PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009"

Transkriptio

1 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi

2 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET HÄMEENKYRÖ... 8 Luiruneva... 8 Vaiviansuo IKAALINEN Isoneva_A Isoneva_B Kiimaneva Kurkisuo Levonsuo Parvilahdenneva KIHNIÖ Kolhonneva PARKANO Hautalammenneva Kotkansalo Kytömäenkeidas Liesineva_A Louhineva_B Murronneva Niittyneva Niskalammenneva Pitkäsalonkeidas Ruusinrämäkkä Siloneva Viitasaarenkeidas Virkaneva PUNKALAIDUN Nevansuo Vihalaidansuo Yhisuo SASTAMALA Aurasuo Kiimasuo Laarinneva Varessuo_N Varessuo_S VESILAHTI Akissuo Saunakorpi Töyräskorpi

3 3.8 VIRRAT Haapaneva Hanhisuo Isoneva_E Kivisaarensuo Luodesneva Paloneva_II Pökkelistönneva Rahkaneva_V Rantalanneva YLÖJÄRVI Nimetönneva YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 226/MML/09. Kansi: Maisema Virtain Hanhisuolta. Valokuva Marko Vauhkonen. 3

4 1 JOHDANTO Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) laatimisesta. Kaavan tarkoituksena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan varauksia turvetuotantoalueiden osalta ja varmistaa turveperäisen energian saanti pitkällä aikavälillä. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Pirkanmaan alueella on 919 yhtenäistä, pinta-alaltaan vähintään 20 hehtaarin laajuista suoaluetta. GTK on tutkinut näistä 470 suon turvevarat. Pirkanmaan liitto valitsi perusteellisen selvitystyön jälkeen 32 suota esitettäviksi päivätyssä vaihemaakuntakaavan luonnoksessa uusiksi turpeenottoalueiksi. Nämä suot sijaitsevat 21:llä turvetuotannon kannalta tärkeällä vyöhykkeellä maakunnan luoteis-, länsi- ja lounaisosissa (Pirkanmaan liitto 2009). Pirkanmaan liitto tilasi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä vaihemaakuntakaavan valmistelua ja vaikutusten arviointia varten tarvittavat luontoselvitykset. Työn sisältö on kuvattu tarkemmin luvussa 2. Luontoselvitykset tehtiin vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetyillä uusilla turpeenottoalueilla (32 kpl, yhteensä 2185 hehtaaria) sekä vaihtoehtoina tarkastelluilla soilla (10 kpl, yhteensä 661 hehtaaria). Luontoselvityksistä ja niiden raportoinnista on vastannut FM Marko Vauhkonen. Työhön ovat osallistuneet hänen lisäkseen LuK Pekka Routasuo (kahdeksan inventoitua suota) ja FM Esa Lammi (viisi inventoitua suota). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Luontoselvitykset tehtiin 42 suolla, joista 32 on esitetty Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) luonnoksessa uusiksi turpeenottoalueiksi. Tutkittujen soiden yhteispinta-ala on 2846 hehtaaria ja niiden sijainti ilmenee kuvasta 1. Tässä raportissa käytetty soiden nimistö on Pirkanmaan liiton valmisteluaineiston mukainen, eikä se vastaa kaikilta osin maastokarttojen nimistöä. Pirkanmaan liitto toimitti työssä tarvittavan lähtöaineiston, johon sisältyi mm. GTK:n kuntakohtaisia tutkimusraportteja turvevaroista, Pirkanmaan suoluonnon tila -raportti (Raatikainen & Haapalehto 2009), ympäristöhallinnon ja luonnonsuojelujärjestöjen lajistotietoja, Pirkanmaan liiton suokortit, vaihemaakuntakaavan (luonnos) kaavakartta ja selostus (Pirkanmaan liitto 2009) sekä tutkittavien soiden ilmakuvat. Työn sisältönä oli selvittää ko. soiden luontoarvot kasvillisuuden, kasviston ja linnuston osalta maakuntakaavoituksen kannalta tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Kaikille soille tehtiin maastokäynti välisenä aikana. Pinta-alaltaan suurimmat suot inventoitiin kahtena kolmena päivänä. Laskennat aloitettiin lintujen viivästyneen kevätmuuton vuoksi vasta toukokuun puolivälin jälkeen, jolloin myös hyönteissyöjiä oli saapunut. Laskentojen ajankohta oli riekkoreviirien luotettavan inventoimisen kannalta liian myöhäinen. 4

5 Kuva 1. Luontoselvityksessä inventoitujen soiden (42 kpl) sijainti. Lähde: Pirkanmaan liitto. 5

6 Maastotyöt aloitettiin yleispiirteisellä pesimälinnustoselvityksellä, jonka perusteella saatiin käsitys soiden lintulajistosta ja lajien runsaudesta sekä mahdollisesta linnustollisesta arvosta ja huomionarvoisten lajien esiintymisestä. Yhdellä käyntikerralla ei voida selvittää luotettavasti kohteiden kaikkia pesiviä lintulajeja, mutta oikein ajoitetulla laskennalla havaitaan suurin osa alueen lintureviireistä. Koska useimmat tutkituista soista ovat pinta-alaltaan pieniä ja kokonaan ojitettuja, arvioitiin soiden pesimälinnustosta ja sen arvosta saatavan riittävä yleiskäsitys yhdellä laskentakierroksella. Linnuston lisäinventoinnit sovittiin tilaajan kanssa mahdollisiksi, jos ensimmäisellä maastokäynnillä tehdään sellaisia erityisiä havaintoja, joiden perusteella lisäkäynnit olisivat perusteltuja. Yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys toteutettiin siten, että suot kuljettiin aamun ja aamupäivän aikana kattavasti läpi ennalta suunniteltuja kulkureittejä pitkin. Pinta-alaltaan suurimmat suot jaettiin ennen maastotöitä sopivan kokoisiin laskenta-alueisiin, joiden pesimälinnusto oli mahdollista inventoida yhden aamun aikana. Laskentareitit suunniteltiin niin, että mikään kohta tutkimusalueesta ei jäänyt puustoisilla soilla metriä ja avosoilla metriä kauemmaksi kulkureitistä. Maastokäynnit aloitettiin varhain aamulla, jolloin lintujen havaittavuus on parhaimmillaan (mm. laulu aktiivisinta). Suolla kuljettaessa havainnoitiin linnustoa aktiivisesti katselemalla (myös kiikarointi) ja kuuntelemalla. Kaikkien huomionarvoisten lintulajien havainnot merkittiin muistiin ja kartalle maalintujen kartoituslaskentaohjeiden (Koskimies & Väisänen 1988) periaatteiden mukaisesti. Muiden lintujen osalta kirjattiin ylös ainoastaan tavatut lajit. Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin: EY:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I lajit erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit (luonnonsuojeluasetus, liite 4) alueellisesti uhanalaiset lajit (ks. silmälläpidettävät lajit (Rassi ym. 2001) Suomen kansainväliset vastuulajit (ks. Rassi ym. 2001) muut merkittävät lintulajit (esim. petolinnut ja Etelä-Suomessa harvinaiset suolinnut, ks. esim. Väisänen ym. 1998) Linnustoselvityksen yhteydessä havainnoitiin EY:n lintudirektiivin liitteessä IV(a) mainitun viitasammakon esiintymistä Ikaalisten Parvilahdennevalla, Virtain Haapanevalla ja Virtain Hanhisuolla olevien lampien rannoilla. Maastokäyntien ajankohta ei ollut viitasammakkoinventoinnin kannalta optimaalinen. Linnuston havainnointi päättyi aamupäivällä, minkä jälkeen selvitettiin soiden kasvillisuutta ja kasvistoa. Kohteilta inventoitiin ja kirjattiin muistiin kuvaus kasvillisuudesta (ks. esim. Eurola ym. 1995, Laine & Vasander 2005) sekä putkilokasviston ja sammallajiston yleispiirteistä. Samalla inventoitiin mahdollisen huomionarvoisen (erityisesti suojeltavat, uhanalaiset ja alueellisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät, harvinaiset ja vaateliaat lajit) kasvilajiston esiintyminen. Erikseen selvitettiin, esiintyykö kohteilla luontotyyppejä, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -julkaisussa (Raunio ym. 2008a, b). Lisäksi inventoitiin vesilain 1 luvun 6

7 15 a ja 17 a :n mukaisten kohteiden (suojellut pienvedet) esiintyminen. Jokaisesta suosta otettiin valokuvia. Suurin osa inventoiduista soista arvioitiin lähtötietojen sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella kokonaan ojitetuiksi ja ravinnetaloudeltaan tai ravinteisuustasoltaan ombro oligotrofisiksi, jolloin niillä tavattavat suotyypit pystytään määrittämään luotettavasti jo alkukesällä. Huomionarvoisia putkilokasvilajeja tällaisilla soilla ei tavallisesti esiinny. Kasvillisuuden ja kasviston lisäinventoinnit sovittiin tilaajan kanssa mahdollisiksi, jos ensimmäisellä maastokäynnillä tehdään sellaisia erityisiä havaintoja, joiden perusteella lisätyö olisi perusteltua. Pirkanmaan liiton teettämän erillisen ilmakuvatarkastelun perusteella todettiin kasvillisuuden ja kasviston lisäinventointi tarpeelliseksi kuudella suolla. Maastokäynnit tehtiin Hämeenkyrön Luirunevalle (eteläosa), Parkanon Kytömäenkeitaalle, Louhineva_B:lle (pohjoisosa) ja Silonevalle (eteläosa), Sastamalan Aurasuolle sekä Virtain Hanhisuolle. Inventoinnit kohdistettiin niille alueille, joilla huomionarvoisen suokasvillisuuden tai -kasviston esiintyminen arvioitiin touko kesäkuussa kerättyjen tietojen perusteella mahdolliseksi. Elokuun lisäinventoinnit teki Marko Vauhkonen. Kaikilla maastokäynneillä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla kohteet ja havaintopaikat voitiin paikantaa maakuntakaavoituksen kannalta riittävällä tarkkuudella. 7

8 3 TULOKSET 3.1 HÄMEENKYRÖ Luiruneva Selvitysalue: 45 ha, kuva 2. Kuva 2. Luirunevan selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Luirunevan selvitysalue on kokonaan ojitettu. Suon pohjoisosassa on enimmäkseen mustikkaturvekangasta, jonka valtapuustona on metrisiä mäntyjä ja koivuja. Nuorempia kuusia ja kuusen taimia on alikasvoksena paikoin runsaastikin. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka ja puolukka, lisäksi tavataan vähän juolukkaa, metsäalvejuurta, metsätähteä, tupasvillaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Pohjakerroksen lajeja ovat seinäsammal, kangaskynsisammal, korpikarhunsammal ja poronjäkälät. 8

9 Kuva 3. Luirunevan pohjoisosan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Suon keskiosassa kasvillisuus vaihettuu varputurvekankaaksi. Puustona on mäntyjä ja kenttäkerroksessa vallitsevat juolukka ja suopursu. Näiden lisäksi tavataan puolukkaa, vaivaiskoivua, tupasvillaa ja variksenmarjaa. Mustikka puuttuu lähes kokonaan. Pohjakerroksessa on em. lajien lisäksi vähän räme- ja varvikkorahkasammalta. Kaitakoiviston (ks. kuva 2) länsi luoteispuolella on harvapuustoisempi alue, jossa entisellä nevalla kasvaa edelleen runsaasti tupasvillaa. Suon pohjoisosan halki virtaavassa valtaojassa ja sen reunoilla kasvaa mm. pullosaraa, kurjenjalkaa, suo-orvokkia, mesimarjaa ja viitakastikkaa sekä pensaista korpipaatsamaa ja kiiltopajua. Luirunevan etelä- ja kaakkoispäissä (Kaitakoivisto) on mustikkaturvekangasta. Puustona on koivuja, kuusia sekä vähän mäntyjä. Aluskasvillisuus puuttuu tiheän kuusitaimikon vuoksi paikoin kokonaan. Kenttäkerroksessa tavattavia lajeja ovat mustikka, puolukka, metsälauha, metsäalvejuuri, nuokkutalvikki, oravanmarja, kangasmaitikka, metsätähti, kevätpiippo, metsäimarre, pallosara ja metsäkorte. Sammalista tavataan seinäsammalta, kynsisammalia, metsäkerrossammalta, korpikarhunsammalta, sulkasammalta sekä hyvin niukasti korpirahkasammalta. Kaitakoiviston alueen niskaojassa on heikkoa lähdevetisyyttä, jota indikoivat leskenlehti, keuhkosammal ja korpilehväsammal. 9

10 Kuva 4. Luirunevan eteläosan kasvillisuutta Kaitakoiviston alueella. Valokuva Marko Vauhkonen. Pesimälinnusto: Ei varsinaista suolinnustoa. Pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hernekerttu, hippiäinen, hömötiainen, laulurastas, lehtokerttu, metsäkirvinen, mustarastas, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, puukiipijä, rautiainen, sirittäjä, talitiainen ja vihervarpunen. Lisäksi suon pesimälinnustoon kuuluivat pyy ja tiltaltti. 10

11 Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Pyy (Bonasa bonasia): yksi reviiri suon eteläosassa. Pyy on EY:n luontodirektiivin liitteen I laji ja maamme runsain kanalintulaji. Pyy esiintyy eri-ikäisissä kuusivaltaisissa ja sekametsissä, joissa kasvaa myös leppiä ja koivuja. Tiltaltti (Phylloscopus collybita): yksi reviiri suon kaakkoisosassa. Tiltaltti on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU), mutta sitä ei ole säädetty luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi lajiksi. Tiltaltti pesii eri-ikäisissä kuusi- ja sekametsissä. Luirunevalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 11

12 Vaiviansuo Selvitysalue: 94 ha, kuva 5. Kuva 5. Vaiviansuon selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Vaiviansuon selvitysalue on kokonaan ojitettu. Suon pohjoisosan muodostaa ohutturpeisempi Majasuonlahden alue, joka on mustikkakorpimuuttumaa sekä pieneltä osin mustikkakangaskorpimuuttumaa ja korpirämemuuttumaa. Puustona on kookkaita vanhoja kuusia sekä sekapuuna jonkin verran koivuja; alueen itäosassa kasvaa mäntyjä. Lähellä metsäautotietä kasvaa joitakin haapoja ja koko alueella pihlajan taimia. Alueella on myös jonkin verran lahopuuta. Kenttäkerroksessa vallitsee mustikka; lisäksi tavataan puolukkaa, pallosaraa, kangasmaitikkaa, metsäkortetta, vanamoa, nuokku- ja pikkutalvikkia, metsätähteä, metsäalvejuurta, oravanmarjaa ja riidenliekoa sekä alueen reunoilla myös rämevarpuja ja tupasvillaa. Pohjakerroksen lajeja ovat seinäsammal, kynsisammalet, korpikarhunsammal sekä räme-, varvikko- ja korpirahkasammal. 12

13 Kuva 6. Vaiviansuon pohjoisosan kasvillisuutta Majasuonlahden alueella. Valokuva Marko Vauhkonen. Vaiviansuon keskiosan reunoilla on mustikkaturvekangasta ja keskemmällä suota puolukkaturvekangasta. Suon itäreunan mustikkaturvekankaan puusto on hakattu. Hakkuualueella kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä, metsäalvejuurta, metsäimarretta, kevätpiippoa, metsäkortetta, pallosaraa, metsälauhaa ja oravanmarjaa sekä pensaista virpapajua. Puolukkaturvekankaan 15-metristä männikköä on harvennettu. Puolukan lisäksi alueella kasvaa juolukkaa ja lakkaa sekä niukasti tuoreen kankaan lajeja. Sammalista tavataan seinäsammalta ja kangaskynsisammalta sekä niukasti räme-, puna- ja varvikkorahkasammalta. Suon eteläosa on pitkälle edennyttä lyhytkorsineva- tai nevarämemuuttumaa. Puustona on enimmäkseen alle 10-metristä männikköä, jota on hakattu ojavarsilta, mahdollisesti tulevan kunnostusojituksen vuoksi. Tupasvilla on kenttäkerroksen valtalaji; lisäksi tavataan mm. vaivaiskoivua, lakkaa, isokarpaloa, kanervaa, variksenmarjaa, juolukkaa ja suopursua. Pohjakerroksessa vallitsevan seinäsammalen lisäksi muuttumalla kasvaa rusko- ja rämerahkasammalta, karhunsammalia, suonihuopasammalta ja poronjäkäliä. 13

14 Kuva 7. Vaiviansuon eteläosan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Pesimälinnusto: Varsinaisesta suolinnustosta tavattiin ainoastaan metsäviklo, jonka reviirejä todettiin Vaiviansuolla kaksi. Pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hernekerttu, hippiäinen, hömötiainen, keltasirkku, laulurastas, lehtokerttu, metsäkirvinen, mustarastas, närhi, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, puukiipijä, rautiainen, talitiainen, vihervarpunen ja västäräkki. Lisäksi suon pesimälinnustoon kuuluivat pikkusieppo, pyy, tiltaltti ja varpuspöllö. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti, kaikki suon pohjoisosassa Majasuonlahden alueella: Pikkusieppo (Ficedula parva): yksi reviiri suon pohjoisosassa Majasuonlahden alueella. Pikkusieppo suosii puustoltaan vanhoja kangasmetsiä ja lehtoja. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Pikkusieppo on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji. Pyy (Bonasa bonasia): ainakin yksi reviiri suon pohjoisosassa. Pyy on EY:n luontodirektiivin liitteen I laji ja maamme runsain kanalintulaji. Pyy esiintyy eri-ikäisissä kuusivaltaisissa ja sekametsissä, joissa kasvaa myös leppiä ja koivuja. 14

15 Tiltaltti (Phylloscopus collybita): yksi reviiri suon pohjoisosassa. Tiltaltti on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU), mutta sitä ei ole säädetty luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi lajiksi. Tiltaltti pesii eri-ikäisissä kuusi- ja sekametsissä. Varpuspöllö (Glaucidium passerinum): pesintä kolohaavassa suon pohjoisosassa metsäautotien länsipuolella. Varpuspöllö on EY:n lintudirektiivin liitteen I laji ja Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Lisäksi suon pohjoisosassa havaittiin palokärjen (Dryocopus martius) ruokailujälkiä. Palokärki on EY:n lintudirektiivin liitteen I laji. Vaiviansuolla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 15

16 3.2 IKAALINEN Isoneva_A Selvitysalue: 20 ha, kuva 8. Kuva 8. Isoneva_A:n selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Isoneva_A:n selvitysalue on kokonaan ojitettu. Suon pohjoisosa on puolukkaja varputurvekangasta. Puolukkaturvekankaan puustona on mäntyjä ja koivuja sekä vähän alikasvoskuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukan ja mustikan lisäksi juolukkaa, kanervaa, tupasvillaa, suopursua, metsäkortetta ja pallosaraa. Pohjakerroksessa on seinäsammalta ja kangaskynsisammalta sekä vähän rämerahkasammalta ja korpikarhunsammalta. 16

17 Varputurvekankaalla kasvaa melko tiheä männikkö; kuusi ja koivu puuttuvat. Kenttäkerroksen lajeja ovat suopursu, juolukka, vaivaiskoivu, variksenmarja, puolukka, tupasvilla ja niukkana kasvava lakka. Seinäsammal vallitsee pohjakerroksessa; lisäksi tavataan kangaskynsisammalta ja suonihuopasammalta. Etelään päin kuljettaessa kasvillisuus lähenee pitkälle edennyttä muuttumaa, jonka kuivahtaneilla välipinnoilla tavataan hieman puna- ja rämerahkasammalta. Kuva 9. Isoneva_A:n kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Isonevan eteläosa on pitkälle edennyttä nevamuuttumaa, jossa tavataan samoja lajeja kuin edellä on lueteltu sekä lisäksi suokukkaa ja isokarpaloa. Rahkasammalia tavataan laikkuina siellä täällä. Tupasvilla on paikoin hyvin runsas, mistä päätellen suon keskeinen osa on ilmeisesti ollut ennen ojitusta lyhytkorsinevaa. Pesimälinnusto: Ei varsinaista suolinnustoa. Pesimälinnusto koostui yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hernekerttu, hömötiainen, metsäkirvinen, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta, rautiainen ja talitiainen. 17

18 Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Myöskään muita huomionarvoisia lajeja ei tavattu. Isonevalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 18

19 Isoneva_B Selvitysalue: 28 ha, kuva 10. Kuva 10. Isoneva_B:n selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Suurin osa Isoneva_B:n selvitysalueesta on ojitettu. Suo on lähes kauttaaltaan nevamuuttumaa, joka kasvaa pääasiassa 5 8 metristä harvahkoa männikköä. Paikoin on myös nuorempia mäntyjä ja vähän koivuja. Kenttäkerroksen valtalaji on tupasvilla; lisäksi tavataan lakkaa, suokukkaa, vaivaiskoivua ja pyöreälehtikihokkia sekä mättäillä juolukkaa ja variksenmarjaa. Pohjakerroksessa kasvaa mm. ruskorahkasammalta, karhunsammalia, vähän seinäsammalta ja poronjäkäliä. 19

20 Kuva 11. Isoneva_B:n kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Paikoin suon reunojen ja pohjoisosan kasvillisuudessa on nähtävissä korpisuutta: mm. kuusen taimia, hieman mustikkaa, oravanmarjaa, kevätpiippoa, metsälauhaa, metsäkortetta ja korpikastikkaa. Kasvillisuus on näillä paikoilla lähinnä mustikkaturvekangasta, sillä suosammalia ei tavata. Isonevan länsiosassa on säilynyt avointa nevaa, joka on ojitettu vain reunoiltaan. Kasvillisuus on ollut luonnontilaisella suolla oligotrofista varsinaista lyhytkorsinevaa. Reunojen ojittaminen ei ole juurikaan muuttanut nevakuvion keskiosan kasvillisuutta; lähinnä vesitalouden muuttuminen on voinut nopeuttaa nevan rahkoittumista. Kenttäkerroksessa tavataan tupasvillaa ja tupasluikkaa sekä lähellä avosuon reunoja vähän pullosaraa, suokukkaa, vaivaiskoivua ja pyöreälehtikihokkia. Ruskorahkasammalmättäillä kasvaa variksenmarjaa ja vähän 1 3-metrisiä mäntyjä. Pohjakerroksen lajeja ovat räme-, puna-, kalvakka- ja silmäkerahkasammal. 20

21 Kuva 12. Isoneva_B:n länsiosan nevaa. Valokuva Marko Vauhkonen. Pesimälinnusto: Varsinaisesta suolinnustosta tavattiin ainoastaan metsäviklo (yksi reviiri). Muu pesimälinnusto koostui yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hömötiainen, kirjosieppo, laulurastas, metsäkirvinen, mustarastas, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta, rautiainen, talitiainen ja vihervarpunen. Lisäksi suolla havaittiin teeri. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Teeri (Tetrao tetrix): yksi havainto koirasteerestä. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Teeri on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Isonevan länsiosassa on teerien ruokintapaikka, jonka ympäristössä havaittiin runsaasti lajin jätöksiä. Isonevalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Isonevan ojittamattomalla osalla on oligotrofista lyhytkorsinevaa, jonka kasvillisuus ei ole muuttunut merkittävästi läheisistä ojista huolimatta. Minerotrofiset lyhytkorsinevat on luokiteltu (Raunio ym. 2008a, b) Etelä-Suomessa vaarantu- 21

22 neeksi (VU) luontotyypiksi. Koko maassa luontotyyppi on arvioitu luokkaan säilyvä (LC). Isonevan länsiosassa on avosuota, jossa nevakasvillisuus on muuttunut vain vähän (kuvaus edellä). Alueen rajaus ilmenee kuvasta 13. Avosuo-osan reunoilla on ojia ja vain sen keskiosa on ojittamaton noin hehtaarin alalta. Ojittamattoman osan kasvillisuus ei ole muuttunut merkittävästi. Kuitenkin suoyhdistymän vesitalous on kokonaisuudessaan siinä määrin muuttunut, ettei ojittamattoman osan säilymiselle ekologisesti toimivana suona ole edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Koko suo on katsottavissa luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneeksi. Kuva 13. Isoneva_B:n avosuo-osan rajaus (vihreä rasteri). 22

23 Kiimaneva Selvitysalue: 37 ha, kuva 14. Kuva 14. Kiimanevan selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Kiimanevan selvitysalue on kokonaan ojitettu. Suon lounaisosassa on pieni alue, josta sarkaojat puuttuvat. Suon pohjoisosa (Myllyneva) on muuttumaa, jossa kasvaa 3 7-metristä männikköä ja ojavarsilla vähän koivuja. Kenttäkerroksessa tavataan juolukkaa, vaivaiskoivua, suopursua, tupasvillaa, mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, kanervaa ja lakkaa. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal; lisäksi räme- ja varvikkorahkasammalta, suonihuopasammalta ja poronjäkäliä kasvaa paikoitellen. 23

24 Kuva 15. Kiimanevan pohjoisosan (Myllyneva) kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Suurin osa Kiimanevasta on samankaltaista kohti varputurvekangasta kehittyvää muuttumaa kuin edellä kuvattu. Paikoin on avoimempia laikkuja, joissa tupasvilla on ympäristöä runsaampi ja sen lisäksi tavataan mm. suokukkaa ja vaivaiskoivua. Suon lounaisosassa on alue, jota reunustaa kivennäismaan ja suon välinen niskaoja, mutta sarkaojat puuttuvat. Muuttumalla kasvava männikkö ja kenttäkerroksen varvikko ovat harvoja. Tupasvilla on runsas; lisäksi tavataan kanervaa, variksenmarjaa, suokukkaa, lakkaa, pyöreälehtikihokkia ja vaivaiskoivua. Pohjakerroksen lajeja ovat seinäsammal ja ruskorahkasammal sekä niukempina karhunsammalet, suonihuopasammal ja poronjäkälät. Suon lounaisosan reunalla on mäntyä kasvavaa korpirämemuuttumaa. Kenttäkerroksen valtalajina on pallosara, mikä viittaa yhdessä koivun ja kuusen puuttumisen kanssa pallosararämeen alkuperään. Muuttuman kenttäkerroksessa tavataan lisäksi vaivaiskoivua, juolukkaa, kanervaa, lakkaa, mustikkaa ja puolukkaa. Pohjakerroksen lajeja ovat seinäsammal sekä räme- ja punarahkasammal. 24

25 Kuva 16. Kiimanevan lounaisosan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Pesimälinnusto: Ei varsinaista suolinnustoa. Pesimälinnusto koostui yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hömötiainen, metsäkirvinen, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta, töyhtötiainen ja vihervarpunen. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Myöskään muita huomionarvoisia lajeja ei tavattu. Suolla havaittiin teeren (Tetrao tetrix) jätöksiä. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Teeri on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Kiimanevalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 25

26 Kurkisuo Selvitysalue: 23 ha, kuva 17. Kuva 17. Kurkisuon selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Kurkisuon selvitysalue on kokonaan ojitettu. Suon halkaisevan tien pohjoispuolella on pitkälle edennyttä muuttumaa, jossa kasvaa pääasiassa metrisiä mäntyjä ja koivuja. Kenttäkerros on varpuvaltainen: mustikkaa, puolukkaa, juolukkaa ja suopursua sekä vähän variksenmarjaa, tupasvillaa ja isokarpaloa. Seinäsammalen lisäksi pohjakerroksessa kasvaa räme- ja varvikkorahkasammalta sekä kynsi- ja karhunsammalia. Tien eteläpuolella on suon luoteispäässä pieni kuvio mustikkaturvekangasta. Puustona on varttuneita kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuus on tiheän alikasvoksen vuoksi niukkaa; lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, metsätähti ja metsäalvejuuri. Kuvio rajoittuu tien suuntaiseen avohakkuualueeseen. Hakkuun ja selvitysalueen lounaisrajan välissä on mustikkakorpi- 26

27 muuttumaa. Varttuneiden kuusten lisäksi puustossa on koivuja ja mäntyjä. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikan lisäksi mm. puolukkaa, pallosaraa, metsäalvejuurta ja lakkaa. Pohjakerroksessa tavataan räme-, korpi-, varvikko- ja pallorahkasammalta sekä seinäsammalta, kynsisammalia ja metsäkerrossammalta. Kuva 18. Kurkisuon lounaisreunan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Kurkisuon etelä kaakkoisosa on pitkälle edennyttä muuttumaa, joka voidaan monin paikoin katsoa turvekankaaksi. Puustona on mäntyä ja koivua sekä hakkuualueeseen rajoittuvalla reunalla myös kuusta. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä, kevätpiippoa, oravanmarjaa, pallosaraa, suopursua, juolukkaa, kanervaa, lakkaa, metsäalvejuurta, variksenmarjaa ja tupasvillaa. Pohjakerroksen valtalaji on seinäsammal; lisäksi tavataan mm. kangaskynsisammalta, räme- ja varvikkorahkasammalta ja metsäkerrossammalta. 27

28 Kuva 19. Kurkisuon kaakkoisosan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Pesimälinnusto: Ei varsinaista suolinnustoa. Pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hippiäinen, keltasirkku, laulurastas, metsäkirvinen, mustarastas, närhi, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, puukiipijä, rautiainen, sirittäjä, talitiainen ja vihervarpunen. Lisäksi suon pesimälinnustoon kuului tiltaltti. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Tiltaltti (Phylloscopus collybita): yksi reviiri suon lounaisreunalla. Tiltaltti on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU), mutta sitä ei ole säädetty luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi lajiksi. Tiltaltti pesii eri-ikäisissä kuusi- ja sekametsissä. Kurkisuolla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 28

29 Levonsuo Selvitysalue: 64 ha, kuva 20. Kuva 20. Levonsuon selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Levonsuon selvitysalue on kokonaan ojitettu ja sen ylittää voimajohto. Suon koillisosan reunalla on puolukkaturvekangasta. Se vaihettuu keskemmälle päin muuttumaksi, jossa kasvaa 12-metrisiä mäntyjä sekä joitain koivuja ja hyvin vähän kuusen taimia. Kenttäkerroksen lajeja ovat puolukka, suopursu, tupasvilla, lakka, juolukka sekä niukempina kasvavat kanerva, variksenmarja, mustikka ja vaivaiskoivu. Muuttuma jatkuu voimajohdon länsipuolelle, missä se vaihettuu suon reunan kapeaksi mustikkaturvekankaaksi. 29

30 Kuva 21. Levonsuon koillisosan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Levonsuon länsiosassa on laajahko alue mustikkaturvekangasta, jonka puusto on hakattu. Alueella kasvaa kuusi koivutaimikko. Kenttäkerroksessa kasvaa harvakseltaan mustikkaa, puolukkaa, pallo-, riippa- ja harmaasaraa sekä metsätähteä, maitohorsmaa ja metsäalvejuurta. Sammalista tavataan seinäsammalta sekä kynsi- ja karhunsammalia. Suon keski- ja eteläosan muu kasvillisuus on rämemuuttumaa ja reunoilla paikoin puolukkaturvekangasta. Tavattava kasvilajisto on samaa kuin edellä lueteltu. Levonsuon kapeassa kaakkoisosassa on puolukkakorpimuuttumaa. Varttunutta mänty- ja kuusipuustoa on harvennettu. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puolukkaa, mustikkaa, lakkaa, tupasvillaa, pallosaraa, suopursua ja vähän metsäalvejuurta. Kivennäismaata lähellä olevien ojien reunoilla kasvaa mm. vadelmaa, korpikastikkaa, suo-orvokkia ja metsäimarretta. Levonsuon kaakkoiskärjessä on tiehen rajoittuva kuvio mustikkaturvekangasta. Puustona on nuorta kuusta, koivua, haapaa sekä pihlajaa ja pajuja. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä, kangas- ja metsämaitikkaa, oravanmarjaa, metsäalvejuurta, metsäkortetta, kultapiiskua, kevätpiippoa, maitohorsmaa, kastikoita, käenkaalia ja pallosaraa. 30

31 Kuva 22. Levonsuon kaakkoisosan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Pesimälinnusto: Varsinaisesta suolinnustosta tavattiin ainoastaan metsäviklo (yksi reviiri). Pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hernekerttu, hippiäinen, hömötiainen, keltasirkku, laulurastas, metsäkirvinen, mustarastas, pajulintu, peippo, pikkukäpylintu, punakylkirastas, punarinta, rautiainen, talitiainen, vihervarpunen ja västäräkki. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Myöskään muita huomionarvoisia lajeja ei tavattu. Levonsuolla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 31

32 Parvilahdenneva Selvitysalue: 66 ha, kuva 23. Kuva 23. Parvilahdennevan selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Parvilahdennevan selvitysalue on kokonaan ojitettu. Pääosa suosta on harvahkoa männikköä kasvavaa nevamuuttumaa. Kenttäkerroksen lajeja ovat juolukka, vaivaiskoivu, tupasvilla, variksenmarja ja lakka. Suopursu ja kanerva esiintyvät niukkoina. Suon keskiosissa tupasvilla on paikoin runsas ja varvikko melko harvaa. Näillä paikoilla kasvaa myös suokukkaa ja isokarpaloa. Muuttuman pohjakerroksessa esiintyy seinäsammalta, rämerahkasammalta, suonihuopasammalta ja vähän poronjäkäliä. 32

33 Kuva 24. Parvilahdennevan pohjoisosan kasvillisuutta. Valokuva Marko Vauhkonen. Parvilahdennevan länsireunalla on pieni umpeenkasvava lampi (Alinen Niittulampi), jossa avoveden reunalla kasvaa mm. mutasaraa ja raatetta. Lampea ympäröivällä oligotrofisella suursaranevalla tavataan valtalajeina tupasvillaa ja pullosaraa sekä suokukkaa, vaivaiskoivua, isokarpaloa ja vähän leväkköä. Pohjakerroksen muodostavat lähinnä puna-, ruso-, silmäke- ja ruskorahkasammal. Nevan kasvillisuus ei ole merkittävästi muuttunut ojituksen seurauksena. 33

34 Kuva 25. Parvilahdennevan länsireunalla sijaitsevaa Alista Niittulampea ympäröi nevakasvillisuus. Valokuva Marko Vauhkonen. Sekä suon itä- että länsireunalla on pienialaisesti puolukkaturvekangasta lähellä kivennäismaan rajaa. Puolukan, mustikan ja juolukan lisäksi tavataan vähän kanervaa sekä heikosta korpisuudesta kertovina metsälauhaa, pallosaraa ja metsätähteä. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, kangaskynsisammalta ja vähän metsäkerrossammalta ja poronjäkäliä. Suon eteläpäässä on kuvio varputurvekangasta. Kenttäkerroksen valtalaji on suopursu; lisäksi tavataan juolukkaa, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa sekä niukasti mustikkaa. Pohjakerroksessa tavataan samoja sammallajeja kuin edellä puolukkaturvekankaalla. Pesimälinnusto: Varsinaisesta suolinnustosta tavattiin ainoastaan pohjansirkku (yksi reviiri). Muu pesimälinnusto koostui yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hömötiainen, metsäkirvinen, pajulintu, peippo, punakylkirastas, punarinta ja vihervarpunen. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Pohjansirkku (Emberiza rustica): yksi reviiri suon keskiosassa. Pohjansirkku on taantunut, Etelä-Suomessa melko harvinainen rämeiden ja korpien laji. 34

35 Lisäksi suolla havaittiin metson (Tetrao urogallus) jätöksiä. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Metso on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Parvilahdennevalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Ojitus ulottuu suolla olevaan lampeen saakka. Alisen Niittulammen ympärillä on pienialaisesti oligotrofista suursaranevaa, jonka kasvillisuus ei ole muuttunut merkittävästi läheisistä ojista huolimatta. Saranevat on luokiteltu (Raunio ym. 2008a, b) Etelä-Suomessa vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi. Koko maassa luontotyyppi on arvioitu luokkaan säilyvä (LC). 35

36 3.3 KIHNIÖ Kolhonneva Selvitysalue: 67 ha, kuva 26. Kuva 26. Kolhonnevan selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Kolhonnevan selvitysalue on kokonaan ojitettu. Pohjois eteläsuuntainen maantie jakaa selvitysalueen kahteen osan. Tien itäpuolella oleva osa selvitysalueesta on pääasiassa harvapuustoista nevamuuttumaa, jossa on myös lähes puuttomia osia. Puustoisilla alueilla kenttäkerroksessa vallitsevat vaivaiskoivu, juolukka ja lakka; lisäksi tavataan mm. puolukkaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Puuttomilla ja vähäpuustoisilla alueilla on tupasluikkaa, tupasvillaa, kanervaa ja harvaa vaivaiskoivikkoa. Alueen pohjoisosassa on suon halki ulottuva avohakkuu ja eteläosassa nuorta männikköä kasvavaa puolukkaturvekangasta. 36

37 Kuva 27. Kolhonnevan avoimen osan kasvillisuutta. Valokuva Pekka Routasuo. Tien länsipuolisen osan pohjoispäässä on nuorta mäntyvaltaista puustoa kasvavaa varputurvekangasta ja isovarpurämemuuttumaa. Kenttäkerroksessa vallitsevat suopursu ja juolukka; lisäksi tavataan mm. vaivaiskoivua, tupasvillaa, variksenmarjaa ja lakkaa. Pohjakerroksessa kasvaa tavanomaisia rahkasammalia sekä karhunsammalia ja seinäsammalta. Suon keskiosa on isovarpurämemuuttumaa. Puuston valtalaji on mänty, paikoin on tiheää koivuvesakkoa. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto on samanlaista kuin suon pohjoisosassa. Pienessä metsäsaarekkeessa kasvaa varttuvaa tuoreen kankaan mäntyvaltaista sekametsää. Kolhonnevan eteläosassa on puolukkaturvekangasta, jonka puusto on nuorta männikköä ja koivikkoa. Kenttäkerroksessa vallitsevat suopursu ja puolukka; lisäksi tavataan mm. juolukkaa, tupasvillaa, variksenmarjaa ja lakkaa. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. Selvitysalueen lounaisosassa on mustikkaturvekangasta. Puusto on kuusivaltaista ja kenttäkerroksessa on mustikan lisäksi mm. oravanmarjaa ja käenkaalia. Peltoon rajoittuvalla suon osalla on tuoreita avohakkuualueita. Myös uutta peltoa on raivattu. Pesimälinnusto: Ei varsinaista suolinnustoa. Pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: harmaasieppo, hernekerttu, keltasirkku, laulurastas, lehtokerttu, metsäkirvinen, mustarastas, pajulintu, peippo, punarinta, rautiainen, sirittäjä, talitiainen ja vihervarpunen. Lisäksi suolla havaittiin metso ja teeri. 37

38 Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Metso (Tetrao urogallus): havainto suon pohjoisosassa. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Metso on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Teeri (Tetrao tetrix): havainto suon eteläosassa. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Teeri on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Maantien itäpuolisella pellolla selvitysalueen ulkopuolella havaittiin useita teerikoiraita soitimella. Lisäksi selvitysalueen ulkopuolella havaittiin saalistava sinisuohaukka (Circus cyaneus) maantien itäpuolisella pellolla. Ainakin osa Kolhonnevasta kuulunee lajin reviiriin. Sinisuohaukka on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) ja se on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji. Kolhonnevalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 38

39 3.4 PARKANO Hautalammenneva Selvitysalue: 58 ha, kuva 28. Kuva 28. Hautalammennevan selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Hautalammennevan selvitysalue on kokonaan ojitettu. Noin 22 hehtaaria selvitysalueesta on jo turvetuotantoalueena, jonka molemmin puolin on neva- tai rahkarämemuuttumaa. Puusto on erittäin harvaa ja matalaa männikköä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. kanervaa ja tupasvillaa ja pohjakerroksessa mm. ruskorahkasammalta, rämekarhunsammalta ja poronjäkäliä. Lisäksi alueella on puolukkaturvekangasta, jonka puusto on varttuvaa männikköä. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, kanerva ja juolukka; lisäksi tavataan vähän suopursua ja tupasvillaa. 39

40 Kuva 29. Hautalammennevan pohjoisosan kasvillisuutta. Valokuva Pekka Routasuo. Turvetuotantoalueen eteläpuolelle on padottu suurehko laskeutusallas. Metsäautotien eteläpuolella on varttuvaa männikköä kasvavaa isovarpurämemuuttumaa ja paikoin puolukkaturvekangasta. Puustossa on myös kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa vallitsevat suopursu, juolukka ja puolukka; lisäksi tavataan vaivaiskoivua. Suon eteläosan metsäsaarekkeessa on tuoreen kankaan sekametsää. Puustona on varttuneita mäntyjä ja kuusia sekä nuorehkoja koivuja. Saarekkeen eteläosassa on hieman korpimuuttumaa, jonka puusto on nuorehkoa kuusta ja hieskoivua. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, suomuurain ja metsäkorte; lisäksi tavataan pallosaraa. Selvitysalueen eteläpäässä on pieni nevamuuttuma, jonka reunamilla kasvaa harvaa koivikkoa ja männikköä. Nevamuuttuman halkaisee vanha oja. Kenttäkerroksessa vallitsevat pullosara, isokarpalo ja suokukka; lisäksi tavataan mm. lakkaa ja riippasaraa. 40

41 Kuva 30. Korpimuuttumaa Hautalammennevalla. Valokuva Pekka Routasuo. Kuva 31. Hautalammennevan eteläpään nevamuuttuma. Valokuva Pekka Routasuo. 41

42 Pesimälinnusto: Varsinaisesta suolinnustosta tavattiin metsäviklo ja niittykirvinen. Laskeutusaltaalla havaittiin tavi ja telkkä. Muu pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: keltasirkku, kirjosieppo, metsäkirvinen, pajulintu, peippo, punarinta ja talitiainen. Lisäksi suolla havaittiin teeri ja viirupöllö. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Teeri (Tetrao tetrix): havainto suon eteläosassa. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Teeri on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Viirupöllö (Strix uralensis): poikue suon eteläosassa. Laji suosii elinalueinaan vanhoja havumetsiä. Viirupöllö on EY:n luontodirektiivin liitteen I laji. Hautalammennevalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 42

43 Kotkansalo Selvitysalue: 92 ha, kuva 32. Kuva 32. Kotkansalon (itäisempi) selvitysalueen sijainti ja rajaus. Läntisempi rajaus on Liesineva_A. Kasvillisuus ja kasvisto: Kotkansalon selvitysalue on kokonaan ojitettu. Melko kapea pohjois eteläsuuntainen suo sijaitsee Parkano Kuru-maantien eteläpuolella. Kotkansalon pohjoisosan reuna-alueet ovat leveälti isovarpurämemuuttumaa sekä puolukka- ja varputurvekangasta. Tiheän puuston muodostavat mänty ja koivu, joiden pituus vaihtelee neljästä yli kymmeneen metriin. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat suopursu, juolukka, mustikka, puolukka ja lakka. Pohjoispään tienvartta reunustaa kangaskorpimuuttuma, jonka sekapuusto on tiheää ja yli 15 metrin pituista. Keskemmällä suon pohjoisosassa on nevamuuttumaa. Puusto on tiheää 2 5 metrin pituista männikköä, mutta monin paikoin on pieniä puuttomia aukkoja, joiden pinta-ala jää laajimmillaankin vain muutamaan aariin. 43

44 Kenttäkerroksessa kasvaa mm. kanervaa, variksenmarjaa, isokarpaloa, tupasvillaa ja lakkaa. Pohjakerroksessa on rahkasammalten lisäksi karhunsammalia ja seinäsammalta. Kuva 33. Kotkansalon pohjoisosalle tyypillistä isovarpurämemuuttumaa. Valokuva Esa Lammi. Suon keskiosa on avohakattu ja kunnostusojitettu hiljattain. Yhtenäinen hakkuuaukea ulottuu suon ylittävän metsäautotien pohjoispuolella noin 600 metrin päähän tiestä ja eteläpuolella noin 400 metrin päähän. Suon keskiosa lienee ollut puolukka- ja mustikkaturvekangasta, mutta hakkuun jälkeen mm. maitohorsma on vallannut laajoja alueita. Vain keskiosan lounaisin, metsäautotien mutkan kohdalla sijaitseva kulmaus on säästynyt avohakkuulta. Alueen mäntyvaltainen puusto on nuorta ja harvennettua. Kenttäkerroksessa on suon muuttumille tyypillistä kasvistoa, mm. kanervaa, juolukkaa, variksenmarjaa sekä pieniä tupasvillaa kasvavia puuttomia laikkuja. Kotkansalon eteläpää on isovarpurämemuuttumaa ja reunojen ojitettujen puolukkakorpien muuttumia. Mänty- ja koivupuuston ikä vaihtelee nuoresta varttuneeseen ja parhaimmillaan puusto lähes 20 metrin pituista. Eteläpäässä on myös pieniä hakkuuaukeita ja mänty koivutaimikkoa. Aluskasvillisuudessa tavataan samoja lajeja kuin suon pohjoisemmissa osissa. 44

45 Kuva 34. Kotkansalon keskiosa on avohakattu. Valokuva Esa Lammi. Kuva 35. Kotkansalon eteläosan rämemuuttumaa. Valokuva Esa Lammi. 45

46 Pesimälinnusto: Varsinaisesta suolinnustosta tavattiin metsäviklo (kaksi reviiriä), suopöllö (yksi reviiri, ks. jäljempänä) ja taivaanvuohi (neljä reviiriä hakkuuaukeilla). Muu pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: hernekerttu, hippiäinen, hömötiainen, kulorastas, leppälintu, metsäkirvinen, pajulintu, peippo, punarinta, räkättirastas, talitiainen ja töyhtötiainen. Lisäksi suolla havaittiin metso ja pensastasku sekä selvitysalueen ulkopuolella kaksi käkeä. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Metso (Tetrao urogallus): kaksi koirasta suon keskiosan hakkuualueella. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Metso on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Pensastasku (Saxicola rubetra): kaksi reviiriä suon keskiosan hakkuualueella. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Suopöllö (Asio flammeus): varoitteleva lintu suon pohjoisosassa. Linnun käyttäytymisestä päätellen pesä tai poikue oli suon länsipuolisella hakkuuaukealla selvitysalueen ulkopuolella. Kotkansalo kuului suopöllön saalistusalueeseen. Suopöllö on Suomessa pohjoinen laji, mutta runsaiden myyräkantojen vuoksi lajia havaittiin vuonna 2009 monin paikoin tavanomaisen pesimäalueen eteläpuolella. Suopöllö on EY:n luontodirektiivin liitteen I laji. Kotkansalon alueella ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 46

47 Kytömäenkeidas Selvitysalue: 21 ha, kuva 36. Kuva 36. Kytömäenkeitaan selvitysalueen sijainti ja rajaus. Kasvillisuus ja kasvisto: Kytömäenkeitaan selvitysalue on kokonaan ojitettu, mutta ojat ovat osassa suota melko harvassa. Selvitysalue rajoittuu nykyiseen turvetuotantoalueeseen sekä tuotantoalueeksi raivattuun suohon. Kytömäenkeitaan keskellä on puoliavointa nevamuuttumaa, jossa mättäillä kasvaa harvakseltaan 1 3 metrin pituisia mäntyjä ja koivuja. Kenttäkerroksessa kasvaa variksenmarjaa ja kanervaa sekä kitukasvuista juolukkaa ja suokukkaa. Pohjakerroksessa tavataan puna-, ruso-, kalvakka- ja paakkurahkasammalta sekä karhunsammalia ja torvijäkäliä. Edellä kuvattua nevamuuttumaa ympäröi lyhytkorsirämemuuttuma, jossa nevakasvillisuus kombinoituu rämekasvillisuuden kanssa. Puusto on harvahkoa ja 47

48 sen muodostavat 1 5 metriä pitkät männyt ja koivut. Kenttäkerroksen kasvilajistoon kuuluvat edellä lueteltujen lisäksi välipintojen tupasvilla ja tupasluikka sekä mättäiden kanerva ja variksenmarja. Pohjakerroksessa tavataan em. lajien lisäksi räme- ja ruskorahkasammalta sekä poronjäkäliä. Lyhytkorsirämemuuttuma rajautuu monin paikoin isovarpurämemuuttumiin. Valtalajina on suopursu; lisäksi tavataan juolukkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, lakkaa, vaivaiskoivua ja vähän mustikkaa. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal sekä räme- ja punarahkasammal. Kuva 37. Kytömäenkeitaan keskiosan muuttumaa. Valokuva Esa Lammi. Suon kaakkoisosassa on mustikkaturvekangasta, jonka puustona on koivuja ja paikoin myös mäntyjä sekä joitakin kuusia. Aluskasvillisuuden valtalajit ovat mustikka ja puolukka; lisäksi tavataan mm. kangasmaitikkaa ja metsäalvejuurta sekä painanteissa jäänneluonteisena vähän tupasvillaa, riippa- ja jokapaikansaraa, suokukkaa ja lakkaa. Varvuista kuviolla kasvaa lisäksi niukasti kanervaa, juolukkaa ja suopursua. Pohjakerroksessa tavataan seinäsammalta, kynsisammalia ja metsäkerrossammalta sekä vähän puna- ja varvikkorahkasammalta. Turvekankaalla on jonkin verran pökkelöitä ja maapuita. Alueen aiemmasta metsälaidunnuksesta kertoo vanha piikkilanka-aita. 48

49 Kuva 38. Kytömäenkeitaan kaakkoisosan mustikkaturvekangasta. Valokuva Esa Lammi. Pesimälinnusto: Varsinaisesta suolinnustosta tavattiin taivaanvuohi (soidintava lintu selvitysalueen pohjoisrajalla). Muu pesimälinnusto koostui pääasiassa yleisistä metsälintulajeista: keltasirkku, laulurastas, metsäkirvinen, pajulintu, peippo, punakylkirastas, sepelkyyhky, sirittäjä ja talitiainen. Lisäksi suolla havaittiin teeri ja selvitysalueen ulkopuolella kolme käkeä. Erityiset luontoarvot: Selvityksessä ei tavattu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi tai uhanalaiseksi säädettyjä kasvi- tai lintulajeja. Muita huomionarvoisia lajeja tavattiin seuraavasti: Teeri (Tetrao tetrix): naaras suon pohjoisosassa. Laji on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (NT). Teeri on myös EY:n luontodirektiivin liitteen I laji sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji (Rassi ym. 2001). Kytömäenkeitaalla ei todettu vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Inventoinnissa ei tavattu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. 49

50 Liesineva_A Selvitysalue: 61 ha, kuva 39. Kuva 39. Liesineva_A:n (läntisempi) selvitysalueen sijainti ja rajaus. Itäisempi rajaus on Kotkansalo. Kasvillisuus ja kasvisto: Liesineva_A:n selvitysalue on kokonaan ojitettu ja ojia on pääsääntöisesti varsin tiheässä. Suo sijaitsee Parkano Kuru-maantien eteläpuolella. Suon pohjoispään yli kulkee sähkölinja. GTK:n julkaisun mukaan vielä 1980-luvulla 39 % Liesinevasta on ollut avosuota. Nykyisin avosuota ei ole jäljellä, sillä suon keskiosassakin kasvaa tiheää, usean metrin pituista männikköä. Suon pohjoisosa ja laajat alueet itäreunasta on tyypiteltävissä lähinnä mustikkaturvekankaaksi, mutta paikoin on myös isovarpurämemuuttumaa ja pieniä tupasvillaa kasvavia puuttomia nevamuuttumalaikkuja. Puusto on yli 15 metrin pituista mäntyä ja koivua. Alikasvoksena on paikoin tiheää koivuvesakkoa. 50

51 Mustikkaturvekankaan kenttäkerroksessa kasvavat runsaina mustikka, juolukka ja metsätähti, reunaosissa on myös mm. metsäalvejuurta. Kuva 40. Liesinevan pohjoispää ja luoteisreuna ovat muuta suota rehevämpää mustikkaturvekangasta, jossa kasvaa myös koivua. Valokuva Esa Lammi. Liesinevan keskiosa on nevamuuttumaa ja reunat turvekankaita ja korpimuuttumia. Suon keskiosan muuttumalla puusto on tiheää, 7 8 metrin pituista männikköä. Sekapuuna kasvaa vähän koivua. Kenttäkerroksen tyyppilajeja ovat vaivaiskoivu, kanerva, variksenmarja, isokarpalo, tupasvilla ja lakka. Pohjakerros muodostuu pääosin ruskorahkasammalesta, mutta myös karhunsammalia ja seinäsammalta on runsaasti. Suon eteläosa on mustikka- ja varputurvekangasta sekä isovarpurämemuuttumaa. Puustona on enimmäkseen 5 10 metrin pituisia mäntyjä ja koivuja, mutta suon reunaosissa on myös varttuneempaa puustoa. Kenttäkerroksessa vallitsevat mm. juolukka, kanerva, suopursu, mustikka ja metsäalvejuuri. Pohjakerroksen lajeja ovat varvikko- ja punarahkasammalen lisäksi karhunsammalet ja seinäsammal. 51

52 Kuva 41. Liesinevan keskiosa on ojitusten muuttamaa nevaa. Valokuva Esa Lammi. Kuva 42. Liesinevan eteläosan kasvillisuutta. Valokuva Esa Lammi. 52

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen 13.12.2010 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,

Lisätiedot

Lintulampi Lintulassa

Lintulampi Lintulassa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET

KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 18.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 18.8.2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS WPD FINLAND OY Päivämäärä 18/08/2014 Laatija Antje Neumann, Riitta Kalliokoski ja Hilkka Heikkilä

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija ELOKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1 Kallio- ja maaperä sekä maisema...

Lisätiedot

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011 SOININ KUNNAN METSIEN METSO--INVENTOINTI INVENTOINTI 2011 18.10.2011 Raimo Laurila Kellojankuja 26 62100 Lapua LAKEUDEN LUONTOKARTOITUS p. 040 5243 281 info@lakeudenluontokartoitus.fi SISÄLTÖ JOHDANTO...

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden suojelu- ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5026 Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin rajalla, noin 6 km

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Kokkolan Topparinmäen luontoselvitys

Kokkolan Topparinmäen luontoselvitys Kokkolan Topparinmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Maaliskuu 2008 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINEALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN MUUTOSPAINE- ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kuusimäen. Luontoselvitys 2005. Mattias Kanckos Tammikuu 2006. essnature GSM: 050-5939536. Finland

Kuusimäen. Luontoselvitys 2005. Mattias Kanckos Tammikuu 2006. essnature GSM: 050-5939536. Finland Kuusimäen Luontoselvitys 2005 Mattias Kanckos Tammikuu 2006 info@essnature.co essnature GSM: 050-5939536 Skolbackavägen 70 info@essnature.com 68830 Bäckby Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Alueen

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot