ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 23/11/1 Dnro PSAVI/25/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 23/11/1 Dnro PSAVI/25/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vittouvennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäjärvi ja Haapajärvi Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 9 Varastointi ja jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Hakijan vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Toiminnanaloittamisluvan vakuus Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 40

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vittouvennevan 127,6 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Pyhäjärven kaupungissa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 7/05/2 myöntänyt luvan Vittouvennevan 163 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Hevospuron, Kursunpuron ja Sammaljoen kautta Pyhäjärveen sekä Vittoudenojan, Vittoudenjärven, Kuonanjärven, Kuonanjoen ja Haapajärven kautta Kalajokeen. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä määrännyt selvitettäväksi Vittouvennevan turvetuotantoalueen aiheuttamaa kuormitusta, kuormituksen kehittymistä tuotantovuosien aikana ja kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen on perustuttava muun muassa vähintään yhden tuotantokauden tarkkailuohjelman mukaiseen tehostettuun tarkkailuun, joka on suoritettava tuotantokauden 2007 aikana, mikäli sitä ei ole suoritettu aiemmin vuosien aikana. Lisäksi on tehtävä teknistaloudellinen BAT-perusteinen arvio vesienkäsittelyn parantamismahdollisuuksista. Selvityksessä on tarkasteltava erityisesti Pyhäjoen suuntaan laskevien tuotantolohkojen osalta virtaamansäädön, kasvillisuus- ja pintavalutuskenttien sekä kemikaloinnin toteuttamismahdollisuudet kustannusvertailuineen, sekä selvitettävä tuotannosta poistuvien alueiden käyttömahdollisuudet jäljellä olevan tuotantoalan valumavesien puhdistamiseen. Arvioon ja selvitykseen on liitettävä ehdotukset vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteistä, luvassa mahdollisesti määrättävästä kuormitusrajasta kiintoaineen, fosforin ja typen osalta sekä tarvittavat muutokset tarkkailuohjelmaan. Hakija on myös määrätty toiminnan lopettamisen yhteydessä tai viimeistään tekemään selvitys turvetuotantoalueelta Sammaljokeen ja Sammallahteen kulkeutuneista lietteistä ja mahdollisesti tarvittavista kunnostustoimenpiteistä. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä muuttanut luvan voimassaoloaikaa ja velvoittanut luvan saajaa hakemaan ympäristölupavirastolta uutta ympäristölupaa viimeistään , mikäli hakija aikoo jatkaa turvetuotantoa vuoden 2011 jälkeen. Hakemukseen on sisällytettävä edellä mainittu selvitys. Alapuoliseen vesistöön kulkeutuneita liettei-

4 tä koskeva selvitys on toimitettava ympäristölupavirastolle, joka antaa sen johdosta tarpeelliset ympäristönsuojelulain 43 :n tai 90 :n mukaiset määräykset. Vapo Oy on pannut Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa vireille Vittouvennevan 163 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen. Suunnitelman mukaan vesienkäsittelyä Pyhäjoen vesistöalueella johdettavien vesien osalta tehostettaisiin rakentamalla tuotantoalueelle kasvillisuuskenttä. Kalajoen vesistöalueelle johdettavat vedet käsiteltäisiin edelleen laskeutusaltailla. Hakemus on annettu tiedoksi, hakija on antanut vastineensa lausunnoista ja muistutuksista sekä täydentänyt hakemustaan. Hakija on ympäristölupavirastossa käydyssä neuvottelussa selvittänyt, miten tuotantoalueen vesienkäsittelyn tasoa voitaisiin parantaa. Hakijan oli määrä tutkia, voitaisiinko Kalajoen vesistöalueelle johdettavien vesien käsittelyä tehostaa rakentamalla pintavalutuskenttä ja johtaa osa Pyhäjoen vesistöalueella olevan tuotantoalueen vesistä Kalajoen vesistöalueelle. Uusi suunnitelma, joka sisältäisi myös uutta tuotantopinta-alaa, toimitettaisiin ympäristölupavirastolle vuoden 2009 loppuun mennessä. Tämä ympäristölupahakemus korvaa vuonna 2008 vireille pannun ja sittemmin peruutetun ympäristölupahakemuksen. Vittouvennevan turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan vuokrattu. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Vittouvenneva on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Alueen pohjoispuolella kulkee Iisalmen Ylivieskan rautatie. 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tarkoituksena on jatkaa alueella vuonna 1980 alkanutta turvetuotantoa. Vittouvennevan alkuperäinen pinta-ala on ollut 196,1 ha. Tuotannosta on poistunut 100,1 ha. Entistä tuotantopinta-alaa on poistettu käytöstä turpeen loppumisen, massansiirtojen ja kuivatusvaikeuksien vuoksi. Tuotannosta poistuneet alueet eivät ole vielä siirtyneet kokonaisuudessaan seuraavan maankäyttöön. Osa alueista on jo osittain luontaisesti kasvittuneita. Vittouvennevan nykyinen tuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on yhteensä 83,2 ha ja kuudesta auma-alueesta, joiden pintaala on yhteensä 12,8 ha. Vittouvennevan tuotantopinta-alat (ha) vuoden 2009 tuotantokauden jälkeen: Lohko nro Alkuperäinen pinta-ala Tuotannosta poistunut Tuotannossa Auma-alueet Tuotannossa yhteensä 1 44,0 15,6 28,4 4,8 33,2 2 57,4 35,2 22,2 1,5 23,7 3 52,2 46,6 5,6 5,3 10,9 4 18,9 2,7 16,2 1,2 17,4 5 10,8 0,0 10,8 0,0 10,8 Yhteensä 183,3 100,1 83,2 12,8 96,0

5 Vittouvennevalle on suunniteltu 31,6 ha uutta tuotantoalaa. Uudet alueet sijoittuvat vanhojen tuotantolohkojen viereen Kalajoen vesistöalueelle. Lohko 6 on ojittamatonta aluetta, sen pinta-ala on 24,7 ha ja se sijoittuu lohkon 4 eteläpuolelle. Lohko 7 on jo aikaisemmin ojitettu turvetuotantoa varten, sen pinta-ala on 6,9 ha ja se sijoittuu lohkojen 3 ja 4 väliin. Vittouvennevalla tuotetaan jyrsin- ja ympäristöturvetta. Jyrsinturve tuotetaan Haku-menetelmällä ja ympäristöturve imuvaunumenetelmällä. Tuotantoalueen matalimmilla osilla jyrsinturvetta tuotetaan myös imuvaunulla tai mekaanisella kokoojavaunulla. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on ollut noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Jatkossa tuotantomäärä pienenee tuotannosta poistettavan pinta-alan myötä. Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen käyttöpaikat sijaitsevat pääasiassa Haapavedellä. Ympäristöturve toimitetaan lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Lohkojen 1 3 jäljellä olevalla tuotantoalalla arvioitu tuotantoaika on 1 5 vuotta ja niiden auma-alueilla 5 10 vuotta. Lohkojen 4 5 arvioitu tuotantoaika on noin 10 vuotta. Kun sopivia aluekokonaisuuksia poistuu tuotannosta, alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Alueen uudesta käyttömuodosta päättävät maanomistajat. Lohkojen 6 7 toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää enintään vuoden, josta ojitustyöt (reuna-, kokooja- ja sarkaojat) vain noin puoli vuotta, koska pinta-ala on pieni ja lohko 7 on jo metsäojitettu. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaihe kestää vuotta päättyen noin vuonna Jälkihoitovaiheessa tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti, jolloin ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuodoista päättää maanomistaja. Vittouvennevan lohkon 1 osalta on jo tehty kosteikkosopimus maanomistajan kanssa 18,9 ha:n osalta. 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Nykytilanne Vittouvennevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan nykyisin alapuoliseen vesistöön kahta eri reittiä. Noin 123 ha:n alueelta vedet johdetaan laskuojan, Hevospuron ja Sammaljoen kautta Pyhäjärveen. Noin 40 ha:n alueelta vedet johdetaan laskuojaa ja Kuohunpuroa pitkin Vittoudenjärveen ja sieltä edelleen Vittoudenojaa pitkin Kuonanjärveen. Vesien-

6 käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi virtaamansäätöpatoa ja neljä laskeutusallasta. Vittouvennevan nykyiset pinta-alat hehtaareina vesienkäsittelymenetelmittäin (VS = virtaamansäätö, LA = laskeutusallas) ja vesistöalueittain: 6 Lohko Tuotanto- Poistunut Vesienkäsittelymenetelmä Vesistöalue pinta-ala pinta-ala VS1 LA1-2 VS2 LA3 LA4 1 33,2 15,6 48,8 Pyhäjoki 2 23,7 35,2 1,1 58,9 Pyhäjoki 3 5,9 36,8 42,6 42,7 Pyhäjoki 3 5,0 9,8 14,8 Kalajoki 4 17,4 2,7 20,1 20,1 Kalajoki 5 10,8 0 10,8 10,8 Kalajoki Tuotantokausi 2006 oli hyvin kuiva ja tuotantokaudet 2007 ja 2008 hyvin sateisia. Vuoden 2007 kesä oli normaalia sateisempi, mikä näkyy soiden suurempana kuormituksena ja huonompana vedenlaatuna. Kiintoainekuormitus on ollut selvästi keskimääräistä suurempaa, sen sijaan kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaistypen, ammoniumtypen, nitraatti- ja nitriittitypen summan sekä raudan osalta kuormitus on ollut selvästi keskimääräistä pienempää. Fosforin ominaiskuormitus on ollut keskimääräistä. Suurempi kiintoainekuormitus johtunee sateista, jotka ovat saaneet kiintoaineen huuhtoutumaan. Myös vuosittaisilla kaivutöillä ja alueen maaperän laadulla on vaikutusta suurempaan kiintoainekuormitukseen. Kokonaistyppikuormitus on ollut samanaikaisesti pientä, jopa pienempää kuin pintavalutuskentillä, mikä liittynee myös alueen maaperän ominaisuuksiin. Turvetuotannolle on tyypillistä, että kuormituksessa on suurta vuosittaista ja tuotantoalueiden välistä vaihtelua. Vittouvennevan kiintoainekuormitus on ollut keskimääräistä suurempaa, mutta kokonaisuutena kaikki parametrit huomioiden kuormitus ei ole ollut erityisen poikkeuksellinen. Vittouvennevan päästöt (kg/v) Kalajoen vesistöalueelle: Brutto Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi Keskiarvo Vittouvennevan päästöt (kg/v) Pyhäjoen vesistöalueelle: Brutto Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi Keskiarvo

7 Suunnitellusta uudesta tuotantoalueesta ojittamatonta alaa on 23,1 ha (lohko 6 lähes kokonaan) ja ojitettua 8,5 ha. Uuden alueen nykyistä kuormitusta on arvioitu perustuen Pöyry Environment Oy:n laatimaan selvitykseen Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Selvityksen mukaan metsäojitetulta alueelta lähteneen veden laatu on ollut keskimäärin seuraava: kiintoaine 3,5 mg/l, fosfori 30 µg/l ja typpi 630 µg/l. Ojittamattomalta alueelta muodostuvaa kuormaa arvioitaessa on käytetty seuraavia arvoja: kiintoaine 2 mg/l, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 18 mg/l, fosfori 20 μg/l ja typpi 500 μg/l. Kuonanjärven valuma-alueen valuma-arvolla 11,5 l/s km 2 laskettuna uuden alueen nykyinen vuosikuormitus on seuraava: kiintoaine 280 kg, kokonaisfosfori 2,6 kg ja kokonaistyppi 61 kg. Uusi suunnitelma ja vesienkäsittelyn tehostaminen Hakija on Vittouvennevalle suunnitellun pinta-alalisäyksen myötä selvittänyt mahdollisuutta tehostaa vesienkäsittelyä pintavalutuskentän avulla Kalajoen vesistöalueella. Vittouvennevan suonpohjankorkeudet huomioiden vesienjohtamissuunnan muuttaminen Kalajoen vesistöalueelle on mahdollista kokonaan lohkon 3 osalta. Vaikka Suomen ympäristökeskuksen valuma-alueaineiston mukaan valuma-alueen raja olisi lohkon 2 puolessa välissä, laskee suonpohjan korkeus jo aikaisemmin niin paljon, ettei vesien johtaminen vastamäkeen ilman pumppausta ole mahdollista. Ottaen huomioon kuinka paljon lohkoilla 1 3 on jo tuotannosta poistunutta aluetta, sekä lohkojen jäljellä oleva tuotantoaika, on vesien johtaminen pelkästään ojassa johtamalla teknisesti ja muutoinkin järkevää Kalajoen suuntaan vain lohkon 3 osalta. Vittouvennevan lohkojen 1 3 pohjamaa on heikosti koossa pysyvää, mikä vaikeuttaa osaltaan jo nykyiselläänkin vesien johtamista ja suon kuivattamista. Pyhäjoen vesistöalueelle laskevien vesien käsittelyä muutetaan siten, että virtaamansäätöpato 1 poistetaan, sillä sen valuma-alueeksi jäisi suunnitelman muutoksen jälkeen alle 2 ha. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan pumppausaltaan sekä kahden laskeutusaltaan kautta vesistöön. Kalajoen vesistöalueelle laskevat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Virtaamansäätöpato 2 ja laskeutusallas 3 poistetaan käytöstä ja lohkojen 3 7 vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 4, josta vedet pumpataan rakennettavalle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän koko on 4,8 ha ja sen kokonaisvaluma-alue on 120 ha, josta tuotantoaluetta on 70,7 ha. Kentän pinta-ala on kokonaisvaluma-alueesta 4,0 % ja tuotantoalasta 6,7 %. Kenttä on suunniteltu ojittamattomalle suoalueelle, jossa on harvaa puustoa. Suunnitelman muutoksen myötä poistuvat vesienkäsittelyrakenteet (VS1 2 ja LA3) eivät heikennä vesienkäsittelyn tehoa. Virtaamansäätöpadon 1 kautta johdetaan tällä hetkellä pääasiassa tuotannosta poistuneiden alueiden vesiä ja virtaamansäätöpadon 2 avulla on tehostettu jo mataloituneiden kenttien vesienkäsittelyä. Lohkojen 3 7 osalta vesienkäsittely tehostuu huomattavasti, kun vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Vesienkäsittelyn tehostaminen on suunnattu alueelle, jonka tuotantoaika ja näin ollen vesistökuormitusaika on pidempi. Vittouvennevan kuivatusvedet ovat olleet turvesuon vesille tyypillisen humus-, ravinne- ja rautapitoisia. Vesi on ollut lievästi hapanta, väriltään hyvin tummaa ja kiintoainetta on ollut melko paljon kaikkina vuosina. Laskeutusaltaiden vesi on muilta osin ollut laadultaan jokseenkin samankaltaista molemmilla vesistöalueilla, mutta Pyhäjoen puolella valumavedessä on ol- 7

8 lut yleensä selvästi enemmän typpeä kuin Kalajoen puolella. Vuoden 2007 päästöjen määrät perustuvat tarkkailutuloksiin ja muina vuosina ne on laskettu muiden laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen avulla. Vuoden 2009 tuotantokauden jälkeen lohkojen 1 2 tuotantopinta-ala on ollut 56,9 ha. Viimeksi syntyneet poistumat eivät kuitenkaan vähennä kuormitusta, koska ne eivät ole vielä siirtyneet seuraavaan maankäyttömuotoon. Tästä syystä kuormittava pinta-ala Pyhäjoen suuntaan on 92,1 ha. Lohkojen 3 7 tuotantopinta-ala on tuotantokauden 2009 jälkeen lasketut poistumat pois lukien ollut 70,7 ha. Kuormittava pinta-ala Kalajoen suuntaan on 102,5 ha. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitusta pintavalutuksella käsiteltävien kuivatusvesien osalta on arvioitu käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen alueen veden laatua: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Laskeutusaltailla käsiteltävien vesien kuormitus on laskettu vuosien toteutuneiden kuormituskeskiarvojen mukaan, ottaen kuitenkin huomioon laskeutusaltaille johdettavan veden uuden suunnitelman mukainen pienenevä valuma-alueen koko. Arvio tuotantoalueen tulevista päästöistä (kg/v) kuntoonpanovaiheessa ja tuotantovaiheessa (PVK = pintavalutuskenttä, LA = laskeutusallas): Brutto Netto Kuntoonpanovaihe Pinta-ala Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi (enintään 1 vuosi) (ha) Kuntoonpanossa, PVK 31, ,2 170 Tuotannossa, PVK 70, ,9 180 Tuotannossa, LA 92, Brutto Netto Tuotantovaihe Pinta-ala Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi (ha) Tuotannossa, PVK 102, ,1 270 Tuotannossa, LA 92, Arvioidut päästöt tuotantovaiheessa kesäaikaan ja ylivirtaamatilanteessa: Tuotantovaihe Pinta-ala ha Kiintoaine kg/d Fosfori g/d Typpi kg/d Kalajoen suuntaan, koko kesä 102,5 5,7 60 1,5 Kalajoen suuntaan, ylivirtaama 102, ,8 Pyhäjoen suuntaan, koko kesä 92, ,5 Pyhäjoen suuntaan, ylivirtaama 92, Arvot kuvaavat keskimäärin enintään kerran kesässä esiintyvän ylivirtaamatilanteen kuormitusta. Kerran kesässä esiintyvä ylivaluma voi vaihdella voimakkaasti vuosittain. Keskiylivaluman suuruus riippuu pitkälti kesän sateisuudesta. Ylivirtaamatilanteen kuormituksen suuruutta määrää voimakkaammin veden määrä kuin veden laatu.

9 9 Muu kuormitus Ympäristölupavirastoon on tullut vireille Paskonevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus. Paskonevan tuotantoalueen koko on tehdyn tuotantosuunnitelmamuutoksen jälkeen 69,5 ha aumaalueet mukaan lukien. Paskonevan vedet on suunniteltu johdettavan laskuojan kautta Vittoudenjärveen. Hakija on arvioinut tuotantoalueiden yhteisvaikutuksia vesistöön. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Paskonevan ja Vittouvennevan kuivatusvesien yhteenlasketut vuositason kuormitukset Kalajoen vesistöalueelle tilanteessa, jossa soiden kuntoonpanon aloittaminen ajoittuisi tarkalleen samaan aikaan. Näin laskettaessa on kuntoonpanovaiheen aikainen kuormitus suurimmillaan. Todennäköisesti kuntoonpano soilla ei ajoitu samaan aikaan, joten kuormitus kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen välillä tasaantuu. Vittouvennevan ja Paskonevan yhteenlaskettu vuosikuormitus (kg/v) Kalajoen vesistöalueelle ensimmäisenä kuntoonpanovuonna: Brutto Netto Pinta-ala Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi ha Kuntoonpanovaiheen ala 101, Tuotannossa oleva ala + 70, tuotann. poist. kuorm. ala Yhteensä 172, Vittouvennevan ja Paskonevan yhteenlaskettu vuosikuormitus (kg/v) Kalajoen vesistöalueelle toisena ja sitä seuraavina kuntoonpanovuosina: Brutto Netto Pinta-ala Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi ha Kuntoonpanovaiheen ala 69, Tuotannossa oleva ala + 102, tuotann. poist. kuorm. ala Yhteensä 172, Vittouvennevan ja Paskonevan yhteenlaskettu tuotantoaikainen vuosikuormitus (kg/v) Kalajoen vesistöalueelle: Brutto Netto Pinta-ala Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi ha Yhteensä 172, Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyn muodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotanto-

10 kaudelle. Pölyn muodostumiseen ja sen leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja sen leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen, ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia vaiheita. Lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten ja laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydelle). Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun. Turveaumat tyhjennetään vuorotellen, tyhjennyksen kestäessä yleensä kuukaudesta muutamaan vuodessa. Mikäli alueen vuotuinen tuotantomäärä toimitetaan käyttäjälle yhtäjaksoisesti, kestää toimitusjakso 1 2 kuukautta laitoksen kulutuksesta riippuen. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Vuosittainen toimitus vastaa 330 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaatietä pitkin Vittoudennevantielle ja edelleen kantatietä no 27 pitkin 4-tielle ja kohti Oulua. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimääriin 10

11 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella esiintyy kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. 11 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä sekä kantavia ja jotka on valittu siten, etteivät aineet vahingon sattuessa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 240 l ja muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Toiminnasta syntyy vuosittain jäteöljyjä 240 l, kiinteää öljyjätettä 40 kg, käytettyjä akkuja 12 kg, sekajätettä 1,2 m 3, käytettyä aumamuovia kg ja rautaromua 160 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai jätetään paikalleen. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan arvion mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Uuden tuotantoalueen nykytila Vittouvennevan lisäalueiden ja pintavalutuskentän alueen kasvillisuutta on selvitetty tehdyllä maastokäynnillä. Tutkimusalue koostui kolmesta erillisestä suoalueesta (60 ha, joista noin 21 ha ojitettua), joiden ympärillä on nykyisin tuotannossa olevia turvetuotantoalueita. Eteläisin suoalue (lohko 6) on lähes ojittamaton avosuo, joka rajautuu pohjoispuolelta turvetuotantoalueeseen ja muutoin sitä ympäröi taajaan ojitettu räme. Suon laitoja kiertää varsinainen isovarpuräme, joka vaihettuu suon keskiosaa kohti puuttomaksi variksenmarjarahkarämeeksi. Pohjoisin suoalue (pintavalutuskenttä) rajoittuu pohjoisesta rautatiehen, idässä turvetuotantoaluetta kiertävään tiehen ja osittain rämeeseen ja pel-

12 Asutus ja maankäyttö toon. Alueen länsiosa on taajaan ojitettua ja itäisessä osassa on vain muutamia vanhoja, kapeita ja matalia ojia. Suon itäosa on varsinaista isovarpurämekuivakkoa, jossa kasvaa runsaasti siniheinää. Suon keskustaan päin mentäessä isovarpurämekuivakko vaihettuu keidasrämeeksi, jonka märissä painaumissa kasvaa villapääluikkaa, valkopiirtoheinää, raatetta ja leväkköä. Kermit ovat isovarpurämettä. Suon läntisin osa on taajaan ojitettua varsinaista isovarpurämemuuttumaa. Puusto on mäntyä, joka kasvaa hyvin. Itäisin suoalue (lohko 7) rajautuu turvetuotantoalueeseen sekä alueen ympäri kulkeviin isoihin ojiin. Suurin osa alueesta on tiheäsi ojitettua ja ojien kuivattava vaikutus näkyy alueella. Alueen länsiosa on vaivaiskoivurämeojikkoa, joka vaihettuu itään päin mennessä puolukkaturvekankaaksi, jossa kasvaa tiheäsi nuoria hieskoivuja. Uhanalaisia suotyyppejä esiintyi alueella yhteensä noin 10 ha, joka on noin 16 % tutkimusalueen pinta-alasta. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja ei alueella tavattu. Kohteilla ei ole erityisiä maisemaarvoja, ja virkistyskäyttöarvoa laskevat nykyiset turvetuotantoalueet sekä rautatie. Pesimälinnustoa on kartoitettu tehdyllä kartoituslaskennalla. Linnustoselvityksessä tarkasteltu alue on pinta-alaltaan 90 ha. Selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä havaittiin kaikkiaan 26 lintulajia. Pääosan pesimälinnustosta muodostavat havu- ja sekametsille tyypilliset lajit, joiden parimäärät olivat suurimmillaan erityisesti pohjoisen osa-alueen ja keskilohkon ojitetulla, luonteeltaan hyvin metsäisillä suokuvioilla. Vastaavasti suolajien osuus oli selvitysalueella varsin pieni johtuen ensisijaisesti niille soveliaiden elinympäristöjen pienestä määrästä. Havaitut suolajit olivat sääksi, valkoviklo, liro, niittykirvinen ja keltavästäräkki, joista sääksi ei kuitenkaan ilmeisesti pesi kartoitetulla alueella. Turvetuotannossa olevien alueiden läheisyydessä kasvillisuus on muuttunut monin paikoin tiheiksi, pajujen ja koivunvesojen luonnehtimiksi ryteiköiksi, joiden linnusto koostuu muusta selvitysalueesta poiketen pääasiassa lehtimetsille ja pensaikkoisille avomaille tyypillisistä lajeista. Selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä havaittiin kuusi eri suojeluluokituksessa mainittua lajia. Silmälläpidettäviä olivat teeri ja sääksi. Liro ja västäräkki ovat keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaisia. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat sääksi, teeri, kapustarinta ja liro. Suomen erityisvastuulajeja ovat teeri, valkoviklo ja liro. Suolajien reviirit painottuivat erityisesti selvitysalueen eteläiselle lohkolle ja sen koillispuolelle, joissa on vielä jäljellä ojittamattomia, harvapuisia suokuvioita. Lähimpään rakennettuun tilaan suon pohjoispuolella on matkaa nykyiseltä tuotantoalueelta reilut 500 m. Samalla suunnalla on kaksi muuta rakennettua tilaa, reilun 600 metrin ja noin 900 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähin asutuskeskittymä on Eskoperällä, jonne matkaa on noin 1 km. Vittouvennevan pohjoispuolella rautatie on lähimmillään noin 70 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Vittouvennevan ympäristö on lähinnä metsämaata ja suota. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä maankäyttömuotoja. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat noin 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueen 12

13 luoteiskulmasta. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Tuotannosta poistuvat alueet siirtyvät sopivina kokonaisuuksina vähitellen muuhun maankäyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu jälleen muutos. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy. Tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Toiminnasta voi ajoittain johtua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei arvion mukaan aiheudu naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn tai melun muodossa. Valituksia pölyn tai melun vuoksi ei ole Vittouvennevan turvetuotannon osalta tullut hakijan tietoon. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Vittouvennevan kuljetukset suuntautuvat pääasiassa melko vilkasliikenteisille teille, joilla kuljetusten aiheuttaman meluhäiriön suhteellinen vaikutus on vähäisempi verrattuna vähän liikennöityihin teihin. Kuljetusreitin varrella sijaitsevien kiinteistöjen asukkaat eivät ole valittaneet kuljetusmelusta. Vittouvennevan turvetuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita, pohjavesialueita tai arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. 13 Vesistö Valtakunnallisessa vesistöaluejaotuksessa Vittouvennevan turvetuotantoalueesta se osa, jonka vedet johdetaan Hevospuron, Kursunpuron ja Sammaljoen kautta Pyhäjärveen, sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen Pyhäjärven lähivaluma-alueella (54.051). Sammaljoen valuma-alueen pinta-ala joen suulla on noin 17 km 2. Pyhäjärven Sammallahden pinta-ala on noin 0,6 km 2 ja se on melko matala (alle 3 m syvä). Pyhäjärven lähivalumaalueen pinta-ala on noin 370 km 2 ja järven kokonaisvaluma-alueen (54.05) pinta-ala on noin 680 km 2. Pyhäjoen suulla koko vesistöalueen pinta-ala on noin km 2. Hevospuron, Kursunpuron ja Sammaljoen yhteispituus on noin 10 km. Turvetuotantoalueesta se osa, jonka vedet johdetaan Kuohunpuron, Vittoudenjärven ja Vittoudenojan kautta Kuonanjärveen, sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Kuonanjärven valuma-alueella (53.083). Vittoudenjärven pinta-ala on 16 ha ja se on hyvin matala ja rehevöitynyt. Kuonanjärveä säännöstellään. Järvi on matala (suurimmalta osaltaan alle 3 m) ja sen pinta-ala on noin 4,8 km 2. Valuma-alueen pinta-ala Vittoudenojan suulla on noin 38 km 2 ja Kuonanjärven koko valuma-alueen pinta-ala on noin 136 km 2. Kalajoen vesistöalueen pinta-ala on yhteensä noin km 2. Vesitse matkaa pintavalutuskentältä Vittoudenjärveen on noin 3 km. Vittoudenjärvestä lähtee Vittoudenoja, joka laskee noin 5 km:n päässä Kuonanjärveen. Pintavalutuskentän valuma-alueen osuus Vittoudenojan valuma-alueesta on noin 2,7 % ja Kuonanjärven koko valuma-alueesta noin 0,8 %. Sammaljoen ja Vittoudenojan virtaamia ei ole mitattu. Virtaamia on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisesta vesistömallijärjestelmästä saatujen Kuonanjärven valuma-alueen vuosien valumatietojen avulla. Sammaljoen laskennallinen kesäaikainen keskivirtaama on 86 l/s, laskennallinen keskialivirtaama 11 l/s ja keskiylivirtaama 430 l/s. Vittou-

14 denojan laskennallinen kesäaikainen keskivirtaama on noin 190 l/s, keskialivirtaama 24 l/s ja keskiylivirtaama 960 l/s. 14 Vedenlaatu Vittouvennevan purkuvesistön vedenlaatua on tarkasteltu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta saatujen tietojen perusteella. Kaikista pisteistä tarkkailutietoa on olemassa runsaammin 1990-luvulta. Kesällä 2007 on tarkkailtu vedenlaatua Vittouvennevan vesien laskureiteiltä. Pyhäjärvessä lähimmät vedenlaatupisteet sijaitsevat Sammallahdessa ja Kirkkoselällä. Kirkkoselän piste kuuluu Pyhäjoen yhteistarkkailun vuosittaisiin tarkkailupisteisiin, mutta Sammallahdesta tarkkailutietoja on viime vuosilta saatavilla vain vähän. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevalla Sammaljoen alaosalla vesi on ollut suovesille tyypillisesti varsin tummaa, humuspitoista, ravinteikasta ja rautapitoista. Fosforia on vedessä ollut runsaasti, pitoisuuksien ollessa rehevien tai ylirehevien vesien tasolla. Veden happitilanne on ollut tyydyttävä tai heikko (vuonna 2007). Vittouvennevan lisäalueiden kuntoonpanotöiden aikana vuosina Sammaljoen rautapitoisuus oli aiempaa korkeampi, mutta muilta osin vedenlaadussa ei ollut kovin suuria eroja aiempiin vuosiin nähden. Kursunpurossa Sammaljoelta ylävirtaan vesi oli kesällä 2007 hyvin humuspitoista, tummaa ja erittäin ravinteikasta. Kursunpurossa kaikki mitatut pitoisuudet olivat korkeammat ja happitilanne huonompi kuin Sammaljoessa. Pyhäjärvi on laadultaan jokseenkin kirkasvetinen ja niukkaravinteinen. Pyhäjärven Sammallahdessa pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä ja happitilanne parempi kuin Sammaljoessa. Sammallahdessa typpi- ja fosforipitoisuudet ovat olleet enimmäkseen karujen tai lievästi rehevien vesien tasolla. Veden a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet melko pieniä. Sammallahden vesi on ollut laadultaan melko samankaltaista kuin Pyhäjärven Kirkkoselällä. Fosforia on kuitenkin ollut hieman enemmän Sammallahdessa kuin Kirkkoselällä. Sammallahden vedenlaatu on mittaustulosten mukaan melko hyvä, mutta paikallisten kalastajien mukaan lahti on ollut huonokuntoinen jo 1990-luvun alussa. Lahden mataluus ja mutapohjaisuus heikentävät lahden virkistyskäyttöarvoa. Vittouvennevan kuntoonpanotöiden aikana Sammallahden vedenlaadussa ei tapahtunut juurikaan muutoksia, lähinnä vain typpipitoisuus kasvoi lievästi. Vuosien yleisessä vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Pyhäjärven eteläosa on luokiteltu erinomaiseksi, järven keskiosa hyväksi ja pohjoisosa tyydyttäväksi. Kalajoen vesistöalueella sijaitsevan Vittoudenojan vesi on suovesille tyypillisesti humuspitoista, tummaa ja hapanta. Ravinteista etenkin fosforin pitoisuudet ovat olleet melko korkeita ja hyvin rehevien vesien tasolla. Vedessä on myös ollut runsaasti rautaa. Ojan happitilanne oli vuonna 2007 tyydyttävä. Vittouvennevan kuntoonpanotöiden aikana vuosina ojan vedessä oli hieman enemmän rautaa kuin vuonna 2007, mutta muuten vedenlaatu oli enimmäkseen parempi kuin vuonna Kuonanjärvessä vedenlaatua on tarkkailtu viime vuosina lähinnä vain talvisin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen happiseurantaan liittyen. Talviaikainen happitilanne on ajoittain ollut heikko, mutta happikatoa on

15 viime vuosina torjuttu järven ilmastuksella. Järven vesi on humusvaikutteista ja melko tummaa. Fosforia on ollut vedessä runsaasti, ja a- klorofyllipitoisuudet ovat kesällä olleet korkeita ja rehevien vesien tasoisia. Käyttökelpoisuusluokituksessa Kuonanjärvi ja muu Kalajoen latvavesistö kuuluvat luokkaan välttävä. Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 m, mikä heikentää vedenlaatua. Vaikutukset vesistöön nykytilanteessa Vittouvennevan turvetuotantoalueen nykyisten päästöjen vesistövaikutuksia alapuolisessa vesistössä on tarkasteltu laskennallisesti. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä suolta tulevat päästöt sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon laskureitillä tapahtuvia fysikaalis-kemiallisia tai biologisia muutoksia, kuten esimerkiksi sedimentaatiota. Vaikutusarvio on laskettu Vittouvennevan vuosien keskimääräisillä päästöillä. Pitoisuuslisäykset on arvioitu koko vuoden sekä kesäajan keskimääräisissä virtaama- ja valuntatilanteissa. Kalajoen vesistöalueella Vittouvennevan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset ovat pieniä. Vittoudenojan suulla päästöt kohottavat teoreettisesti arvioituna fosforipitoisuuksia alle 2 µg/l ja typpipitoisuuksia alle 40 µg/l. Vittoudenojan alaosalla kesäaikainen fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 64 µg/l ja typpipitoisuus noin 660 µg/l, mistä turvetuotannon päästöjen aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset ovat noin 2 4 %. Kiintoaineen nettopitoisuuslisäys muodostaa kesäaikana noin 8 % ojassa todetusta pitoisuustasosta. Kuonanjärvessä pitoisuusvaikutuksia ei voida käytännössä havaita. Arviossa ei ole otettu huomioon Vittoudenjärveä, jonka kautta valumavedet laskevat ja johon osa valumavesien ravinteista ja kiintoaineesta sedimentoituu. Vittoudenjärvi on matala ja rehevä lintujärvi. Vittouvennevan päästöt eivät hakijan arvion mukaan heikennä järven luontoarvoja. Suuri osa Vittouvennevalta huuhtoutuvasta kiintoaineesta todennäköisimmin sedimentoituu jo Kuohunpuroon. Pyhäjoen vesistöalueella teoreettiset pitoisuuslisäykset ovat suurempia. Sammaljoen suulla Vittouvennevan keskimääräisten päästöjen aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat kohtalaisen suuria kaikkien tarkasteltujen pitoisuuksien osalta. Fosforipitoisuus kohoaa nettopäästöjen vaikutuksesta arviolta noin 5 10 µg/l ja typpipitoisuus noin µg/l. Sammaljoessa ravinnepitoisuudet ovat olleet melko korkeita. Turvetuotantoalueen nettopäästöjen aiheuttama fosforilisäys on havaitusta kesän pitoisuustasosta noin 6 % ja typpilisäys noin 12 %. Laskelman mukaan noin 30 % Sammaljoen kiintoainepitoisuudesta aiheutuu turvetuotantoalueen päästöistä. Vaikka pitoisuuslisäykset ovat melko suuria, ne eivät oleellisesti muuta vesistön rehevyystasoa. Sammaljoen ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien, fosforin osalta jopa ylirehevien, vesien tasolla. Arvion mukaan joki olisi varsin rehevä ja ravinteikas myös ilman Vittouvennevalta tulevia ravinnepäästöjä. Kursunpurossa vesi oli keväällä 2007 erittäin fosforipitoista ja tummaa. Ojan typpi-, humus- ja kiintoainepitoisuuksiin turvetuotantoalueen vesillä on voinut olla vaikutusta. Puron fosforipitoisuus oli kuitenkin selvästi suurempi kuin Vittouvennevan laskeutusaltailta lähteneessä vedessä, joten tältä osin puron vedenlaatuun on vaikuttanut jokin muu kuormitustekijä. Sammaljoen alaosalla havaittu keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut noin 9 µg/l, josta Vittouvennevan päästöt saattavat muodostaa jopa 30 %. 15

16 Vittouvennevan etäisyys Sammallahteen on noin 10 km, ja valtaosa kiintoaineesta todennäköisesti sedimentoituu ennen Sammallahtea. Laskureitti on kuitenkin yläosistaan melko suora, kaivettu oja, ja etenkin kevyt kiintoaine voi kulkeutua helpommin Sammallahteen asti. Vittouvennevan kiintoainepäästöt voivat omalta osaltaan lisätä pohjan liettymistä Sammaljoessa ja myös Sammallahden pohjukassa. Kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutuminen on keskimääräistä suurempaa ylivalumatilanteissa, kuten kevään tulva-aikoina sekä kesän rankkasateiden jälkeen. Vittouvennevalla ylivalumatilanteiden aikaisia päästöhuippuja on vähennetty osalla alueesta sijaitsevilla virtaamansäätöpadoilla. Sammallahden keskiosan vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa selviä Vittouvennevan vesien vaikutuksia. Järven vesi on ollut Sammaljokeen verrattuna väriltään kirkasta sekä veden ravinne- ja rautapitoisuudet ovat olleet selvästi alhaisempia. Vaikutukset vesistöön uuden suunnitelman mukaan Uuden suunnitelman mukainen vesienkäsittelyn tehostaminen 70,9 ha:n alueella ja tuotantopinta-alan lisääminen 31,6 ha:lla vähentävät tuotantovaiheen kiintoainekuormitusta 31 %, fosforikuormitusta 24 % ja typpikuormitusta 18 % (brutto). Kalajoen suuntaan kuormitus vähenee kiintoaineen osalta 44 % ja fosforin osalta 11 % (brutto). Bruttokuormituksena laskien typpikuormitus Kalajoen suuntaan kasvaa 16 %. Pyhäjoen suuntaan kuormitus vähenee kaikkien kuormittavien parametrien osalta 25 % valumaalueen pienenemisen myötä. Tuotannosta lähiaikoina poistuneiden ja poistuvien alueiden myötä vesistökuormitus edelleen vähenee. Hakija on Vittouvennevan peruutetussa hakemuksessa esittänyt Vaasan hallinto-oikeuden tarkoittaman arvion mahdollisuuksista parantaa vesienkäsittelyä erityisesti Pyhäjoen vesistöalueella. Hakija on arviossaan esittänyt lohkon 1 vielä tuotannossa olevalle alueelle rakennettavan kasvillisuuskosteikon, johon kylvetään ruokohelpeä. Hakija ei ole Vittouvennevan uudessa lupahakemuksessa esittänyt kasvillisuuskentän rakentamista lohkolle 1 Pyhäjoen vesistöalueelle johdettavien vesien käsittelemiseksi. Hakija on kuitenkin liittänyt hakemukseensa arvion päästöjen vähentämismahdollisuuksista kasvillisuuskentän avulla. Hakija on ilmoittanut, että selvityksessä esitetyt vesistövaikutusarviot pitävät laskennallisia pitoisuuslisälaskelmia lukuun ottamatta paikkansa. Seuraavassa on esitetty arvio kasvillisuuskentän käytön vaikutuksista vesistöön (arviossa ei ole otettu huomioon tuotantoalueen pienenemistä 25 %:lla). Kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa Vittouvennevan nettopäästöjen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Sammaljoen suulla olisivat noin 2,9 µg/l fosforia, 81 µg/l typpeä ja 0,6 mg/l kiintoainetta. Ravinteiden osalta uuden vesienkäsittelymenetelmän suhteellinen vaikutus vesistön pitoisuustasoon pienenisi hiukan, sillä nettopäästöjen aiheuttama fosforin pitoisuuslisäys olisi Sammaljoen suulla havaitusta kesän keskimääräisestä pitoisuustasosta noin 3 % ja typpilisäys noin 7 % nykyisen pitoisuuslisäyksen ollessa 6 12 %. Ruokohelpikentän vaikutus kiintoainepitoisuuksiin olisi laskelmien mukaan huomattava, koska kiintoainetta pidättyy kentälle tehokkaasti. Sammaljoen suulla kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin noin 9 mg/l. Arvion mukaan kiintoainepitoisuus nousisi Sammaljoen suulla keskimääräisessä virtaamatilanteessa noin 7 % Vittouvennevan päästöjen vaikutuksesta, kun nykytilanteessa Vittouvennevan laskennallinen vaikutus joen kiintoainepitoisuu- 16

17 teen voi olla jopa 30 %. Pumppaus ruokohelpikentälle vähentäisi ylivirtaamatilanteiden aikaisia päästöjä, sillä virtaamahuippuja voidaan väliaikaisesti padottaa laskeutusaltaisiin ja yläpuolisiin ojastoihin. Vaikutukset vedenlaatuun sekä Sammallahden kalastoon ja kalastukseen tulisivat pienentymään jatkossa, kun tuotannosta poistunut ala kasvaa Vittouvennevalla ja vesienkäsittelyä tehostettaisiin ruokohelpikentällä. 17 Muun kuormituksen yhteisvaikutukset Hevospuron, Kursunpuron ja Sammaljoen yhteispituus on noin 10 km. Sammaljoen valuma-alueesta suurin osa on metsää ja suota. Sammaljoen valuma-alueella ei ole Vittouvennevan lisäksi muita turvetuotantoalueita. Sammaljoen valuma-alueesta noin 92 % on turvetuotantoon kuulumatonta aluetta. Laskureitin varrella on runsaasti metsäojitettua aluetta ja jonkin verran peltoja aivan ojien varrella. Hevospuron latva-alueen vedet ovat alun perin virranneet Emolahteen, mutta oja on 1970-luvulla käännetty virtaamaan kokonaan Sammallahteen. Kursunpuroa ja Sammaljokea on 1990-luvun alussa perattu Vittouvennevan kuntoonpanotöiden yhteydessä. Pyhäjärveä kuormittavat hajakuormituksen lisäksi Pyhäjärven taajama ja merkittävämpinä pistekuormittajana Pyhäsalmen kaivos, jonka vedet johdetaan Pyhäjärven Kirkkoselälle. Vittoudenojan valuma-alueesta pääosa on metsäojitettua aluetta tai ojittamatonta suota. Vittoudenojan valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Valuma-alueesta 99 % on turvetuotantoon kuulumatonta aluetta. Kuonanjärven valuma-alueella noin 7 km Vittouvennevasta luoteeseen sijaitsee tuotannossa oleva Jouttenisennevan turvetuotantoalue. Jouttenisennevan vedet laskevat 49 ha:n alueelta Kuonanjärven pohjoisosaan Mustapuron kautta. Paskonevan ja Vittouvennevan turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset alapuolisen vesistön pitoisuuksiin on laskettu laimenemissuhteen perusteella Vittoudenojan suulla sen laskiessa Kuonanjärveen. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä vedenlaatua ja vesistössä tapahtuvia muutoksia, kuten ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista. Laskentaan tarvittu alueen valuma-arvo on saatu ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä. Arvio Paskonevan ja Vittouvennevan kuntoonpanon ja tuotannon aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Vittoudenojan suulla: Brutto Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi (mg/l) (µg/l) (µg/l) (mg/l) (µg/l) (µg/l) 1. ojitusvuosi 0,5 5, ,3 2, ojitusvuosi 0,4 3, ,2 1,9 53 Tuotantovaihe 0,3 3,0 92 0,2 1,3 46 Vittoudenojan kiintoainepitoisuudet ovat vedenlaatutulosten perusteella vuosina 2007 ja 2010 olleet 4,0 43 mg/l, fosforipitoisuudet µg/l ja

18 typpipitoisuudet µg/l. Nykytilanteeseen nähden kuormitus ei juuri nouse, vaikka Vittouvennevan lisäalueen ja Paskonevan turvetuotanto aloitetaan. Toki kuntoonpanovaiheessa kuormitus kasvaa jonkin verran nykytilanteeseen verrattuna. Kyseessä olevien soiden kuntoonpanovaiheen aikaisilla laskennallisilla pitoisuuslisäyksillä näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta Vittoudenojan ravinnepitoisuuksiin, etenkin typpipitoisuuteen. Tuotantovaiheen aikaiset kuormituspäästöt ovat pienemmät kuin kuntoonpanovaiheen aikana, joten myös hankealueiden kuivatusvesien vaikutukset alapuolisen vesistön vedenlaatuun on vähäisemmät tuotantovaiheen aikana. Nykytilanteeseen verrattuna vaikutus kasvaa vain typen osalta. Turvetuotantoalueiden vaikutukset Vittoudenojaan ja sitä kautta Kuonanjärveen ovat todellisuudessa arvion mukaan hyvin vähäisiä, johtuen ravinteiden ja kiintoaineen pidättymisestä Vittoudenjärveen. Vittoudenjärvi on pieni, matala ja rehevöitynyt, eikä sillä ole virkistyskäytöllistä arvoa. Kalasto Vuonna 2008 tehdyn kalastustiedustelun mukaan Sammallahden lähialueen talouksista 41 % eli 16 taloutta kalasti lahdella. Talouksista kolme ilmoitti kalastaneensa myös Sammaljoella, jossa käytettiin ilmeisesti vain vapavälineitä. Kalastus oli pienimuotoista verkko-, katiska- ja vapakalastusta ja se keskittyi touko elokuulle. Kokonaissaalis oli noin 900 kg, josta haukea oli 41 %, lahnaa 22 % ja ahventa 22 %. Lisäksi saatiin muikkua, kuhaa, madetta ja särkeä. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista, vesistön liettymistä, vesikasvien runsautta, veden heikkoa laatua ja särkikalojen runsautta. Muina merkittävinä haittatekijöinä pidettiin turvetuotannon ja metsäojituksen kuormitusta. Kalastajien mukaan Sammallahti on rehevöitynyt ja liettynyt pikkuhiljaa. Pohjaan on tullut lietekerros ja vesikasvit ovat runsastuneet. Vesikasvit vaikeuttavat kalastusta ja niiden niittoa toivottiin. Vesistövaikutusarvion mukaan Vittouvennevan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset Kalajoen vesistöalueen puolella ovat pieniä eikä Kuonanjärvessä pitoisuusvaikutuksia voida enää käytännössä havaita. Pyhäjoen vesistöalueen puolella Sammaljoen suulla Vittouvennevan päästöjen aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat kohtalaisen suuria ja kiintoainepäästöt voivat omalta osaltaan lisätä pohjan liettymistä Sammaljoessa ja myös Sammallahden pohjukassa. Sammallahden keskiosan vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa selviä Vittouvennevan turvetuotantoalueen vesien vaikutuksia. Vittouvennevan kuntoonpanotyöt lisäsivät jonkin verran Sammallahden perukkaan sedimentoituvan aineksen määrää ja alueelle tulevaa ravinnekuormaa. Pitkään jatkunut Sammaljoen tuoma kuorma ja sen seurauksena kohonneet veden kiintoainepitoisuus ja rehevyystaso lisäsivät pyydysten likaantumista Sammallahdella jo ennen Vittouvennevan kuntoonpanotöitä. Useat kalastajat pitivät Sammallahtea lähes pyyntikelvottomana alueena jo vuonna Sammallahden, Sammaljoen, Vittoudenojan ja Kuonanjärven lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoi- 18

19 hin Vittouvennevan kuormituksella hakijan arvion mukaan ei ole merkittävää vaikutusta. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Vittouvennevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Sammallahden vedenlaatuun varsinkin Sammaljoen suualueen lähellä. Vittouvennevan ja Paskonevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa vähäiseltä osaltaan Vittoudenojan ja Kuonanjärven vedenlaatuun. Kuormitus osaltaan lisää erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Näitä haittoja on esiintynyt jo pitkään ja niitä esiintyisi ilmeisesti myös ilman Vittouvennevan ja Paskonevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Vittouvennevan ja Paskonevan kuormituksen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot sekä haja-asutus. Vaikutukset vedenlaatuun ja Sammallahden kalastoon ja kalastukseen tulevat hakijan arvion mukaan vähenemään jatkossa, kun tuotannosta poistuva alue kasvaa ja kun vesiä lohkolta 3 käännetään tehokkaampaan puhdistukseen Kalajoen suuntaan. Kalajoen vesistöalueen puolella Vittouvennevan päästöjen vesistövaikutukset ovat jo nykyisellään vähäiset ja myös ne tulevat pienenemään jatkossa ympärivuotisen pintavalutuksen käyttöönoton ja tuotannosta poistuvien alueiden myötä, vaikka uuttakin aluetta otetaan käyttöön. Vesienhoitosuunnitelma Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman vuosille mukaan Kalajoen vesistön vesimuodostumien nykytila on yhtä järveä lukuun ottamatta välttävä tai tyydyttävä. Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että tilatavoitteeksi asetettua vesimuodostumien hyvää ekologista tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä, vaan tarvitaan lisätoimenpiteitä. Vittouvennevan turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmä Kalajoen suuntaan johdettavien vesien osalta (ympärivuotinen pintavalutus) vastaa toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetettuja lisätoimenpiteitä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen vesimuodostumien tilan parantumista tulee saada aikaan erityisesti maatalouden kuormitusta vähentämällä. Vesimuodostumakohtaisina lisätoimenpiteinä on muun muassa Kuonanjoen ja Hautaperän tekojärven osalta mainittu juuri hajakuormituksen vähentäminen. Edes lisätoimenpiteiden toteuttaminen ohjelman mukaisesti ei paranna edellä mainittujen vesimuodostumien ekologista tilaa hyväksi vuoteen 2015 mennessä, mistä syystä toimenpideohjelmassa onkin esitetty tavoitetilan saavuttamiselle jatkoaikaa vuoteen 2021 saakka. Pyhäjärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi Junttiselkää lukuun ottamatta, eli vesienhoitolain tilatavoitteen mukaiseksi. Pyhäjärven Kirkkoselän ei kuitenkaan arvioida pysyvän hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä, mikäli toteutetaan vain nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä. Turvetuotannon lisätoimenpiteet koskevat uusia tuotantoalueita, mutta Vittouvennevan tapauksessa uuden tuotantoalueen suunnittelu mahdollistaa kuivatusvesien ohjaamisen suuremmassa määrin pelkästä laskeuttamalla tapahtuvasta puhdistuksesta ympärivuotiseen pintavalutukseen, mikä vähentää kuormitusta Pyhäjoen suuntaan, ollen täten toimenpideohjelman mukaista toimintaa. 19

20 20 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto aina keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset toimintaan kohdistuneet huomautukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esimerkiksi pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous). Vittouvennevalla on voimassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 7/05/2 liitteen 2 mukainen tarkkailu. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevan alueen tarkkailu on toteutettu Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Hakija on esittänyt, että Pyhäjoen vesistöalueen osalta tarkkailua jatkettaisiin yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija on Kalajoen vesistöalueen osalta on sopinut tarkkailusta erikseen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa ja on liittänyt hakemukseensa ehdotuksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Hakija on esittänyt Vittouvennevan kalataloustarkkailua toteutettavaksi Jouttenisennevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu on käsittänyt tiedustelun kalastuksesta Kuonanjärvellä vuonna 2007 ja se uusitaan vuonna Pyhäjoen vesistöalueella kalataloustarkkailu toteutetaan osana Pyhäjoen yhteistarkkailua. Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huol imatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

21 Alue, jolle lupaa haetaan on suurimmaksi osaksi vanhaa turvetuotantoaluetta, jota on jo muokattu turvetuotantoa varten. Rakennettava pintavalutuskenttä tehostaa alueelta tällä hetkellä valuvien vesien puhdistumista ja vähentää kuormitusta nykytilanteeseen verrattuna, joten luvan täytäntöönpano mahdollisen muutoksenhaun aikana ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen Vittouvennevan alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on hakijan mukaan perusteltu syy. Hakija on esittänyt vakuudeksi euron omavelkaista takausta. 21 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset Voimassa olevan lupapäätöksen mukaisesti hakija on maksanut kalataloudellisista vahingoista vuosilta Pyhäjärvenkylän osakaskunnalle 320 euron vuotuista korvausta ja Haapajärven osakaskunnalle 75 euron vuotuista korvausta. Hakija on vuodesta 2005 alkaen maksanut Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 260 euron vuotuista kalatalousmaksua, josta 200 euroa käytetään kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi tuotantoalueelta johdettavien vesien vaikutusalueella Pyhäjoen vesistöalueella ja 60 euroa Kalajoen vesistöalueella. Hakija on esittänyt, että voimassa olevan lupapäätöksen mukaista kalatalousmaksua maksettaisiin vuoden 2010 loppuun saakka. Jatkossa aiheutuvien kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi maksettaisiin vuotuista 180 euron kalatalousmaksua, jota voidaan pitää kohtuullisena alapuolisen vesistön kalataloudellinen arvo, vesistön tila, pienenevä tuotantopintaala ja tehostuva vesienkäsittely huomioon ottaen. Kiinteistökohtaisesti korvattavaa haittaa ei ole arvioitu aiheutuvan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa teknistaloudellisella selvityksellä mahdollisuudesta johtaa myös lohkojen 1 2 kuivatusvesiä pumppaamalla pintavalutuskentälle ja pintavalutuskentän laajentamista, arviolla ylivirtaamatilanteen päästöistä sekä arviolla toiminnan vaikutuksesta vesienhoitosuunnitelmaan. Hakija on täydentänyt teknis-taloudellista selvitystään. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungeissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kalajokilaakso-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta, Pyhäjärven kaupungilta, Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojelu-, ter-

22 veydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta sekä Haapajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 22 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2. Kainuun ELY-keskus ELY-keskus on todennut, että Vittouvennevan lisäalueen sijoittuessa olemassa olevan turvetuotantoalueen viereen voidaan tuotantotoimintaa laajentaa. Luonnonsuojelu- ja vesivaraviranomaisen näkökulmasta hankkeeseen ei ole ollut huomautettavaa. Vesienhoitosuunnitelma on hakemuksessa otettu huomioon. Vesienkäsittelyä tulee tehostaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kalajoen suuntaan vesiä johdetaan jatkossa 102 ha:n alalta, josta tuotannossa tai kuntoonpanossa on 71 ha ja käyttöön tulee ympärivuotinen pumppaus. Pyhäjokeen päin johtuva kuormitus vähenisi edelleen, jos lohkolle 1 perustetaan aikaisemman suunnitelman mukainen kesäaikainen ruokohelpikenttä. Vesiä joudutaan joka tapauksessa jo nyt pumppaamaan. Pyhäjoen suuntaan vesiä johdetaan jatkossa 92 ha:n alalta, josta 57 ha on tuotannossa. Hakemuksen mukaan tästä alasta suurin osa poistuu tuotannosta viiden vuoden kuluessa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tuotannon päättymisen ajankohtia on hankala ennustaa ja lähes poikkeuksetta jäljellä oleva tuotantoaika on ilmoitettua pidempi, ainakin auma-alueilla. Tuotannosta poistuneiden ja poistuvien alueiden jälkihoito on tehtävä ennen alueiden luovuttamista takaisin maanomistajille. Tuotannosta poistuneiden ja poistuvien alueiden vesienkäsittelyä on jatkettava, kunnes alueille on tullut uusi maankäyttö tai alueet ovat luontaisesti kasvittuneet. Hakijan on selvitettävä pohjamaan laatu, jotta mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintyminen voidaan tuotannon loppuvaiheessa sekä jälkihoidossa ja -käytössä ottaa huomioon. Ennen vuokra-alueiden luovuttamista on huolehdittava, että polttoainesäiliöiden varastointipaikkojen maaperä on polttoaineesta puhdas. Vesistövaikutustarkkailua voidaan toteuttaa Kalajoen vesistöalueella lupahakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Pyhäjoen valumaalueella Vittouvennevan vesistötarkkailua toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla osana Pyhäjoen yhteistarkkailua. ELY-keskus on todennut, että Kuonanjärvi on aiemmin ollut toistuvasti vähähappinen tai hapeton. Järveä on viime vuosina ilmastettu, eikä hapettomuutta ole enää esiintynyt talvisinkaan. Kuonanjärven huono tila johtuu säännöstelyn sekä hajakuormituksen ohella Jouttenisennevan ja Vittouvennevan turvetuotannosta. Kuonanjärveen on tarkoitus johtaa myös parhaillaan luvitettavana olevan Tervanevan kuivatusvedet. Huonosta vedenlaadusta huolimatta Kuonanjärvellä on merkitystä paikallisena kalastuskohteena. Tarkkailun mukaan kalastusta kuitenkin haittaavat pyydysten likaantuminen ja kalojen makuvirheet. Purkureitin purovesien merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen. Pyhäjoen vesistöalueelle johdettavan kuormituksen vaikutukset vesiympäristöön ovat selvästi havaittavissa etenkin purkureitin alkuosalla, mutta myös Sammallahdella. Alueen purovesien merkitys yleiselle kalatalous-

23 edulle on vähäinen, mutta Pyhäjärven suuri. Ainakin Sammallahden pohjukan vedenlaatu on Sammaljoesta tulevan kuormituksen vuoksi muuta Pyhäjärveä heikompi. Tehtyjen kalastustiedustelujen perusteella Sammallahdessa on havaittavissa tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja. Lohkojen 1 ja 2 vesienkäsittely ei vastaa nykyisin pääsääntöisesti edellytettävää tasoa, ja niiden purkuvesistö on kalataloudellisesti arvokas. Lohkot on tarkoituksenmukaista tuottaa loppuun mahdollisimman nopeasti, minkä vuoksi lupa on nyt perusteltua myöntää määräaikaisena ja antaa samalla tuotannon lopettamista koskevat määräykset. Lupa lohkoille 1 ja 2 tulee myöntää määräaikaisena, enintään vuoden 2014 loppuun saakka. Lupa lohkoille 3 7 voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Pyhäjoen vesistöalueella hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaiseksitulovuotta seuraavasta vuodesta alkaen vuotuinen 200 euron suuruinen kalatalousmaksu. Maksu on maksettava vielä kahdelta tuotannon päättymistä seuraavalta vuodelta. Kalajoen vesistöalueella hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaiseksitulovuotta seuraavasta vuodesta alkaen 150 euron suuruinen kalatalousmaksu. Pyhäjoen vesistössä kalataloudellinen tarkkailu on toteutettava Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana Pyhäjoen yhteistarkkailua. Kalajoen vesistössä tarkkailu voidaan toteuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 52/06/2 vahvistetun Jouttenisennevan tarkkailuohjelman mukaisesti. 3. Pyhäjärven kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on vaatinut, että hakijan tulee rakentaa ruokohelpikenttä Vittouvennevan turvetuotantoalueelta Pyhäjärveen johdettavien vesien sulan maan aikaisen vesienkäsittelyn tehostamiseksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Talviaikaisen vesienkäsittelyn tehostamiseksi hakijan tulee rakentaa laskeutusallas Sammaljokeen lähelle Sammallahtea. Hakemuksessa olevan vesistövaikutusselvityksen mukaan kiintoaineen osuus Sammaljoessa on jopa 30 %, mitä tulisi pienentää kaikin keinoin. Pyhäjärvellä on käynnissä mittava järven kunnostushanke, jossa on tehty kattavia toimenpiteitä alueen vesistöjen tilan parantamiseksi. Ympäristölupaviranomaisen tulee ottaa lupahakemusten käsittelyssä tiukka linja kaikkeen vesistölle lisäkuormitusta aiheuttavaan toimintaan. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi esitetty vuosittainen kalatalousmaksu on riittämätön. Lupaa uuden turvetuotannon aloittamiseen ei tule myöntää edellä mainittuihin seikkoihin perustuen. 4. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena todennut, että vesienkäsittelymenetelmiä on jatkuvasti seurattava ja että tarpeen mukaan niihin on tehtävä muutoksia. Vesistövaikutusten vähentämiseksi tulee käyttää 23

24 tiedossa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. Hankkeen vaikutuksia vesistöön tulee tarkkailla ja kuormituksen olennaisesti lisääntyessä tulee vesienkäsittelymenetelmiä tehostaa. On huomioitava myös jatkossa, että pölyn ja melun vaikutusten minimoimiseksi on olemassa riittävät vyöhykkeet. Mahdollista pöly- ja meluhaittaa voidaan vähentää myös huomioimalla tuotannonaikainen tuulen voimakkuus ja suunta, eri tuotantovaiheiden jaksotuksella ja rytmityksellä sekä tuotannonaikaisen kosteuden huomioimisella. Jäte- ja polttoainehuolto on edelleen hoidettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Niin jäte- ja polttoainehuollon kuin muistakin toimintatavoista on riittävästi tiedotettava alueella työskenteleville haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. 5. Pyhäjärven tekninen lautakunta Pyhäjärven kaupungin tekninen lautakunta on kaupungin kaavoitusviranomaisena ilmoittanut, ettei Vittouvennevan alueella ole osayleis- ja asemakaavoja eikä sellaisten laatimisesta ole mitään tietoa. 24 Muistutukset 6. Pyhäjärvenkylän ja Mäkikylän osakaskunnat sekä Pyhäjärven kalastusalue Muistuttajat ovat vaatineet, että heidän aikaisemmin, peruutetun hakemuksen kuuluttamisvaiheessa, antamassaan muistutuksessa olevat kannanotot on otettava huomioon uutta lupapäätöstä koskevina. Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä uusien lohkojen osalta. Vittouvennevan turvetuotanto on jo aiheuttanut vakavaa vahinkoa Pyhäjärven vesistössä, johon valumavedet on laskettu. Uuden tuotantoalan käyttöönotto lisäisi päästöjä ja aiheutuvia vahinkoja sekä haittoja ja pidentäisi merkittävästi tuotantoaikaa. Muistuttajat ovat vastustaneet toiminnanaloittamisluvan myöntämistä ympäristönsuojelulain 101 :n perusteella siltä osin, kuin toiminnan aloittaminen koskee muuta kuin vesiensuojelurakenteiden rakentamista. Lain edellyttämää perusteltua syytä toiminnanaloittamisluvan myöntämiseen ei ole. Rakennettavalle pintavalutuskentälle johdettaisiin vain lohkojen 3 7 vedet. Vesienkäsittelyä on kuitenkin tehostettava myös Sammallahden suuntaan johdettavien vesien osalta. Hakija on määrättävä rakentamaan ruokohelpikenttä. Kuormitus tuotannosta poistuneilla ja poistuvilla osilla ei lopu tuotannon lopettamisen myötä. Myös näiltä alueilta peräisin olevat vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Siksi on myös perusteltua pitää virtaamansäätöpato 1 toiminnassa. Myös muuten on lupamääräysten kautta varmistettava, että vesiensuojelu myös toiminnasta poistuvilla alueilla on riittävä. Hakemuksen mukainen toiminta ei johda vesistöihin aiheutuvien haittojen vähenemiseen, eikä se missään nimessä poista jo aiheutettuja vahinkoja. Tämän vuoksi hakijan vaatimus kalatalousmaksun alentamisesta on perusteeton. Muistuttajat ovat vaatineet kalatalousmaksun pysyttämistä nykyisen suuruisena (260 euroa). Lisäksi hakijan on jatkossakin maksettava vesialueiden omistajille vuotuisia korvauksia, joilla korvataan toiminnan aiheut-

25 tamia vahinkoja. Korvausten perusteena on käytettävä vuonna 2008 tehdyssä muistutuksessa esitettyjä arvoja. Kalatalousmaksu on määrättävä maksettavaksi ainakin niin kauan, kuin toiminta alueella jatkuu. Vesialueiden omistajille maksettavia korvauksia on maksettava niin kauan, kunnes aiheutetut vahingot on korjattu. Päästöjen vaikutukset kalastoon eivät heti vähene, vaikka käytössä oleva tuotantoala pienenisi vähitellen, vaan vesistöjen mahdollinen palautuminen kestää vuosia. Kalatalousmaksun peruste ei ole vesistöön päästetty ravinnemäärä, vaan maksu määrätään siten, että sillä on mahdollista kompensoida toiminnan aiheuttama vahinko. Näin ollen hakijan käsitys, että hakemuksen mukainen vesiensuojelu tai kuormituksen väheneminen pintaalan vähentymisen myötä olisi peruste maksun alentamiselle, on virheellinen. Hakijan esittämillä toimenpiteillä ei saada aikaan vaikutusalueen vedenlaadun tai elinympäristöjen parantumista, pikemminkin jo kuormittunut tilanne alueella jatkuu tai jopa pahenee edelleen. Muistuttajat ovat vaatineet, että hakija velvoitetaan ympäristönsuojelulain 107 :n perusteella korvaamaan niiden kulut tämän ja aikaisemman muistutuksen laatimisesta yhteensä 3 429,60 eurolla. Pyhäjärvenkylän, Haapajärven ja Mäkikylän osakaskuntien sekä Pyhäjärven kalastusalueen peruutetun Vittouvennevan hakemuksen johdosta antama muistutus: Vittouvenneva on ollut turvetuotantokäytössä jo 1980-luvulta alkaen, ja tuotannon valmistelutoimenpiteitä tehtiin jo 1970-luvulla. Toiminta on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen merkittävää vesistöjen kuormitusta ja kalataloudellista haittaa. Vesiensuojelua on syytä huomattavasti tehostaa Vittouvennevan turvetuotantoalueella. Ympäristönsuojelulain mukaan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mutta tämä vaatimus ei tähän asti ole täyttynyt Vittouvennevan turvetuotannossa. Hakijan teettämässä vesistövaikutusselvityksessä todetaan, että Sammallahti oli huonossa kunnossa jo vuonna Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö vahingot olisi hakijan aiheuttamia. Turvetuotannon aiheuttamaa vahinkoa voidaan arvioida vain vertaamalla nykytilannetta 1970-luvulla, ennen toiminnan aloittamista, vallinneeseen tilanteeseen. Tältä osin hakijan selvittämä esitys on puutteellinen. Uusi ympäristölupa, mikäli se myönnetään, on myönnettävä määräaikaisena, jotta vesiensuojelutoimenpiteiden toimivuutta voidaan arvioida. Ympäristöluvassa on määrättävä riittävät toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Jollei toimintaa voida alueella järjestää tavalla, joka ei vaaranna ympäristöä, toimintaan ei ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan voida myöntää lupaa. Hakija tulee velvoittaa kunnostamaan toiminnan johdosta pilaantuneet vesialueet. Lupaa ei voida myöntää varmistamatta, että hakija todellakin tulee korjaamaan aiheuttamansa vahingot. Kunnostus, joka tehdään poistamalla liete Sammaljoen ja Sammallahden pohjalta, on tehtävä välittömästi. Ympäristölupaan on sisällytettävä kalatalousvelvoite, joka sisältää vuosittaiset istutukset ja vesikasvillisuuden niittoa. Istutettavien kuhien on oltava vähintään 6,5 cm:n kokoiset ja istutukset on tehtävä ennen syyskuun 20 päivää joka vuosi. Tämän velvoitteen lisäksi on asetettava kalatalousmaksu, jonka varoilla kalatalousviranomainen voi toteuttaa tarvittavat muut ve- 25

26 sienhoitotoimenpiteet. Mikäli kalatalousvelvoitetta ei aseteta, kalatalousmaksun on oltava vähintään euroa. Mikäli ympäristölupa myönnetään ilman muistuttajien vaatimaa aiheutetun vahingon korjaamisvelvoitetta, on Pyhäjärvenkylän ja Haapajärven osakaskunnille ehdottomasti maksettava vuotuiset korvaukset niin pitkään kuin toiminta turvetuotantoalueella jatkuu. Perusteita korvausten alentamiseksi, saati sitten poistamiseksi ei ole, ellei aiheutettua vahinkoa korjata. Vittouvennevan turvetuotanto tulee aiheuttamaan kalastukselle haittaa vielä pitkään. Ei ole hyväksyttävää, että perustuslain mukaista omaisuudensuojaa kavennetaan antamalla hakijalle lupa huonontaa kalavesiomaisuuden arvoa velvoittamatta hakijaa maksamaan tästä asianmukaiset korvaukset. Korvauksen perusteeksi on otettava osakaskuntien vesialueille aiheutuva haitta. Osakaskuntien vuosittain kärsimä vahingon arvo on se kalastuksen tuoton aleneminen, joka saadaan vertaamalla nykyistä kalaveden tuottoa 1970-luvun alussa saatuun tuottoon. Korvausvaatimus on muistutuksesta ilmenevin perusteluin euroa vuodessa. Korvaukset jaetaan muistuttajien kesken niille kuuluvien vahinkoalueiden suhteessa. Muistuttajat ovat myös vaatineet, että hakija määrätään ympäristösuojelulain 107 :n mukaan korvaamaan muistuttajien 1 756,80 euron kulut muistutuksen laatimisesta. 7. Pyhäjärvenkylän ja Mäkikylän osakaskunnat 8. AA Pyhäjärvenkylän ja Mäkikylän osakaskunnat ovat aikaisemmin antamassaan muistutuksessa vaatineet korvausta Sammallahden ja sen edustan kalataloudelle hakijan aiheuttamista kalatalousvahingoista. Hakijan aiheuttamaa vahinkoa ovat muun muassa liettyminen, vesikasvillisuuden ylirunsas esiintyminen ja kalaston vinoutunut rakenne. Geologian tutkimuskeskuksen tekemä Pyhäjärven Kirkkoselän sedimentaatiotutkimusraportti kertoo Sammallahden ja sen edustan sedimentin koostumuksen. Se vahvistaa liettymisen levinneen Sammallahdesta laajalle Kirkkoselän alueelle. Osakaskunnat ovat vaatineet, että hakija korvaa haitat täysimääräisesti sekä kunnostaa vahinkoalueet ennen turvetuotannon aloittamista vallinneeseen tilaan. Muistuttaja on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Aikaisemmasta turpeen nostosta Sammallahden ja Sammaljoen kalastusja virkistyskäytölle aiheutuneet haitat ja vahingot on korvattava toteuttamalla riittävät ennallistamistoimenpiteet sekä maksettava korvauksena euroa. Mikäli lupa myönnetään, tulee hakija velvoittaa asettamaan riittävä vakuus myös uusien vahinkojen ja kalastuskunnan vahinkojen täydellisestä korjaamisesta eurolla. Vesien virtaama-alueella suoritettavien metsäojitusten haittavaikutuksiin on myös kiinnitettävä huomiota. EU:n vesien suojelua ja hoitoa koskevan direktiivin 2000/60/EY tarkoituksena on muun muassa estää vesiekosysteemin huononemista sekä suojella ja parantaa vesien tilaa ja tehostaa vesiensuojelua pilaavien ja vaarallis- 26

27 ten aineiden päästöjä vähentämällä. Turpeen nostosta aiheutuvat haitat eivät tue direktiivin tavoitteita. Turvetuotannon päästöjen jo aiheuttama kuormitus on selvästi ristiriidassa Pyhäjärven kaupungin Pyhäjärven vesistön parantamiseksi jo käynnistämien kunnostustoimenpiteiden kanssa BB Muistuttajan mukaan linnustoarvio on tehty huonosti. Alueella asustelee muun muassa maakotka ja ruskosuohaukka sekä joka vuosi kaksi riekkopoikuetta. Pyhäjärvi on liian hieno järvi uhrattavaksi energialle. Kaivoksen ja turvesoiden vaikutuksen kanssa se on kuolettava yhdistelmä vesistölle ja sen kalastolle. Kalakuolemat ovat jokakeväinen ilmiö, muun muassa vuonna 2004 oli suuret kalakuolemat, joista lehdistössä kirjoiteltiin. Myös viime keväänä oli paha tilanne, joka pahenee edelleen, mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä. On aivan turhaa käyttää satoja tuhansia euroja järven kunnostukseen, jos turvelupia annetaan. Muistuttaja on uudistanut kaikki aikaisemmat vaatimuksensa turvesoiden ja kaivoksen suhteen. Vapo Oy:n on tiedotettava kaikista Pyhäjärveä koskevista turvesuohakemuksista. Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa, jossa se on esittänyt lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on edelleen kasvillisuuskentän rakentamisen kannalla Pyhäjoen suuntaan johdettavien kuivatusvesien käsittelemiseksi, vaikka ei sitä lausunnossaan vaadikaan. Hakija on halunnut suunnitella Vittouvennevan vesienkäsittelyn tehostamisen järkiperäisesti ja vesistökuormitusta vähentävästi. Lupahakemusprosessin eri vaiheissa hakija on halunnut tuoda esille sen, että ympärivuotisen pintavalutuksen käyttöönotto Kalajoen suuntaan johdettavien kuivatusvesien käsittelemiseksi ja Pyhäjoen suuntaan johdettujen vesien kääntäminen pintavalutuksen kautta Kalajoen suuntaan, siltä osin kuin se on teknistaloudellisesti mahdollista, on se keino, jolla parhaiten vähennetään Pyhäjärven Sammallahteen kohdistuvaa kuormitusta. Tällä ratkaisulla saadaan vähennettyä varmuudella ja nopeassa aikataulussa 25 % kuormitusta Pyhäjoen suuntaan. Tämä ratkaisu suunniteltiin kasvillisuuskentän rakentamisen vaihtoehdoksi, kun se tuli neuvottelussa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kanssa esille ja kun hakija sai hankituksi pintavalutuskentäksi soveltuvan alueen. 2. Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskuksen lausuntoon koskien luvan kestoa lohkoilla 1 ja 2, hakija on todennut, että luvan voimassaolo vain vuoden 2014 loppuun on liian lyhyt. Tuotannon on arvioitu kestävän itse tuotantolohkoilla enintään

28 vuoden 2014 tuotantokauden loppuun, mutta jatkuvan kahdella aumaalueella (6,3 ha) mahdollisesti vielä viisi vuotta pidempään. Hakija on pitänyt ELY-keskuksen vaatimaa kalatalousmaksua liian suurena. Vesistökuormitus sekä Kalajoen että Pyhäjoen suuntaan tulee uuden suunnitelman myötä vähenemään nykyisestä. Hakijan ympäristölupahakemuksessa esittämä kalatalousmaksu on hakijan mielestä perusteltu. Kainuun ELY-keskuksen lausuntoon kalataloudellisesta tarkkailusta hakijalla ei ole ollut huomauttamista Pyhäjärven kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen vaatimus hakemuksen hylkäämisestä uuden tuotantoalueen osalta on perusteeton, sillä uuden tuotantoalueen vedet johdetaan Kalajoen vesistöalueelle. Pyhäjärven suuntaan johdettavien vesien käsittelyn tehostamisesta hakija on todennut, että niin talviaikainen kuin kesäaikainenkin kuormitus Pyhäjärven suuntaan vähenee tehokkaimmin jäljellä oleva tuotantoaika huomioiden kääntämällä osa näistä vesistä Kalajoen suuntaan. Hakija on viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnosta edellä antamaansa vastineeseen. Hakija on pitänyt esittämäänsä kalatalousmaksua riittävänä ja viitannut ympäristölupahakemuksessa esitettyihin perusteluihin sekä Kainuun ELYkeskuksen lausunnosta edellä antamaansa vastineeseen. 6. ja 7. Pyhäjärvenkylän osakaskunta muistuttajakumppaneineen Perusteet muistuttajien vastustukselle luvan myöntämiseksi uusille lohkoille ovat paikkansa pitämättömiä. Uusien tuotantolohkojen käyttöönotto nimenomaan mahdollistaa taloudellisestikin ottaa käyttöön ympärivuotinen pintavalutus ja johtaa osa nyt Pyhäjärven suuntaan johdettavista kuivatusvesistä Kalajoen suuntaan. Tällä tavoin kuormitus Pyhäjärven suuntaan vähenee kuormituksen Kalajoen suuntaan silti kasvamatta. Ruokohelpikentän rakentamista koskevan vaatimuksen osalta hakija on soveltuvin osin viitannut aiemmin vastineessa esittämäänsä. Virtaamansäätöpato 1 poistetaan suunnitelman mukaisesti tarpeettomana, sillä pato säätelee tällä hetkellä virtaamaa lohkolta 3 laskeutusaltaille. Kun lohkon 3 kuivatusvedet käännetään toiseen suuntaan, ei virtaamansäätöpadon kautta kulkeutuisi kuin hyvin pieneltä alalta (alle 2 ha) lohkon 2 pohjoisosan vesiä, millä ei ole vaikutusta vesienkäsittelyn tehokkuuteen. Kyseessä on siis tarpeettoman rakennelman poistaminen. Kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut Kainuun ELY-keskuksen ja Pyhäjärven kaupunginhallituksen lausunnoista edellä esittämäänsä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään todennut seuraavasti: "Toiminnan lopettamisen yhteydessä tai viimeistään on tehtävä selvitys turvetuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön kulkeutuneiden lietteiden esiintymisestä Sammaljoessa ja Sammallahdessa sekä tehtävä ehdotus mahdollisesti tarvittavista kunnostustoimenpiteistä sekä esitettävä kunnostustoimenpiteisiin liittyvä riskinarviointi hyöty- ja haittatarkasteluineen. Sel-

29 vitys on toimitettava ympäristölupavirastolle, joka antaa sen johdosta tarpeelliset ympäristönsuojelulain 43 :n tai 90 :n mukaiset määräykset." Vasta tämän selvityksen jälkeen voidaan objektiivisesti arvioida turvetuotannon kuormituksesta aiheutuneen haitan suuruus Sammallahdessa, ja vasta tämän jälkeen voidaan päättää, onko aiheutettu korvattavaa ympäristöhaittaa. Tästä syystä hakija on katsonut, että muistuttajien vaatimukset maksaa vesialueiden omistajille korvausta ja osallistua taloudellisesti kunnostushankkeisiin ovat ennenaikaisia ja aiheettomia. Vaadittu euron vuotuinen kalatalousmaksu ja vaaditut velvoitteet ovat aiemmin aiheutetun ympäristöhaitan korvaamisen luonteisia, eikä niitä voi määrätä nykyiselle turvetuotannolle. Aikaisempi turvetuotannon aiheuttama haitta tullaan selvittämään edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Edellä lausutun perusteella vaatimus kulujen korvaamisesta korvausasiassa on aiheeton AA Muistutuksessa esitetyt vaatimukset ovat aiheettomia. Hakija on soveltuvin osin viitannut edellä esittämäänsä. 9. BB Muistutuksessa esitetyt asiat ovat paikkansa pitämättömiä ja muistutus siten aiheeton. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu ja ympäristölupavirastossa vireillä olleet asiat on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä ympäristölupavirastoon vireille tulleen ja sittemmin peruutetun hakemuksen dnro PSAVI/9/04.08/2010 (entinen dnro PSY-2008-Y-63) asiakirjat. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Vittouvennevan turvetuotantoon Pyhäjärven kaupungissa Pyhäjoen ja Kalajoen vesistöalueilla hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotannossa olevien ja kuntoonpantavien alueiden pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien yhteensä noin 127,6 ha.

30 30 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle toiminnanaloittamisluvan pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän sekä niihin liittyvien rakenteiden rakentamiseen. Pintavalutuskenttää saadaan sen valmistuttua käyttää lohkojen 3 5 vesienkäsittelyyn. Kasvillisuuskenttää saadaan sen valmistuttua käyttää lohkojen 1 2 vesienkäsittelyyn. Pyhäjoen vesistöalueelle nykyisin johdettavat vedet lohkolta 3 saadaan kokonaisuudessaan johtaa Kalajoen vesistöalueelle pintavalutuskentän kautta. Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa lohkojen 6 ja 7 kuntoonpano ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen lohkojen 1 ja 2 vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan "Työmaakartta ja vesienjohtaminen, suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pyhäjoen vesistöalueelle Hevospuroon. Turvetuotantoalueen lohkojen 3 7 vedet on johdettava yllä mainitun kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kalajoen vesistöalueelle Kuohunpuroon. 2. Turvetuotantoalueelta Kalajoen vesistöalueelle johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 8 olevan kartan "Työmaakartta ja vesienjohtaminen, suunnitelma" (mittakaava 1:10 000) ja pintavalutuskenttäpiirroksen (mittakaava 1:3 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, yhden laskeutusaltaan ja rakennettavan 4,8 ha:n suuruisen ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Turvetuotantoalueelta Pyhäjoen vesistöalueelle johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen dnro PSAVI/9/04.08/2010 (entinen dnro PSY-2008-Y- 63) liitteenä 4 olevan kartan "Työmaasuunnitelma ja vesienjohtaminen" (mittakaava 1:10 000) sekä hakemuksen täydennyksenä toimitetun kasvillisuuskenttäpiirroksen (mittakaava 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja rakennettavan 5,6 ha:n kasvillisuuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskenttä on otettava käyttöön ja lohkojen 3 5 vedet johdettava sen kautta ennen vuoden 2012 tuotantokauden alkua. Lohkojen 6 7 kuntoonpanoa ei saa aloittaa ennen pintavalutuskentän käyttöön ottamista. Kasvillisuuskenttä on mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön vuoden 2012 tuotantokauden aikana, mutta viimeistään ennen vuoden 2013 tuotantokauden alkua. Vesien pumppaus uudelle kasvillisuuskentälle on aloitettava keväällä mahdollisimman aikaisin ja pumppausta on jatkettava syksyllä mahdollisimman myöhään. Kentän on oltava käytössä ainakin Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

31 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle ja kasvillisuuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muuloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 31

32 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailussa Pyhäjoen vesistöalueella voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa. Vuodesta 2012 alkaen tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailu Kalajoen vesistöalueella on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 4 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Lohkojen 1 ja 2 vesistötarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pyhäjoen ja Kalajoen vesistöalueilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Kainuun ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset lohkojen 1 ja 2 uusiksi vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Ehdotukset lohkojen 3 7 vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle sekä Pyhäjärven ja Haapajärven 32

33 kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELYkeskukselle, Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Pyhäjärven ja Kalajoen kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava Kalajoen vesistöalueella olevan laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua Kainuun ELYkeskukselle vuosittain tammikuun aikana Pyhäjoen vesistöalueen osalta 260 euroa ja Kalajoen vesistöalueen osalta 150 euroa mainituilla vesistöalueilla aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Kasvillisuuskentän käyttöön ottamisen jälkeisestä vuodesta lähtien kalatalousmaksu Pyhäjoen vesistöalueen osalta on 200 euroa. Ensimmäiset maksut on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Maksu on maksettava vielä kahdelta tuotannon päättymistä seuraavalta vuodelta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tai viimeistään on tehtävä selvitys turvetuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön kulkeutuneiden 33

34 lietteiden esiintymisestä Sammaljoessa ja Sammallahdessa sekä tehtävä ehdotus mahdollisesti tarvittavista kunnostustoimenpiteistä, sekä esitettävä kunnostustoimenpiteisiin liittyvä riskinarviointi hyöty- ja haittatarkasteluineen. Selvitys on toimitettava aluehallintovirastolle, joka antaa sen johdosta tarpeelliset määräykset. 34 Toiminnanaloittamisluvan vakuus Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea vakuutta palautettavaksi ELY-keskukselta. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vittouvenneva on pääosin tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka vedet nykyisin käsitellään pelkästään laskeutusaltailla. Jo edellisessä lupavaiheessa on todettu, ettei tuotantoalueen vesienkäsittely täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Lohkojen 1 ja 2 sekä osittain lohkon 3 vedet johdetaan Pyhäjoen vesistöalueelle. Arvion mukaan Vittouvennevan päästöt eivät oleellisesti muuta Sammaljoen rehevyystasoa, mikä kuuluu luokkaan rehevä tai ylirehevä. Päästöt muodostavat kuitenkin oleellisen osan Sammaljoen ravinteista ja jopa 30 % kiintoaineen määrästä. Vittouvennevan tuotantoalueelta Pyhäjärven Sammallahteen johtavan laskureitin ominaisuuksista johtuen etenkin kevyt kiintoaine voi kulkeutua kalataloudellisesti arvokkaaseen vesistöön. Tuotantoalueelta tuleva kiintoaine voi lisätä pohjan liettymistä Sammaljoessa ja Sammallahden pohjukassa. Uuden lupakauden aikana kaikki vedet lohkolta 3 tullaan johtamaan Kalajoen vesistöalueelle rakennettavan pintavalutuskentän kautta, kuten myös lohkojen 4 7 vedet. Lohkojen 3 5 arvioitu tuotantoaika on noin kymmenen vuotta. Tuotanto uusilla lohkoilla 6 ja 7 voi arvion mukaan kestää 25 vuotta. Vedet johdetaan Vittoudenjärven kautta Kuonanjärveen. Vittoudenjärven luontoarvoja ei ole selvitetty, mutta arvion mukaan järvellä ei ainakaan ole virkistyskäytöllistä arvoa. Ottamalla käyttöön ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä voidaan Kalajoen vesistöalueelle tulevaa kuormitusta kiintoaineen ja fosforin suhteen vähentää nykyisestä, vaikka tuotantoala kasvaa. Huomattava osa pintavalutuskentän läpi pääsevästä kiintoaineksesta todennäköisesti pidättyy Kuohunpuroon ja Vittoudenjärveen.

35 Tuotanto lohkojen 1 ja 2 tuotantoalalla arvioidaan päättyvän viiden vuoden sisällä ja auma-alueilla kymmenen vuoden sisällä. Tuotantopinta-ala lohkoilla 1 ja 2 on vuoden 2009 tuotantokauden jälkeen ollut yhteensä noin 57 ha. Koska tuotannosta poistuneet alueet eivät vielä ole siirtyneet seuraavaan maankäyttöön, vesiä johdetaan yhteensä noin 90 ha:n suuruiselta alueelta vesistöön. Näiden lohkojen vesienkäsittely ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hakijalla ei ole mahdollisuutta rakentaa alueelle pintavalutuskenttää ja hakija on aikaisemman, peruutetun hakemuksen mukaisen suunnitelman mukaan ehdottanut ruokohelpikentän rakentamista lohkolle 1. Arvion mukaan kenttä vähentäisi vesistöön johdettavia ravinteita noin puolella. Kenttä pidättäisi suurimman osan kiintoaineesta ja vesien pumppaus kentälle vähentäisi ylivirtaaman aikaisia päästöjä. Lausunnoissa on esitetty lohkoille 1 ja 2 määräaikaisen vuoteen 2014 saakka voimassa olevan luvan antamista. Koska tuotanto auma-alueilla voi kestää vielä kymmenen vuotta ja on mahdollista, että tuotantoaika pitenee arvioidusta, parempi ratkaisu on rakentaa ja ottaa käyttöön kasvillisuuskenttä. Hyvin toimiessaan kasvillisuuskenttä vähentää Pyhäjoen alueelle tulevaa kuormitusta, jolloin tuotannolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva lupa. Rakennettavaa kasvillisuuskenttää voidaan mahdollisesti käyttää hyväksi myös seuraavassa maankäyttövaiheessa. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Lupamääräysten perusteluista ilmenevästi Vittouvennevan vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Vittouvennevan olosuhteissa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa uusien lohkojen 6 7 vesien käsittelyssä. Vittouvenneva sijaitsee noin 150 metrin korkeudella merenpinnasta, jolloin on epätodennäköistä, että se sijaitsisi happamalla pohjamaalla. Kun otetaan huomioon Vittouvennevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 35 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan rat kaisun osalta Toiminta saadaan aloittaa toiminnanaloittamisluvassa mainittujen vesienkäsittelyrakenteiden tekemisen osalta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska tällä ei arvioida olevan peruuttamattomia vaikutuksia vesistöön. Rajoitettu toiminnanaloittamislupa nopeuttaa olemassa olevan turvetuotantoalueen vesien tehokkaampaa käsittelyä. Tätä voidaan pitää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettuna perusteltuna syynä. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää.

36 Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Turvetuotantoalueen lohkojen 6 ja 7 kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön voivat olla peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä lohkojen 6 ja 7 kuntoonpanoa varten. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle lohkojen 6 ja 7 osalta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. 36 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Tuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja vielä pitkän ajan, minkä vuoksi vesien käsittelyä on tehostettava. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi on määrätty rakennettavaksi kasvillisuuskenttä sekä lohkojen 3 7 kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi pintavalutuskenttä. Sulan maan aikaisen kasvillisuuskentän käyttö Pyhäjoen vesistöalueella ja ympärivuotisen pintavalutuskentän käyttö Kalajoen vesistöalueella on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Vittouvennevan olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu lupamääräykset 6 ja 7. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi sekä roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 15 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

37 Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräys 17 on tarpeen, koska Vaasan hallinto-oikeuden antaman ja korkeimman hallinto-oikeuden vahvistaman päätöksen mukaisesti luvan saajan on selvitettävä, mikä osuus Vittouvennevan turvetuotannolla on ollut ja on Sammaljoessa ja Sammallahdessa muodostuneiden liettymien syntymiseen, säilymiseen ja mahdolliseen lisääntymiseen. Selvitys on syytä määrätä toteutettavaksi vasta turvetuotannon loppuvaiheessa, koska liettymien poistamisella sikäli kun ne ovat aiheutuneet Vittouvennevan turvetuotannosta ei tuotannon jatkuessa ole saavutettavissa tavoiteltavaa tulosta. Korkein hallinto-oikeus on sen lisäksi katsonut, että määräys on ollut tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 43 :n 1 ja 3 momentin sekä 90 :n 3 momentin nojalla. 37 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, 2. Kainuun ELY-keskuksen ja 4. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla seuraavin poikkeuksin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen happamien maiden kartoittamista koskevan vaatimuksen osalta viitataan luvan myöntämisen edellytyksistä sanottuun. Vaatimus siten hylätään. Kainuun ELY-keskus on vaatinut määräaikaisen luvan myöntämistä lohkoille 1 ja 2. Aluehallintovirasto on kohdassa "Luvan myöntämisen edellytykset" esitetyn mukaisesti katsonut, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Vaatimus siten hylätään. 3. Pyhäjärven kaupunginhallitus on vaatinut laskeutusaltaan rakentamista Sammaljokeen lähelle Sammallahtea ja vastustanut luvan myöntämistä lisäalueille. Aluehallintovirasto toteaa, että kasvillisuuskenttä ja kaksi laskeutusallasta ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista vesienkäsittelyä Vittouvennevan tapauksessa. Lisäalueiden ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat ratkaisun perusteluista ilmenevästi olemassa. Muutoin kaupunginhallituksen vaatimukset on lupamääräyksistä ilmenevästi otettu huomioon. 6. ja 7. Pyhäjärvenkylän ja Mäkikylän osakaskuntien sekä Pyhäjärven kalastusalueen korvausvaatimuksista aluehallintovirasto toteaa, että Vaasan hallinto-oikeuden antamalla ja korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamalla päätöksellä hakija on velvoitettu selvittämään Vittouvennevan turvetuotannosta Sammaljokeen ja Sammallahteen kulkeutuneet liettymät. Asia on pantava vireille viimeistään Vasta mainitun asian ratkaisemisen jälkeen selviää osakaskunnille mahdollisesti aiheutuneen vahingon suuruus. Tämän vuoksi osakaskuntien korvausvaatimukset hylätään ennenaikaisina. Kalastusalueen korvausvaatimukset jätetään tutkimatta, koska kalastusalue ei omista maa- tai vesialueita hankkeen vaikutusalueella. Muutoin muistuttajien vaatimukset kuluvaatimusta lukuun ottamatta on lupamääräyksistä ilmenevästi otettu huomioon.

38 Kulujen korvaamisen osalta aluehallintovirasto toteaa, että ympäristönsuojelulain 107 :n 1 momentin mukaan korvausasiassa kulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään hallintolainkäyttölaissa. Mainitun lain 74 1 momentissa säädetään, että asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kun tällä päätöksellä muistuttajille ei ole määrätty maksettavaksi korvauksia, ei ole kohtuutonta, että ne joutuvat pitämään kulunsa vahinkonaan. Kuluvaatimus siten hylätään. 8. AA on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Aluehallintovirasto toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset ovat ympäristöluparatkaisun perusteluista ilmenevästi olemassa. Vaatimukseen ennallistamistoimenpiteistä ja korvausten määräämisestä viitataan edellä kohdassa 6. ja 7. sanottuun. 9. BB:n vaatimuksen osalta viitataan ympäristöluparatkaisuun ja sen perusteluihin. 38 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista sekä niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä yhteenveto vuosittaisista päiväkirjakoosteista, selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös toiminnanaloittamisluvan osalta saadaan panna täytäntöön ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Muilta osin päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä uuden toiminnan aloittamista.

39 39 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 2 ja 3 momentti, 90 1 momentti, momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti

40 40 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai vaihde HN/ph Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma, Pyhäjoen vesistöalue Tarkkailusuunnitelma, Kalajoen vesistöalue

41 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

42 Liite 2