuffiiteissa tavallisia mineraaleja ovat amfibolin ja plagioklaasin lisäksi biotiitti, kloriitti ja kvartsi sekä paikoin magneettikiisu ja porfyroblastinen granaatti. Tuffien ja tuffiittien raitaisuus, joka lienee kerroksellisuutta, johtuu vaihteluista Fe-Mg silikaattien määräsuhteissa. Rahojen paksuus vaihtelee välillä 1 mm - 10 cm. Muuttuneet mafiset metavulkaniitit ovat läpikotaisin karbonaattiutuneita (mineraaliseurue kalsiitti-kloriittikvartsi), muutamin paikoin myös lievästi biotiittiutuneita ja mahdollisesti serisiittiytyneitä, eikä niissä ole havaittu amfibolia Felsiset ja intermediääriset vulkanogeeniset(?) liuskeet Liuskejaksolla on kymmeniä metrejä paksuja yksiköitä kiveä, jossa päämineraaleina ovat kvartsi ja plagioklaasi, mutta kivet sisältävät paikoin merkittäviäkin määriä aktinoliittista sarvivälkettä, biotiittia ja/tai muskoviittia. Sulfideista yleisin mineraali näissä kivissä on magneettikiisu. Muuttuneissa felsisissä ja intermediäärisissä kivissä on vaihtelevasti karbonaattia, eikä niissä ole havaittu amfibolia. Nämä kivet ovat lähes aina liuskettuneita ja usein raitaisia (kerroksellisia?), mutta toisinaan massiivisiakin. Primäärirakenteita tai -tekstuuria ei juuri ole havaittavissa. Vain paikoin on suurempia, osittain deformoituneita plagioklaasirakeita, jotka voisivat olla
7 4 vulkaanista alkuperää, hajarakeita ja/tai pyroklastisia kiteitä. Selvästi sedimentteihin viittaavia piirteitä ei varmuudella ole havaittu. Toistaiseksi näitä kiviä voitaisiin kutsua felsisiksi ja intermediäärisiksi metavulkaniiteiksi. Osa kivistä voi olla todellisia (meta)laavoja ja tuffeja, mutta osa lienee tuffiitteja tai jopa metasedimenttejä joiden materiaali on vulkanogeenista. Muutamin paikoin intermediäärinen tuffiitti vaihettuu selvemmin sedimentogeeniseksi kiilleliuskeeksi Metasedimentit Oijärven liuskejaksolla on kolme selkeästi sedimentogeenista kivilajia, serisiittikvartsiitti, kiilleliuske-fylliitti ja mustaliuske. Serisiittikvartsiitti on tekstuuriltaan lähinnä granoblastinen ja liuskettunut. Päämineraaleina ovat kvartsi ja muskoviitti, monin paikoin on myös albiittia ja kloriittia sekä aksessorisesti rutiilia, turmaliinia, titaniittia, ja magneettikiisua. Kloriitin esiintyminen lienee kerrossidonnaista ja saattaa viitata pieneen määrään vulkanogeenista materiaalia kvartsiitissa. Paikoin kvartsiitti vaihettuu metasilttikiveksi raekoon ollessa keskimääräistä pienemmän ja muskoviittipitoisuuden korkeamman. Serisiittikvartsiitti muodostaa m leveän yksikön lähelle liuskealueen keskiosan itälaitaa. Serisiittikvartsiitissa on havaittu yksi välikerros kvartsipalloista konglomeraattia, jonka paksuus on m. Koko kvartsiittiyksikkö ja erityisesti konglomeraattivälikerros ovat anomaalisia kullan suhteen. Kiilleliuske-fylliitti koostuu vaihtelevissa määrin muskoviitista, biotiitista, kvartsista ja albiittisesta plagioklaasista. Paikoin kivessä on suhteellisen runsaasti magneettikiisua tai rikkikiisua ja grafiittia, ja kivi vaihettuukin usein asteittain, noin metrin matkalla mustaliuskeeksi. Paikoin kiilleliuskeessa on myös granaattiporfyroblasteja ja/tai pieniä määriä turmaliinia, kloriittia tai aktinoliittia. Biotiitti on muutamin paikoin porfyroblastista ja muskoviittia myöhäisempää. Kloriitin ja aktinoliitin esiintyminen viittaa siihen, että kerrostunut materiaali on ainakin osittain vulkanogeenistä. Helpoimmin havaittava vaihtelu kivessä on kuitenkin tummien biotiitti- ja vaaleiden muskoviittivaltaisten kerrosten välillä, mikä kuvastanee useimmissa tapauksissa primääriä koostumusvaihtelua, eikä sitä että muskoviitti olisi syrjäyttänyt biotiitin ja maasälvän muuttumisprosesseissa: Vain muutamissa tapauksissa on muuttumiseen liittyviä karbonaatti-kvartsijuonia ja rikkikiisua runsaammin vaaleissa kuin tummissa vyöhykkeissä. Mustaliuske on rakenteeltaan ja koostumukseltaan muutoin samanlaista kuin kiilleliuske, mutta grafiitti- ja sulfidipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat. Suurin osa sulfideista on magneettikiisua, vain muuttuneina vyöhykkeillä näyttää rikkikiisu olevan vallitseva, aivan kuten Suurikuusikon grafiittipitoisessa liuskeessa olevan kultaesiintymän ympäristössä Kittilässä (I. Härkönen, henk. koht. tiedonanto, ). Muuttuneessa mustaliuskeessa on runsaasti karbonaatteja. mutta nämä karbonaatit esiintyvät suurimmaksi osaksi kvartsijuonissa (eikä pirotteena kivessä). aivan kuten on laita karbonaattiutuneiden kiilleliuskeiden hienorakeisimmissa tyypeissä. Mustaliuskeen runsas magneettikiisu on mitä ilmeisemmin kemiallisen sedimentaation tulosta, sillä paikoin kivessä on puhtaita kiisukerroksia, joiden paksuus vaihtelee 1-20 cm. Ko. kiisujen varhaisuutta osoittaa myös se, että kiisukerrokset ovat hyvin yleisesti boudinoituneet ja kerrospätkät ovat jopa pyörineet eri deformaatiovaiheissa.
8 Porfyyrijuonet Liuskejakson kaikkia kivilajeja, ultramafista kerrosjuonta lukuunottamatta, leikkaa loivasti joukko felsisiä ja/tai intemediäärisiä, rapautumispinnaltaan lähes valkoisia plagioklaasi- ja kvartsi-plagioklaasiporfyyrijuonia. Juonien leveys vaihtelee muutamasta kymmenestä senttimetristä noin kahteen metriin. Porfyyrien päämineraalit ovat kvartsi ja plagioklaasi, paikoin myös kalimaasälpä, biotiitti ja/tai muskoviitti, aksessorisesti voi esiintyä aktinoliittia, epidoottia. apatiittiä ja magneettikiisua. Hajarakeiden, joiden koko on mm, määrä vaihtelee 5-35 vol.%. Plagioklaasi on vallitseva hajaraemineraali. Paikoin on myös kvartsihajarakeita. Mikäli mafisia hajarakeita on kivissä ollut, ovat ne nyt kokonaan metamorfisen muskoviitin, biotiitin, kvartsin, kalsiitin, ilmeniitin ja/tai titaniitin syrjäyttämiä ja täysin deformoituneita, eikä niitä voi selkeästi erottaa perusmassasta. Porfyyrijuonet siis leikkaavat liuskejakson muita kiviä, mutta eivät liene vallitsevaa liuskeisuutta nuorempia, sillä juonet ovat läpikotaisin heikosti tai kohtalaisesti liuskettuneita. Joka tapauksessa porfyyrijuonet ovat vanhempia kuin liuskealueella yleinen karbonaattiutuminen, ym. muuttuminen ja siihen liittyvät kvartsi-karbonaattijuonet, sillä jälkimmäiset ja heikko karbonaattiutuminen ovat tavallisia porfyyrijuonissa. Erityisen luonteenomaista on se, että suuri osa tutkimusalueella havaituista leveimmistä kvartsijuonista (leveys m) sijoittuu porfyyrijuonten sisälle tai niiden kontakteihin. 4. VIITTEET KULTAMINERALISAATIOISTA OIJÄRVEN LIUSKEJAKSOLLA 4.1. Taustaa Arkeeiset liuskejaksot, joita yleisesti kutsutaan vihreäkivivyöhykkeiksi silloinkin kun vulkaanista alkuperää olevien kivien osuus niillä on alhaisempi kuin metasedimenttikivien, ovat ehkä kaikkein potentiaalisimpia alueita juonikultamalmien esiintymiselle. On näin ollen tärkeää, että myös Oijärven liuskejaksoa tarkastellaan juonikultamineralisaatioden esiintymispotentiaalin valossa. Suurin osa juonikultamalmeista sijoittuu ns. toisen tai kolmannen asteen tai kategorian ruhje- ja siirrosvyöhykkeisiin, suhteellisen lähelle suurimpia lineamentteja, mutta ylen harvoin minkään liuskejakson suurimpiin ruhjeisiin tai siirroksiin (Hronsky et al. 1990). Pääosa ko. malmeista on kivissä joiden deformaatiotyyli on hauraan ja plastisen rajamailla ja jotka ovat metamorfoituneet vihreäliuskefasieksen PT-olosuhteissa. Malmien muodostuminen on tapahtunut likimain samoissa PT-oloissa kuin alueellismetamorfoosin huippuvaihe (Groves 1993, Bloem et al. 1994). Juonikultamalmien isäntäkivinä voivat olla mitkä tahansa kivilajit, mutta malmit sijoittuvat yleensä paikallisesti kaikkein kompetenteimpiin kivilajiyksiköihin. Lisäksi on useasti voitu osoittaa, että malmin isäntäkiven Fe/(Mg+Fe) jo on ennen malmin syntyä ollut korkeampi kuin tätä kivilajiyksikköä ympäröivissä kivissä (esim. Colvine et al Phillips et al. 1996).
9 6 On kuitenkin huomattava, että merkittäviä juonikultamalmeja on myös sekä amfiboliittifasieksen kivissä, joissa plastinen deformaation on täysin vallitseva (mm. Knight et al Bloem et al. 1994), että sellaisissa vihreäliuskefasieksen kivissä, joissa on havaittavissa vain haurasta deformaatiota (mm. Ojala et al. 1993). Mineralogiset tutkimukset (esim. Barley et al. 1990, Mikucki and Ridley 1993) ovat osoittaneet, että juonikultaesiintymää ympäröi aina muuttumiskehä, jossa on aina tietty systematiikka: kivilajista riippumatta Ca-valtainen karbonaatti luonnehtii muuttumista kauempana ja Fe-valtainen karbonaatti lähempänä malmia, sulfidien sekä kvartsijuonien määrä kasvaa kohti malmia, ja K-pitoisten mineraalien osuus kasvaa kohti malmia mikäli kiven alkuperäinen K-pitoisuus on alhainen (alle 1-2% K20). Vihreäliuskefasieksessa koko muuttumiskehä on läpikotaisin karbonaattiutunut, kun taas amfiboliittifasieksessa K-metasomatoosi näyttää ulottuvan laajemmalle kuin karbonaattiutuminen. Vihreäliuskefasieksessa kultamalmeihin liittyvä Fe-sulfidi on enimmäkseen rikkikiisua, kun taas amfiboliittifasieksessa on magneettikiisu vallitseva Fe-sulfidi Oijärven liuskejakso Ottaen huomioon edellä esitettyjä juonikultamineralisaatiohin liittyviä yleispiirteitä, voidaan Oijärven liuskejaksolta todeta seuraavat juonikultaesiintymiä suosivat piirteet: 1. Magneettisen anomaliakartan perusteella liuskejaksolla on tai sitä rajaa suuria ensimmäisen asteen lineamentteja, joista ainakin muutamilla alueilla näyttää erkanevan toisen asteen ruhje- tai siirrosvyöhykkeitä. 2. Deformaatiotyyli vaihtelee plastisesta hauraaseen, ja monin paikoin on havaittavissa molempia, muutoksen ollessa varhaisesta plastisesta myöhäisempään hauraaseen tyyliin. 3. Vallitseva metamorfoosiaste viittaa vihreäliuskefasieksen PT-olosuhteisiin. 4. Kivilajien kompetenssi vaihtelee laajoilla alueilla huomattavasti. Kaikkein kompetenteimpia kiviä, ja siten paikallisesti potentiaalisimpia juonikultamineralisaatioiden isäntäkiviä ovat mafiset laavat, felsiset porfyyrijuonet ja kvartsiitit. Myös ultramafiset kivet voidaan liittää tähän joukkoon, mikäli alueella on hyvin voimakkaasti karbonaattiutuneita ultramafiittiyksiköitä (voimakas karbonaattiutuminen voi muuttaa ultramafisen kiven huomattavasti normaalia hauraammaksi). 5. Liuskejaksolla on ainakin kaksi kivilajia, joiden primääri Fe/(Mg+Fe) ja Fe-pitoisuus ovat lähiympäristöään merkittävästi korkeampia: mafiset laavat ja runsaasti rautasulfideja sisältävät mustaliuskeet. Mustaliuskeen kultamineralisaatiopotentiaalia lisää myös sen korkea S-pitoisuus, joka voi merkittävästi lisätä kullan saostumisen fluidista mustaliuskeeseen. 6. Läpikotainen karbonaattiutuminen pirotteisen karbonaatin ja juonikarbonaatin (kvartsi-karbonaattijuonisto) muodossa on yleistä mafisissa ja ultramafisissa kivissä. Hyvin hienorakeisissa ja siten hydrotermisten fluidien kannalta tiiviissä mustaliuskeissa voimakas karbonaattiutuminen on myös yleistä, ja ilmenee karbonaatin suurena määränä kvartsijuonissa. 7. Sekä kalsiittia että Fe-pitoisia karbonaatteja on kaikissa muuttuneissa kivissä ja Fekarbonaattien osuus on merkittävä muuttuneimmilla ja rikkikiisuvaltaisimmilla alueilla.
10 7 8. K-metasomatoosia on havaittu varmuudella ultramafisissa metavulkaniiteissa, joissa fuksiitti on tavallista kaikkein deformoituneimmilla ja muuttuneimmilla vyöhykkeillä. Lievää serisiittiytymistä ja biotiittiutumista on lisäksi havaittu mafisissa metavulkaniiteissa ja serisiittiytymistä mahdollisesti myös kiilleliuskeissa ja fylliiteissä. 9. Rikkikiisun määrä kasvaa magneettikiisun kustannuksella ainakin muuttuneissa ultramafisissa kivissä. 10. Mielenkiintoisena lisäpiirteenä voidaan todeta kultamineralisaatioon viittaavan muuttumisen keskittyvän lähelle kivilajikontakteja nyt tutkitun alueen keskiosissa, jossa plastinen deformaatio ja N-S suuntainen, voimakas liuskeisuus ovat vallitsevia. Useassa aiemmin tutkitussa tapauksessa on voitu todeta juonikultamalmien sijoittuvan juuri tällaiseen kontaktisaumaan, jossa hydrotermisten fluidien kulku on helpointa ja malmien sijoittuvat sellaisiin kohtiin näissä saumavyöhykkeissä, jossa on pieni muutos ko. sauman, siis potentiaalisen hiertovyöhykkeen geometriassa (ks. erityisesti Ojala et al ja referenssit stressikartoitukseen ko. julkaisussa). 5.YHTEENVETO Oijärven liuskejakso muistuttaa useissa suhteissa muita arkeeisia vihreäkivijaksoja. Se on kapea ja pitkä, paikoin haavoittuva ja granitoidien ja felsisten gneissien ympäröimä. Tyypillistä on myös pienempien granitoidien esiintyminen liuskejakson sisällä (ainakin yksi intruusio) ja lähellä haavoittuvia kohtia, sekä se, että liuskejakson ja ympäröivien kivien kontaktit ovat mitä ilmeisimmin tektonisia. Myös vihreäliuskefasieksen alueellismetamorfoosi ja vaihteleva kivilajiseurue metasedimenttisistä kivistä ultramafisiin metavulkaniitteihin on tyypillinen piirre suurimmalla osalla arkeeisia liuskejaksoja. Oijärven liuskejaksolla on useita piirteitä jotka viittaavat siihen, että alueella on juonikultaesiintymiä. Tähänastisten tutkimusten perusteella todennäköisimmät juonikulta malmien esiintymispaikat ovat: 1. Toisen ja kolmannen asteen ruhje- ja siirrosvyöhykkeet. Nämä ovat paljastumien ja kaivausten vähyyden vuoksi tutkimusten tässä vaiheessa helpoimmin havaittavissa magneettisella anomaliakartalla. 2. Kemialliselta koostumukseltaan erilaisten kivilajien kontaktivyöhykkeet; tässä suhteessa erityisesti mustaliuskeyksiköiden kontaktit näyttävät kaikkein potentiaalisimmilta. 3. Suurimman kompetenssin omaavat kivilajit: mafiset laavat, kvartsiitti ja felsiset juonet. Myös ultramafiset kivet voidaan liittää tähän joukkoon, mikäli alueella on hyvin voimakkaasti karbonaattiutuneita ultramafiittiyksiköitä. 4. Paikallisesti korkeimman primäärin Fe/(Fe+Mg) suhteen ja Fe-pitoisuuden omaavat kivilajit: mafiset laavat ja mustaliuskeet. 5. Korkeimman primäärin S-pitoisuuden omaavat kivet: mustaliuskeet.
11 8 KIRJALLISUUTTA Barley, M.E., Cassidy, K.F., Golding, S.D., Groves. D.I.. and McNaughton, N.J. (1990) Assessment of Mineralized zones: Alteration haloes. In: S.E. Ho, D.I. Groves and J.M. Bennett (eds.) Gold Deposits of the Archaean Yilgarn Block, Western Australia: Nature, Genesis and Exploration Guides. Geology Department (Key Centre) and University Extension, The University of Western Australia. Publ. 20, Bloem, E.J.M., Dalstra, HJ., Groves, D.I. and Ridley, J.R. (1994) Metamorphic and structural setting of amphibolite-hosted gold deposits between Southern Cross and Bullfinch, Southern Cross Province, Yilgarn Block, Western Australia. Ore Geol. Rev Colvine, A.C., Fyon, LA., Heather, K.B., Marmont, S., Smith, PM. and Troop, D.G. (1988) Archean lode gold deposits in Ontario, Canada. Ontario Geol. Surv. Misc. Paper p. Groves, D.I. (1993). The crustal continuum model for late-archaean lode-gold deposits of the Yilgarn Block, Western Australia. Mineral. Deposita 28, Hronsky,1.M.A., Cassidy, K.F., Grigson, M.W., Groves, D.I., Hagemann, S.G., Mueller, A.G.. Ridley, J.R., Skwarnecki, M.S. and Vearncombe, J.R. (1990) Structural setting of gold deposits: Deposit- and mine-scale structure. In: S.E. Ho, D.I. Groves and J.M. Bennett (Eds.), Gold deposits of the Archaean Yilgarn Block, Western Australia: nature, genesis and exploration guides. Geology Department (Key Centre) & University Extension, ne University of Western Australia, Publ. 20, Huhma, H. (1986) Sm-Nd, U-Pb and Pb-Pb isotopic evidence for the origin of the Early Proterozoic Svecokarelian crust in Finland. Geol. Surv. Finland Bull p. Knight, LT., Groves, D.I. and Ridley, 1.R. (1993) The Coolgardie goldfield, Western Australia: district-scale controls on an Archaean gold camp in an amphibolite facies terrane. Mineral. Deposita 28, Mikucki, E.J. and Ridley, J.R. (1993). The hydrothermal fluid of Archaean lode-gold deposits, at different metamorphic grades: compositional constrains from ore and wallrock alteration assemblages. Mineral. Deposita 28, Ojala, V.1., Ridley, J.R., Groves, D.I. and Hall, G.C. (1993) The Granny Smith gold deposits: the role of heterogeneous stress distribution in an irregular granitoid contact in a greenschist facies terrane. Mineral. Deposita 28, Phillips, G.N., Groves, D.I. and Kerrich, R. (1996) Factors in the formation of the giant Kalgoorlie gold deposit. Ore Geol. Rev. 10, Sorjonen-Ward. P. (1993) An overview of structural and lithic units within and intruding the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, eastern Finland. Geol. Surv. Finland, Spec. Paper 17,
SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko 04.09.1980 SELOSTUS KORPIJÄRVI-MIETIÄINEN ALUEEN KALLIOPERÄN TUTKIMUKSISTA KESÄLLÄ 1980 2 1. YLEISTÄ 1.1. Tutkimusalue
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotTampereen alueen kallioperä
Tampereen alueen kallioperä Yrjö Kähkönen Geologian laitos PL 64, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Aimo Kuivamäelle 23.2.2009 Suomen kallioperä koostuu lähinnä granitoideista eli graniiteista ja graniitin kaltaisista
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa
Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä *30
ARKis,roK, AP f ALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä 2.1.1990 95*30 KULTATUTKIMUKSET NIVALAN SARJANKYLÄSSÄ 1985 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMA JOHDANTO 1 1.1. Alueen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1) SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/2734/-97/1/10 KITTILÄ Soretiavuoma Veikko Keinänen 31.12.97 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SORETIAVUOMA 3(KAIV. RN:o 5290/1)
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotKALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003
Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotSODANKYLÄN KAARESSELÄN KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA JA MINERALOGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto C/M 19/3714/-98/1/10 18.12.1998 SODANKYLÄN KAARESSELÄN KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA JA MINERALOGIA Sisällysluettelo 1. Eri kivilajien esiintymistapa ja
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotFA ~ Ki STOKAPPALL. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen '3otg
FA ~ Ki STOKAPPALL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 14.11.1991 '3otg VIHOLANNIEMEN Zn-ESIINTYMÄN TUTKIMUKSET JOROISISSA VUOSINA 1984-1988 TIIVISTELMA Viholanniemen
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3432/-88/41/10 PALTAMO KIVESVAARA Timo Heino
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3432/-88/41/10 PALTAMO KIVESVAARA Timo Heino 20.7.1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA KIVESVAARALLA VUOSINA 1982-1983 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalueen pinta-ala
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotKainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset
Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille
LisätiedotGTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja
LisätiedotM19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander 9.2.1993 NIKKELI- JA SINKKI-LYIJYMALMITUTKIMUKSET KYYJÄRVEN SAU- NAKYLÄSSÄ, KARTTALEHDELLÄ 2331 12, VUOSINA 1990-1992. TUTKIMUSTEN
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotSELOSTUS KIIHTELYSVAARAN SÄRKILAMMEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITE- TUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
ARKI STGK.APPALE M 19/4241/-77/1/10 Kiihtelysvaara Särkilampi Lauri Pekkarinen 1977-11-25 SELOSTUS KIIHTELYSVAARAN SÄRKILAMMEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITE- TUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1972-1975 SELOSTUS
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotEnon kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - M 06/2332/-84/1/10 Halsua Karvonen, Tienpää Kaj J. Västi 5.3.1984 ; TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI-
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotARKI STOKAPPALE j. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä Olavi Kontoniemi
ARKI STOKAPPALE j GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä 23.07.2002 Olavi Kontoniemi PIHTIPUTAAN HAAPAKYLÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA 1998-2000 GEOLOGIAN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geotietovarannon hallinta Kuopio 13.11.2015 Mobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13.11.20158 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotYKSIKKÖKUVAUSRAPORTTI ENONTEKIÖ, KÄSIVARSI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ROVANIEMI 66/2015 YKSIKKÖKUVAUSRAPORTTI ENONTEKIÖ, KÄSIVARSI Tuomo Karinen, Sami Lepistö, Jukka Konnunaho, Laura S. Lauri, Tuomo Manninen ja Hannu Huhma GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotM/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948
M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotJ. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'
0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L?.. 1 2 ~ 02.. l HAo/-1 J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. 1-(. 0 11:, 10... : ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~' Kentt äty:.:jra:pojttt l kesältä
LisätiedotSELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2634/-80/1/10 Ylitornio Näätävuoma Pertti Murtovaara 18.12.1980 SELOSTUS KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSISTA YLITORNION KUNNASSA NÄÄTÄVUOMAN ALUEELLA 1976 1979 JOHDANTO Tutkimusalue
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotRÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi
Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKartoituksen tuloksena varmistui N-S -suuntainen vihrealiuskefasieksen
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX YHTEENVETO Karttamateriaalin geologisen tulkinnan perusteella rajattiin kohdealueet geologiselle kartoitukselle. Alustavien tutkimusten ja kohdekartoituksen merkitys oli
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotPäivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja
Va p a u t u u1. 1. 2 0 1 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007 Tekijät Raponin laji Vesa Perttunen M10.1 Raponin nimi Lapin kolmion geologinen kehitys ja malmipotentiaali
LisätiedotMAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Raportti Q19/3712,3714/1994/1 MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA Meri-Liisa Airo Espoo 1994 English abstract JOHDANTO...
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
Lisätiedot