Neitsytmäki Euran kunta Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neitsytmäki Euran kunta. 13.9.2010 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski"

Transkriptio

1 Neitsytmäki Euran kunta Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Yleistä Liito-orava Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen menetelmät Liito-oravaselvityksen tulokset 4 4. Linnustoselvitys Linnustoselvityksen menetelmät Linnustoselvityksen tulokset Uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät linnut, alueellisesti uhanalaiset linnut sekä lintudirektiivin I-liitteen lajit Lepakkoselvitys Yleistä lepakoista Lepakkoselvityksen menetelmät Lepakkoselvityksen tulokset Eläimistö Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Yhteenveto 17 Lähteet..19 Liitteet: Liitekartta 1. Liito-oravan ja vaarantuneiden sekä lintudirektiivin I-liitteen lajien esiintyminen alueella. Liitekartta 2. Alueen luontotyyppien rajaukset.

3 3 1. Johdanto Euran kunnan Neitsytmäen alueelta on laadittu liito-orava-, linnusto-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset sekä lepakoiden yleispiirteinen kartoitus asemakaavan pohjaksi Euran kunnan Teknisten palvelujen toimeksiannosta. Selvitykset on tehnyt luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2. Yleistä Kauttuan Neitsytmäen alue on lähes kokonaan mäntykangasta. Kuusivaltaisia metsäalueita löytyy alueen pohjoisosasta, itäosassa olevan laavun ympäriltä sekä vanha kuusikko länsiosassa. Metsä on hyvin hoidettua talousmetsää. Alue kuuluu Kuivalahti Irjanne Eura Säkylä harjumuodostumaan. Alueen korkein kohta on 63,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja sijaitsee laavun eteläpuolella. Matalin kohta on 48,8 metriä merenpinnasta ja sijaitsee Vähävahen nro 1:307 peltoalueella. Aluetta rajaa lännessä ja etelässä rautatie, idässä Ohikulkutie nro 204 ja pohjoisessa asuintontit. Alue on Euran keskustan kaakkoispuolella, noin yhden kilometrin päässä. Alueella on paljon siirtolohkareita ja alueella kulkee runsaasti metsäteitä ja polkuja, joita alueen ympäristössä asuvat ihmiset ahkerasti käyttävät. Alueella olevia siirtolohkareita 3. Liito-orava 3.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria

4 4 taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 3.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsittiin mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsittiin liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Liito-oravan papanoita löydettiin kartoitettavan alueen luoteiskulmasta, Vähävahen nro 1:307 osittain metsittyneiden peltojen luoteispuoleisesta metsiköstä. Papanoita löytyi useiden kuusien ja haapojen alta. Puissa ei näkynyt koloja, mutta liito-orava voi pesiä myös oravan vanhoissa pesissä tai läheisten pihojen linnunpöntöissä. Pellon kaakkoiskulmassa oja muuttuu puroksi ja liito-orava on liikkunut myös puron varrella kasvavien isojen kuusien luona. Liito-oravan käyttämät alueet on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Neitsytmäen alue on suurimmaksi osaksi mäntymetsää, jossa liito-oravalla ei ole riittävästi ravintopuita. Liito-oravalle on jätettävä kulkureitti, jota pitkin nuoret liito-oravat pääsevät uusille alueille. Koska liito-orava näyttää käyttävän reittinään puron reunan metsää ja liito-oravalle sopivaa kuusimetsää on myös tilan Kauttua 1:180 alueella sekä isoja metsäalueita Ohikulkutien itäpuolella, voidaan tähän jättää liito-oravalle kulkureitti. Kartoitusalueen länsireunalla rautatien itäpuolella on metsää, jota liito-orava voi myös käyttää kulkemiseen, jolloin nuoret oravat pääsisivät siirtymään Turuntien eteläpuolella oleville metsäalueille. 4. Linnustoselvitys 4.1 Linnustoselvityksen menetelmät Linnusto kartoitettiin liito-oravakartoituksen yhteydessä, ja Alue kierrettiin 7.4. klo välisenä aikana ja 5.6. alue kartoitettiin klo välisenä aikana. Laskennassa käytettiin kartoituslaskenta menetelmää. Apuna laskennoissa käytettiin kiikaria ja gps-paikanninta. Havaitut linnut merkittiin kartalle ja kaikkien laskentakertojen kartat yhdistettiin. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. Jokaisella laskentakerralla sää oli poutainen ja tuuli heikkoa. 4.2 Linnustoselvityksen tulokset Taulukkoon on merkitty Neitsytmäen alueella havaitut linnut ja laskettu kartoituslaskennan tuloksena saadut alueella pesivät parimäärät. Laji Pesivä parimäärä Pyy 1 Sepelkyyhky 1

5 5 Metsäkirvinen 4 Punarinta 5 Leppälintu 1 Mustarastas 1 Laulurastas 2 Punakylkirastas 2 Hernekerttu 1 Pensaskerttu 1 Lehtokerttu 1 Mustapääkerttu 1 Sirittäjä 1 Tiltaltti 2 Pajulintu 2 Hippiäinen 3 Kirjosieppo 2 Hömötiainen 1 Töyhtötiainen 2 Sinitiainen 2 Talitiainen 4 Peippo 22 Vihervarpunen 2 Käpylintu Parvi lenteli alueella ravinnon haussa, lajista ei tarkkaa määritelmää. Punatulkku 1 Keltasirkku 5 Lajeja yhteensä 27 Pesiviä pareja yhteensä 70 Alueen yleisin lintulaji oli peippo, joka pesii kaikenlaisissa metsissä ja metsiköissä. Alue on suurimmaksi osaksi laajaa mäntykangasta ja kuusikoita sekä sekametsiä on vähän. Tämä näkyy lintulajien ja pesivien lintujen parimäärissä. Nuorissa mäntytaimikoissa pesii keltasirkkuja. Metsäkirviset suosivat avoimia mäntykankaita. Muita mäntykankaalla pesiviä lintuja olivat peippo, vihervarpunen ja töyhtötiainen. Kuusikko- ja sekametsäalueilla pesi eniten lintuja esim. mustapääkerttu, talitiainen, kirjosieppo, pyy, sepelkyyhky, hippiäinen, punarinta, laulurastas, tiltaltti, sirittäjä, lehtokerttu, hömötiainen, punakylkirastas ja peippo. 4.3 Uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät linnut, alueellisesti uhanalaiset linnut sekä lintudirektiivin I-liitteen lajit Laji vaarantuneet silmälläpidettävät alueellisesti uhanalainen Pyy Tiltaltti X lintudirektiivin I-liitteen laji X Alueen linnuista pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettu Natura 2000 alueita. Tiltaltti kuuluu vaarantuneisiin lintulajeihin, joihin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. Uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lintuja ei alueella havaittu.

6 6 Pyy ja tiltaltti säilyvät alueella, jos niille jätetään kuusi- ja sekametsäalueita. Pyy havaittiin kuusikossa kuviolla 1. Tiltaltti havaittiin lehtomaisella kankaalla kuviolla 9, jossa pesii myös liitoorava ja kuvion 14 kuusikossa. 5. Lepakkoselvitys 5.1 Yleistä lepakoista Lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä, saalistaessaan. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Aukeilla paikoilla kaikuluotaus on vaikeaa. Lisäksi aukeilla paikoilla on usein tuulista ja lepakot saattavat joutua petolintujen saaliiksi. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Suomessa esiintyy 11 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä, jolloin niiden on vaikeampaa suunnistaa aukeilla paikoilla. Viiksisiipat karttavat myös valaistuja alueita. Viiksisiipat asustavat metsissä. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa ja onnenkauppaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esim. hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Näidenkään olemassa oloa Kauttuan Neitsytmäellä ei suljettu pois kartoituksen aikana. Näistä ei kuitenkaan tehty yhtään havaintoa. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. 5.2 Lepakkoselvityksen menetelmät

7 7 Lepakoita kartoitettiin hiljalleen kävellen. Koko Neitsytmäen kartoitusalue käytiin kattavasti läpi. Alueella kuljettiin metsäteillä ja lenkkipoluilla. Pihoihin ei menty. Apuna lepakkokartoituksessa käytettiin kiikareita ja lepakkodetektoria; Ultrasound detektor D 230. Lepakoita kartoitettiin Kartoitukset aloitettiin klo ja lopetettiin klo Havaitut lepakot pyrittiin tunnistamaan lajilleen ja ne kirjattiin ylös kartalle gps-paikanninta apuna käyttäen. Kartoituksen yhteydessä ei tehty lepakoiden lisääntymisyhdyskuntiin tai lepopaikkoihin viittaavia havaintoja. Koska isoviiksisiipan ja viiksisiipan elintavat ja ultraäänen taso ovat hyvin samanlaiset, ei näitä kahta lepakkolajia erotettu kartoituksessa toisistaan. Sää kartoituskerralla oli poutainen ja tuuli tyyntä. 5.3 Lepakkoselvityksen tulokset Mäntymetsäalueet olivat hiljaisia, niillä ei lepakoita havaittu. Kaksi pohjanlepakkoa saalisti alueen länsiosassa kuusikon suojissa olevalla tontilla. Kolmas pohjanlepakko saalisti Vähävahen 1:307 peltoalueella ja pellon pohjoispuolella olevilla pihoilla. Viiksisiippa lensi puron vartta pitkin alueen itäpuolella olevalle 1:180 metsäalueelle. Kaikki lepakot havaittiin alueen pohjoisosassa, jossa on vanhempaa metsää. Lepakot löytävät tällaisesta metsästä helpommin päivälepopaikkoja kuin mäntykankaalta. Lisäksi lepakot voivat käyttää päivälepopaikkoina asuinrakennusten kattorakenteita ja linnunpönttöjä. Sekä pohjanlepakot että viiksisiipat voivat talvehtia esim. kellareissa. Kuusikon reunassa on myös vanha kellari, josta puuttuu ovi. Kellari tarkastettiin päiväsaikaan kasvillisuuskartoituksen yhteydessä, eikä siellä havaittu lepakoita. 6. Eläimistö Eläimistöä havainnoitiin muun kartoituksen yhteydessä. Neitsytmäen alueella havaittiin useita kettuja ja niiden kaivamia pesäkoloja oli Vähävahe 1:307 lounais-eteläpuolella kulkevan ojan penkassa. Vähävahen 1:307 pelloilta löydettiin rusakon papanoita. Länsiosassa olevasta kuusikosta löytyi metsäkauriin jättämiä reviirijälkiä. 7. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 7.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin Kasvillisuutta katseltiin muillakin kartoituskerroilla, esim. linnustokartoituksen yhteydessä huomioitiin mahdollisia kevätkukkijoita. Alue on kuvioitu sekä metsätyyppien että metsän ikärakenteen mukaan. 7.2 Kuvio 1 Alueella olevan laavun ympärillä kasvaa vankkaa kuusikkoa, jonka seassa kasvaa vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Kuusikon kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsäkastikkaa, metsälauhaa, vanamoa, metsäorvokkia, lillukkaa, ahomansikkaa, rätvänää ja metsäalvejuurta. Pohjakerroksen yleisimmät sammaleet ovat seinä-, metsäkerros-, sulka-, kangasrahka-, korpirahkaja korpikarhunsammal. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuusikon lounaiskulmassa on pieni kausikostea painanne, jossa kasvaa korpirahkasammalta. Painanne saa vetensä lumien sulamisvedestä ja sadevedestä.

8 8 Kuvio 1: Mustikkatyypin tuore kangas 7.3 Kuvio 2 Kuusikon pohjoispuolella ja parkkipaikan ympärillä on noin vuotiasta mäntymetsää. Mäntyjen joukossa kasvaa muutamia kuusia. Pensaskerros on harvaa ja siinä kasvaa rauduskoivun ja pihlajan taimia, katajaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, kevätpiippoa, metsätähteä, metsäorvokkia, metsälauhaa, vanamoa, kanervaa, oravanmarjaa ja lillukkaa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä-, kangaskynsi-, sulka- ja metsäkerrossammal. Kuviolla kasvaa myös harmaaporonjäkälää. Osittain kuvion itäosassa on pieniä kosteita painanteita, joissa kasvaa metsäimarretta, rätvänää, metsäkortetta, pallosaraa, harmaasaraa, jokapaikansaraa, kurjenjalkaa, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, mesimarjaa, tähtisaraa, mesianervoa, rönsyleinikkiä, nuokkutalvikkia, valkovuokkoa, riidenliekoa, nuokkuhelmikkää, mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä ja vanamoa sekä vadelmaa, paatsamaa, harmaalepän ja hieskoivun taimia. Sammaleista yleisimpiä ovat korpi- ja okarahkasammal sekä seinä-, kangaskynsi- ja metsäkerrossammal. Kosteat painaumat ovat osittain vanhoja ajouria, joihin kerääntyy keväisin lumien sulamisvesi ja kesällä sadevesi. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) ja kosteat painaumat ovat kangasmetsän soistumia. Kuvio 2: Kangasmetsän soistuma

9 9 7.4 Kuvio 3 Kuvio 3 on siemenpuuasentoon hakattua mäntymetsää. Kuviolla kasvaa jo männyn ja kuusen taimia. Lisäksi pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa, hieskoivun- ja pihlajantaimia. Kenttäkerroksessa kasvaa metsälauhaa, harmaasaraa, maitohorsmaa, mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa ja kevätpiippoa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä-, kangaskynsi- ja kangaskarhunsammal. Jäkälistä kuviolla esiintyy valko- ja harmaaporonjäkälää. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio 3: Siemenpuuasentoon hakattua metsää 7.5 Kuvio 4 Kuvio 4 on heinäpeltoa, joka sijaitsee alueen koillisosassa, Ohikulkutien varrella. 7.6 Kuvio 5 Kuvio 5 on pellon pohjoispuolella olevaa mänty ja kuusi sekametsää. Pensaskerroksessa kasvaa kuusentaimia ja katajaa sekä nuoria rauduskoivuja. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, tesmaa, metsälauhaa, riidenliekoa, kevätpiippoa, metsäalvejuurta, metsäkastikkaa, kieloa ja kultapiiskua. Sammalista yleisimmät ovat seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammal. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuvio 5: Mustikkatyypin tuoretta kangasta

10 Kuvio 6 Kuvio 6 sijaitsee Neitsytmäen alueen koilliskulmauksessa. Kuviolla kasvaa vuotiasta männikköä. Seassa kasvaa kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa ja metsätähteä. Sammalista yleisimmät ovat seinä- ja metsäkerrossammal. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvion 6 itälaidassa on pieni kangasmetsän soistuma, jossa kasvaa raatetta, harmaasaraa ja juolukkaa. Sammaleista yleisin on korpirahkasammal. Kuvio 6: Puolukkatyypin kuivahkoa kangasta Kuvio 6: Kangasmetsän soistuma 7.8 Kuvio 7 Kuvio 7 on puro, joka alkaa purona kuvion 4 pellon luoteiskulmasta ja jatkuu Vähävahen pellon nro 1:307 kaakkoiskulmaan asti luonnontilaisena purona. Peltojen vierellä puro on kaivettu ojaksi. Puron lähiympäristö muodostuu isoista, suojaavista kuusista ja männyistä. Puron varrella kasvaa korpi-imarretta, mesiangervoa, ranta-alpia, hiirenporrasta, metsäimarretta, suoputkea, lillukkaa, mustikkaa, metsäkortetta, nuokkuhelmikkää, huopaohdaketta, jokapaikansaraa ja karhunputkea.

11 11 Purossa kasvaa rentukkaa, ratamosarpiota,ojaleinikkiä ja isovesitähteä. Sammaleista yleisimpänä purossa kasvaa isonäkinsammalta. Puron välittömässä läheisyydessä noin kahden metrin leveydellä puron ympärillä on hiirenporras-käenkaalityypin kosteaa lehtoa (AthOT). Puron vieressä kulkee polku, jota ihmiset käyttävät ulkoillessaan. Puro kuuluu vesilain piiriin ja yhdessä ympäröivän kostean lehdon muodostamana kokonaisuutena metsälain piiriin. Kuvio 7: Puro 7.9 Kuvio 8 Kuvio 8 on Vähävahen nro 1:307 osittain metsittynyt peltoalue. Alueelle on kasvanut rauduskoivuja ja kiiltopajua. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa ja mustaherukkaa. Kenttäkerroksessa kasvaa suo-ohdaketta, nokkosta, maitohorsmaa, nurmilauhaa, rönsyleinikkiä, niittyleinikkiä, mesiangervoa, karhunputkea, lehtovirmajuurta, valkovuokkoa, koiranputkea ja ranta-alpia. Pellolle on muodostunut kostea niitty. Kuvio 8: Pellolle muodostunut kostea niitty

12 Kuvio 9 Kuvio 9 on Neitsytmäen alueen luoteisnurkkauksessa oleva kuusi- ja mäntysekametsä. Joukossa kasvaa muutamia haapoja ja rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa pihlajantaimia ja vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa oravanmarjaa, metsätähteä, kultapiiskua, metsäalvejuurta, mustikkaa, kevätpiippoa, nokkosta, valkovuokkoa, riidenliekoa, puolukkaa, metsälauhaa, metsämaitikkaa, käenkaalia, ahomansikkaa ja luhtalemmikkiä. Sammaleista yleisimmät ovat seinä-, metsäkerros- ja korpikarhunsammal. Kuviolla asustaa myös liito-orava. Kuvio on lehtomaista kangasta (OMT). Kuvio 9: Lehtomainen kangas 7.11Kuvio 10 Kuvio 10 on käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehtoa (OFiT), joka on Vähävahe nro 1:307 peltojen länsi- ja koillispuolella kapeana vyöhykkeenä. Kuviolla kasvaa haapoja ja rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa harmaalepän, pihlajan ja vaahteran taimia sekä tuomea, mustaherukkaa, punaherukkaa, kiiltopajua, vadelmaa, taikinamarjaa ja mustakonnanmarjaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mesimarjaa, järviruokoa, kyläkellukkaa, lehtovirmajuurta, koiranputkea, mesiangervoa, nokkosta, metsäalvejuurta, oravanmarjaa, kurjenjalkaa, ranta-alpia, karhunputkea ja nurmilauhaa. Sammaleista yleisimpiä ovat seinäsammal ja kilpilehväsammal. Suurruoholehto kuuluu metsälain piiriin. Kuvio 10: Käenkaali-mesiangervotyypin suurruoholehto

13 Kuvio 11 Kuvio 11 on pellon eteläreunassa kasvava nuori ja tiheä koivutaimikkoalue. Koivujen alla kasvaa mesiangervoa. Kuvio 11: Istutus koivikko 7.13 Kuvio 12 Kuvio 12 on peltoalueen eteläpuolella olevaa noin 80 vuotiasta mäntymetsää. Männikön kenttäkerroksessa kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa, kanervaa, mustikkaa, suopursua ja juolukkaa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä- ja kangaskynsisammal ja jäkälistä harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 13 Kuviolla 13 kasvaa 50 vuotiasta mäntymetsää. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa ja kanervaa. Sammaleista yleisimmät ovat seinä- ja kangaskynsisammal ja jäkälistä harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio jatkuu rautatien länsipuolelle, jossa mäntyjen joukossa kasvaa myös kuusia ja kenttäkerroksessa myös juolukkaa, metsälauhaa, metsätähteä ja oravanmarjaa. Kuviolla on pieni muutaman neliön alava alue, jolla kasvaa purtojuurta ja isotalvikkia. Kuvio 13: Puolukkatyypin kuivahkoa kangasta

14 Kuvio 14 Neitsytmäen alueen länsiosan puolivälissä on vanhaa kuusikkoa, jonka seassa kasvaa vähän mäntyjä. Kuusikon eteläpäässä seassa kasvaa myös haapoja ja rauduskoivuja. Kuusikko on synkkä ja maahan pääsee vain vähän valoa, joten kasvillisuus kuusten alla on niukkaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, metsätähteä ja oravanmarjaa. Sammaleet peittävät pohjakerrosta ja yleisimmät sammaleet ovat seinä-, kangaskynsi-, metsäkerros-, sulka-, korpirahkaja korpikarhunsammal. Kuviolla on muutamia kuolleita keloja ja maatuvia maapuita. Kuvio on mustikkatyypin tuoretta kangasta (MT). Kuvio 14: Mustikkatyypin iäkäs kuusikko Kuvion luoteiskulmassa on kostea luhtainen kangasmetsän soistuma, jossa kasvaa virpapajua, kapealehtipajua, suoputkea, harmaasaraa, jokapaikansaraa, raatetta, tupasvillaa, kurjenjalkaa ja jouhivihvilää. Sammaleista yleisin on korpirahkasammal. Kuvio 14: Kangasmetsän luhtainen soistuma Kuvion puolivälissä on vanha tontti, josta löytyy vielä talon kivijalkaa ja kellari. Vanhalla pihamaalla kasvaa rauduskoivuja, syreeni, idänvirpiangervoa, pylväskataja, terijoensalava,

15 15 viinimarjapensaita, röyhytatar, ruusupensas, lupiineita, nurmipuntarpäätä, nurmilauhaa, voikukkaa, piharatamoa, siankärsämöä, ojakellukkaa, hiirenvirnaa, nurmitädykettä, ahosuolaheinää, valkoapilaa, pujoa, koiranputkea, niittyleinikkiä, karhunputkea, peltokortetta, puna-ailakkia ja nokkosta. Pihapiiriin on muodostunut niitty, jossa kasvaa myös kulttuurivaikutteisia kasvilajeja Kuvio 15 Kuvio 15 on rauduskoivutaimikko kuusikon itäpuolella.koivujen joukossa kasvaa pihlajantaimia ja vadelmaa. Taimikon kenttäkerroksessa kasvaa puolukaa, metsätähteä, oravanmarjaa ja kanervaa. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 16 Kuvio 16 on mäntytaimikkoa, jonka joukossa kasvaa myös kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 17 Kuvio 17 on noin vuotiasta männikköä, joka jää mäntytaimikon keskelle. Maasto on rinnettä. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Sammalista yleisin on seinäsammal ja jäkälistä harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT) Kuvio 18 Kuvio 18 käsittää Neitsytmäen alueen eteläosan, jonka nuori n vuotias mäntymetsä on harvennettu vuonna Männikön alla kasvaa rauduskoivun taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa, metsälauhaa, mustikkaa, kanervaa, suopursua ja juolukkaa. Sammalista yleisin on seinäsammal. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio 18: Puolukkatyypin kuivahkoa kangasta

16 16 Kuvion lounaisosassa on pieni kausikostea painanne, jossa kasvaa juolukkaa, pallosaraa ja jouhivihvilää. Sammaleista kosteikossa kasvaa korpirahkasammal. Painanne saa vetensä lumien sulamisvedestä ja sadevedestä. Kuvio 18: Kausikostea painanne 7.20 Kuvio 19 Kuvio 19 on kuvion 18 pohjoisosassa oleva mäntytaimikon osa, jossa kasvaa runsaasti myös hieskoivua. Kenttäkerroksessa kasvaa metsälauhaa, metsäkastikkaa, puolukkaa, mustikkaa, kanervaa, kevätpiippoa ja variksenmarjaa. Pohjakerroksen yleisimmät sammaleet ovat seinä- ja kangaskynsisammal ja jäkälistä harmaa- ja valkoporonjäkälä. Kuvio on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Kuvio 19: Mäntytaimikko, jonka seassa kasvaa hieskoivua

17 Kuvio 20 Kuvio 20 on Neitsytmäen alueen itä-länsisuunnassa halkaisevan sähkölinjan alustaa. Sähkölinjan alla puustoa pidetään matalana. Valoisassa kenttäkerroksessa kasvaa puna-apilaa, metsäapilaa, nuokkuhelmikkää, rätvänää, kevätpiippoa, valkovuokkoa, kieloa, metsäkastikkaa, kanervaa, sananjalkaa, suopursua ja karpaloa. Pohjakerroksessa kasvaa kangasrahka-, korpirahka- ja korpikarhunsammalta. 8. Yhteenveto Liito-oravan esiintyminen alueen luoteisosassa tulee ottaa huomioon alueelle tehtävissä suunnitelmissa. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä mitään erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisellä tarkoitetaan liito-oravien pesintään ja oleskeluun käyttämien puiden kaatamista. Myöskään kaikkia kulkuyhteyksiä lisääntymis- ja levähdyspaikkaan ei saa tuhota. Liito-oravan käyttämät alueet on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Liito-oravan papanoita löytyi useiden kuusien ja haapojen alta, joten tälle alueelle ei voi rakentaa hävittämättä liito-oravan käyttämiä puita ja on viisainta jättää alue myös metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Linnusto on tyypillistä mäntymetsäalueen linnustoa. Yleisin pesivä lintulaji alueella on peippo. Eniten lintulajeja pesi kuusivaltaisilla metsäkuvioilla. Alueen linnuista pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettu Natura 2000 alueita. Tiltaltti kuuluu vaarantuneisiin lintulajeihin, joihin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta minkä tahansa uhanalaisuuskriteerin perusteella määriteltynä. Uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lintuja ei alueella havaittu. Pyy ja tiltaltti säilyvät alueella, jos niille jätetään kuusi- ja sekametsäalueita. Lepakoita havaittiin vain alueen pohjoisosassa, kuusikoiden ja sekametsien alueella, joissa on myös asutusta lähellä. Vanhat kuusi- ja sekametsäalueet tarjoavat lepakoille päivälepopaikkoja. Lisääntymispaikkoja ei alueella havaittu ja ne todennäköisesti ovat lähiasutuksen alueella rakennuksien vinteillä tai kattorakenteissa. Viiksisiipat karttavat valaistuja alueita, eivätkä pysty ylittämään suuria aukeita kaikuluotainäänensä avulla. Pohjanlepakon kaikuluotainääni on voimakas ja se saalistaa loppu kesän hämärässä katuvalojenkin ympärillä. Alueen metsien väheneminen ja keinovalon lisääntyminen ovat vahingollisia viiksisiipoille. Molemmille lepakkolajeille on haitallista vanhojen metsäalueiden kaataminen, jolloin niiden päivälepopaikat vähenisivät. Suositeltavaa olisi jättää osa vanhoista kuusi- tai sekametsäalueista puistoalueeksi. Alueella ei ole rakennuksia, missä lepakot voisivat pesiä. Alueen eläimistössä ei liito-oravan lisäksi havaittu uhanalaisia ja suojeltavia lajeja. Alueen pohjoisosassa virtaa luonnontilainen puro, joka kuuluu vesilain piiriin sekä yhdessä sen välittömän lähiympäristön muodostavan kapean hiirenporras-käenkaalityypin kostean lehdon kanssa metsälain piiriin. Puron välittömällä lähiympäristöllä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka puusto ja pensaskerros sekä pysyvän veden läheisyys luovat ympäristöstä poikkeavat kasvuolot ja pienilmaston (MetsäA). Vesilain mukaan luonnontilaista puroa ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu (VesiL muut). Alueen pohjoisosassa on käenkaalimesiangervotyypin suurruoholehtoalue, joka kuuluu metsälain piiriin. Molemmat lehtoalueet tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle, jotta niille ominainen kosteus ja varjoisuus säilyisivät. Maanpinnan käsittely on kielletty toimenpide metsälain tarkoittamissa kohteissa.

18 18 Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Arvokkaiksi elinympäristöksi voidaan luokitella Vähävahen 1:307 peltoalueelle muodostunut kostea niitty. Niitty tulisi niittää vuosittain alku syksyllä, jotta se kukkisi runsaana joka kesä. Entisen asuinpiirin ympärillä oleva vanha kuusikko ja kosteat soistuneet kangasmetsän painanteet ovat arvokkaita elinympäristöjä. Arvokkaat elinympäristöt lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaat elinympäristöt eivät sisälly metsä- tai luonnonsuojelulainsäädäntöön, vaan niiden luonnonarvot tulisi turvata metsälakiin sisältyvän metsien monimuotoisuuden säilyttämisen yleisen velvoitteen ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti metsänomistajan omalla päätöksellä. Alueelta ei löytynyt luonnonsuojeluasetuksella suojeltuja kasvi- ja sammallajeja, eikä alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Kuvio 1: Kuviolla 1 oleva laavu

19 19 Lähteet Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Oulanka Reports 14, suokasvillisuusopas. Oulun yliopisto. Oulu. Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Nironen, M. & Lammi, E. Liito-oravaselvitykset/ote julkaisusta Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Ympäristöopas 109/2003. Kyheröinen, E-M. 2010: Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu rakennuksissa. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Eläinmuseo. Laine, L,J. 2004: Suomalainen lintuopas. WSOY. Helsinki. Lappalainen, M. 2002: Lepakot salaperäiset nahkasiivet. Tammi. Jyväskylä. Liito-oravan huomioonottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö. YM/1/501/2005. Lindroos, P., Hyyppä, J., Stén, C-G. & Tuittila, H. 1983: Rauman Kokemäen seudun maaperä. Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa 1 ja 2. Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. Siivonen, Y. 2004: Ikaalisten kaupungin lepakkokartoitus Kartoitusraportti. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V-liitteen lajit. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät linnut. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset linnut (NT, LC). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Lintudirektiivin I liitteen lajit Suomessa.

20 20 Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Hävinneet ja uhanalaiset putkilokasvit. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (NT). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (LC). Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Valste, J. 2001: Nisäkkäät. WSOY. Helsinki.

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio. 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Entisen motellin alueen luontoselvitys Paimio 17.8.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. 2.3 Kuvio 2

1 Johdanto. 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. 2.3 Kuvio 2 2 Sisällysluettelo Ollinrannan luontoselvitys Uusikaupunki 6.9.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Karjamaa Taivassalo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Karjamaa Taivassalo Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Karjamaa Taivassalo 27.8.2016 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Luontoselvitys 2012 Laihia. 29.10.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Luontoselvitys 2012 Laihia. 29.10.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Luontoselvitys 2012 Laihia 29.10.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto..... 3 2 Luontoselvitys...... 3 3 Linnustoselvitys 3 3.1 Linnustoselvityksen menetelmät 4 3.2

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. Joh 3 2. Kasvillisuus- 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 3 2.3 Kuvio 4 2.4 Kuvio 3... 5 2.5 Kuvio 4... 5 2.6 Kuvio 5... 6 2.7 Kuvio 6... 7 2.8 Kuvio 7...

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja SABA Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016

KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys RAPORTTI 16USO0135.BAUSP.LUON 8.8.2013 JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 3.1 Suojelualueet ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. Joh 3 2. Kasvillisuus- 3 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät 3 2.2 3 2.3 Kuvio 4 2.4 Kuvio 3... 4 2.5 Kuvio 4... 4 3. 6 3.1 Luontotyyppien uh 6 3.2 Uhanalaiset putkilokasvit...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOSELVITYKSET (KEVÄT/KESÄ 2015)

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOSELVITYKSET (KEVÄT/KESÄ 2015) Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995-002 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOSELVITYKSET (KEVÄT/KESÄ 2015) MUUTTUNEIDEN

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot

Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt

Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoituksista yleisesti 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien

Lisätiedot

Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke

Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke Metsäliiton ja Vapon biodieselhanke Äänekosken liito-oravaselvitys Mattias Kanckos Toukokuu 2010 1 Johdanto Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Metsäliitto ja Vapo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

KAJAANIN PIRUNVAARAN JA OLLISKANVAARAN METSÄLUONNON ARVOK- KAAT KOHTEET

KAJAANIN PIRUNVAARAN JA OLLISKANVAARAN METSÄLUONNON ARVOK- KAAT KOHTEET Vastaanottaja Kajaanin kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 21.9.2016 Viite 1510029043 KAJAANIN PIRUNVAARAN JA OLLISKANVAARAN METSÄLUONNON ARVOK- KAAT KOHTEET Päivämäärä 21.9.2016 Laatija

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS

ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS

MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246 MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 4.2..2014 Laatija

Lisätiedot

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011 SOININ KUNNAN METSIEN METSO--INVENTOINTI INVENTOINTI 2011 18.10.2011 Raimo Laurila Kellojankuja 26 62100 Lapua LAKEUDEN LUONTOKARTOITUS p. 040 5243 281 info@lakeudenluontokartoitus.fi SISÄLTÖ JOHDANTO...

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS

MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS Ympäristövinkki Ameriikantie 875 74200 VIEREMÄ Heini Niskanen TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3. SELVITYSALUE... 3 3.1 Sijainti ja yleiskuvaus... 3 3.2 Suojeluarvot...

Lisätiedot

LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN LUONTOLAUSUNTO KUNGSGÅRDSSKOLANIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Esa Lammi 30.5.2016 1 JOHDANTO Kungsgårdsskolanin (Åminnen) asemakaavan muutoksessa tutkitaan ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin uudisrakennusten

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä

Lisätiedot