TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013 JA 2014

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2013 JA 2014 Valtuusto

2 Johdanto Työvalmennussäätiönä Kokkotyö-säätiö aktivoi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, mukaan luettuna vajaatyökykyiset ja mielenterveyskuntoutujat. Näille kohderyhmälle pyritään löytämään jatkopolku työpaikan, opiskelupaikan tai muun elämänhallintaa tukevan ratkaisun muodossa, sekä tarjotaan monialaisia ja mielekkäitä työtehtäviä säätiön oman toiminnan puitteissa Kokkolassa ja Pietarsaaren seutukunnassa. Vuoden 2012 toiminta- ja talousarvion laadinta on ollut haasteellista. Työllisyyttä kehittävien ja valmentautujia ohjaavien tahojen viesti on selkeästi kannustanut valmennustoiminnan laajentamiseen. Myös hallitusohjelma kannustaa kehittämään edelleen työllistämistoimintaa. Kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon menot vievät suurimman osan talousarviosta ja se luo paineita karsia niitä menoja jotka eivät ole pakollisia. Kokkotyö-säätiö vastaa omalta osaltaan hallitusohjelman haasteisiin nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi painottamalla edelleen nuorten ohjaamista koulutukseen ja työelämään. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota laadittaessa olettamus on että Kokkotyö-säätiön n. 600 valmentautujasta vuositasolla 50% on alle 29-vuotiaita. Vuonna 2012 yhteistoiminta TE-toimiston ja oppilaitosten kanssa korostuu niin varsinaisessa toiminnassa kuin hanketoiminnassa. TE-toimiston kanssa käynnistyi vuonna 2011 strateginen yhteistyö ja se kehittyy vuonna Kuntien ostopalvelusopimusten ja yhteistyökäytäntöjen selvittäminen on toiminnan kannalta välttämätöntä. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä verohallinnon linjaukset yleishyödyllisestä toiminnasta ja elinkeinotoiminnasta ovat tosiasia ja vaikuttavat säätiön toimintaan ja tulokseen. De minimis säännösten vaikutukset näkyvät palkkatukien merkittävänä pienenemisenä. Taloushallinnon uudelleen organisoiminen toiminnan haasteisiin vastaamiseksi ja tuotannollisen toiminnan kehittäminen liiketoiminnaksi jatkuu tiiviisti vuonna Uusiin toimitiloihin siirtyminen parantaa säätiön toimintakykyä, mahdollistaa liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisen sekä antaa henkilöstölle ja valmentautujille työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edellyttämät toimintatilat. Säätiön omistuksessa olevan kiinteistön kohtalo selvitetään ja tehdään tarvittavat päätökset vuonna Myös Retron osalta haetaan toimiva tilaratkaisu. Neuvottelut muiden seutujen kanssa yhteistyön kehittämiseksi valmennustoiminnan osalta jatkuvat vuonna Sivu 2 / 22

3 Kokkotyö-säätiö toimii tiiviissä yhteistyössä Valtakunnallisen työpaja-yhdistyksen ja muiden työpajojen kanssa toiminnan kehittämiseksi ja yhteisiä arviointimenetelmiä kehittäen. Maahanmuuttajatoimintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kokkotyö-säätiö osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen REVES-verkoston toimintaan ja verkoston uusiin hankkeisiin. ORGANISAATIO Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on uuden organisaation luominen, jotta henkilökunta voi toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti. Johtosääntö, missä tehtävät ja toimivalta on selkeästi määritelty, yksinkertaistaa hallintoa, tehostaa päätöksentekoa ja antaa hyvät puitteet toimia joustavasti ja nopeasti. Toimitusjohtaja nimeää johtoryhmän ja tarvittavan määrän muita työryhmiä, esimerkiksi kehittämisryhmiä. Organisaatio, joka on ollut voimassa johtosäännön hyväksymisen jälkeen kaksi vuotta, on perustunut toimitusjohtajan alaisuudessa toimivaan neljään erilliseen yksikköön: työvalmennus-, yksilövalmennus, Retro- sekä talous- ja hallintoyksikköön. Johtoryhmä ja hallitus ovat arvioineet organisaation toimivuutta eri yhteyksissä vuoden 2011 aikana. Hallitus on todennut, ettei erillisen talous- ja hallintoyksikön toiminnalle enää ole perusteita. Vuonna 2012 on kolme tulosvastuullista yksikköä: yksilövalmennus-, työvalmennusja Retro-yksiköt. Talous- ja hallintoa toteuttaa toimistotiimi toimitusjohtajan alaisuudessa. Vuonna 2012 selvitetään kehittämispäällikön palkkaamista, mikäli Kokkotyösäätiö jatkossa toimii työllisyyshankkeiden hallinnoijana. Valtuuston johdolla käynnistynyt strategiatyö viedään päätökseen keväällä 2012 ja se jalkautetaan niin, että se tulee osaksi jokapäiväistä toimintaa. Työsuojelutoimikunta jatkaa toimintaansa ja yhteistoimintaan liittyvää kehittämistyötä jatketaan. Työhyvinvointiin panostetaan edelleen tulevina vuosina. Henkilöstön koulutusta suunnitellaan järjestelmällisesti tehdyn koulutuskartoituksen pohjalta. Palkkaus- ja arviointijärjestelmä, joka valmistui syksyllä 2011, otetaan käyttöön vuonna Työsuojelutoiminta organisoidaan uudelleen vuonna Henkilöstön työterveyshuollossa palataan 2-tasolle. Vuonna 2012 jatketaan kumppanuuden rakentamista ja syventämistä perustajajärjestöjen, myöhemmin liittyneiden ja mahdollisesti liittyvien organisaatioiden, seutujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään dokumentointiin, raportointiin sekä laadun varmistukseen. Säätiön toimitilojen osalta tehdään strateginen ratkaisu vuonna 2012 ja viedään päätökseen Yrittäjäntie 2 toimitilojen myyminen ulkopuoliselle tai neuvotellaan kaupungin kanssa takaisinlunastuksesta. Osa hallinnon työntekijöistä, yksilövalmentajista ja hankkeista ovat tilapäisissä vuokratiloissa ja Yrittäjäntie 2 kiinteistössä. Niiden osalta tilakysymys ratkaistaan vuoden 2012 aikana. Sivu 3 / 22

4 Retron tilatarve ratkaistaan yhteistyössä vuokranantajan kanssa vuoden 2012 aikana. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA KESKEISET PERIAATTEET Vuonna 2012 jatketaan Kokkotyö-säätiön taloushallinnon kehittämistä tiimipohjaisesti ja niin, että työntekijöillä on selkeät vastuualueet. Tiimin pääasiallisena tehtävänä on tuottaa toimintaa ja taloutta koskevaa tietoa reaaliajassa säätiön operatiiviselle johdolle sekä yksiköiden esimiehille. Talousseurannan ja talouskehitystä kuvaavan ja analysoivan tiedon tuottamisen lisäksi toimistotyötä kehitetään mm. ottamalla käyttöön sähköinen laskujen käsittelyohjelma, työajanseurantajärjestelmä sekä muita ohjelmia, jotka tehostavat toimintaa ja yksinkertaistavat raportointia. Toimistotiimin henkilökunnan osaamista kartoitetaan ja hankitaan koulutusta tarvittaessa. Toimintasuunnitelmassa ja talousarvion laadinnassa on keskitytty vuoteen 2012, mutta kuvataan samalla kehittämistavoitteet ja rahoitustarpeet vuosina 2013 ja Suunnittelussa on lähdetty siitä, että vuosi 2012 on kehittämisen vuosi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Kokkolan kaupunki selvittää mahdollista siirtymistä ostopalvelusopimukseen perustuvasta rahoituksesta kilpailutukseen kuntouttavan työtoiminnan osalta. Terapiatyötoiminnan osalta on jo siirrytty suoriteperusteiseen ostopalveluun. Epätietoisuus kaupungin mahdollisesti säätiölle tulevista kuntouttavan ryhmistä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Kokkotyö-säätiö on esittänyt Kokkolan kaupungille rahoituspohjan muutosta niin, että työvalmennustoimintaan varattaisiin erillinen määräraha, sillä suurin osa valmentautujista tulee työhallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen lähettäminä lyhyille valmennusjaksoille työpajoille eikä niille ole erillistä rahoitusta. Sen lisäksi kaupunki ostaisi kuntouttavan työtoiminnan palvelut ja terapiatyötoiminnan palvelut. Näin jokavuotisesta lisämääräraha-anomuksesta päästäisiin. Tätä taustaa vasten on jo järjestelmällisesti siirrytty määrittelemään säätiön perustehtävää työpajatoiminnaksi, jossa valmennustoimintaa tuottavat ammatillisesti työvalmentajat ja yksilövalmentajat. Työvalmennustoiminnan lisäksi tuotetaan muita palveluja erillissopimuksilla ja -rahoituksilla. Hanketoiminta täydentää ja kehittää säätiön työpajatoimintaa, hankerahoituksella käynnistetään uutta toimintaa sekä laajennetaan yhteistoimintaa ja kehittämistoimintaa seudullisesti ja ylimaakunnallisesti muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusia palvelutuotteita suunnitellaan tarpeen mukaan ja pyritään palvelemaan ostopalvelusopimusasiakkaita mahdollisimman hyvin. Yhteistyö oppilaitosten kanssa kehittyy edelleen vuonna Toimintaa suunniteltaessa on kuultu päärahoittajien toiveita esim. nuorten valmennuksen kehittämiseksi. Seurataan kierrätystoiminnan globaaleja trendejä ja pyritään vastaamaan niihin kehittämällä Ekocenterin ja Retron toimintaa. Kierrätystoimintaa kehitetään suunnitelmallisesti vuonna 2012 niin vastaanoton, Sivu 4 / 22

5 myynnin kuin uusiotuotteiden kehittämisen osalta. Tuotannollisessa toiminnassa keskitytään liiketoiminnan kehittämiseen ja oman tuotanto- ja palvelutoiminnan kautta saatavan tulorahoituksen lisäämiseen sekä Kokkolassa että Pietarsaaressa. Yhteistyötä kehitetään muiden säätiöiden kanssa mm. nettikauppaa käynnistämällä. Säätiö osallistuu myös jatkossa jäsenenä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja Suomen kierrätyskeskustoimintaan ja työvalmennusyhteisöjen yhteiseen valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. Säätiö on liittynyt eurooppalaisen sosiaalitalouden REVES verkostoon ja toimii aktiivisesti verkostossa sekä eurooppalaisissa hankkeissa. Vuonna 2012 pyritään järjestämään hallituksen kokous Kokkolassa Kokkotyösäätiön 10-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä. Kokkotyö-säätiön vision mukaan säätiö "on vuonna 2015 omalla alallaan johtava toimija ja toimintatavoiltaan edelläkävijä Suomessa". Kokkotyö-säätiön henkilökunta on sitoutunut toimimaan niin, että visio toteutuu. Osaava henkilöstö, laadukkaasti tuotettu työ- ja yksilövalmennus, muu palvelutuotanto ja liiketoiminta, joka pohjautuu säätiön arvoihin, ovat tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa. Kokkotyösäätiön toiminnalliset tavoitteet talousarviovuonna 2012 sekä taloussuunnitelmavuosina 2013 ja 2014 Kokkotyö-säätiön toiminta perustuu työ- ja yksilövalmennukseen, jota toteutetaan säätiön omissa tuotanto-osastoilla, yhteistyökumppaneiden toiminnassa sekä yrityksissä. Jokaiselle valmentautujalle laaditaan valmennussuunnitelma, ja valmennusprosessissa toimii sekä työ- että yksilövalmentaja. Moniammatilliset verkostot ja niissä tehtävät arvioinnit ja päätökset vievät valmentautujaa eteenpäin polullaan. Verkostotyö muodostuu keskeiseksi toimintatavaksi asiakaskunnan ollessa erittäin vaativaa, mikä osaltaan vaatii paljon osaamista, paneutumista ja työaikaa valmentajilta. Valmennustyö säätiön omissa tuotannollisissa yksiköissä pyritään toteuttamaan niin, että se toimii välineenä valmennuksessa. Se asettaa haasteita tuotanto-osastoille, joiden toiminta perustuu toimiviin asiakassuhteisiin ja palvelujen tuottamiseen sekä tuotteiden valmistamiseen laadukkaasti ja taloudellisesti. Palveluilla ja tuotteilla kilpaillaan avoimilla markkinoilla jonka vuoksi ne on tuotettava oikeaan aikaan ja oikealla hinnalla ja saatettava asiakkaiden tietoon markkinoimalla. Ostopalvelutoiminnassa keskitytään strategiseen yhteistoimintaan keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa, mm. kunnat ja kaupungit, TE-toimisto, koulutusyhtymä ja KELA. Informaatioteknologia Vuoden aikana kehitetään edelleen käytettävää informaatioteknologiaa. Päätavoitteina ovat tiedonkulun helpottaminen, tiedon varmennus, käytettävien ratkaisujen edelleen kehittäminen, raportoinnin nopeuttaminen ja läpinäkyvyyden li- Sivu 5 / 22

6 sääminen. Kauden aikana luodaan kattava asiakasrekisteri, aloitetaan laatu- / toiminnanohjausjärjestelmän luominen, kehitetään tilastointimenetelmiä ja rakennetaan järjestelmä työajanseurannalle. Kauden aikana toteutetaan myös kattava työnjako hallintojärjestelmien, viestintä-/markkinointijärjestelmien ja toiminnanohjauksen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. TYÖVALMENNUSYKSIKKÖ Nykytila Työvalmennusyksikkö koostuu kahdeksasta tuotanto-osastosta, joita ovat pesula, puutyö, metalliosasto, autohuolto, ompelu- ja kädentaidot, viestintäpaja, Ekocenter ja palvelupaja. Lisäksi puutyöosaston toimintaan on yhdistetty tuotantokoulu, jossa Kokkolan ammattiopiston 8 erityisopiskelijaa suorittaa tutkinnon tuotannonläheisesti opiskelemalla. Kokkolan kaupungin ostopalveluna toimiva kuntouttavan työtoiminnan rakennusryhmä työskentelee Sannanrannan terapiahuvilalla, joka on vuokrattu Kokkolan kaupungilta Kokkotyö-säätiön käyttöön. Rakennus on Museoviraston suojelukohde. Viestintäpajan toimintaan sisältyy kaiverrus- ja mainostyö, sekä säätiön kuukausipalaset lehden toimitus. Ekocenterin kierrätystoimintaan sisältyy lisäksi kuljetus, myymälä ja rakennustarvikekierrätys. Palvelupajan toimintaan sisältyy lisäksi vammaispalvelulakiin perustuva henkilökohtaisen avun palvelu ja veteraanisiivous jota Kokkolan kaupunki ostaa Kokkotyösäätiöltä. Ekocenter myymälän yhteydessä oleva asiakaskahvio Mesi- Cafe on myös osa palvelupajan toimintaa. Työvalmennusyksiköstä vastaa työvalmennuspäällikkö ja tuotanto-osastoilla työvalmennuksesta kahdeksan työvalmentajaa ja yksi nuorten työpajaohjaaja. Tuotanto-osastoilla työskentelee tuotannossa ja palveluissa vakituisessa työsuhteessa seitsemän työntekijää, joista kaksi on osa-aika eläkkeellä. Määräaikaisia työntekijöitä palkkatuella työosastoiden tuotannoissa ja palveluissa työskentelee kolmetoista ja ilman palkkatukea kuusi työntekijää. Siviilipalvelusta suorittaa yksi henkilö. Haasteet Työvalmennuksen haasteena on kehittää tuotantojen ja palveluiden toimintaa, sekä solmia uusia asiakassuhteita ja lisätä tuotannon tuloja. Liiketoiminnan kehittäminen ja tuotannon tulojen lisääminen asettaa myös omat haasteensa valmennustoiminnan ja liiketoiminnan yhteensovittamiselle. Haasteena on myös suunnitella ja valmistaa laadukkaita ajanmukaisia uusio- ja uusia tuotteita myyntiin säätiön omiin myymälöihin. Nettikaupan suunnittelu ja aloittaminen uusio- ja uusien tuotteiden, sekä kierrätystuotteiden osalta yhteistyössä muiden säätiöiden kanssa on myös haasteellinen työ. Sivu 6 / 22

7 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Toiminnan vaikuttavuutta seurataan seuraavilla mittareilla: tuotteiden ja palveluiden myynnin kehitys, valmentautujien määrä, valmentautujien sijoittuminen ja henkilökunnan hyvinvointi. Työvalmennuspäällikkö ja Retro yksikön päällikkö kehittävät liiketoimintaa yhdessä. Suunnitelmavuonna on tavoitteena jo olemassa olevien tuotanto-osastojen liiketoiminnan kehittäminen ja tuotannon tulojen lisääminen prosentilla osastosta riippuen. Kehittämisen painopisteenä on tuotteiden ja palveluiden tuotteistaminen. Nettikaupan suunnittelua jatketaan yhteistyössä muiden vastaavien toimijoiden ja säätiöiden kanssa. Nettikauppa pyritään aloittamaan suunnitelmavuosien aikana. Omien laadukkaiden jo tuotannossa olevien uusio- ja uusien tuotteiden kartoitus ja valmistusprosessien yhdistäminen työosastojen muuhun toimintaan, siten että ekologiset ja laadukkaat uusio- ja uudet tuotteet saadaan jatkuvaluonteiseen tuotantoon ja myyntiin. Tuotteiden kartoituksessa ja tuotekehityksessä käytetään myös ulkopuolisen asiantuntija muotoilijan palveluita. Suunnitelmavuosien 2013 ja 2014 tärkeinä tavoitteina on ylläpitää tuotannon ja palveluiden asiakassuhteita, sekä kehittää niitä edelleen. Monipuolistuva tuotanto ja palvelut mahdollistavat uusien asiakassuhteiden luomisen ja lisäävät tärkeitä valmennuspaikkoja valmentautujille. Omien ekologisten ja laadukkaiden tuotteiden kehittäminen ja trendi seuranta, jotta tuotannon omat uusio- ja uudet tuotteet ovat ajanmukaisia ja kilpailukykyisiä. Kehittämistoimet Pesulan palveluiden monipuolistumisen myötä on tarve vakinaistaa yksi työntekijä hoitamaan pesulan nimikointi brodeerauspistettä ja laskutuslähetteiden kirjaamista, koska työ vaatii pitkän perehtymisajan ja ammattiosaamisen. Lisäksi pesukoneilla työskentelevän osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän eläkkeelle jäämisen jälkeen on tarve palkata vakituinen työntekijä pyykinpesu pisteeseen. Pesulan toimintaan ja Yrittäjäntie 2. kiinteistöön asennetaan vedenpehmennin, jolla voidaan vaikuttaa veden kovuuteen, joka taas vastaavasti vaikuttaa koneiden ja laitteiden huoltokustannuksiin, koska kalkkikertymät vähenevät. Lisäksi vedenpehmennin vaikuttaa pesuaineiden kulutuksen pienenemiseen. Pesulan toinen pakettiauto vaihdetaan uudempaan, jotta kuljetuskalusto pysyy varmatoimisena ja ajanmukaisena. Puutyöosastolla tuotantokoulu jatkuu yhteistyössä Kokkolan Ammattiopiston kanssa. Jatkossa neljälle tuotantokoululaisille on tarjolla osastolla monipuolisia ja tuotannonläheistä oppimista tukevia työtehtäviä. Tuotantokoulun opiskelijoita on myös muilla työosastoilla suorittamassa tuotannonläheistä tutkintoa. Kokkolan ammattiopisto ohjaa säätiön eri työosastoille maksimissaan yhteensä kahdeksan tuotantokouluun tulevaa opiskelijaa. Sivu 7 / 22

8 Metalliosaston toiminta aloitetaan uudestaan uusissa tiloissa Vasarakujalla. Metalliosastolla valmistetaan uusio- ja uusia metallituotteita, sekä takorauta tuotteita tilaustöinä. Lisäksi tuotteita myydään säätiön omissa myymälöissä. Metalliosaston käynnistäminen vaatii investoida koneita ja laitteita, mm nauhahiomakone, sekä takotöihin tarvittavia työkaluja ja ahjo. Metalliosaston tiloihin on lisäksi tarkoitus investoida keramiikan polttouuni ja keramiikkatöiden valmistamiseen tarvittavat muut työkalut ja laitteet. Keramiikkatöiden aloittaminen on osa omien laadukkaiden tuotteiden valmistamista ja tukee myös monipuolista työtarjontaa valmentautujille ja on osa nuorten työpajatoimintaa. Autohuollon työvalmentajan siirtyessä eläkkeelle toimintaa ja valmennustyötä jatkamaan perehdytetään uusi autotekniikan osaaja ja tuntija. Autohuoltoon palkataan myös palkkatuella määräaikainen työntekijä uuden työvalmentajan apulaiseksi. Autohuollon tuotantoon palkatun työntekijän kohdalla myös oppisopimuskoulutus on tarkoitus aloittaa suunnitelmavuonna Autohuollon toiminta jatkuu Yrittäjäntie osoitteessa. Ompelu ja kädentaidot osastolle palkataan palkkatukinen määräaikainen työntekijä tuuraamaan vakinaisten lomia. Pesulan asiakkaiden työvaatteiden korjausompelupalvelu tehdään ompelu- ja kädentaidot osastolla. Uusio- ja uusien omien laadukkaiden myyntituotteiden tuotekehitys ja valmistaminen jatkuu edelleen. Yritysyhteistyötä kehitetään paikallisten yritysten kanssa hakien uusia monipuolisia, pakkaus, kokoonpano ja ompelu töitä. Viestintäpajan uutta kehitettävää toimintaa ja tuotantoa on graafinen suunnittelu. Suunnittelun tuotteita on mm. esitteet, katalogit, käyntikortit, julisteet, lehtimainokset, CD/DVD kannet, kirjeet, lomakkeet, logot ja flyerit. Pienemmät tuotteet tulostetaan työosastolla ja sinne hankitaan tarvittavat tulostimet. Isommat työt tehdään painoalan yhteistyöyrityksissä. Netti (ja av-media) on myös uutta toimintaa, jota tehdään sen mukaan, mitä osastolla on osaajia eli tehdään tilaustyönä mahdollisuuksien mukaan. Osastolla valmistetaan lisäksi säätiön omia markkinointimateriaaleja ja painotuotteita. Viestintäpajan laajennettu toiminta tarjoaa mielenkiintoista ja monipuolista työtä osaston työntekijöille ja valmentautujille. Ekocenterin toimintaa kehitetään kokonaisuudessaan. Kehittämistyön tärkeimpiä alueita on rakennustarvikekierrätyksen materiaalitarjonnan monipuolistaminen ja rakennustarvike myymälän rakentaminen sellaiseksi, jotta materiaali- ja tuotetarjonta on monipuolista ja ekologisesti käyttökelpoista. Yhteistyötä paikallisten rakennusliikkeiden kanssa kehitetään, jotta rakennusmateriaalia saadaan enempi kierrätettäväksi. Myös yhteistyötä Ab Ekorosk Oy:n kanssa kehitetään, jotta käyttökelpoinen materiaali ja tavara saadaan yhteistyön merkeissä paremmin kierrätettäväksi. Rakennusryhmä korjaa ja kunnostaa Sannanrannan terapiahuvilaa yhteistyössä Kokkolan Kaupungin kanssa, siten että kaupunki maksaa rakennusmateriaalit ja tarvikkeet. Kokkotyö-säätiö vastaa laadukkaan työn tekemisestä. Työmaa tarjoaa mielenkiintoisen ja haastavan työn kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä työskentelevälle kahdeksalle valmentautujalle ja yhdelle palkkatyön tekijälle. Sivu 8 / 22

9 Palvelupajan toimintaa kehitetään investoimalla kuomullinen peräkärry ja Vasarakuja 23 kiinteistöön lattian yhdistelmäpesukone. Vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilökohtaisen avun palvelun ostopalvelu lisääntyy suunnitelmavuonna noin 20 prosenttia. Palvelupajan toiminnasta eriytetään omaksi toiminnaksi ja kustannuspaikaksi kahvila Mesi-Cafe. Kyseisellä toimenpiteellä kahvilan tulosseuranta saadaan oikealle tasolle. Kahvilan työvalmentajana toimii Palvelupajan työvalmentaja. Sotaveteraanien kotisiivous palvelu mukautetaan luonnollisesti vähenevän kysynnän mukaiseksi. Kysyntä vähenee suunnitelmavuonna 2012 noin 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Veteraanisiivoojat osallistuvat myös Palvelupajan asiakastöihin, jotta sovitut työtunnit täyttyvät. Investointitarve Pesulan pakettiauto Pesulan vedenpehmennin Viestintäpajan tulostimet Palvelupajan kuomullinen peräkärry Palvelupajan yhdistelmäpesukone Metalliosaston käynnistämiseen liittyvät työkalut ja laitteet RETRO-YKSIKKÖ Nykytila Pietarsaaren seudun Retro yksikön toiminta käsittää sekä työ- että yksilövalmennustoiminnan ja Retro-avustus hankkeella tehtävän työ- ja yksilövalmentajamallin juurruttamisen Pietarsaaren seutukuntaan. Palvelut myydään kunnille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Valmennustoiminta käsittää kunnille, Kelalle, työhallinnolle ym. myytävät valmennukselliset ja kuntouttavat palvelut. Retron henkilökunta koostuu päällikön lisäksi Retro-avustus hankkeen yksilövalmentajasta ja työvalmentajasta, yhdestä nuorten etsivästä, yhdestä kokopäiväisestä työnohjaajasta tavaran vastaanotossa, yhdestä kuntouttavasta ohjaajasta (kuntien ostopalvelu) ja Retron omasta yksilövalmentajasta. Tämän lisäksi seitsemän kokopäiväistä henkilöä on työllistetty palkkatuella. Työvalmennus Työvalmennuksen toiminta koostuu kuljetuksista, kierrätystuotteiden vastaanotosta, kunnostuksesta ja myynnistä Retro myymälässä, alihankintatöistä sekä työpalveluista. Kuljetuksen käytössä on kaksi autoa. Kuljetustoimintaan kuuluu tavaroiden haku ja vienti kierrätys-keskukseen/myymälään. Tavaroiden haku tapahtuu kunnissa sijait- Sivu 9 / 22

10 sevilta keräyspisteiltä, yhteistyökumppani Ekoroskilta tai lahjoittavilta yksityishenkilöiltä/yrityksiltä. Tavaroiden vienti on asiakkaille myytyjen tavaroiden toimitusta, kuten myös ei myytäväksi kelpaavien tuotteiden vientiä Ekoroskille. Kuljetustoimintaan kuuluu myös, tavaroiden siirtoa kahden, ei säätiön kuuluvan, kohteen välillä. Kuljetus hoitaa ostopalveluihin kuuluvan sotaveteraaneille suoritettavan nurmikonleikkuun ja lumenluonnin, kuten myös Dagens Tidning-lehdelle tehtävän lehtien haun ja jakelun eri pisteisiin. Kierrätystoimintaan kuuluu Retron toimitiloissa tapahtuva tavaran vastaanotto sekä vastaanotetun tavaran kunnostus, arviointi ja hinnoittelu. Vastaanotettu tavara voidaan myös purkaa tai hylätä ja toimittaa Ekoroskille. Toiminnan tukityönä purun lisäksi ovat puutyöosasto, joka kunnostaa tai tekee uusiotuotteita, ja atk/sähköosasto, joka testaa kaikkia elektronisia laitteita tietokoneista pesukoneisiin. Vaatehuolto tarkastaa kaikki Retroon tulevat vaatteet, hinnoittelee ja asettaa ne esille myymälään. Vaatehuolto vastaa myös Retron sisäisestä siivouksesta, kuten myös ostopalveluihin kuuluvasta sotaveteraanien kotipalvelusta. Vaatehuollon piiriin kuuluu myös Retron kahvilan hankinnat. Myymälä vastaa kaikesta myyntityöstä ja kaikista asiakaskontakteista. Myymälässä otetaan myös vastaan ostopalvelusten tilaukset. Alihankintatyö suoritetaan kuljetuksen ja tukitoimintojen yhteistyönä. Yksilövalmennus Yksilövalmennuksessa tuetaan yksilön toimintakykyä ja arjen hallintaa. Yksilövalmentajan palveluja tarjotaan sekä nuorille että aikuisille. Yksilövalmentaja tukee valmentautujaa aktiivisesti asettamaan omia tavoitteita ja tekemään päätöksiä sekä valintoja omien suunnitelmiensa ja ratkaisujensa toteutumiseksi. Yksilöohjauksella vahvistetaan valmentautujan kuntoutumista työelämään, työssä suoriutumisen toimintakykyä, arjenhallintaa ja hakeutumista työhön ja/tai koulutukseen. Yksilöohjausta annetaan jokaiselle valmentautujalle työvalmennuksen aikana ja/tai henkilökohtaisissa tapaamisissa valmentautujan tarpeiden mukaan. Ostopalvelut Kotipalvelu sotaveteraaneille Kuntien ostamaa kotipalvelua sotaveteraaneille hoidetaan kuljetuksen ja vaatehuollon/kotipalvelun yhteistyönä. Kuljetus hoitaa nurmikoiden leikkaamisen ja lumen luonnin. Vaatehuolto/kotipalvelu hoitaa siivoamisen ja ikkunoiden pesun, y.m. Terapiatyötoiminta Retro tarjoaa terapiatyötoiminnan paikan kolmelle henkilölle vuosittain palveluna kunnille. Terapiatyötoiminnassa olevat saavat sisältöä päiviinsä ja ovat osa työyhteisöä. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Sivu 10 / 22

11 Retro tuottaa kunnille kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan palvelun. Toimintaan kuuluu toiminnan käytännön järjestämisen ja kehittämisen ohella myös valmentautujien työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen sekä elämänhallinnan parantaminen. Kuntouttava ohjaaja toimii läheisessä yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalitoimiston ja Retron yksilövalmentajan kanssa. Kuntouttava työtoiminta tapahtuu ensisijaisesti Pietarsaaren kaupungin eri yksiköissä ja edelleen ohjattuna yrityksissä. Haasteet Suuri haaste on valmentautujamäärän kasvaminen vuoden 2012 aikana. Toiminnan kasvaminen asettaa vaatimuksia toiminnan uudelleen organisoimiselle ja järkeistämiselle. Kierrätystoiminta kysyy paljon varastotilaa, jota ei ole. Tästä johtuen muu toiminta, eritoten alihankinta, tuotanto ja myymälä ovat haasteiden edessä. Eri syistä on ollut ajoittain haasteellista saada valmentautujia ohjautumaan Retroon. Kotipalvelu on kärsinyt, ja tästä on seurannut asiakkaille liian pitkiä odotusaikoja ja jopa työtilausten peruuntumisia. Kauden aikana seurataan tarkasti ja harkitaan toiminnan jakamista kahteen: 1) kierrätys, kuljetus ja myymälä olisivat pääosin kuntouttavaa työtoimintaa ja 2) kotipalvelu, kuntapalvelu ja alihankinta olisivat työelämävalmennusta, työharjoittelua ja palkkatuella työllistettyä työtä. Haasteeksi nousee myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrän lisääntyminen, kuten myös kaikkien valmentautujien määrän kasvaminen 33 %:lla nykyisestä. Varsinkin sosiaali- ja muut toimitilat käyvät pieniksi näin suurelle joukolle. Ainoa mahdollisuus on talon ulkopuolella tarjottavien palvelujen vahva kehittäminen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Toiminnan vaikuttavuutta seurataan seuraavilla mittareilla: tuotteiden ja palveluiden myynnin kehitys, valmentautujien määrä, valmentautujien sijoittuminen ja henkilökunnan hyvinvointi. Ensisijaisena tavoitteena on toiminnan järkeistäminen. Varastotilanne ratkaistaan, jotta olemassa olevat tilat tulevat alihankinnan, tuotannon ja myymälän käyttöön. Nykyinen tilapäinen ratkaisu vuokrakonteilla ei ole kustannustehokas ja lopetetaan. Seuraavana tavoitteena on vakiinnuttaa valmentautujien määrää 60+ henkilöön kuukaudessa. Yhä useampi näistä valmentautujista sijoitetaan yrityksiin tai alihankintatyöhön Retrossa. Myynnillisenä tavoitteena on kasvattaa tuotteiden ja palvelujen myyntiä jälleen 10 %:lla vuosittain. Suunnittelukauden aikana kotipalvelulle ja kuljetukselle rakennetaan oma tilausjärjestelmä, joka siirretään pois myymälästä. Vuosien tavoitteena on nuorten työpajatoiminnan kehittäminen, mahdollisesti After Eight:in kanssa, ja valmennuspaikkojen suhteuttaminen alueen tarpeisiin. Toimenpiteiden kohdentaminen oikeaan kohderyhmään, joka työhallinnon mukaan tällä hetkellä on pitkäaikaistyöttömät yli 50-vuotiaat miehet on erityisenä tavoitteena tulevina vuosina. Toimenpiteet suunnitellaan valmentautujien osaamistason mukaisesti ja heidät pyritään aktivoimaan hakemaan töitä säätiön ulkopuo- Sivu 11 / 22

12 lelta. Kehittämistoimet Liiketoimintaa kehitetään ja erityisesti rakennustarvikkeiden kierrätystä kasvatetaan nykyisestä 16 %. Alihankintatöitä ja yhteistyötä alueen yritysten kanssa lisätään. Kehittämistoimintaa tehdään yhdessä säätiön muiden yksiköiden kanssa. Yhteistyö Pietarsaaren seutukunnan kuntien kanssa kehitetään edelleen jotta parhaimmalla mahdollisella tavalla voidaan vastata kuntien eri tarpeisiin. Myynnin kasvattamisen edellytyksenä on tuotteiden ja palveluiden tuotteistaminen, johon olennaisena osana kuuluu tilaus-toimitus prosessin kehittäminen, omien tuotteiden kehittäminen, kuten myös tilausjärjestelmän kehittäminen. Retropäällikön ja Kokkotyö-säätiön työvalmennuspäällikön yhteisenä kehittämisalueena on työvalmennustoiminnan kehittämisen lisäksi myös liiketoiminnan kehittäminen. Yhteistyössä Ekoroskin kanssa kehitetään kierrätystoimintaa, jotta yhä enemmän tavaroita kierrätettäisiin ja hävikki pienenisi. Selvitetään mahdollisuus yhteistoiminnasta tavaran purussa. Kotipalvelun erityisenä kehittämisen kohteena on palveluiden lisääminen ja tehokkaampi myynti, eritoten kunnille ja yksityisille. Yhdessä Pietarsaaren kaupungin kanssa aloitetaan päihdeongelmaisten päiväkeskuksen restaurointityöt Taljasepänkadulla. Myös vammaispalvelulakiin perustuva henkilökohtainen apu tuotteistetaan kunnille. Kunnille suunnitellaan ympäristöpalvelua. Kotipalvelutoimintaa kehitetään voimakkaasti. Se ulotetaan sotaveteraanien lisäksi myös ikäihmisille jotka asuvat kotona. Retroon perustetaan toinen ryhmä, ja tämän lisäksi valmistellaan kolmas. Lumen luonti ja nurmikon leikkaus eriytetään omaksi toiminnaksi, ehkä myös ikkunoiden pesu. Alihankintatoimintaa kehitetään myös voimakkaasti. Retrossa valmistellaan viiden henkilön työpisteet alihankintatoiminnalle. Etsivän työparitoiminnan tavoitteena Pietarsaaren seudulla on edelleen 1) järjestää ryhmätoimintaa maahanmuuttajanuorille yhteistyössä Pietarsaaren kaupungin nuorisotoimiston ja Etelänummen koulun kanssa, 2) ylläpitää ja edelleen rakentaa yhteistyöverkostoa, 3) osallistua erilaisiin nuorille järjestettäviin tapahtumiin toimintaalueella, 4) kehittää yksilöohjausta nuorilta saadun palautteen mukaan, 5) luoda toimiva alueellinen toimintamalli ja 6) saada näkyvyyttä toiminnalle. Yhteistyö After Eight:in kanssa jatkuu ja tiivistyy. Kauden aikana jatketaan Pilottiprojektia Etelänummen koulun kanssa, jossa erityisluokkalaiset jokainen vuorollaan neljän viikon ajan käyvät After Eight:ssä ja Retrossa kerran viikossa. Koneita ja laitteita joudutaan uusimaan, koska ne alkavat olla elinkaarensa päässä. Pienkalustoon kuuluvia puuntyöstökoneita hankitaan omien myynti- ja tilaustuotteiden valmistamiseen. Varastotilan kasvattamiselle varataan varoja, joko ostamista tai vuokraamista varten. YKSILÖVALMENNUSYKSIKKÖ Sivu 12 / 22

13 Nykytila Yksilövalmennus on työvalmennukseen olennaisena osana liittyvää kokonaisuuden tukemista. Jokainen Kokkotyö-säätiölle tuleva valmentautuja saa sekä työ- että yksilövalmentajan. Yksilövalmennus on yksilöohjausta, jossa keskustellaan, selvitellään asioita, tuetaan arjenhallintaa, arvioidaan valmentautujan tilannetta, seurataan valmentautujan edistymistä, tehdään valmennus- ja jatkosuunnitelmia, tehdään verkosto- ja yritysyhteistyötä sekä järjestetään ryhmävalmennusta. Yksilövalmennusyksikköön kuuluvat kuntouttava- ja terapiatyötoiminta, Kelan ostopalvelut, Työhallinnon ostopalvelut (Luotsit, Työvalmennusohjelma ja Työelämävalmiuksien kartoittaminen), henkilökohtainen valmentajapalvelu (Vapa) ja Tuunauspaja. Välillisesti yksilövalmennukseen kuuluvat myös Nuorten Työpaja, Etsivä nuorisotyö, Retron yksilövalmennus, Tuotantokoulun yksilövalmennus ja hankkeiden yksilövalmennustoiminta. Yksilövalmennusyksikön toimintaa johtaa yksilövalmennuspäällikkö. Yksilövalmennuksessa on 14 yksilövalmentajaa (yksi Retrossa), joista kolme on vakinaisessa työsuhteessa. Retron yksilö- valmennus Työvalmennus- ohjelma Kuntouttava työtoiminta Tuunauspaja Terapeuttinen työtoiminta Nuorten työpa- jatoiminta YKSILÖVAL- MENNUS Henkilökoh- tainen valmen- tajapalvelu (Vapa) Etsivä nuoriso- työ:kokkola ja Pietarsaari Työelämäval- miuksien kar- toittaminen Kelan työhön- valmennus Luotsit: Työ- elämäluotsi, Palkkatukiluot- si, Koulutus- luotsi Haasteet Sivu 13 / 22

14 Tuotantotoiminnan kasvun myötä yksilövalmennuksen haasteena on tiettyjä taitoja omaavien valmentautujien ohjaaminen työosastoille oikea-aikaisesti. Yksilövalmennuksen näkökulmasta voidaan nähdä myös ohjautuvien valmentautujien työkyvyn, taitojen, osaamisen ja jaksamisen olevan jatkuvasti heikkenemässä ja näin ollen ohjaaminen tulee koko ajan haastavammaksi. Nuorten, alle 29-vuotiaiden, työttömyyden pysyminen hyvin korkealla tasolla asettaa haasteita myös Kokkotyö-säätiön valmennukseen. Kokkotyö-säätiön valmentautujista 50% on alle 29-vuotiaita, joten jokaiselle säätiölle ohjautuvalle nuorelle tarjotaan valmennuspaikka. Rahoitusten vuosittainen hakeminen on jatkuvaa, ja samalla se aiheuttaa paineita loppuvuodesta rahoitushakemusten tekemisessä ja päätösten odottelussa. Rahoituspäätösten tullessa vasta maalis-huhtikuussa joudutaan yksilövalmentajien työsuhteita jatkamaan ilman rahoituspäätöksiä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Yksilövalmennustoiminnan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen on jatkuvaa. Palvelutuotteita markkinoidaan yhä laajemmalle maantieteelliselle alueelle sekä uusille aloille. Toiminnan vaikuttavuutta mitataan valmentautujien määrällä, valmennusjakson jälkeisellä sijoittumisella, asiakaspalautteella ja henkilökunnan hyvinvointia seuraamalla. Vuosina jatketaan työn tulosten arviointimenetelmien (mm. VAT), tilastointien, raportointien, dokumentointien ja muiden toiminnan vaikuttavuuden mittareiden kehittämistä. Laatukäsikirjaa, päihdestrategiaa ja asiakasturvallisuusohjeiden päivittämistä tehdään vuosittain. Laatujärjestelmän työstäminen aloitetaan työryhmätyönä kartoittamalla eri laatujärjestelmiä joista valitaan Kokkotyö-säätiölle sopivin vaihtoehto. Laatujärjestelmän tekemiseen hankitaan ulkopuolista rahoitusta. Valmentautujiin kohdistuvaa valmennusta laajennetaan ryhmävalmennustoiminnalla tarjoamalla heille erilaisia koulutuksia esim. kansalaistaidot, työelämän pelisäännöt, sosiaaliset taidot, hyvät tavat, opiskelutaidot ja työnhakutaidot. Valmentautujien sijoittumista Kokkotyö-säätiön valmennusjakson jälkeen ulkopuolisiin yrityksiin tuetaan hyvällä ja aktiivisella yritysyhteistyöllä. Hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä jatketaan yhteistyössä työvalmennuksen kanssa mm. perehdyttämiskäytäntöjä. Yksilövalmennustiimin toimintaa kehitetään ja siitä luodaan yksilövalmennukseen liittyvien käytäntöjen foorumi, missä voidaan tehdä itsenäisiä yksilövalmennukseen liittyviä päätöksiä. Kuntouttava työtoiminta Talousarviovuonna 2012 kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarjotaan 50 kokkolalaiselle henkilölle eri työosastoilla. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville valmentautujille pyritään löytämään joko työ-, työharjoittelu- tai työkokeilupaikka Kokkotyö-säätiön ulkopuolelta. Jatkosuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi siirtyminen eteenpäin pyritään turvaamaan valmennusjakson aloittamisesta enintään kahdessa vuodessa. Valmentautujia tuetaan itsenäiseen aktiiviseen työnhakuun ja Sivu 14 / 22

15 autetaan prosessissa mahdollisuuksien mukaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville valmentautujille järjestetään virkistys- ja ryhmäpäiviä. Kokkolan kaupunki selvittää kuntouttavan työtoiminnan siirtymistä kilpailutettuun toimintaan. Taloussuunnitelmavuosina kuntouttavan työtoiminnan määrät ja resurssit säilyvät vuoden 2012 tasolla. Tuunauspaja Tuunauspajan toimintaa jatkuu ja sitä kehitetään edelleen vastaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten valmennusyksikkönä. Yhteistyötä kehitetään edelleen psykiatrisen poliklinikan ja psykiatrian osastojen ja Kokkotyösäätiön välillä. Valmennuspaikkoja Tuunauspajalla on 8-10 valmentautujalle. Näistä puolet ovat valmentautujia, joiden vaihtoehtoinen sijoituspaikka on erikoissairaanhoidon palvelun piirissä. Tuunauspajan päivähinta on 36 ja vastaavasti kunta maksaa 375 /hoitovuorokaudesta psykiatrisella osastolla. Tuunasupajan vuosibudjetti vastaa siten yhden henkilön 5 kuukauden hoitoa psykiatrisella osastolla. Tuunauspajan toiminnallisena tavoitteena on valmentautujien arjen- ja elämänhallinan ylläpitäminen kädentaidollisten toimintojen avulla. Mentelminä käytetään myös yksilövalmennuksen käytäntöja, kuten ryhmävalmennuksia ja aktivointipäiviä. Tuunauspajalta on mahdollisuus kokeilujaksoihin muille työosastoille. Terapeuttinen työtoiminta Talousarviovuonna 2012 terapeuttisen työtoiminnan paikkoja tarjotaan 25 kokkolalaiselle eläkkeellä/kuntoutustuella olevalle henkilölle. Terapeuttisia työtoiminnan paikkoja on Kokkotyö-säätiön työosastojen lisäksi ulkopuolisissa yrityksissä, joihin yksilövalmentaja pitää säännöllisesti yhteyttä. Vuonna 2011 aloittanut terapeuttisen työtoiminnan työryhmä (kaupungin edustajat, työvoiman palvelukeskuksen edustaja, sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen edustaja ja Kokkotyö-säätiön edustajat) kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Työryhmän esityksestä tehdään Kokkolan kaupungin toimesta viranhaltijapäätökset terapeuttiseen työtoimintaan valituista henkilöistä. Pitkään jatkuneet terapiatyötoiminnan sopimukset pyritään jatkamaan toistaiseksi voimassa-oleviksi. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, Sateenkaari Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus on Kelan ostamaa ammatillista kuntoutusta. Kela on hyväksynyt Kokkotyö-säätiön mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen toteuttajaksi. Sopimus on voimassa asti. Päävastuun toiminnasta kantaa Kelan standardit määrittävä työpari. Työparina toimivat psykiatrinen sairaanhoitaja sekä työelämän asiantuntija. Työhönvalmennuksessa työskentelevä työelämän asiantuntija vaihtuu helmikuussa Erityistyöntekijänä toimii psykologi, jonka palvelut ostetaan ostopalveluna. Vuonna 2012 Kelan standardien mukaisesti ryhmän koko on 12 henkilöä. Kelan standardien mukaisesti vuonna 2012 käytetään kuntoutuksen tavoitteiden laadinnan ja arvioinnin apuvälineenä GAS-menetelmää (Goal Attainment Sca- Sivu 15 / 22

16 ling). Suunnittelukauden 2012 aikana toiminnassa on mukana 12 kuntoutujaa, joka edellyttää kahden henkilön työresurssia. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella ovat jatkuvana tavoitteena. Asiakasmäärät on tavoitteena pitää tasaisena, niin Kokkolan alueelta kuin muualta lähikunnista. Kuntoutustyöryhmä Sanssin kehittäminen ja mahdollisimman tehokas hyödyntäminen yhteistyöverkostona on kuntoutuksessa jatkuvana tavoitteena. Vuonna 2011 voimaan tulleiden standardien mukaista toimintaa jatketaan myös vuosina 2013 ja Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että henkilöstön koulutuspohja on Kelan standardien mukaisella tasolla. Henkilökohtainen valmentajapalvelu, Vapa Henkilökohtainen valmentajapalvelu (Vapa) on Rikosseuraamuslaitoksen päätehtävää tukevaa toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksen työn tavoitteena on uusintarikollisuuden vähentäminen, sekä rikollisuuden aiheuttamien kustannusten vähentäminen ja täytäntöönpanon turvallisuus. Palvelun tarkoituksena on yksilöllisen ohjauksen avulla löytää valmentautujan hyvää arkea helpottavia ratkaisuja ja löytää väylää opiskelu- tai työelämään tutustumiseen. Työ kohdentuu Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaisiin, joilla on suuri rikoksenuusimisriski ja korkea muutosmotivaatio. Palvelu on konkreettista lisätukea asiakkaille. Köyhyysrahalla ostettava palvelu supistuu vuonna 2012 rahoituksen vähyyden vuoksi ja tulee koskemaan ainoastaan rajatusti vankilasta vapautuvia ja koevapauteen tulevia asiakkaita. Suunnitellun Köyhyysrahasta tulevan rahoituksen turvin voidaan Vapa-palvelua järjestää ainoastaan 2-3 valmentautujalle vuoden 2012 aikana. Koevapauteen pääsevien vankien määrä tulee kuitenkin nousemaan vuonna Vuonna 2012 etsitään muita rahoituskanavia, jolloin Vapa voisi jatkaa Kokkotyösäätiön tuottamana ostopalveluna edelleen vuosina Mahdollisen lisärahoituksen turvin toimintaa voisi laajentaa alkamaan jo asiakkaan vankilassaoloaikana, jolloin valmentaja voisi yhdessä valmentautujan kanssa suunnitella vapautumisen jälkeistä elämää. Työelämävalmiuksien kartoittaminen, TVK Työelämävalmiuksien kartoittamisessa tavoitteena on yksilöidyn tiedon saaminen työnhakijan suoriutumisesta työtehtävistä, taidollisesta osaamisesta, mahdollisista työrajoitteista, kehittymis-alueista ja sitoutumishalukkuudesta jatkosuunnitelmiin. Lisäksi voidaan selventää hakijan palvelu-tarvetta. Jakson jälkeen Kokkotyösäätiöllä laaditaan yhteenveto ja yksilöllinen toteuttamissuun-nitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan, työvoiman palvelukeskuksen / te-toimiston ja Kokkotyösäätiön valmentajan kanssa yhteenvetotietoja hyödyntäen. Työelämävalmiuksien kartoittamista jatketaan ostopalveluna ja palvelua tuotetaan edelleen vuosina työhallinnolle. Ostopalvelua tarjotaan vuosittain 20 asiakkaalle 20 päivän jaksoja ja 20 asiakkaalle 40 päivän jaksoja, yhteensä 1200 päivää. Luotsi-palvelut Luotsi palvelu on työhallinnon Kokkotyö-säätiöltä ostamaa palvelua. Luotsi- Sivu 16 / 22

17 palveluilla tuetaan asiakkaan pääsyä takaisin työelämään tai koulutukseen. Se on tarkoitettu TE-toimiston ja työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaille, joiden on vaikea sijoittua, edetä ja pärjätä työmarkkinoilla, mutta kuitenkin niille asiakkaille, joilla on todelliset työllistymisen edellytykset ja mahdollisuudet. Palveluun kuuluvat työelämä-, palkkatuki- ja koulutusluotsipalvelut, sekä tutustumiskäyntejä yrityksiin ja/tai oppilaitoksiin asiakkaiden realististen työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien mukaan. Luotsin palveluihin kuuluu myös ohjausta mahdollisiin testeihin, arviointeihin ja tutkimuksiin. Luotsit tekevät keskenään päivittäistä yhteistyötä asiakkaidensa elämäntilanteen parantamiseksi. Jokaista palvelua toteutetaan 253 valmennuspäivää vuosittain. Yksilöohjauksella varmistetaan, että asiakas saa riittävästi yksilöllistä ohjausta ja tukea. Työelämäluotsi Tavoitteena on auttaa asiakasta sijoittumaan pitkään jatkuneen työttömyyden jälkeen avoimille työmarkkinoille erilaisten työllistämispolkujen avulla. Prosessin aikana selviää myös mahdollinen ammatillisen koulutuksen tarve. Palkkatukiluotsi Palkkatukiluotsipalvelun tavoitteena on ohjata työttömiä palkkatukeen oikeutettuja sekä jo palkkatuella työllistettyjä välityömarkkinoilla olevia asiakkaita löytämään jatkomahdollisuuksia työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on myös varmistaa asiakkaiden ohjauspolkujen jatkuvuus. Koulutusluotsi Tavoitteena on asiakkaan työ- ja koulutusvalmiuksien lisääminen, asiakkaan oman ajattelun kehittyminen suhteessa itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa, sekä vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen vastavuoroisen keskustelun avulla. Lisäksi koulutusluotsauksen tavoitteeksi asetetaan yksilön elämänhallinnan lisääntyminen ja yksilön kouluttautumis- ja opiskeluasenteiden muokkaus positiivisempaan suuntaan. Tavoitteina pidetään myös yksilön lisääntyvää tietoisuutta eri ammateista ja työllistymisen mahdollisuuksista. Yleisellä tasolla olevana tavoitteena pidetään palvelujen ja olemassa olevien rakenteiden ja yhteistyön kartoittamista, jotta hyödynnetään jo olemassa olevaa tietotaitoa ja yhteistyötä. Oppilaitosyhteistyön kartoittaminen ja vahvistaminen voidaan asettaa tavoitteeksi, jotta voidaan entisestään voimistaa esimerkiksi pajatoiminnan ja opiskelun välistä yhteistyötä. Työvalmennusohjelma Preppaus työelämään, TVO Työvalmennusohjelma on työhallinnon Kokkotyö-säätiöltä ostamaa työvoimapoliittista koulutusta. Ohjelmaan tulevat ovat Kokkolan seutukunnan (Kokkola, Kannus) ensisijaisesti alle 29-vuotiaat nuoret työttömät työnhakijat, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa tai eivät ole löytäneet muuta ratkaisua työelämävalmiuksiensa parantamiseen. Preppaus-työelämään työvalmennusohjelma tarjoaa sellaista erityistä tukea osallistujille, mitä ei työvoimapalvelun normaalissa toiminnassa pystytä antamaan. Ohjelmalla edistetään osallistujien työmarkkina-asemaa ja lisätään heidän ammatillisia taitojaan. Toiminta on nuorten tukemista avoimille työmarkkinoille, eri mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen löytämistä sekä tavoitteiden konkreti- Sivu 17 / 22

18 soimista. Ohjelma tarjoaa nuorille yksilöllisen ohjauksen tukemana omien suunnitelmien ja toiveiden konkreettisen harkinnan ja kokeilun ja työ/koulutusesteiden kartoittamisen. Ensisijaiset tavoitteet ovat 1) työllistyminen tai koulutuspaikan löytäminen, 2) selvittää yksilöllisesti ja perusteellisesti osallistujien realistisia työllistymis- ja koulutusvaihtoehtoja, 3) osallistujien sosiaalisten taitojen parantaminen työllistymiseen tai koulutukseen osallistumisen mahdollistamiseksi, 4) palveluohjaus mahdollisiin lääketieteellisiin ja/tai psykologisiin tutkimuksiin tai muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan, 5) työssä suoriutumisen ja toimintakyvyn arvioinnit ja tarpeelliset tutkimukset ja 6) pyritään poistamaan työllistymisen esteitä henkilökohtaisilla valmennussuunnitelmilla. Tavoitteena on, että korkeintaan 35 % koulutuksen suorittaneista on ilman jatkopaikkaa kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisen jälkeen. Vuonna 2012 työvalmennusohjelmaan osallistuu noin 30 asiakasta, yhteensä noin 2000 opiskelijatyöpäivää. Retron yksilövalmennus Pietarsaaren toimipisteen yksilövalmennusta kehitetään samoilla periaatteilla kuin Kokkolassa. Vuonna 2012 luodaan säännöllinen käytäntö yksilövalmennuksen tilanteen seuraamiseksi ja kehittämiseksi yhdessä Retron valmentajahenkilöstön kanssa. Hanketoiminnan yksilövalmennus Hankkeissa olevat yksilövalmentajat ovat osa yksilövalmennustiimiä ja he ovat mukana yksilövalmennuksen kehittämistoiminnassa. Taloudelliset tavoitteet Perustoiminnot pyritään turvaamaan ja valmennuspaikkoja lisäämään Kokkolan kaupungin ja ympäristökuntien rahoituksen lisäämisellä vuosina Yksilövalmennuksen taloudelliset tavoitteet määräytyvät pääsääntöisesti ostopalvelutoiminnoista tulevista tuotoista. Yksilövalmennuksessa budjetoidaan kuntouttavan työtoiminnan, terapeuttisen työtoiminnan, Tuunauspajan, Luotsi-toiminnan, Työvalmennusohjelman, Työelämävalmiuksien kartoittamisen ja Kelan mttyöhönvalmennuksen ostopalvelujen jatkumiseen vuonna Kuntouttavan, terapeuttisen ja Kelan työhönvalmennuksen ostopalvelut jatkuvat myös vuosina 2013 ja Työvalmennusohjelma jatkuu vuoden 2012 loppuun, jonka jälkeen harkitaan ohjelman jatkorahoituksen hakemista tuloksien perusteella. Työhallinnon ostamiin ostopalveluihin (Luotsi-palvelut ja Työelämävalmiuksien kartoittaminen) varmistetaan rahoitus vuosittain. Rikosseuraamuslaitoksen ostamaan henkilökohtaiseen valmentajapalveluun (Vapa) tuleva rahoitus pienenee huomattavasti vuonna Siihen haetaan rahoitusta niiltä osin kuin se on mahdollista, mutta samalla suunnitellaan palvelun jatkuvuutta muulla rahoituksella, täydentämään Rikosseuraamuslaitokselta tulevaa resurssia. Sivu 18 / 22

19 HENKILÖSTÖRESURSSIEN KEHITTÄMINEN VUOSINA Valmennushenkilöstö Kokkotyö-säätiön palveluksessa on n. 70 henkilöä. Näistä yli puolet on määräaikaisia. Tavoitteena on vakinaistaa 2-4 henkilöä vuosittain. Suunnitelmavuonna 2012 selvitetään eri vaihtoehtoja kiertävän valmentajan palkkaamiseksi. Kiertävä valmentaja tuuraa lomia ym. poissaoloja eri työosastoilla ja yksilövalmennuksessa joten ei ole tarvetta sulkea työosastoja pitempien lomien ajaksi. Lisäksi kiertävän valmentajan myötä on mahdollista lisätä valmennuspaikkoja. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2011 laadittua koulutusstrategiaa toteutetaan. Henkilöstön osaamista kartoitetaan ja koulutusta hankitaan tarvittaessa. Työnohjausta järjestetään työssa jaksamisen edistämiseksi joka toinen kuukausi. Kehy/Tyky-päivä järjestetään kerran vuodessa. Työn vaativuutta arvioidaan kehityskeskusteluiden yhteydessä, mikä tullee olemaan palkitsemis-järjestelmän perustana. Työhyvinvointikysely tehdään keväällä 2012 kolmannnen kerran. Tuotantohenkilöstö Tuotannossa toimiva henkilö vakinaistetaan vuoden alusta. Tuotannon määräaikaisessa työsuhteessa palkkatuella työskentelevien määrä lisääntyy kolmella Kokkolassa, autohuoltoon, palvelupajaan ja pesulaan/lomien tuuraaja. HANKETOIMINTA Hanketoiminta on olennainen osa Kokkotyö-säätiön toimintaa ja hankkeiden avulla myös säätiön toimintaa ja palvelutuotantoa pyritään kehittämään. Kokkotyösäätiö sitoutuu uusiin hankkeisiin, mikäli ne toteuttavat säätiön ja yhteistyökumppaneiden tavoitteita luoda uutta ja mielekästä toimintaa kohderyhmille ja tukevat säätiön toimintaa. Lisäksi osallistutaan tarjouskilpailuihin säätiön henkilökunnan osaamisen puitteissa. Nuorten työpaja Kokkotyö-säätiö on saanut valtionavustusta Nuorten työpajatoimintaan vuodesta Nuorten työpajatoiminnan keskeisenä tavoitteena on 1) ehkäistä nuoren syrjäytymistä ja eriarvoisuutta tukemalla hänen sosiaalista kasvuaan ja toimintakyvyn kehittymistä, 2) nuoren aktiivisuuden ja itsenäistymisen tukeminen, 3) osallisuuden lisääminen ja 4) nuorisotyön eri tahojen yhteistyön tiivistäminen. Nuorten työpajatoimintaa toteutetaan osana kunnallista nuorisotyötä tehden saumatonta yhteis- Sivu 19 / 22

20 työtä Kokkotyö-säätiön ja Etsivän nuorisotyön kanssa. Nuorten työpajan asiakkaina arvioidaan vuonna 2012 olevan noin 70 nuorta, joista noin 70 % löytää joko työ-, koulutus-, työharjoittelu-, työelämävalmennus-, työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan. Nuorten kiintiöpaikat säätiön eri työosastoilla mahdollistavat nuorten pääsyn työosastoille ilman odotusta. Jos valmentautujilla ei ole valmiuksia aloittaa suoraan työosastoilla, niin aloitus voi tapahtua työpajatoimintaan linkittyvän suunnitellun starttipajan kautta, johon haetaan lisää valtionavustusta vuosille Starttipaja on vaihtoehto valmentautujille, jotka tarvitsevat vielä ajatusten ja suunnitelmien selkiyttämistä ammatinvalinnan, opintojen ja tulevaisuuden suhteen. Tavoitteena on tarjota palvelua nuorille, jotka jäävät muiden toimijoiden palveluiden ulkopuolelle. Työpajatoimintaa kehitetään kohti kiinteämpää valmennustyötä, niin että valmentautujien yksilöllisiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä paremmin. Valmennustyöstä tulisi suunnitelmallisempaa, paremmin organisoitua. Valmentautujien yksilöllisten tarpeiden tukemiseksi palveluohjauksen avulla pyritään hyödyntämään eri toimijoiden osaamista. Lisäksi pyritään hyvään yhteistyöhön yritysten, julkisen sektorin (kunta) sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään nuorille mielenkiintoisemmaksi kannustamalla myös valmentautujia osallistumaan toiminnan kehittämiseen, tulemaan osalliseksi. Vat- järjestelmää hyödynnetään tehokkaammin (arviointi tietoa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden eri osa-alueille). Kokkotyö-säätiön yksilövalmennus pyrkii vuosina tarjoamaan jokaiselle Kokkotyö-säätiölle ohjautuvalle nuorelle valmennuspaikan vähintään neljäksi kuukaudeksi (työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta). Etsivä nuorisotyö Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu rahoitusta Kokkolan ja Pietarsaaren seudun Etsivään nuorisotyöhön vuodesta 2008 ja Rahoitusta haetaan (Kokkolan kaupunki / After Eight) jatkossakin vuosittain. Nuorisolain muutoksen myötä Etsivä nuorisotyö on osa nuorten palvelu- ja seurantajärjestelmää. Lain mukaan viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus Etsivälle nuorisotyölle alle 25-vuotiaista nuorista, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, ovat keskeyttäneet tai eronneet oppilaitoksesta. Kokkolan osalta Etsivää nuorisotyötä hallinnoi Kokkolan kaupunki, jolla on kolme etsivää työtä tekevää työntekijää. He toimivat tiiviissä yhteistyössä Kokkotyösäätiön etsivää nuorisotyötä tekevän nuorten valmentajan kanssa, joka ohjaa tarvittaessa nuoren työpajoille. Kokkotyö-säätiöllä Etsivässä nuorisotyössä vuosina arvioidaan tavoitettavan vuosittain noin 40 nuorta ja yhteydenottoja olevan noin 80. Pietarsaaren seudulla (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Kruunupyy ja Uusikaarlepyy) Etsivää nuorisotyötä järjestetään yhteistyössä After Eightin ja Kokkotyö-säätiön kanssa (molemmilla yksi etsivä). Nuoria ohjataan tarvittaessa työpajajaksoille yksilöllisesti. Kokkotyö-säätiöllä Pietarsaaressa arvioidaan Etsivässä nuorisotyössä vuosina tavoitettavan vuosittain noin 25 nuorta ja yhteydenottoja olevan Sivu 20 / 22