VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS"

Ilona Nurmi
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK

2 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ MAISEMA MAA- JA KALLIOPERÄ KASVILLISUUS ELÄIMISTÖ 3 3 KOHTEITA 3 4 SUOSITUKSIA MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN 5 LÄHTEET 6 LIITE Luontoselvityskartta

LIITE 2 1 YLEISTÄ Tämä luontoselvitys on tehty Tampereen kaupungin Teiskon alueen Vattulan rantaasemakaavan muutosta varten.

Alueen ympäristö- ja luontoarvoja on tiedusteltu Tampereen kaupungilta sekä ympäristökeskukselta.

Suunnittelualueella Vattulassa suoritettiin maastokäynti 25.5.2005. Alue kierrettiin ja tärkeimmiksi oletetuissa kohteissa luonnehdittiin metsätyyppi ja kasvillisuutta.

3 LIITE 2 1 YLEISTÄ Tämä luontoselvitys on tehty Tampereen kaupungin Teiskon alueen Vattulan rantaasemakaavan muutosta varten. Luontoselvityksen tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen suunnittelualueella ja omalta osaltaan edistää hyvän elinympäristön tavoitetta. Alueen ympäristö- ja luontoarvoja on tiedusteltu Tampereen kaupungilta sekä ympäristökeskukselta. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan alueella ei ole erityisiä kaavassa tai luontoselvityksessä huomioon otettavia luonto- tai ympäristöarvoja. Suunnittelualueella Vattulassa suoritettiin maastokäynti Alue kierrettiin ja tärkeimmiksi oletetuissa kohteissa luonnehdittiin metsätyyppi ja kasvillisuutta. Suurin osa alueesta on avointa peltoa ja muuta rakennettua ympäristöä. Liitekartalle on merkitty peltojen ja metsikköjen sekä muutamien muiden kohteiden sijainti. 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2.1 MAISEMA Vattula sijaitsee Tampereen kaupungin alueella Näsijärven tuntumassa Teiskossa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 23 hehtaaria. Teiskon alue kuuluu Järvi-Suomen maisemalliseen suuralueeseen ja siellä Pirkanmaan kankareseutuun. Vahvistamisvaiheessa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu laajempaan maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Mam(017). Vattulan alueella on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien. Suunnittelualueen maisema on perinteistä viljelymaisemaa. Suuri osa pelloista on edelleen viljelykäytössä ja alueella on paljon vanhaa rakennuskantaa. Maisemaa hallitsevat peltomaiseman lisäksi järvinäkymät ja vanha rantapuusto. Suunnittelualueen itäosassa on tehty ruoppauksia ja rantapajukon raivausta Pariladontien pohjoispuolella. Ruoppauksen tarkoituksena on ollut ilmeisesti vedenvaihtuvuuden parantaminen. Sepänlahden ja Saunaniemen välinen vesialue on matalaa ja siinä esiintyy umpeenkasvua. Suunnittelualueen pohjoisosa rajautuu suoraan Näsijärveen ja ranta syvenee nopeasti. 2

4 Tampereen kaupunki Vattulan ranta-asemakaavan muutos 21344YK 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ Suunnittelualueen maaperä koostuu suurimmaksi osaksi savesta ja hiesusta. Suuri osa hiesu-savialueesta on tai on ollut viljelykäytössä. Kaava-alueen pohjois- ja itäosissa on kalliopaljastumia tai kalliota peittää vain ohut maakerros. Alueen keskiosan alavan ranta-alueen maaperä on saraturvetta. 2.3 KASVILLISUUS Vattulan suunnittelualue on lähes kokonaan avointa peltoa ja rakennettua ympäristöä. Luonnonympäristöä on lähinnä vain kapeana kaistaleena rantojen tuntumassa ja rakennusten läheisyydessä. Säilynyt puusto rannoilla ja pihapiirien läheisyydessä ja pellonreunoissa on monin paikoin vanhaa ja monikerroksista. Alueella kasvaa useita suurikokoisia ja näyttäviä puumaisia katajia. Puumainen ja pylväsmäinen kataja ovat rauhoitettuja lajeja, mutta tällä hetkellä lausunnolla on ehdotus luonnonsuojelulain muuttamisesta, jonka mukaan puumainen ja pylväsmäinen kataja poistuisivat rauhoitettujen luettelosta. Arvokas puusto on merkitty liitekartalle. Maisemaa hallitsevat suuret puut ovat myös luonnonsuojelulailla suojeltuja ympäristökeskuksen toteamisen jälkeen. Perinteisessä maanviljely-ympäristössä tienpiennarkasvillisuus on usein monipuolista, mikä luo edellytykset useiden perhoslajien menestymiselle. Alueella olikin paljon perhosia jo maastokäynnin aikana. Suhteellisen aikaisen luontoselvitysajankohdan takia kukkakasveja ei määritetty tarkemmin. 2.4 ELÄIMISTÖ Luontoselvitykseen liittyen ei tehty erityistä eläimistöselvitystä. Maastokäynnillä havaittiin kalatiira, naurulokki, kalalokki, käpytikka, peippo, hippiäinen, talitiainen, kirjosieppo, keltasirkku, pajulintu, tervapääsky ja räystäspääsky. Kalatiira on Suomen erityisvastuulaji sekä EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Kalatiira lenteli ruoppausalueella. Naurulokki on vaarantunut uhanalainen (VU)laji. Suunnittelualueella ei sijaitse liito-oravalle sopivia elinympäristöjä. 3 KOHTEITA Suunnittelualueella kierrettiin tarkemmin mahdolliset uudet rakennuskohteet ja luonnon kannalta arvokkaimmalta vaikuttavat kohteet. Alueella ei sijaitse lain nojalla suojeltavia kohteita. 3 Luontoselvitys ,

Tampereen kaupunki Vattulan ranta-asemakaavan muutos 21344YK I Kieloniemi Suunnittelualueen koillisnurkassa sijaitsee pienessä niemennokassa sijaitsee valoisa metsäkaistale, jonka

Mäntyjen seassa kasvaa lähinnä pihlajaa ja koivua. Rannan läheisyydessä pohjakasvillisuus muuttuu ja se koostuu lähinnä puolukasta, mustikasta ja käenkaalista.

5 Tampereen kaupunki Vattulan ranta-asemakaavan muutos 21344YK I Kieloniemi Suunnittelualueen koillisnurkassa sijaitsee pienessä niemennokassa sijaitsee valoisa metsäkaistale, jonka pohjakasvillisuutena on lähes yksinomaan kielomatto. Muuta lajistoa ovat esimerkiksi lehtokuusama, sinivuokko ja ahomansikka. Metsikkö on mäntyvaltaista sekametsää. Mäntyjen seassa kasvaa lähinnä pihlajaa ja koivua. Rannan läheisyydessä pohjakasvillisuus muuttuu ja se koostuu lähinnä puolukasta, mustikasta ja käenkaalista. Jos alueelle rakennetaan, kannattaa ainakin osa kielomatosta suojata tallaukselta ja puustoa tulee säilyttää. II Koillisnurkan kalliokumpu Suunnittelualueen koillisnurkassa on kalliokumpu, jonka ympärillä kasvaa suurikokoisia puumaisia katajia. Osittain avokalliota peittää kasvillisuus. Alueella kasvoi muun muassa ahosuolaheinä, pelto-orvokki, metsämansikka, maahumala, poimulehti, keltamaksaruoho ja metsäkurjenpolvi. Kalliokohde ja maisemallisesti arvokas puusto olisi hyvä säästää rakentamiselta. III Katajakallio Siirannokan läheisyydessä sijaitsee veteen jyrkästi laskeva avokallio, jota ympäröi vanha puusto, lähinnä kookkaat ja korkeat katajat ja männyt. Alueen vanhat maisemapuut tulisi pääosin säästää. 4 Luontoselvitys ,

Tampereen kaupunki Vattulan ranta-asemakaavan muutos 21344YK IV Luoteisnurkan tontti Suunnittelualueen luoteisnurkassa sijaitsee mahdollinen uusi AO-tontti.

Pohjakasveina tavattiin käenrieskaa, ahomansikkaa, käenkaalta ja mustikkaa. Pensastosta tavattiin punaherukkaa ja vadelmaa. Alueella kasvaa myös jopa 4-metristä terttuseljaa.

6 Tampereen kaupunki Vattulan ranta-asemakaavan muutos 21344YK IV Luoteisnurkan tontti Suunnittelualueen luoteisnurkassa sijaitsee mahdollinen uusi AO-tontti. Tontti laskee aika jyrkästi avokallioiseen rantaan. Tontilla kasvaa valoisaa mäntyvaltaista sekametsää. Lehtipuista tavataan koivua, pihlajaa, tervaleppää ja raitaa. Pohjakasveina tavattiin käenrieskaa, ahomansikkaa, käenkaalta ja mustikkaa. Pensastosta tavattiin punaherukkaa ja vadelmaa. Alueella kasvaa myös jopa 4-metristä terttuseljaa. Punaherukka ja terttuselja ovat todennäköisesti puutarhakarkulaisia. Pellon reunalla ja rannassa puusto on osin vanhaa komeaa maisemapuustoa. Maisemapuustoa ja rantapuustoa tulee säilyttää. Luonnonolot eivät aiheuta muuten esteitä rakentamiselle. 4 SUOSITUKSIA MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN Alueen suunnittelussa tulee huomioida alueen kuuluminen maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Alueella on vähän luonnonympäristöä, joten metsiköillä ja yksittäispuillakin on merkitystä paikallisesti alueen luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi metsiköillä ja yksittäispuilla on maisemallista arvoa. Yksittäiset maisemapuut avoimilla paikoilla, pellon reunoissa ja rakennusten läheisyydessä tulisi säilyttää. Samoin rantapuustoa tulisi säilyttää. Suunnittelualueen tienpientareiden niitto kannattaa suorittaa vasta loppukesällä maisemallisista syistä sekä perhoskukkien takia. Suunnittelussa tulee arvioida mahdolliset vaikutukset naurulokki- ja kalatiirakantoihin ja elinympäristöihin. Tampereella Sanna Pelliccioni biologi, FM Tarkistettu Luontoselvitys ,

7 Tampereen kaupunki Vattulan ranta-asemakaavan muutos 21344YK Lähteet Huttunen, A. & Pahtamaa, T. 2002: Luontoselvitykset yleis- ja asemakaavoissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen moniste 24. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & P. Uotila 1998: Retkeilykasvio 4. painos. Yliopistopaino, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas Luontoselvitys ,

8 LIITE 2 2

Samankaltaiset tiedostot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014