efekto TÄRKEÄT LUVUT 2019 OLI AIHETTA JUHLAAN AJANKOHTAISIA ASIOITA Tilitoimisto A. Karppinen Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti 2019

Transkriptio

1 efekto Tilitoimisto A. Karppinen Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti 2019 TÄRKEÄT LUVUT 2019 OLI AIHETTA JUHLAAN AJANKOHTAISIA ASIOITA

2 Pääkirjoitus Marraskuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta toimistomme perustamisesta. Yritystä perustaessaan Anja toteutti pitkäaikaisen haaveensa omasta tilitoimistoyrityksestä. Rohkeutta päätökseen valoi vasta suoritettu HTMtilintarkastajatutkinto sekä muutaman alalla toimivan yrittäjäystävän kannustus. Taaksepäin katsottuna aika on kulunut varsin nopeasti, eteenpäin katsottuna tuo 40 vuotta tuntuu mahdottoman pitkältä ajalta. Kuluneiden vuosien aikana lähes kaikki työvälineet ja työtavat ovat kokeneet valtavia muutoksia, yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut moneen kertaan - puhumattakaan aikatauluista ja yleisestä kiireisestä hengestä. Muutamat asiat ovat kuitenkin säilyneet keskeisenä osana toimintaamme kaikki nämä vuodet ja uskomme vahvasti, että niin on tulevaisuudessakin. Ensinnäkin osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka mahdollistaa kaiken toiminnan. Olemme olleet todella onnekkaita löytäessämme joukkoomme alamme todellisia helmiä. Kari Salonpää Anne Karppinen-Salonpää Toinen asia on asiakkaat he, joille me tätä työtä vuodesta toiseen saamme tehdä. Asiakkaamme edustavat hyvin monipuolisesti eri toimialoja ja toimintamuotoja ja ovat kooltaan hyvin erilaisia. Nämä kaikki tekijät antavat työhömme lisää mielenkiintoa ja pitävät meitä virkeinä. Kolmantena on mainittava sidosryhmät. Vuosien saatossa olemme saaneet tehdä yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Arvostamme kovasti sitä apua ja tukea, joita useilta yhteistyökumppaneidemme edustajilta olemme saaneet ja saamme. Yhteenvetona voisi todeta, että kaiken takana ovat ihmiset. Huolimatta toimintamalleista, työvälineistä tai tekniikasta, pääsääntöisesti kaikki pohjautuu ihmisten väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Aiomme jatkossakin palvella kasvavaa asiakaskuntaamme laadukkaasti ja nykyaikaisesti sekä olla mukana kehityksen kärjessä. Lämpimät kiitokset kuluneista vuosista kaikille niille, joiden kanssa olemme saaneet tehdä yhteistyötä. Tulevia vuosikymmeniä kohden! TILITOIMISTO A. KARPPINEN OY:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA Tilitoimisto A. Karppinen Oy Kirkkokatu 5, Oulu Puh Lehden tiedot perustuvat 12/2018 tilanteeseen. Muutokset mahdollisia. YHTEYSHENKILÖITÄMME Anne Karppinen-Salonpää, yrittäjä Kari Salonpää, yrittäjä Tapani Mäkinen, IT-päällikkö Mika Ojala, yhteyspäällikkö Suvi Pennanen, yhteyspäällikkö Juhani Kauppi, yhteyspäällikkö Nina Kortetjärvi, johdon assistentti Janne Pesonen, erityisasiantuntija s. 2

3 Millaista kirjanpitäjän työ on nykyisin? Rentoa kahvin si ua näyttöpäätteen ääressä, kun automaatio tekee kaiken työn? Ei sentään. Työtavat ja työnkuva ovat muuttuneet melkoisesti vuosien aikana ja tämän myötä myös oma osaaminen on kehittynyt vauhdilla, toteavat alalla kymmenisen vuotta olleet Heini Ventä, Krista Tornberg ja Sari Alatalo. Ei tarvitse katsoa kovinkaan kauas menneisyyteen, jotta voi huomata digitalisoitumisen ja sähköistymisen vaikutukset. Ne mahdollistavat asioiden nopeamman ja ajantasaisemman hoitamisen. Esimerkiksi tositteita ja tiliotteita käsiteltiin vielä muutama vuosi sitten pääsääntöisesti paperisina, nyt puolestaan suurin osa on jo sähköisessä muodossa, Krista toteaa. Lisää perspektiiviä työn muuttumisesta antaa Pasi Tihinen, joka on työskennellyt alalla yli 30 vuotta. Kun aloitin työt, kirjanpitoa ja silloista ATK-tallennusta hoitivat eri henkilöt. Kirjanpitäjät tekivät tositteisiin kirjanpitomerkinnät ja me ATK-osastolla sitten tallensimme tiedot tietokoneelle, hän muistelee. Jos joku olisi tuolloin kertonut tulevaisuudennäkymän verkkolaskuista ja tositteiden kuvaamiseen tarkoitetuista sovelluksista, enpä tiedä, olisimmeko uskoneet, hän nauraa. Myös Heini mainitsee, että hänen alalle tullessaan sähköinen taloushallinto oli vasta alussa. Tämän reilun kymmenen vuoden aikana, jonka olen alalla ollut, tilanne on pyörähtänyt päinvastaiseksi. Omassa asiakaskunnassani asiakkaat, joilla ei ole käytössään mitään sähköistä osakirjanpitoa, alkavat olla jo vähemmistönä. Asiakkaan omaa työtä helpottavia järjestelmiä on tarjolla paljon, niistä kannattaakin jutella oman kirjanpitäjän kanssa, kertoo Heini. Koska asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia, haluamme kuitenkin edelleen tarjota ns. perinteistäkin tilitoimistopalvelua, Sari toteaa. Emme halua pakottaa asiakkaitamme samaan muottiin vaan tarjoamme asiakkaallemme palvelupaketin, jonka asiakas kokee itselleen parhaaksi, hän jatkaa. Opiskelun ja työnteon yhdistämisestä kaikilla neljällä kirjanpitäjällä on kokemusta. Heini suoritti tradenomitutkintoon kuuluvan työharjoittelujakson tilitoimistossa. Jakson päätteeksi hän pääsi töihin samaan tilitoimistoon ja viimeisteli lopputyönsä työssäkäynnin ohella. Vaikka työtavat muuttuvat, asiakas on edelleen pääosassa Sari on suorittanut oppisopimuskoulutuksella taloushallinnon ammattitutkinnon ja Pasi puolestaan merkonomin tutkinnon. Krista kokee, että Tilitoimisto A. Karppinen Oy on tukenut häntä erittäin hyvin yliopisto-opinnoissa. Toisinaan, kun koulussa oli hektisempi jakso, pystyin vähentämään työtunteja siten, että energia riitti sekä työntekoon että opiskeluun, hän toteaa. Taloushallintoalalle kaikkia veti tarkkuutta ja täsmällisyyttä vaativa työ, johon sisältyy myös asiakaspalvelua. On tärkeää, kun saa olla työssä suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Työ tuntuu antoisammalta, kun tuntee asiakkaan ja tietää, kenelle työtä tekee, Heini toteaa. Taloushallintoalalla eletään jatkuvassa muutoksessa ja meidänkin täytyy päivittää omaa osaamistamme koko ajan, Krista sanoo. Työtehtävämme ovat haastavia. Asiakkaiden lisäksi työssä onkin parasta uusien haasteiden kohtaaminen, joka mahdollistaa joka päivä uuden oppimisen ja kehittymisen, Sari päättää. Pasi, Sari, Krista ja Heini s. 3

4 Tulolähdejako osin poistumassa Hallitus on esittänyt, että jatkossa yhteisön kaikki tulot kuuluvat yleensä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja tulo verotetaan elinkeinoverolain mukaan. Muutos koskee mm. osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Lakia sovelletaan yhteisöjen verotuksessa kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavaa maatalouden tulosta. Tulolähteiden yhdistäminen yksinkertaistaa yhteisöjen verotettavan tulon laskentaa. Nykylainsäädännön mukaan yhden tulolähteen tappiollista tulosta ei voi vähentää toisen tulolähteen tulosta, mutta jatkossa yhteisö voi vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista. Elinkeinotoiminnan käsitettä laajenne- taan samalla siten, että se käsittää myös yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien harjoittaman kiinteistöliiketoiminnan. Eräisiin sellaisiin yhteisöihin, joiden toiminnan varsinainen tarkoitus on muu kuin elinkeinotoiminnan harjoittaminen, sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia kuten aiemminkin eli vain silloin, kun ne harjoittavat elinkeinotoimintaa. Tällaisia yhteisöjä ovat muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt. Tuloverolakiin sisältyvää yhteisöjen muun toiminnan tappiota koskevaa säännöstä muutetaan siten, että se koskee vain niitä yhteisöjä, joiden verotuksessa muun toiminnan tulolähde säilyy. Muutoksia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran verovuonna Verokortti uudistui Verokorttiin on tullut alkaen muutoksia. Huomioithan seuraavat asiat: Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus poistumassa 1. Verokortin kuukausiraja poistui ja verokortissa on vain yksi tuloraja koko vuoden palkkatuloille. Jos vuosituloraja ylittyy, työnantaja tekee ennakonpidätyksen lisäprosentin mukaan. On tärkeää seurata, ettei määritelty vuosituloraja ylity erityisesti, jos on useita työnantajia. 2. Sivutulon verokortti poistui ja kaikille palkkatuloille käytetään samaa verokorttia. 3. Kopion esittäminen verokortista riittää. Hallitus esittää osakeyhtiölakiin muutosta, joka poistaisi yksityisiltä osakeyhtiöiltä euron vähimmäispääomavaatimuksen. Pääomavaatimus poistuisi myös asunto-osakeyhtiöiltä ja osuuskunnan rahastointivelvollisuudesta luovutaan. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan Tavoitteena on helpottaa yritystoiminnan aloittamista, ammatinharjoittamista ja pienyritystoimintaa. Muutoksen myötä myös ennen uuden lain voimaantuloa perustetut yhtiöt voivat luopua osakepääomastaan. s. 4

5 Henkilöasiakkaiden ennakkoverotus muuttui Tilintarkastusvelvollisuus säilyy ennallaan Lakihanke, jonka mukaan lakisääteinen tilintarkastus olisi poistunut mikrokokoluokan yrityksiltä, ei edennyt eduskuntaan. Hallituksen esitystä vastustettiin mm. siksi, että se olisi vaikeuttanut harmaan talouden torjuntatyötä ja vaarantanut taloudellisen raportoinnin luotettavuuden. Henkilöasiakkaiden, liikkeen- ja ammatinharjoittajien, yhtymien osakkaiden sekä metsäja maataloudenharjoittajien ennakkoverotus muuttui Ennakkoveroa maksetaan tyypillisesti yritystoiminnasta ja pääomatulosta esimerkiksi vuokratulosta tai myyntivoitosta. Ennakkoveroon voi hakea muutosta aiempaa pidempään, aina verotuksen päättymiseen asti. Muutosta ennakkoveroihin tai lisäennakkoa voi hakea OmaVerossa tai paperilomakkeella. Jos vuoden mittaan maksamasi verot eivät riitä, voit täydentää niitä maksamalla lisäennakkoa. Lisäennakko korvasi ennakon täydennysmaksun. Lisäennakko on koroton verovuotta seuraavan tammikuun loppuun asti, jonka jälkeen siitä maksetaan huojennettua viivästyskorkoa. Selvitystyötä pienimmille yrityksille tarjottavasta lakisääteisestä, mutta varsinaista tilintarkastusta kevyemmästä tarkastusmahdollisuudesta on kuitenkin tarkoitus jatkaa. Yritys on siis jatkossakin tilintarkastusvelvollinen, jos sen tase ylittää euroa, liikevaihto euroa ja jos sen palveluksessa on vähintään kolme henkilöä. Suosittelemme tilintarkastusta rajat alittaville yrityksillekin ainakin silloin, jos yhtiössä on useampia osakkaita, mukana on rahoittajia, pääomasijoittajia tai mikäli omistus ja johto on eriytetty. Tilintarkastus on usein myös julkisen tuen sekä avustusten tai rahoituksen hakemisen ja saamisen edellytyksenä. Näin ollen eri sidosryhmien vaatimukset voivat edellyttää tilintarkastuksen teettämistä. GDPR - Mikä muuttui ja mitä vielä pitää tehdä Keväällä 2018 voimaan tullut tietosuojaasetus on lisännyt tietoisuutta henkilötietojen käsittelystä. Rekisteriselosteet asiakas-, työntekijä-, markkinointi- yms. rekistereistä on toivottavasti tehty ja uuden vuoden alkaessa voimme hieman hengähtää. Vai voimmeko? Tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomat toimenpiteet eivät ole kertaluonteisia vaan jatkuva kehitysprosessi. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimintatapoja tulee myös jatkossa tarkastella ja tarvittaessa muuttaa. Henkilöstöä pitää edelleen kouluttaa ja rekisteriselosteen ajantasaisuutta on hyvä tarkastella aika ajoin. Yksi tärkeimmistä henkilön tietosuojaan liittyvistä asioista on kuitenkin henkilörekisterin tietosisältö. Tietosisältö ja tiedon käyttötarkoitus ohjaavat tietojen säilyttämisaikoja ja tarpeettomia tietoja tulee poistaa säännöllisesti. Oma-aloitteisten verojen verokauteen muutos Verohallinto on tehnyt päätöksen pidennettyjen verokausien muutosajankohdasta. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2019 alkaviin verokausiin. Verovelvollinen siirretään lyhyempään verokauteen liikevaihdon kasvua koskevan ilmoituksen antamista seuraavan lyhyemmän verokauden alusta, kun verovelvollinen ilmoittaa, että liikevaihto kasvaa yli tai euron rajan. Jos verovelvollinen ei ole ilmoittanut liikevaihdon kasvusta, mutta Verohallinto toteaa muutoin, etteivät pidennetyn verokauden edellytykset enää täyty, Verohallinto siirtää verovelvollisen lyhyempään verokauteen sen kalenterivuoden alusta, jona edellytykset ovat poistuneet. s. 5

6 Ota talteen! TÄRKEÄT LUVUT VUODELLE 2019 TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Työnantajan vuosi-ilmoitus Verohallinnolle ( sähköisesti) Työeläkeyhtiölle Tapaturmavakuutusyhtiölle Työttömyysvakuutusrahastolle Osinkojen vuosi-ilmoitus Osinkojen ennakonpidätys ( sähköisesti) seuraavan kk 12. pvä Lisäennakko, ilman jäännösveron korkoa Osakeyhtiöt ja yhteisetuudet kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä Yksityishenkilöt alkaen lisäennakkoa kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista Verotilin vuosimenettely, ilmoitus- ja maksupäivä Veroilmoitukset Maatalouden harjoittajat (2) 2.4. Metsätalouden harjoittajat (alv) Verotusyhtymät Liikkeen- ja ammatinharjoittajat 2.4. Elinkeinoyhtymät (Ay ja Ky) 2.4. Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt neljän kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä Poikkeavan veroilmoituksen antopäivä ilmenee veroilmoituslomakkeesta. Arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemus v palautusmaan määräämässä ajassa Toistuvat päivämäärät Palkkatietoilmoitus tulorekisteriin maksusta viim. 5. kalenteripvä Työnantajan erillisilmoitus 5. pvä Rakennusalan tiedonantovelvollisuus 5. pvä Veroilmoitus oma-aloitteista veroista sähköisesti 12. pvä Oma-aloitteisten verojen maksupäivä 12. pvä Yhteenvetoilmoitus myynneistä EU-maihin 20. pvä Ennakkoverojen maksupäivä 23. pvä Tilinpäätös laadittava neljän kk kuluessa tilikauden päättymisestä. VEROKORTIT Vuoden 2019 verokortit otetaan käyttöön jälkeen maksettavissa palkoissa. Verohallinto toimittaa verokortit työntekijöille sekä OmaVeroon että postitse joulu-tammikuussa. Helmikuusta lukien on käytössä vain yhden tulorajan verokortteja. Työntekijän ei tarvitse toimittaa tai esittää työnantajalle paperista verokorttia, jos työnantaja on pyytänyt ennakonpidätystiedot Verohallinnosta sähköisesti. Noudamme pääsääntöisesti kaikkien palkanlaskennan asiakasyritystemme verokorttitiedot suorasiirtona palkanlaskentaan. HUOM: jälkeen alkavien työsuhteiden osalta on toimitettava paperinen verokortti tai kopio siitä, samoin kaikki muutosverokortit on toimitettava paperisina. YRITYKSEN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT Työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan sairausvakuutus maksua: 1. ajalta ennen sitä seuraavaa kalenterikuukautta, jona työntekijä täyttää 16 vuotta ja 2. sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Vuoden 2019 sairausvakuutusmaksun suuruus on 0,77 % palkasta TyEL-vakuutus TyEL-ansion raja vuonna 2019 on 59,36 euroa / kk Tilapäinen työnantaja, palkkasumma alle euroa / 6 kk, TyEL-maksu on 25,2 % Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma vähintään euroa / 6 kk, TyEL-maksu 25,2 % Työntekijän palkasta perittävä eläkemaksu: 6,75 % (17-52 v) 8,25 % (53-62 v) 6,75 % (63-67 v) Työttömyysvakuutus palkkasumma enintään euroa / 2 % Työnantajan osuus 0,5 % Työntekijän osuus 1,5 % palkkasumman osasta, joka ylittää euroa / 3,55 % Työnantajan osuus 2,05 % Työntekijän osuus 1,5 % TyEL-vakuutetun osaomistajan palkka / 1,28 % Työnantajan osuus 0,5 % Työntekijän osuus 0,78 % Ryhmähenkivakuutus Keskimäärin 0,07 % Tapaturmavakuutus Maksu vaihtelee työtehtävän tapaturmariskin mukaan. YEL-VAKUUTUS YEL-vakuutusmaksun suuruus 24,1 % (alle 53 v) 25,6 % (53-62 v) 24,1 % (63-67 v) Aloittavan yrittäjän maksu Ensimmäistä kertaa YEL:n mukaista yritystoimintaa aloittava yrittäjän YEL-vakuutus 18,798 % (alle 53 v) 19,968 % (53-62 v) 18,798 % (yli 62 v) Vuosityötulon perusteella määräytyy eläketurva, kuntoutusraha sairausvakuutuslain mukaiset etuudet: sairauspäiväraha, vanhempainraha työttömyyspäiväraha, jos työtulo vähintään eur / v Sairauspäivärahaa haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Sairauspäivärahaa voi saada jos työkyvyttömyys kestää yli neljä päivää. Ennakonpidätys toimitetaan 60 % suuruisena, jos ennakonpidätystietoja ei saada suorasiirrossa tai työntekijä ei toimita verokorttia. s. 6

7 TÄRKEÄT LUVUT VUODELLE 2019 Ota talteen! LUONTOISEDUT Puhelinetu 20,00 euroa / kk Ravintoetu ravintoedun arvo on 6,60 euroa / ateria lounasseteli voidaan arvostaa 75 %:iin lipukkeen nimellisarvosta vain silloin, kun nimellisarvo on enintään ylärajan 10,50 euron suuruinen ravintola-alan henkilökunnalle edun arvo on 5,61 euroa / ateria laitosruokailun (sairaala, koulu, päiväkoti tmv.) edun arvo on 4,95 euroa / ateria laitosruokailun edun arvo oppilaiden tai hoidettavien valvonnan yhteydessä on 3,96 euroa / ateria Autoetu VAPAA AUTOETU ikäryhmä A ikäryhmä B ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi % auton uushankintahinnasta JA ennen vuotta ,4 % 1,2 % 0,9 % kuukaudessa TAI euroa per km 0,18 / km 0,19 / km 0,20 / km KÄYTTÖETU ikäryhmä A ikäryhmä B ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi % auton uushankintahinnasta JA ennen vuotta ,4 % 1,2 % 0,9 % kuukaudessa TAI euroa per km 0,07 / km 0,08 / km 0,09 / km VEROVAPAAT KULUKORVAUKSET Kilometrikorvaus Käyttöetuauton käytöstä Ateriakorvaus Osapäiväraha (yli 6 tuntia) Kokopäiväraha (yli 10 tuntia) Yömatkaraha ALV kerroin osuus verollisesta hinnasta 24 % 1 - (1 / 1,24) = 0, ,4 % 14 % 1 - (1 / 1,14) = 0, ,3 % 10 % 1 - (1 / 1,10) = 0, ,1 % 0,43 euroa / km 0,10 euroa / km 10,50 euroa 19 euroa 42 euroa 13 euroa Ulkomaan päivärahat löytyvät osoitteesta ALV + KERTOIMET 24 % yleinen verokanta 14 % elintarvikkeet ja rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 10 % kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, omien taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti, tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset, vähintään 1 kk tilatut sanoma- ja aikakausilehdet Esimerkiksi hinta 24 prosentin arvonlisäveron kanssa on 10 x 1,24 = 12,40 euroa, jolloin ALV:n osuus koko hinnasta on 12,40 euroa x 0,19355 = 2,4 euroa. Vapaa autoetu: Työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset. Auton käyttöetu: Työntekijä maksaa ainakin auton kaikki polttoainekustannukset. KOROT Peruskorko on ajalla ,25 % Peruskorko on ollut ajalla ,25 % Asuntoetu Lasketaan asunnon sijainnin ja pinta-alan yms. perusteella tapauskohtaisesti. Muut edut Luontoiseduille, joille ei ole määritelty arvoa, lähtökohtaisena luontoisetuuden suuruutena on ko. edun käypä arvo. Autamme mielellämme asiakkaitamme luontoisetujen arvojen laskennassa. KESKEISIMMÄT LUVUT 2019 Kilometrikorvaus 0,43 / km Kokopäiväraha (yli 10 h) 42 Osapäiväraha (yli 6 h) 19 Sairausvakuutusmaksu 0,77 % Työntekijältä perittävä TyEL-maksu 6,75 % (17-52 v / v) TyEL-maksu 8,25 % (53-62 v) työttömyysvakuutusmaksu 1,5 % s. 7

8 Tilitoimisto A. Karppinen merkittiin elinkeinonharjoittajien rekisteriin Tmi Anja Karppinen niminen yritys. Neljänkymmenen vuoden aikana tuolloin perustettu yhden naisen yritys on laajentunut seitsemän toimipisteen nykyaikaiseksi taloushallintoalan toimijaksi. Vuosien saatossa niin asiakas- kuin työntekijämäärätkin ovat kasvaneet ja yhtiömuotokin on muuttunut kommandiittiyhtiön kautta osakeyhtiöksi. Tänä päivänä Tilitoimisto A. Karppinen Oy työllistää vajaa 70 ihmistä ja asiakkaita on yli tuhat. Toimimme edelleen perheyrityksenä, nyt jo kolmannenkin sukupolven tultua mukaan. Myös henkilökunnassamme on mukana useampia kahden sukupolven edustajia. Juhlimme neljää vuosikymmentämme joulukuun alussa ns. perhepiirissä. Mukana oli siis henkilökunta puolisoineen, juhlapaikkana Ravintola Lasaretti. Illan aikana saimme jakaa merkittävän määrän Kauppakamarin myöntämiä ansiomerkkejä kiitokseksi pitkistä työsuhteista. Juhla oli tunnelmaltaan lämminhenkinen ja onnistunut antaen meille pienen piristyksen arjen keskelle. Kiitos kaikille mukana olleille sekä järjestelyistä vastanneille Pialle ja Villelle! Oulun Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen jakamassa ansiomerkkejä. Ansiomerkkejä jaettiin yhteensä 21 kpl. Katselimme kuvia vuosien varrelta. s. 8

9 40 vuotta KUULUMISIA Onnea Hanna! Yrityksemme sai jälleen uuden KLT-kirjanpitäjän, sillä Kempeleen ja Ruukin toimipisteissämme työskentelevä Hanna Vilmusenaho suoritti KLT-tutkinnon syksyllä KLT-tutkinto on taloushallintoalan asiantuntijatutkinto, jota arvostetaan laajalti. Yrityksessämme työskentelee 18 tutkinnon suorittanutta henkilöä. Uudet toimitilat Ruukin toimipisteemme muutti syksyllä uusiin toimitiloihin Ruukin Yrityspuistoon. Örkit vauhdissa. Koulutusta ja keilailua Vietämme vuosittain koulutus- ja virkistyspäivää koko henkilökunnan voimin. Tällä kertaa kokoonnuimme Vanhalle Paloasemalle käymään lävitse ajankohtaisia asioita ja illalla siirryimme Oulun Keilahallille ratkomaan toimiston keilamestaruutta. Voiton korjasi Tuomas, toiseksi keilasi Suvi ja kolmannen sijan vei Kasper. s. 9

10 Omistusjärjestelyihin varautuminen Yritystoiminnasta luopuminen voi usein olla yrittäjälle raskas prosessi. Sen kestoa voi olla hankala arvioida etukäteen, joten valmistelu ja suunnittelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Löytyykö jatkaja lähipiiristä? Mistä löytää ostaja? Luovutaanko kerralla vai osissa? Onko yritys myyntikunnossa? Onko intresseissä kauppahinnan maksimointi vai verojen minimointi ja tarvitaanko asiantuntijaa avuksi? Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita yrittäjän tulisi miettiä ryhtyessään suunnittelemaan yritystoiminnasta luopumista. Luopuminen voi tapahtua esimerkiksi myynnin, sukupolvenvaihdoksen tai lopettamisen kautta. Liiketoiminnan jatkaja on luonnollisestikin kiinnostunut tulevaisuuden kassavirroista ja myyjä puolestaan kauppahinnasta sekä sen ehdoista. Kauppahinnan määrittäminen on monen asian summa ja perustuu viime kädessä kaupan osapuolten välisiin neuvotteluihin. Yrityskaupoissa arvoa voidaan määrittää esimerkiksi joko yrityksen substanssi- tai tuottoarvon perusteella tai näiden yhdistelmänä. Näistä muodostuu hyvä perusta myyjän intresseissä olevalle kauppahinnalle. Sukupolvenvaihdoksissa sen sijaan molempien osapuolien intresseissä on usein saadun kauppahinnan sijaan verotehokkuus. Verotuskysymykset voivat koskea luovutusvoitto-, perintö-, lahja-, varainsiirto- ja arvonlisäveroa. Verolaissa on huojennuksia sukupolvenvaihdosten veroseuraamuksiin, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Sukupolvenvaihdoksessa omistuksen siirron suunnittelu ja toteutus voidaan hoitaa pitkällä aikavälillä asteittain, jolloin kaikki yksityiskohdat pystytään ottamaan paremmin huomioon. Yritys on usein omistajalleen myös merkittävä varallisuuserä, joten suunnittelun ja valmistelun merkitys on optimaalisen lopputuloksen saavuttamisessa tärkeää. Arvonmäärityksissä, verotusasioissa ja muissa yritystoiminnasta luopumiseen liittyvissä asioissa yrittäjien tukena ovat tilitoimistomme osaavat asiantuntijat. Työnantajan kustantama koulutus verovapaata vai ei Työntekijöiden koulutuskulujen verotukseen liittyvät tulkinnalliset kysymykset ovat tuttuja monille yrittäjille. Keskeinen kysymys verotuksen näkökulmasta on, saako työntekijä veronalaisen edun, kun työnantaja kustantaa työntekijän koulutuksen. Jos kyse on veronalaisesta eli palkkaan rinnastettavasta edusta, tulee edusta suorittaa ennakonpidätys ja työnantajan sosiaaliturvamaksu. Vuoden 2018 alussa tuloverolakiin lisättiin kokonaan uusi säännös, joka laajentaa työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta työntekijän verotuksessa. Säännöstä sovelletaan myös osakeyhtiön osakkaisiin, yhtiön johtoon ja hallintoon kuuluviin henkilöihin sekä henkilöyhtiöiden yhtiömiehiin, mikäli nämä työskentelevät yhtiössä. Liikkeen-, ammatin- tai maataloudenharjoittajan oman koulutuksen kustannuksiin tätä säännöstä ei voida soveltaa. Uuden säännöksen mukaan koulutus on verovapaata tuloa työntekijälle aina, mikäli koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Työntekijän aikaisemmalla työkokemuksella tai koulutuksella ei ole merkitystä, kunhan koulutus tukee työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä. Verovapaata etua voi siis olla nyt myös esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus ja lisäpätevyyttä tuova koulutus. Verovapauden edellytyksenä on myös se, että työnantaja maksaa koulutuksen suoraan koulutuksen järjestäjälle tai vaihtoehtoisesti työntekijälle laskua tai maksutositetta vastaan. Mikäli työnantaja korvaa kustannukset suoraan työntekijälle ilman tositetta, rinnastetaan suoritus työntekijän palkkaan. Työntekijän palkaksi luetaan myös se, jos tällä on mahdollisuus valita kustantaako työnantaja koulutuksen vai maksaako kyseisen summan palkkana. s. 10

11 Hyvä paha tulorekisteri Tulorekisteri koskee lähes kaikkia yrityksiä ja sen tarkoituksena on yksinkertaistaa palkanmaksuun liittyvää hallinnollista taakkaa. Tulorekisteri tuo mukanaan monia muutoksia ja huomioitavia asioita. Henkilökuntaedut ja lahjat verotuksen näkökulmasta Työnantajan kustantamat edut ovat hyvä tapa ylläpitää työntekijöiden työkykyä ja motivaatiota. Työnantajalta saadut edut ovat pääsääntöisesti saajalleen joko osittain tai kokonaan veronalaista tuloa, mikäli kyseistä etua ei ole tiettyjen kriteerien täyttyessä verovapaaksi säädetty. Kun etu saadaan omalta työnantajalta tai samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä, se on tavanomainen ja kohtuullinen sekä koko henkilökunnan käytettävissä, voi kyseessä olla saajalle verovapaa etu. Verovapaat edut eivät saa olla korvausta tehdystä työstä. Tavanomaisuus ja kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Tavanomaisia verovapaita henkilökuntaetuja ovat esim. työterveyshuolto, henkilökunta-alennukset sekä lounasetu. Terveyshuolto tulee olla työnantajan järjestämää ja sopimukseen perustuvaa. Henkilökunta-alennukset ovat lähtökohtaisesti verovapaita, mikäli ne ovat kollektiivisia ja samaa suuruusluokkaa kuin parhaille asiak- kaille annettavat alennukset. Verovapaasta virkistys- ja harrastustoiminnasta esimerkkinä voidaan mainita viikoittaisen salibandyvuoron järjestäminen koko henkilökunnalle. Kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat saajalleen verovapaita, mikäli niiden yhteissumma on korkeintaan 400 euroa vuodessa. Lounasetu on verovapaa, mikäli edun saaja maksaa siitä vähintään verotusarvon verran. Työntekijälle annettu lahja on verovapaa, mikäli se arvoltaan kohtuullinen. Lahja saa olla arvoltaan enintään 100 euroa ja se tulee antaa muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena. Palkaksi katsotaan esim. lahjakortti, jonka työntekijä saa käyttää haluamiinsa tuotteisiin eikä ainoastaan työnantajan rajaamiin vaihtoehtoihin. Merkkipäivänä, kuten työntekijän 50-vuotispäivänä, annettu lahja on kohtuullinen, kun se vastaa arvoltaan maksimissaan kahden viikon bruttopalkkaa. Lahjat ovat työnantajalle vähennyskelpoisia tuloverotuksessa, mutta arvonlisäveroja näistä ei voi vähentää, koska lahjat tulevat yksityiseen kulutukseen. 1) Yritysten ei enää tarvitse ilmoittaa samoja tietoja moneen eri paikkaan ja monessa eri muodossa. 2) Tulorekisteri on reaaliaikainen, sillä vuosiilmoittaminen loppuu ja tiedot ilmoitetaan jatkossa aina heti maksutapahtuman jälkeen. 3) Tulorekisterin käyttöönoton myötä korostuu tietojen toimittaminen eteenpäin mahdollisimman oikea-aikaisesti ja oikein. 4) Mitä enemmän tietoja tulorekisteriin ilmoitetaan, sitä vähemmän palkkatietoihin liittyviä selvittelytöitä joudutaan tekemään jälkikäteen osa hyödyistä näkyy kuitenkin vasta myöhemmin, kun tulotietoja on kertynyt pidemmältä ajalta. Tietoja tarvitsevat tahot saavat tarvitsemansa tiedot tulorekisteristä, joten palkkatietoihin liittyvät erilaiset tiedustelut ja tilastot vähenevät oleellisesti. Etuuspäätöksiä voidaan tehdä nopeammin kuin ennen, koska tietoja saadaan suoraan tulorekisteristä. Kela-hakemusten tekeminen ja mahdollisten lisätietojen toimittaminen nopeutuu. 5) Puutteiden ja muiden lisätietojen antaminen tulee todennäköisesti viemään nykyistä enemmän aikaa, koska oikaisut on pääsääntöisesti kohdistettava oikealle kaudelle. Jokaisen oikaistun kauden osalta on lisäksi tehtävä korvaava ilmoitus. 6) Osa eläkevakuutusyhtiöistä lähettää jokaisesta palkkailmoituksesta oman TyELlaskun. Vakuutusyhtiön kanssa voi sopia erikseen, jos kaikki kuukauden palkanmaksut halutaan yhdellä laskulla. 7) Työttömyysvakuutusmaksut laskutetaan tulorekisteriin ilmoitettujen, toteutuneiden palkanmaksutietojen perusteella neljä kertaa vuodessa. Nykyisenkaltaisesta ennakkomallista täytyy sopia erikseen. 8) Jokainen palkansaaja voi tarkistaa omat tietonsa tulorekisteristä. 9) Kukin viranomainen näkee ihmisestä vain ne tiedot, joihin sillä on oikeus päästä. Tulorekisteri ei siis lisää tiedonsaantioikeuksia. 10) Tiedot säilyvät tulorekisterissä 10 vuotta. 11) Tulorekisterin käyttö on maksutonta. s. 11

12 Tilitoimisto A. Karppinen Oy on luotettava taloushallinnon kumppani yrityksesi kaikissa vaiheissa. Puh