Vaunusepäntie 17 Hallitus hyväksynyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaunusepäntie 17 Hallitus hyväksynyt 17.6.2010"

Transkriptio

1 Laatukäsikirja KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ Yrittäjäntie 2, 5-7 Vasarakuja Kokkola RETRO Vaunusepäntie 17 Hallitus hyväksynyt Pietarsaari Päivitetty

2 2 / 14 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ Missio Organisaation kuvaus Valtuusto Hallitus Operatiivinen johto HENKILÖSTÖ Rekrytointi ja perehdytys Henkilöstönkoulutus Kehityskeskustelut Työnohjaus Tiimi- ja ryhmätyöskentely Osallistuminen ja toiminnan kehittäminen Tiedotus Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä Työkyvyn ylläpito ja tyky-toiminta Työsuojelu Henkilöstöryhmät Hallinto ja toimisto Työntekijät Valmentautujat VALMENNUSTOIMINTA JA TUOTANTO Työvalmennus Yksilövalmennus Työosastot... 8

3 3 / 14 4 TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Potilas- ja sosiaaliasiamiestiedot Vakuutukset ja työterveys Päihdestrategia Tupakointi Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet Pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys Työturvallisuuskoulutukset Työturvallisuusohjeet Toimintaohjeet uhkatilanteiden varalle Kriisitilanteiden käsittely ja työpaikkakiusaaminen Esimiehet jakavat tehtävät, kuka huolehtii mistäkin tehtävästä VALMENNUKSEN ARVIOINTI Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (Vat) Arviointi hanketoiminnassa Hyvinvointikyselyt Tutkintotilaisuudet TULOKSET Raportit Vuosikertomus Sosiaalisen yrityksen / yhteisön toiminnan analysointi (Syta) SEURANTA... 14

4 4 / KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ Kokkotyö-säätiö on vuonna 2002 rekisteröity työvalmennuksen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka kotipaikka on Kokkola. Säätiön toimialaan kuuluu edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämään ja koulutukseen sijoittumista sekä huolehtia osatyökykyisten ja mielenterveyskuntoutujien kuntouttavasta työtoiminnasta. Laatukäsikirja perustuu Sosiaalisen Työllistämisen Laatujärjestelmään (STL), joka on yleisesti käytössä työpajoilla. 1.1 Missio Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tarjoaa neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluja työelämän valmiuksien kohentamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi. Lisäksi se tuottaa työkyvyn arviointijaksoja, henkilökohtaisia kuntoutussuunnitelmia sekä järjestää työvalmennus- ja työkokeilutoimintaa. Näiden palvelujen lisäksi säätiö tarjoaa työssä selviämiseen, itsenäiseen elämiseen ja vapaa-aikaan liittyviä tukipalveluja. Tehtäväänsä säätiö toteuttaa työja yksilövalmennuksen sekä vahvan verkosto- ja yritysyhteistyön avulla. Säätiöllä on toimintaa Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. 1.2 Visio Säätiön visio on valtuuston hyväksymä: Kokkotyö-säätiö on vuonna 2015 omalla alallaan johtava toimija ja toimintatavoiltaan edelläkävijä Suomessa. Valtuusto on marraskuussa 2009 käynnistänyt strategiaprosessin, jonka tavoitteena on tarkastella ja päivittää voimassa olevaa visiota ja strategiaa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta. 1.3 Arvot Kokkotyö-säätiön arvot ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys, tavoitteellisuus ja vastuullisuus. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että yksilö saa työyhteisön tuen voimavarojensa käyttöön saamiselle ja menestykselleen työ- ja koulutusuralle. Yhteisöllisyys on valmentautujan tarpeista lähtevä valmennus ja tasa-arvo työyhteisössä. Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, että edetään yhdessä kohti sovittuja päämääriä. Vastuullisuudella tarkoitetaan vastuun ottamista itsestään, toisista sekä työyhteisön hyvinvoinnista ja toimintaedellytyksistä. 1.4 Organisaation kuvaus Kokkotyö-säätiön ovat perustaneet Kokkolan kaupunki, Ventuskartano ry, Nuorisokeskus Villa Elba Oy, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys, Kokkolan 4H-yhdistys ja Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä. Myöhemmin yhteistyökumppaneiksi ovat liittyneet Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy sekä Oy Ekorosk Ab. Perustajajäsenet ovat sijoittaneet säätiöön säädepääoman, joka on pidettävä vähentämättömänä. Myöhemmin yhteistyöhön liittyneet ovat liittyessään kartuttaneet pääomaa sijoituksella. Säätiön hallinnon muodostavat valtuusto ja hallitus ja säätiöllä on hallituksen valitsema päätoiminen toimitusjohtaja Valtuusto Säätiön valtuustoon kuuluu 12 säätiön perustajien nimeämää jäsentä ja kaksi Pietarsaaren seutukunnan nimeämää sekä yksi Oy Ekorosk Ab:n nimeämä jäsen. Valtuusto voi täydentää kokoonpanoaan enintään kahdeksalla jäsenellä. Valtuuston toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

5 5 / Hallitus Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi muuta varsinaista jäsentä sekä kahdeksan henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää valtuusto valtuustokaudeksi (4 vuotta) kerrallaan. Muut varsinaiset jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää valtuusto nelivuotiskaudeksi kerrallaan siten, että varsinaisista jäsenistä ja heidän varajäsenistään on puolet aina kaksivuosittain erovuorossa. Hallituksen tehtävänä on huolehtia säätiön tehtävien asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuottavalla tavalla. Hallitus kehittää ja suunnittelee säätiön taloutta ja toimintaa ja huolehtii säätiön hallinnon ja henkilöstöasioiden asianmukaisesta hoidosta. Toimintaa säätelee hallituksen määrittämät johtosääntö, taloussääntö sekä sisäisen valvonnan ohjesääntö Operatiivinen johto Säätiön operatiivisen johdon muodostavat toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Toimitusjohtajan nimeämän johtoryhmän perustehtävänä on säätiön toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta, koordinointi ja kehittäminen. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti n. kahden viikon välein. 2 HENKILÖSTÖ Kokkotyö-säätiön henkilöstö koostuu palkatusta henkilökunnasta (hallinto, yksiköiden päälliköt, työvalmentajat, yksilövalmentajat, hanketyöntekijät, toimistotyöntekijät, tuotantotyöntekijät) ja valmentautujista. 2.1 Rekrytointi ja perehdytys Henkilöstön rekrytointi tehdään vuosittain vahvistetun toimintasuunnitelman pohjalta. Yksiköiden päälliköt arvioivat oman yksikkönsä rekrytointitarvetta ja esittävät arvionsa toimitusjohtajalle. Yksiköiden päälliköt tekevät päätökset alle kolmen kuukauden työsuhteista, toimitusjohtaja alle vuoden kestävistä työsuhteista ja hallitus yli vuoden kestävistä työsuhteista. Kokkotyö-säätiölle tulevat henkilöt saavat oppaat ja perehdytyksen tehtäviinsä ja apuna käytetään perehdyttämisen tarkistuslistoja ja suunnitelmia, jotka löytyvät yhteisistä kansioista. Perehdytyksestä vastaa aina uuden henkilön lähiesimies. Valmentautujien perehdytyksestä vastaavat työ- ja yksilövalmentajat yhdessä. 2.2 Henkilöstönkoulutus Kokkotyö-säätiö tukee ja kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen tutkintotavoitteelliseen koulutukseen. Kokkotyö-säätiön henkilöstö osallistuu omaa ammattialaa ja työtehtäviä tukevaan koulutukseen sekä toiminnan kehittämiseen. Vuosittain arvioidaan henkilöstön koulutustarpeet ja toiveet, joiden perusteella johtoryhmä tekee päätökset koulutuksen hankinnasta sekä koulutuksiin osallistumisista. Kokkotyö-säätiö edellyttää henkilökuntaa osallistumaan mm seuraaviin koulutuksiin: EA-1 ja työturvallisuuskoulutus. 2.3 Kehityskeskustelut Jokainen esimies käy alaistensa kanssa kehityskeskustelun kerran vuodessa. Kehityskeskustelu käydään yhtenäisen vertailukelpoisen lomakkeen pohjalta. Kehityskeskustelusta tehdään yhteenveto, joka toimii henkilön ammattitaidon kehittämisen ohjeena. 2.4 Työnohjaus Kokkotyö-säätiön valmennus- ja hallintohenkilökunta osallistuu säännöllisesti pidettäviin työnohjauksiin. Työnohjaus ostetaan kilpailutetulta alan ammattilaiselta. Yhteisten työnoh-

6 6 / 14 jausten lisäksi pidetään erikseen toimistohenkilökunnalle, työ- ja yksilövalmentajille sekä johtoryhmälle omat työnohjauksensa. Palkatun tuotantohenkilöstön työnohjauksesta huolehtii siihen nimetty yksilövalmentaja, jolla on tehtävän vaatimat edellytykset. 2.5 Tiimi- ja ryhmätyöskentely Yksiköiden päälliköt kutsuvat tiiminsä kokoon useamman kerran vuodessa. Toimitusjohtaja nimeää kehittämistyöryhmiä tarpeen mukaan. Yhteisiä kehittämispäiviä järjestetään säännöllisesti. 2.6 Osallistuminen ja toiminnan kehittäminen Henkilökunta osallistuu joka toinen viikko järjestettävään henkilökunnan viikkopalaveriin, missä käsitellään ajankohtaisia asioita ja tiedotetaan toiminnasta sekä esim. hallituksen ja valtuuston päätöksistä. Henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen mm. osallistumalla toimintasuunnitelman laatimiseen oman osastonsa, hankkeensa tai ostopalvelun puitteissa, sekä toiminnan raportointiin ja arviointiin vuosikertomuksen laatimisen yhteydessä. Toimintaa tarkastellaan ja arvioidaan myös henkilöstöpalavereissa. 2.7 Tiedotus Johtosäännön mukaan toimitusjohtaja vastaa säätiön sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen järjestämisestä. Sisäinen tiedotus tapahtuu henkilökunnan viikkopalavereissa, joista tehdään muistio. Lisäksi tiedotetaan ja ohjeistetaan sisäisesti sähköpostitse. Valmennushenkilökunnan käytössä on sähköinen yhteinen kansio, johon olennaiset dokumentit kerätään. Säätiön valmennustoimintana tuotetaan oma tiedotuslehti, Kuukausipalaset, joka jaetaan henkilöstölle ja hallintoon osallistuville sekä yhteistyötahoille. Syksyllä 2010 käynnistyi säätiön viestintästrategian laatiminen, missä sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen käytännöt ja vastuut määritellään ja vahvistetaan. Säätiön arvojen mukaista on toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, jonka vuoksi olennaisista hallinnon päätöksistä ja säätiön tapahtumista tiedotetaan tasapuolisesti kaikille seudulla toimiville suomen- ja ruotsinkielisille tiedotusvälineille. 2.8 Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä Säätiön toiminnassa noudatetaan Palvelutyönantajien työehtosopimusta PTYTES, sekä tuntipalkkalaisilla Kunnallista tuntipalkkaisten työehtosopimusta eli TTES:iä. Vuonna 2011 otettiin käyttöön työn vaativuuden arviointijärjestelmä, joka sisältää myös palkitsemisjärjestelmän. 2.9 Työkyvyn ylläpito ja tyky-toiminta Säätiö tukee henkilökunnan ja valmentautujien työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kannustaa omaehtoista liikuntaa antamalla liikuntaseteleitä työntekijöille. Lisäksi järjestetään työajalla sekä henkilökunnalle että valmentautujille yhteistä ohjattua liikunta, mm. salibandyä, sauvakävelyä ja taukoliikuntaa Työsuojelu Säätiössä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat luottamusmies, työsuojelupäällikkö, vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu sekä tarvittava määrä työsuojeluasiamiehiä. Työsuojeluvaltuutetun vaalit järjestetään kahden (2) vuoden välein. Säätiön toimintayksiköihin on laadittu pelastussuunnitelma ja räjähdyssuoja-asiakirjat, jotka löytyvät yhteisistä kansioista.

7 7 / Henkilöstöryhmät Kokkotyö-säätiön henkilöstöryhmät ovat 1) hallinto- ja toimistotyöntekijät, 2) työvalmentajat, 3) yksilövalmentajat, 4) hanketyöntekijät, 5) tuotantotyöntekijät ja 6) valmentautujat Hallinto ja toimisto Kokkotyö-säätiön talous- ja hallintoyksikön muodostavat toimitusjohtaja, kolme toimistosihteeriä ja toimistotyöntekijä.. Talous- ja hallintoyksikön keskeisimpänä tehtävänä on tuottaa tukipalveluja kaikille henkilöstöryhmille. Talous- ja hallintoyksikön palvelussa työskentelevillä on joko tekninen tai kaupallinen koulutus Työvalmentajat Työvalmentajien päätehtävänä on vastata työosastonsa valmennuksesta ja työtoiminnasta. Työvalmentajat ovat pitkän työkokemuksen omaavia alansa ammattiosaajia, joilla on vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus Yksilövalmentajat Yksilövalmentajien päätehtävänä on tukea valmentautujan toimintakykyä. Yksilövalmentajat ovat terveyden- ja sosiaalihuollon sekä opetusalan ammattilaisia. Tehtävät vaativat alemman korkeakoulututkinnon tasoista koulutusta ja ammattitaitoa Hanketyöntekijät Hanketyöntekijät työskentelevät eri hankkeissa eri puolilla seutu- ja maakuntaa. Hanketyöntekijöiden ammattinimikkeitä ovat projektipäällikkö ja/tai yksilövalmentaja Työntekijät Työntekijät työskentelevät Kokkotyö-säätiön työosastoilla tuotannollisessa työssä mmat pesulatyöntekijöinä, ompelijoina, autonkuljettajina, puutyöntekijöinä, siivoojina ja henkilökohtaisina avustajina Valmentautujat Valmentautujat ovat eri sopimuksilla valmentautumassa työelämään ja/tai ylläpitämässä ammattitaitoaan pitkän työttömyyden, sairauden tms. jälkeen. Sopimuksia ovat mm. työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, terapeuttinen työtoiminta, tukityöllistetyt sekä erilaiset ostopalvelusopimukset. 3 VALMENNUSTOIMINTA JA TUOTANTO Valmennus toteutetaan tuotannollisen työn yhteydessä Kokkotyö-säätiön työosastoilla ja alueen eri yrityksissä. Valmennus suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä valmentautujan, valmennuksen tilaajan ja säätiön työ- ja yksilövalmentajien kanssa. Valmentautujat tulevat Kokkotyö-säätiölle muun muassa Kokkolan kaupungin työllisyyspalvelusta, TE - toimistosta, työvoimanpalvelukeskuksesta, oma aloitteisesti tai hoitavilta tahoilta. Yhteistyötä valmennustoiminnassa tehdään TE -toimistojen, kuntien, sosiaalitoimen, terveydenhuollon, yritysten ym. kanssa. Valmennuksen tavoitteena on auttaa ja tukea valmentautujaa aktiivisesti asettamaan omia tavoitteitaan ja tekemään päätöksiä ja valintoja omien suunnitelmiensa toteuttamisessa.

8 8 / 14 Kokkotyö-säätiöön tulevalle valmentautujalle nimetään sekä työ- että yksilövalmentaja, jotka yhteistyössä tukevat valmentautujaa löytämään ratkaisun tilanteeseensa. Kokkotyö-säätiö tukee mahdollisuutta suorittaa ammatillisia opintoja ja tutkintoja. Henkilöstön lisäksi tutkintoja tai niiden osia voivat suorittaa eri oppilaitosten opiskelijat, kun niistä on ensin sovittu. 3.1 Työvalmennus Työvalmennus on työn avulla tapahtuvaa moniammatillista valmennusta, joka antaa valmentautujalle mahdollisuuden saavuttaa työelämässä tarpeellisia tietoja, taitoja ja osaamista, sekä onnistumisen kokemuksia. Työvalmennus tapahtuu säätiön omilla työosastoilla tai ulkopuolissa yrityksissä ja yhdistyksissä. Valmentautujille tehdään yksilölliset valmennussuunnitelmat, jossa määritellään valmennuksen tavoitteet. Valmennussuunnitelmat tehdään yhdessä yksilövalmentajan johdolla. Jokaisella työosastolla työskentelee vähintään yksi työvalmentaja. Työvalmentajat ovat oman alansa osaajia, jotka vastaavat osastonsa liiketoiminnasta, yritysyhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä, sekä työnjohdollisista tehtävistä ja valmentautujien ohjaamisesta. Työvalmennustoimintaa johtaa työvalmennuspäällikkö, jonka johdolla työvalmentajat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja kehittämään työvalmennustoimintaa. 3.2 Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen tavoitteena on työvalmennuksen tukena yksilöohjauksen keinoin auttaa ja tukea valmentautujaa aktiivisesti asettamaan tavoitteitaan ja tekemään päätöksiä sekä valintoja omien suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Yksilöohjauksen tehtävänä on tukea yksilön toimintakykyä ja arjen hallintaa. Yksilövalmennus tukee työvalmennusta ja jokaisella säätiöllä olevalle valmentautujalla on sekä työ- että yksilövalmentaja. Jokaiselle valmentautujalle tehdään jakson alussa valmennussuunnitelma, joka tallennetaan Kokkotyö-säätiön sähköiseen järjestelmään (VAT:iin). Ennen tietojen viemistä järjestelmään jokaiselta valmentautujalta pyydetään suostumus tietojen tallentamiseen Kokkotyö-säätiön rekisteriin. Valmennustoimintaa kuvataan prosesseina, jotka alkavat jo lähettävän tahon toimenpiteistä ja jatkuvat Kokkotyö-säätiöllä. Kokkotyö-säätiön valmennusjakso koostuu valmennuksen aloituksesta, itse osallistumisen vaiheesta sekä päätösvaiheesta ja jatkotoimiin ohjaamisesta. Eri toimintojen prosessikaavioista vastaavat toimintojen yksilövalmentajat, jotka myös päivittävät ne. Yksilövalmennustoimintaan kuuluvat kuntouttava- ja terapiatyötoiminta sekä erilaiset ostopalvelu- että hanketoiminnat. Yksilövalmennustoimintaa johtaa yksilövalmennuspäällikkö, jonka johdolla yksilövalmentajat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja kehittämään yksilövalmennustoimintaa. 3.3 Työosastot Pesula

9 9 / 14 Pesulan asiakkaita ovat Kokkolan suurteollisuus sekä muut seutukunnan yritykset, lisäksi pesulan asiakkaina ovat perusturvan kautta tulevat vanhusasiakkaat. Tuotantotilat sijaitsevat Yrittäjäntie 2. Pesulassa työskentelee sekä palkkatyösuhteisia että valmentautujia. Puutyö Puutyön asiakkaita ovat pääasiassa yritykset, joille valmistetaan mittatilaustyönä erilaisia kalusteita, somistustuotteita ja rakennuspuusepän tuotteita, sekä liikelahjoja. Osastolla valmistetaan myös tuotteita Kokkotyö-säätiön omiin myymälöihin. Tuotantotilat sijaitsevat Yrittäjäntie 2 kiinteistössä. Sannanranta Sannanrannantie 8. terapiahuvila on vuokrattu Kokkolan kaupungilta Kokkotyö-säätiön käyttöön. Huvila, joka on suojelukohde, on rakennettu 1920 luvulla. Huvilan korjauksia toteutetaan kausiluontoisesti mahdollisuuksien mukaan. Huvilan korjaustyötä suorittaa kuntouttavan työtoiminnan ryhmä ns. Rakennusryhmä, jossa on valmennuspaikkoja 5 8 valmentautujalle. Huvilan korjauksesta ja työvalmennuksesta vastaa työvalmennuspäällikkö. Autohuolto Autohuollon toimitilat sijaitsevat Yrittäjäntie 5 7 kiinteistössä. Autohuollon asiakkaita ovat yksityiset ja yritykset, lisäksi säätiön oma kuljetuskalusto huolletaan ja korjataan säännöllisesti Autohuollossa. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, renkaat, akut ym. vanhat autonosat kierrätetään ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Työvalmentaja vastaa osastolla asianmukaisesta kierrätyksestä. Ekocenter Ekocenter kierrätyskeskuksen ja myymälän tilat sijaitsevat Vasarakuja 23:n kiinteistössä, jossa myös myymälä toimii. Ekocenterin toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat kierrätys, kuljetus ja myymälä. Ekocenter toimittaa hyötykäyttöön ja tuotantoon sopivaa kierrätysmateriaalia Kokkotyö-säätiön muille osastoille. Ompelu- ja kädentaidot Osaston asiakkaita ovat yritykset ja yksityiset henkilöt. Alihankintatyöt, korjausompelupalvelut ja alihankintana pesulalle tehtävät työvaatteiden korjaukset ovat osa osaston tuotantoa. Osastolla tehdään lisäksi kokoonpano ja pakkaustöitä. Kierrätysmateriaalista valmistetaan omia tuotteita Kokkotyö-säätiön myymälöihin. Tuotantotilat sijaitsevat Vasarakuja 23 kiinteistössä. Viestintäpaja Osaston toimintatilat sijaitsevat Vasarakuja 23 :n kiinteistössä. Osaston asiakkaita ovat yritykset, yhdistykset ja yksityiset, joille valmistetaan tilauksesta kaiverruskoneella ja teippaamalla erilaisia kylttejä, kilpiä ja mainoksia. Viestintäpaja vastaa myös Kokkotyö-säätiön kuukausipalaset-lehden toimituksesta Metallityö Tuotantotilat sijaitsevat Vasarakuja 23:n kiinteistössä. Metallityön asiakkaita ovat yritykset ja yksityiset, lisäksi osastolla valmistetaan Kokkotyö-säätiön omiin tarpeisiin tarvittaessa erilaisia metallirakenteita. Metalliosaston tiloissa valmistetaan myös kierrätysmateriaalista omia tuotteita Kokkotyö-säätiön myymälöihin. PalveluPaja PalveluPaja tuottaa siivous-, vaatehuolto-, asiointi ja avustuspalveluita, pakkausta ja purkuapua muuton yhteydessä, kiinteistönhoitopalveluita, kuten nurmikonleikkausta ja pihan siivousta ja talviaikaan lumitöitä. Asiakkaita ovat yritykset, yhdistykset ja yksityiset. Kokkolan

10 10 / 14 kaupungille PalveluPaja tuottaa myös vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista avustajapalvelua. PalveluPajan toimisto ja varasto sijaitsevat Vasarakuja 23 kiinteistössä. Mesi-Café Kokkotyö-säätiöllä on pieni kahvila Vasarakuja 23:n kiinteistössä. Se palvelee niin säätiöllä työskenteleviä kuin muitakin asiakkaita. Mesi-Caféssa on tarjolla kahvin, teen ja virvokkeiden lisäksi pikkusuolaisia ja makeita leivonnaisia, jäätelöä ja karamelleja. Päivittäisestä toiminnasta vastaa PalveluPajan työvalmentaja. Kahvilassa noudatetaan elintarvikeviranomaisten hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Veteraanisiivous Kokkotyö-säätiö tuottaa Kokkolan kaupungin kustantamaa kotisiivouspalvelua rintamaveteraaneille. Tätä työtä hoitaa kaksi palkattua työntekijää. Veteraanisiivouksen työvalmennuksesta vastaa PalveluPajan työvalmentaja. Tuotantokoulu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä järjestää perustutkintotavoitteista koulutusta yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa. Koulutus on toisen asteen ammatillista perustutkintokoulutusta ja sen laajuus on maksimissaan 120 opintoviikkoa ja keston noin kolme vuotta. Tästä ammatillisen koulutuksen mallista käytetään nimitystä Tuotantokoulu. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnalle asetetaan myös tuotannolliset tavoitteet, jolloin saadaan aikaan yritysmallinen työ- ja oppimisympäristö. Tuotantokoulussa luokkaopetus on minimoitu ja toimintaperiaatteet ovat samat kuin aidossa työelämässä. Opetus toteutetaan työvaltaisesti. Retro Retro on kierrätyskeskus, jossa toimii eri osastoja. Tavaran vastaanotto, joka toimii Retron aukioloaikoina vastaanottaa, kirjaa ja esilajittelee kaiken vastaanotettavan tavaran. Purkutyöosasto purkaa koneet ja laitteet sekä lajittelee purkutavarat tyypeittäin, jotka toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Mitä ei voida hyödyntää, ne toimitetaan Ekoroskille. Puutyöosasto kunnostaa huonekaluja sekä suunnittelee ja toteuttaa Retroon tulleista puretuista tavaroista tehtyjä tuotteita. Kuljetus hakee tavaroita lähinnä yksityishenkilöiltä sekä Ekoroskille ja kuntiin asennetuista keräyspisteistä. Osasto kuljettaa lisäksi tavaroita asiakkaille korvausta vastaan ja tekee muuttoja lähinnä vanhuksille ja perusturvan asiakkaille. Lisäksi kuljetusyksikkö huolehtii tavaran vastaanottoryhmän kanssa erilaisista veteraanipalveluista ja kotipalvelukäynneistä. Vaatelajittelussa tarkastetaan kaikki tulevat vaatteet; lajitellaan, silitetään tarvittaessa, hinnoitellaan ja asetellaan myymälään. Myymälä huolehtii tavaroiden hinnoitteluista, järjestyksestä ja myynnistä. Siivoustyöosasto huolehtii Retron tilojen yleisestä siisteydestä ja avustaa kotipalvelua. Kotipalvelu myy lähinnä siivous- ja lumenluontipalveluja iäkkäille ihmisille. Toiminnasta vastaa Retro-päällikkö. Hänen lisäkseen Retrossa työskentelee työ- ja yksilövalmentajia sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Pietarsaaren kaupungin ostopalveluna. Retro ja After Eight vetävät yhdessä Etsivän Nuorisotyön projektia, johon Retro on palkannut yhden työntekijän työpariksi After Eghtin työntekijälle. 4 TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Säätiön toimintaperiaatteena on työ- ja yksilövalmennuksen keinoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden elämänlaadun edistäminen säätiön mission, vision ja arvojen mukaisesti.

11 11 / Potilas- ja sosiaaliasiamiestiedot Kokkotyö-säätiöllä käytetään Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluita, joiden potilas ja sosiaaliasiamiehenä toimii erikoissairaanhoitaja. Hänen puhelinaikansa ovat maanantaisin klo 13:00-14:30 sekä torstaisin 13 14:30 numerosta Tapaamisista on sovittava erikseen. Toimintaohjeet ja yhteystiedot löytyvät toimipisteiden ilmoitustauluilta. 4.2 Vakuutukset ja työterveys Kokkotyö-säätiön vakuutukset on asianmukaiset ja lakisääteiset sekä toimintaan liittyvät (esim. vastuuvakuutus). Vakuutukset on keskitetty vakuutuslaitos If:iin. Lakisääteisen työterveyspalvelun hoitaa Työterveyshuolto Työplus. Työterveyteen kuuluvat työsuhteeseen tulevien työhöntulotarkastukset, sairaanhoito ja määräaikaiset tarkastukset viiden vuoden välein. 4.3 Päihdestrategia Kokkotyö-säätiö on päihteetön organisaatio. Kokkotyö-säätiön päihdestrategia antaa selkeät pelisäännöt valmentautujille ja työntekijöille talon käytännöistä päihteiden käytön suhteen ja varmistaa työturvallisuuden. Säätiö haluaa olla kehittämässä omaa päihdeosaamistaan ja henkilökunnan valmiuksia vastata ajassa ja yhteiskunnassa tapahtuviin haasteisiin. Kokkotyö-säätiö haluaa toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi toimintaalueellaan. Kokkotyö-säätiön päihdestrategian on hallitus hyväksynyt 2010 ja sitä päivitetään vuosittain. Päihdestrategia on Kokkotyö-säätiön sähköisessä muodossa henkilökunnan yhteisissä kansioissa. Oman päihdestrategiansa lisäksi Kokkotyö-säätiö on valtakunnallisen Alkoholiohjelman kumppani ja mukana Keski-Pohjanmaan maakunnallisessa päihdestrategiassa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Tupakointi Maailman terveysjärjestö WHO:n sitovan tupakkasopimuksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus suojautua tupakan savulta. Suoja on kaikille sataprosenttinen (100%). Työpaikkojen lakisääteinen savuttomuus tuli Suomessa voimaan vuonna Tavoitteenamme on savuton työpaikka. Kokkotyö-säätiö ohjaa ja tukee kaikkia säätiössä työskenteleviä terveellisiin elämäntapoihin. Tupakointi on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla, eikä esimerkiksi pihalla tai parkkipaikalla kulkiessa. Valmentajat ohjeistavat käytännöistä valmentautujia perehdytyksen yhteydessä. 4.5 Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet Asiakasturvallisuuden toimintaohjeilla halutaan luoda selkeä malli siitä, miten yksilö- ja työvalmentajat toimivat erilaisissa ongelmatilanteissa. Toimintaohjeet käsittelevät muun muassa väkivaltatilanteita, tapaturmia ja epidemioita, päihdeongelmia sekä asiakasprosessien ohjautumista eri vaiheineen. Ohjeissa käytetään esimerkkinä Majakkaryhmän eli Kelan mielenterveyskuntoutujien asiakasprosessin ohjautumista. Toimintaohjeisiin tehdään lisäyksiä ja päivityksiä tarpeen mukaan, jotta ohjeet olisivat ajan tasalla. Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet kuuluvat osaksi Kokkotyö-säätiön perehdyttämismallia uusille valmentajille. Asiakasturvallisuusohjeet ovat henkilökunnan luettavissa sähköisessä muodossa yhteisessä kansiossa Pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys Kokkotyö-säätiölle on laadittu pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys, jotka on tarkoitettu toimimaan Kokkotyö-säätiön toimipisteissä (Yrittäjäntie 2), Kiinteistö Oy Lassie Ab:n (Yrittäjäntie 5-7) ja (Vasarakuja 23) kiinteistöissä sisäisenä työvälineenä turvallisuuteen liittyvien riskien hallinnassa. Pietarsaaren yksikössä, Retrossa (Vaunusepäntie 17) on laadittu oma pelastussuunnitelma sekä turvallisuusselvitys. Toimintaohjeet löytyvät toimipisteiden ilmoitustauluilta.

12 12 / Työturvallisuuskoulutukset Työturvallisuuskoulutuksia Kokkotyö-säätiölle hankitaan tarpeen ja harkinnan mukaan seudun oppilaitoksista. Työturvallisuuskoulutuksia ovat tulityö-, työturvallisuus- ja tietoturvakurssit sekä hygieniapassikoulutus. Ensiapu koulutuksista päätetään tarvittaessa vuosittain tarjousten perusteella. Tavoitteena on, että jokaisella työvalmentajalla on työturvallisuus- ja EA1 kortti Työturvallisuusohjeet Toimintaohjeet uhkatilanteiden varalle Ohjeet löytyvät sähköisessä muodossa Kokkotyö-säätiön Yhteisistä kansioista kohdasta Työsuojelu. Väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen ja rahan käsittely ovat myös tulostettuna myymälässä Kriisitilanteiden käsittely ja työpaikkakiusaaminen Kriisitilanne työyhteisössä Traumaattinen tapahtuma on ihmisen psyykkisen tai fyysiseen olemassaoloon kohdistuva uhka, jota ei kyetä riittävän nopeasti torjumaan. Mikä tahansa yllättävä tapahtuma voi muodostua traumaattiseksi, jos se herättää voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumaattinen tapahtuma voi kohdata yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä (Poijula 1999). Toimintaohje kriisitilanteessa Ota yhteys välittömästi lähimpään esimieheen ja kerro mitä on tapahtunut Margita Lukkarinen Anita Hevosmaa Jukka Lahti Stefan Wicklèn Esimiehet jakavat tehtävät, kuka huolehtii mistäkin tehtävästä Kutsu koolle ryhmä, jota asia koskettaa. Käykää yhdessä läpi tapahtunut ja sopikaa aika jälkipuinnille. Jälkipuinti kutsutaan koolle 1-3 päivän kuluessa tapahtuneesta. Jos tarvitaan pitempiaikaista asian käsittelyä, varataan aika esim. työterveyshuoltoon Työsuojelutoimikunta Kokkotyö-säätiöllä toimii vaaleilla valittu työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat toimitusjohtaja ja työsuojelupäällikkö työnantajan edustajana, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua työntekijöiden edustajana sekä sihteeri. 5 VALMENNUKSEN ARVIOINTI Valmennusta arvioidaan päivittäin työyksiköissä tapahtuvan työn ohella. Arviointi on jatkuvaa ja haasteisiin puututaan välittömästi niiden ilmentyessä. Tarvittaessa kutsutaan kokoon valmentautujan verkoston jäseniä ongelmien ratkaisemiseksi. 5.1 Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (Vat) Vat-järjestelmä on valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä, joka tuottaa ICFtarkennetason arviointitietoa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden eri osaalueille luokitelluista halutuista kuvauskohteista. ICF on kansainvälisesti (WHO) luotu käsitteistö. Vat:ssa tapahtuva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kuvauskohteen

13 13 / 14 arviointi suoritetaan tälle kuvauskohteelle määritellyn ICF-osoittimen avulla. Osoittimelle on luotu arviointiasteikko, jolla ilmaistaan kyseisessä kuvauskohteessa olevaa toimintaa sekä verbaalisesti että numeraalisena arvona. Arvioinnin jälkeen saadaan tietoa valmennuksena aikana tapahtuvista muutoksista ja järjestelmästä voidaan tehdä erilaisia tilasto- ja havaintotaulukoita. Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä auttaa valmentajia ohjaamaan valmennustyönsä valmentautujan tarvitsemiin asioihin. Valmentautujan perustiedot kirjataan VAT:iin mahdollisimman pian ja ensimmäisen itsearvioinnin valmentautuja tekee kahden ensimmäisen viikon aikana. Valmentautujan itsearvioinnin jälkeen yksilö- ja työvalmentaja tekevät omat havainnointinsa ja yhteisessä palautekeskustelussa käydään läpi arvioinnit, minkä perusteella voidaan valmennusta ohjata valmentautujan tarvitsemaan suuntaan. 5.2 Arviointi hanketoiminnassa Hankkeissa arviointia toteutetaan paitsi rahoittajien edellyttämillä tavoilla (esim. ulkoinen arviointi), myös toiminnasta nousseiden tarpeiden pohjalta. Hankkeiden yksilövalmentajat arvioivat tavoitteiden toteutumista yhdessä valmentautujien kanssa ja arviot kirjataan valmennussuunnitelmiin. Valmentautujia haastetaan sitoutumaan oman polkunsa rakentamiseen mm. sillä, että he itse arvioivat tehtyjä suunnitelmia ja niiden onnistumista. Siten toimintaa voidaan suunnata jatkossa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Arviointia toteutetaan myös mm. asiakaspalautteen ja sen analysoinnin kautta, yksilövalmentajien itsenäisesti tai tiimityönä tekemänä toiminnan arviointina sekä valmentautujien ja yhteistyöverkoston suoran palautteen kautta. Näiden lisäksi hankkeissa käytetään VAT:ää. Hankkeissa arviointia tehdään myös yrittäjien kanssa. Koska valtaosa valmentautujista työllistyy yrityksiin eri sopimuksilla, on arviointiin tärkeä saada myös työnantajan näkökulma. Pääosa työnantajien kanssa tehtävästä arvioinnista tapahtuu keskustelujen kautta ja se koskee valmentautujan työssä suoriutumista, ammatillista osaamista, työyhteisön jäsenenä toimimista jne. Lisäksi käytössä on työnantajien palautelomakkeita. 5.3 Hyvinvointikyselyt Hyvinvointikyselyt tehdään vuosittain koko henkilöstölle. Tuloksista tiedotetaan koko henkilöstölle. Hyvinvointikyselyjen tuloksien perusteella voidaan asioita kehittää niin, että henkilöstö kokee työilmapiirin hyväksi ja luotettavaksi. Jokainen henkilöstöön kuuluva tekee jatkuvaa itsearviointia omasta työstään ja työilmapiiristä. Havaitessaan puutteita, hän keskustelee niistä esimiehensä kanssa, minkä jälkeen harkitaan mahdollisia muutoksia ja niiden toteuttamista. 5.4 Tutkintotilaisuudet Kokkotyö-säätiöllä on mahdollista henkilöstön ja opiskelijoiden suorittaa tutkintotilaisuuksia ja näyttöjä. Henkilökunnassa on arvioijakoulutuksen suorittaneita henkilöitä (näyttötutkintomestari, sote-tutkinnon arvioija), jotka voivat ottaa vastaan ja arvioida tutkintoja. Oppisopimuskoulutuksena suoritettava koulutus ja tutkinnot voidaan järjestää Kokkotyösäätiöllä niille aloille, joilla tutkinnon suorittaminen on koulutuksen tavoitteiden mukaisesti mahdollista. Oppisopimuskoulutukseen palkattavasta henkilöstä päätetään johtoryhmässä. 6 TULOKSET Kokkotyö-säätiön valmennustyön tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan kehittämällä jo olemassa olevia toimintoja ja luomalla uusia käytäntöjä hankkeiden kokemusten perusteella.

14 14 / 14 Valtuusto arvioi toimintaa vuosikertomuksen, ostopalveluiden ja muiden hankkeiden raporttien perusteella. 6.1 Raportit Kuukausittain tehdään valmentautujatilanteesta raportit, joista käyvät ilmi työosastoilla eri sopimuksilla olevien valmentautujien määrät sekä ulkopuolella olevien valmentautujien määrät. Vuosittain vastataan Elyn, Opetusministeriön ja Tilastokeskuksen kyselyihin. Hankkeista raportoidaan hankkeiden rahoittajien määräämällä tavalla 2-4 kertaa vuodessa. 6.2 Vuosikertomus Kokkotyö-säätiön johtoryhmä laatii vuosikertomuksen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vuosikertomusta laadittaessa arvioidaan edellistä vuotta ja tavoitteiden toteutumista sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. 6.3 Sosiaalisen yrityksen / yhteisön toiminnan analysointi (Syta) Vuonna 2006 tehtiin laaja analyysi Kokkotyö-säätiön vaikuttavuudesta ja merkityksestä yhteiskunnalle (liite sähköisessä muodossa Yhteisissä kansioissa). Yleiskuva antaa viitteitä siitä kuinka kannattavaa yhteiskunnan näkökulmasta Kokkotyö-säätiön toiminta on ollut. Suunnitelmissa on jatkaa ulkopuolisen tahon tekemää arviointia säännöllisin väliajoin. 7 SEURANTA Tuloksista raportoidaan eri tahoille tarpeiden mukaan ja henkilöstön kanssa toimintaa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Eri toiminnoille (esim. päihdestrategia, poissaolot) luodaan seurantajärjestelmät, joita arvioidaan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Laatukäsikirjaa päivitetään vuosittain laaturyhmän toimesta, jossa on sekä vakituisia että vaihtuvia jäseniä. Vakituisia jäseniä ovat yksilövalmennuspäällikkö, Retron päällikkö ja vaihtuvina jäseninä on yksi yksilövalmentaja ja yksi työvalmentaja. Tässä päivitetyssä Laatukäsikirjassa, työryhmään kuuluivat Retron päällikkö Stefan Wicklén, yksilövalmennuspäällikkö Anita Hevosmaa, yksilövalmentaja Tinna Forsgård ja PalveluPajan työvalmentaja Marita Somero-Sajo.

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 19.10.2016 Maija Schellhammer-Tuominen Tavoitteena tavallinen elämä

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi.

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi. Suomen Optometrian Ammattilaiset ry I YHDISTYS, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. Kaustinen 20.4.2016

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. Kaustinen 20.4.2016 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ Kaustinen 20.4.2016 TOIMINTA Säätiö toiminut vuodesta 2002 Kokkolassa, 2008 Pietarsaaren seutukunnassa (5 kuntaa) ja 2015 Kaustisen seutukunnassa. Säätiö on itsenäinen toimija ja PRH:n

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot