YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 37/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 372 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 37/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 372 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Haukinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi ja Seinäjoki LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Haukineva sijaitsee Peräseinäjoen keskustan länsipuolella lähellä Parkano Seinäjoki rataa Seinäjoen kaupungissa ja Jalasjärven kunnassa. Haukineva on pääosin tuotannossa oleva alue, jonka hakijan hallussa oleva kokonaispinta ala on noin ha. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella, ja ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Haukinevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuulemisen jälkeen 4.4., 22.7., ja Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue ja sen ympäristö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Vesistön tila ja käyttö Hakija omistaa alueesta 465 ha ja on vuokrannut ha sopimuksilla, joista ensimmäisten voimassaolo päättyy vuonna 2005 ja viimeisten vuonna Lisäksi hakija on tehnyt ojien kaivamis ja kunnossapitosopimuksen kuuden maanomistajan kanssa. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa Haukineva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Tuotantoalueen lähiympäristö on metsä ja suomaata, jonka puuston korkeus on m. Eteläosaan suunniteltu 225 ha:n laajennusalue on ojitettua keidassuota. Hakemuksen mukaan tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Lähin suojelualue on Natura 2000 verkostoon kuuluva Haukilamminneva, joka sijaitsee yli 10 km tuotantoalueesta etelään. Tuotantoalueen lähellä ei ole pohjavesialueita eikä arvokkaita pienvesiä. Yhdellä lähitilalla on käytössä talousvesikaivo. Tuotantoalueen lähiympäristössä on lähinnä maa ja metsätaloutta. Lähin pelto on tuotantoalueen itäpuolella noin 200 metrin päässä ja lounaispuolella noin 100 metrin päässä. Parkano Seinäjoki rata sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella 200 metrin etäisyydellä. Kasvuturvelaitos ja vanha koksitehdas sijaitsevat tuotantoalueen vieressä. Pohjoisessa tuotantoalue rajoittuu Peräseinäjoki Jalasjärvi tiehen. Alueen pohjoispuolella on Valkianevan turvetuotantoalue. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on 8 asuinrakennusta. Haukineva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella pääosin Seinäjoen (42.07) ja osin Jalasjoen (42.04) valuma alueella. Kuivatusvedet johdetaan vesistöön neljää reittiä: Laskuoja 1 (25 ha) Haasoja Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Laskuojat 2 ja 3 (596 ha) Lyöjysluoma Haasoja Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Laskuojat 4, 5, 6 ja 7 (361 ha) Kihniänjoki Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Laskuojat 8 ja 9 (236 ha) Liikaluoma Hirvijoki Hirvijärvi Jalasjoki Kyrönjoki.

3 3 Tuotantoalueelta on 7 km Seinäjokeen Haasojaa pitkin ja 9 km Lyöjysluomaa ja Haasojaa pitkin. Seinäjoen valuma alueesta turvetuotantoalueita on 3 %. Haasojan (42.079) valuma alueen pinta ala on 38,75 km 2, josta 17 % on turvetuotantoalueita. Lyöjysluoman keskivirtaama on 0,1 m 3 /s ja Haasojan 0,3 m 3 /s. Haasojaan johdetaan vesiä myös Valkianevan tuotantoalueelta. Seinäjokeen tulee hajakuormituksen lisäksi kuormitusta Peräseinäjoen jätevedenpuhdistamolta ja turvetuotannosta. Lyhin reitti tuotantoalueelta Kihniänjokeen on noin 1,5 km. Kihniänjoen (42.077) valuma alue on 130 km 2, jonka pinta alasta 6,2 % on turvetuotantoalueita. Kihniänjoen suurimpia kuormittajia ovat maa ja metsätalous sekä turvetuotanto. Kihniänjoen keskivirtaama on 3,1 m 3 /s. Tuotantoalueelta on 5 km Liikaluomaa pitkin Hirvijokeen. Liikaluoman (42.086) valuma alue on 31,92 km 2, jonka pinta alasta 9 % on turvetuotantoaluetta. Liikaluoman keskivirtaama on 0,1 m 3 /s. Hirvijoen valuma alueesta lähes 3 % on turvetuotantoalueita. Kuormitusta tulee hajakuormituksen lisäksi turvetuotannosta. Hirvijoen keskivirtaama on 1,2 m 3 /s. Kyrönjoen latvaosien vesi on laadultaan välttävää tai tyydyttävää. Seinäjoessa, Kihniänjoessa ja Jalasjoessa veden laatu vaihtelee paljon. Vedet ovat reheviä ja ajoittain happamia. Kihniänjoen vesi on humuspitoisempaa ja happamampaa ja fosforipitoisuus on alempi kuin Kyrönjoen vesistöalueella yleensä. Seinäjoen kalastoon kuuluvat ahven, hauki, made ja särki sekä kiiski, kivisimppu ja salakka. Osassa jokea on runsaasti rapua. Kihniänjoen kalasto on samankaltainen kuin Seinäjoen ja siitä on saatu myös rapuja. Jalasjoessa on myös säynettä ja siihen istutettu kuhaa, kirjolohta ja taimenta. Jalasjoen sivupuroissa ja koskialueilla on myös purotaimenta, harjusta ja puronieriää. Kihniänjoessa, Seinäjoessa ja Jalasjoessa kalastetaan lähinnä katiskoilla ja ongella sekä ravustetaan. TURVETUOTANTO Haukinevan ojitukset on tehty vuosina ja turvetuotanto on aloitettu vuonna Tuotantokelpoinen pinta ala on ha, josta tuotantokunnossa on 954 ha. Valmistelussa oleva 264 ha on sarkaojitettu. Haukinevalla tuotetaan pala, jyrsin ja ympäristöturvetta imuvaunuilla ja haku, pala sekä karheensiirtomenetelmällä. Vuosittaiset tuotantomäärät ovat vaihdelleet paljon. Jyrsinpolttoturvetta on nostettu enimmillään m 3 vuodessa. Palaturvetta on tuotettu vain muutamana vuonna m 3. Ympäristöturvetta on tuotettu enimmillään m 3 vuodessa, mutta viime vuosina tuotanto on ollut alle m 3. Tuotannon arvioidaan alueen laajentamisen jäl

4 4 keen olevan keskimäärin m 3 vuodessa. Tuotantopäiviä on vuodessa Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Haukinevalta on vuoden 2000 loppuun mennessä poistettu tuotannosta 62 ha, joka on jätetty tuotannon tukialueeksi. Vuosina arvioidaan poistettavan 173 ha. Poistuma tapahtuu sarka kerrallaan ja niiden alueiden vedet käsitellään kuten tuotantoalueenkin. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen tuotannon loppumista kuivatusvesien jälkihoitosuunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Jälkihoidossa tuotantoalueet siistitään. Vuokra alueet luovutetaan sopivina kokonaisuuksina vuokranantajille. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat ja maankäyttömuotoina tulevat kysymykseen maatalous tai metsitys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Laskeutusaltaita on 33 ja ne on rakennettu 1990 luvulla. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi neljä uutta laskeutusallasta ja 29 virtaamansäätöpatoa. Osassa sarkaojista on rimasäleiköt. Lyöjysluomaan laskevien vesien määrä mitataan mittapadolla. Hankealueen laskuojien alapuolella ei juurikaan ole pintavalutuskentälle annettujen mitoitusarvojen täyttäviä alueita. Kemikalointi tulee alueella niin kalliiksi, että sen toteuttaminen ei taloudellisista syistä ole mahdollista. Laskuojat ja niiden valuma alueet ovat seuraavat: Laskuoja valuma alueen tuotanto purkuvesistö pinta ala ha aluetta ha Haasoja Lyöjysluoma Lyöjysluoma Kihniänjoki Kihniänjoki Kihniänjoki Kihniänjoki Liikaluoma Liikaluoma Laskuojaan 1 johdettavat vedet koko 25 ha:n tuotantoalueelta voidaan pumpata 1,4 ha:n laajuiselle pintavalutuskentälle. Hakijan käsityksen mukaan käsittely ei ole taloudellisesti kannattavaa. Laskuojaan 2 johdettavista vesistä 366 ha:n tuotantoalan vedet hakija esittää pumpattavaksi sulan maan ajan noin 9 ha:n laajuiseen kasvillisuusaltaaseen. Talvella vedet johdettaisiin altaan ohi vesistöön. Jäljelle jäävän 156 ha:n alueen vedet käsiteltäisiin virtaaman

5 5 säädöllä. Tulevaisuudessa käsittelyä voidaan tehostaa ruokohelpikentän tai kenttien avulla. Laskuojaan 3 johdettavien vesien käsittelyyn voidaan tehdä 12 ha:n laajuinen ruokohelpikenttä tuotannosta poistetulle alueelle, jonne vedet voidaan pumpata koko tuotannossa olevalta alueelta. Käytön edellytyksenä on, että hakija saa alueen hallintaansa. Hakijan käsityksen mukaan käsittely ei ole taloudellisesti kannattavaa, vaan virtaaman säätö on paras käyttökelpoinen tehostamismenetelmä. Laskuojaan 4 johdettavat vedet hakija esittää pumpattavaksi sulan maan ajan koko tuotannossa olevalta alueelta 1,9 ha:n laajuiselle pintavalutuskentälle. Käytön edellytyksenä on, että hakija saa alueen hallintaansa. Laskuojaan 5 johdettaville vesille voidaan tehdä 1 ha:n laajuinen pintavalutuskenttä, jonne vedet voidaan pumpata koko tuotannossa olevalta alueelta. Käytön edellytyksenä on, että hakija saa alueen hallintaansa. Hakijan käsityksen mukaan käsittely ei ole taloudellisesti kannattavaa, vaan virtaaman säätö on paras käyttökelpoinen tehostamismenetelmä. Laskuojan 6 alapuolella ei ole pintavalutuskentän mitoitusarvoja täyttäviä ojittamattomia alueita eikä purkukohdan läheisyydessä lähiaikoina tuotannosta poistettavia alueita. Kemikalointi ei ole taloudellisesti kannattavaa, joten virtaaman säätö on paras käyttökelpoinen tehostamismenetelmä. Laskuojaan 7 johdettavat vedet hakija esittää käsiteltäväksi 7,6 ha:n laajuisella ruokohelpikentällä, joka tehdään tuotannosta poistetulle alueelle, jonne vedet voidaan pumpata koko tuotannossa olevalta alueelta. Käytön edellytyksenä on, että hakija saa alueen hallintaansa. Laskuojaan 9 laskevan uuden tuotantoalueen vedet hakija esittää käsiteltäväksi sulan maan ajan 10,9 ha:n maaperäimeytys/pintavalutusalueella. Alue on sarkaojitettu, mutta sen pintaa ei ole muokattu. Alue on vähäpuustoista rämettä. Alueelle voidaan pumpata vedet 112 ha:n alueelta, joka on noin puolet laskuojaan laskevasta tuotantopinta alasta. Loppuosan vedet pumpattaisiin sulan maan ajan 3,6 ha:n laajuiselle pintavalutusalueelle, jonka käyttö edellyttää sen saamista hakijan haltuun. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuudet

6 6 vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Sarkaojia ei puhdistettaisi joka vuosi. Päästöt vesistöön Haukinevalla on mitattu alueelta Lyöjysluomaan lähteviä päästöjä ympärivuotisesti. Kuivatusvesien pitoisuudet ovat olleet keskimääräistä suurempia. Vuosikuormitus on arvioitu vuoden 2000 tulosten perusteella seuraavaksi: Seinäjokeen Hirvijokeen t/a t /a Kokonaisfosfori 0,62 0,03 Kokonaistyppi 13,6 0,54 Kiintoaine Vuosikuormitus on laskettu nettona tuotannossa olleelle pinta alalle huomioimatta esitettyä vesienkäsittelyn tehostamista. Hakemuksessa on arvioitu, että Seinäjokeen johdettavat päästöt pienenevät virtaaman säädön ansiosta, vaikka tuotantoala kasvaa 39 ha. Tuotantoala, jolta vedet johdetaan Hirvijokeen kasvaa 225 ha:lla, mutta kiintoainepäästöjen arvioidaan pienenevän virtaaman säädön käyttöön oton jälkeen. Fosforipäästöjen arvioidaan yli kaksinkertaistuvan ja typpipäästöjen viisinkertaistuvan. Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Hakemuksen mukaan jyrsinturpeen tuotannosta aiheutuva melu ei yleensä ylitä keskiäänitasoa 55 db tuotantokentän ulkopuolella. Haukinevalta turvetta kuljetetaan Peräseinäjoki Jalasjärvi tielle ja siitä edelleen loka huhtikuussa rekkakuormaa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Haukinevalla käytetään polttoöljyä noin 5,5 milj. l, voiteluöljyä l ja vaseliinia 790 kg vuodessa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineitaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella paikassa, josta ne eivät pääse leviämään vahinkotapauksissa vesistöön tai pohjavesiin. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Alueella arvioidaan syntyvän jäteöljyjä l, öljynsuodattimia ja muuta kiinteää öljyistä jätettä 600 kg, akkuromua 180 kg, talousjätettä 18 m 3 ja au

7 7 manpeittomuoveja 30 tonnia vuodessa. Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten on järjestetty keräyspisteet, joista jäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Romurauta myydään välittäjälle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan poltettavaksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Haukinevan tuotannossa olevalla alueella ei ole vaikutusta Haukilamminnevan suojelualueeseen, joka sijaitsee melko kaukana hankealueesta. Yhdessä Linnus Lainesnevan ja Valkianevan kanssa hanke työllistää yhteensä noin 100 henkilötyövuotta. Turveurakointi sivuelinkeinona tukee alueen muiden elinkeinojen kannattavuutta. Tuotanto vilkastuttaa tarvikehankintojen ja oheispalvelujen kautta muutakin elinkeinoelämää alueella. Suo on pääosin jo tuotantoaluetta, joten retkeily ja marjastus ei ole alueella mahdollista. Lähiympäristössä on paljon muita marjastuskohteita. Alueella voidaan metsästää tuotantoajan ulkopuolella. Laskeutusaltaat lisäävät alueen merkitystä vesilinnustuksessa. Hakemuksen mukaan laskuojilla, Lyöjysluomalla ja Haasojalla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä tai niissä kalasteta. Pienimuotoista kalastusta harjoitetaan Kihniänjoessa ja Seinäjoessa, joihin hankealueen ei arvioida aiheuttavan merkittävää lisäkuormaa. Em. joissa turvetuotannon vaikutus tulee näkymään lähinnä kiintoaineen ja humuksen määrän lisääntymisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Kalataloudelle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Hakemuksessa on arvioitu, että Liikaluomalla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä sen vettä käytetä talousvetenä. Kalastusta harjoitetaan vasta Hirvijoessa, jossa tuotannon vaikutukset näkyvät kiintoaineen ja humuksen määrän lisääntymisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Kalataloudelle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotantoaikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pienhiukkasia noin 1 km:n päässä. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokautena etelästä ja lännestä. Pölyä voi myös levitä kasvien pinnalle. Pölyä

8 8 voi levitä lähellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoille, pelloille, radalle ja alueen pohjoisreunassa kulkevalle tielle. Radan ja tuotantoalueen välissä on metsäinen suojavyöhyke. Hakemuksen mukaan asutuksen ja tuotantoalueen välillä on metsää, joka vaimentaa melua. Turvetuotannosta ja kuljetuksista aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja asuinalueilla. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle nimetään palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Haukinevalla on käyttötarkkailu ja jatkuva päästötarkkailu, jossa seurataan laskuojaan 2 laskevien vesien määrää ja laatua. Tarkkailua on tarkoitus jatkaa. Päästöt lasketaan suon oman aseman ominaispäästötietojen perusteella. Vuosiraportti tehdään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä hakijan Länsi Suomen tulosyksikön yhteisraporttina. Vesistötarkkailua tullaan tekemään ympäristökeskuksen edellyttämässä laajuudessa ja kalataloustarkkailua TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut sovitetaan yhteen alueella olevan muun tarkkailun kanssa. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena pöly, melu tai pohjavesitarkkailua. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve Ympäristölupavirasto on pyytänyt Länsi Suomen ympäristökeskukselta lausuntoa siitä, onko Haukinevan valmistelussa olevan alueen osalta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 2 luvun mukainen arviointimenettely tarpeen. Ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan lausunnossa katsonut, että valmisteltavan alueen osalta tulee soveltaa arviointimenettelyä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijaa toimittamaan valmisteltavana olevan alueen (225 ha) osalta edellä mainitun lain 11 :n mukaisen arviointiselostuksen.

9 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven, Ilmajoen ja Peräseinäjoen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Jalasjärven ja Peräseinäjoen kunnalta. Lisäksi asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomat lehdessä. Ratahallintokeskukselta on pyydetty lausunto ) Länsi Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, ettei ympäristökeskus ota kantaa Haukinevan hakemukseen ennen kuin ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut. 2) Pohjanmaan TE keskus on todennut, että tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen kala ja raputaloudellista tilaa on vähätelty. Alapuoliseen vesistöön kohdistuva tuotannonajan kuormitus on huomattava ja luvan myöntämisen edellytyksenä on vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen huomattavasti nykyisestä. Hankkeen aiheuttamaa kala ja raputaloushaittaa ei voida kokonaan estää tehostetulla vesiensuojelullakaan. Luvan saajan on maksettava euroa kalatalousmaksua käytettäväksi kala ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueilla. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty kuormituksen suuruutta sekä hoitotoimien kustannuksia suhteutettuna purkuvesistöjen kala ja raputaloudelliseen arvoon. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupaehdot on tarkistettava. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta on todennut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa nykyisestä. Tuotantoalueen alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Haukinevan uuden alueen vedet tulevat Liikaluomaan ja edelleen Hirvijokeen. Hirvijoki ja Hirvijärvi ovat nykyisin ylikuormitettuja. Hirvijärven fosforikuormitus on kymmenkertainen järven sietorajaan ver

10 10 rattuna. Myös Liikaluoman kuormitus on liian suuri ja sen vesi on ylirehevää. Hirvijärven kunnostussuunnitelman valmistelu on vireillä. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan turvetuotannon ravinnekuormitusta on vähennettävä vuoden 1993 tasosta vähintään 30 %. Jos maata pintavalutus, haihdutus tai ruokohelpikenttiä varten ei saada hankituksi, on selvitettävä, voidaanko osa tuotantoalueesta ottaa väliaikaisesti vesienkäsittelykäyttöön. Myös kemikalointivaihtoehto on otettava huomioon. Kuormitus lasketaan Haukinevalla sijaitsevan tarkkailupisteen mukaan. Tarkkailupiste on laskuojassa, jonka kautta laskee pieni osa vesistä ja ko. lohkoilta on alueita poistumassa tuotannosta. Kuormituksen tarkkailupiste on siirrettävä laskuojaan, jonka valuma alue on riittävän suuri ja tuotanto edelleen käynnissä. Lisäksi Haukinevan uudelle tuotantoalueelle tulee olla tarkkailupiste. Muilta tuotantoalueilta tulee tarkkailla kuormitusta myös talvella. Virtaamanmittauksen tulee olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai niiden tulee olla tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Koska tuotantoalueen läheisyydessä on asutusta, tulee toiminnassa ottaa huomioon meluohjearvot ja kiinnittää huomiota pölyämiseen. Pölyn laskeumamittaus tulee järjestää. Jälkikäyttö tulee suunnitella tarkemmin tapauskohtaisesti siten, ettei mainittavaa ympäristökuormitusta enää aiheudu. 4) Jalasjärven kunta on yhtynyt ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon ja todennut, että Hirvijokeen ei tule johtaa kuivatusvesiä, koska se on jo varsin kuormitettu. 5) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että Kihniänjoen ja Seinäjoen veden laadun ja virkistyskäytön turvaamiseksi alueen vedet tulisi johtaa pintavalutuskenttien tai muun teholtaan vastaavan käsittelyn kautta. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä tulisi huomattavasti tehostaa. Jos maata pintavalutuskenttiä varten ei saada hankituksi, on selvitettävä, voidaanko osa tuotantoalueesta ottaa väliaikaisesti vesienkäsittelykäyttöön. Haukinevan laajennusalueesta osa voitaisiin ottaa ojituksista huolimatta pintavalutuskäyttöön ja vasta myöhemmin tuotantoon. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden tyhjennykset tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana. Laskuojien kasvillisuuden poisto tulee tehdä vain osalla ojaa kerrallaan. Suoritetuista toimenpiteistä tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuositarkkailuraportit on toimitettava ympäristölautakunnalle.

11 11 Kuormituksen tarkkailemiseksi tulee suunnitella näytteenotto ja virtaamamittaukset valuma alueittain. Näytteitä on otettava myös talvella, jos vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvaa ja pintavalutuskenttien tehoa seurata. Polttoainesäiliöiden tulee olla laponestolla varustettuja ja joko kaksoisvaippasäiliöitä tai tiiviillä katoksellisella alustalla. Tehdyssä tarkastuksessa jätepisteissä jäteöljyjen keräyssäiliön alla oli havaittavissa öljyä. Öljyiset maat tulee poistaa. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja aumamuovit tulee kerätä pois ja toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Toiminnassa on huomioitava meluohjetasot. Yöllä toimintaa ja liikennöintiä on vältettävä asutuksen läheisillä tuotantoalueilla tai toiminnan vaikutuksia on seurattava. Aumat on sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta, jotta asukkaita ehditään varoittaa aumapaloista. Jälkikäyttöratkaisut tulisi tehdä kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuen siten, ettei enää aiheutettaisi mainittavaa kuormitusta. Virkistyskäytön edistämiseksi tulee harkita suoalueiden ennallistamista tai altaiden perustamista. 6) Ilmajoen kunta on todennut, että se puoltaa lupahakemusta, jos toiminta järjestetään niin, ettei siitä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Hakijan esittämät vesiensuojelurakenteet ovat riittävät. Jos niillä ei saavuteta riittävää kuormituksen vähenemistä, hakijan tulee varautua kuormituksen vähentämiseen esimerkiksi kemikaalikäsittelyllä tai pintavalutuksella. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja mitoitukseen. Myös tuotannon loppuvaiheessa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelurakenteista ja niiden kunnossapidosta. Käyttö, kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailu on järjestettävä. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä ja tuotanto on pyrittävä ajoittamaan niin, että pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Koneiden huolto, tankkaus sekä polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastointi tulee tehdä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätehuollossa on noudatettava alueellisia jätehuoltomääräyksiä. Ympäristöriskeihin tulee varautua yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. 7) Peräseinäjoen kunta on todennut, että järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet tulee turvata tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat. Jälkikäyttösuunnitelma on laadittava yhteistyössä maanomistajien kanssa ja sitä tehtäessä tulee kuulla eri tahoja mahdollisimman laajasti.

12 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 12 8) Ratahallintokeskus on todennut, että turvetuotannon harjoittaminen aiheuttaa tai on jo mahdollisesti aiheuttanut radan rakenteen vaurioitumista, jos tuotannon kuivatusvaikutus ulottuu rata alueelle asti. Turvetuotanto on pitkäaikaista ja tuotannon edellyttämä kuivatussyvyys voi olla jopa 3 5 m. Kuivatusvaikutus voi ulottua rataalueelle asti. Asian toteamiseksi ja mahdollisten vaurioiden estämiseksi tarvittavien toimien aloittamiseksi hakijan on vähintään ryhdyttävä seuraamaan pohjavesipinnan tilaa radan täyttömaan alapintaan asennettavista pohjavesiputkista. Mittauksia tulee tehdä vähintään joka vuosi. Pohjaveden alentumisen vaikutus turpeenottoalueen kohdalla olevalle ratapenkereelle ja suunniteltuihin radan vahvistustöihin on tutkittava erikseen. 9) AA, BB, CC ja DD (Koivusaari, RN:o 4:260, Viitala, Peräseinäjoki) ovat todenneet, että pöly ja meluhaitat on jätetty huomioimatta. Sopivalla tuulella Haukinevalta asti leijailee pölyä, joka peittää järven pinnan. Valkiajärven tila on kärsinyt suuresti Haukinevan tuotannosta. Hakija on paljoksunut Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousmaksuvaatimusta, mutta on hyväksynyt kolmelle alueelle yhteensä euron vuotuisen maksun. Tarkkailusta ei ole ollut huomauttamista. Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan ja Jalasjärven kunnan lausunnoista hakija on todennut, että Hirvijoen suunta on luontainen virtaussuunta Haukinevan laskuojien 8 ja 9 vesille. Laskuojan 9 vesille on esitetty pintavalutusta. Vaatimus, ettei vesiä saa johtaa Hirvijokeen on hylättävä aiheettomana. Haukinevan kuormitustarkkailupisteen valuma alue on 560 ha ja se on joko tuotantokunnossa tai valmistelussa. Tarkkailupiste on kohdassa, jossa virtaama voidaan mitata ja johon tulee mahdollisimman paljon turvetuotantovesiä ja vähän muita vesiä. Tarkkailupisteen siirtämiseen ei ole tarvetta. Ympärivuotisen tarkkailun ja muilta hankealueilta otettujen lisänäytteiden avulla saadaan riittävä tieto kuormituksesta. Peräseinäjoen ja Ilmajoen kuntien lausuntoihin ei ole ollut huomauttamista. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimuksesta pintavalutuksesta tai vastaavasta käsittelystä Kihniänjoen ja Seinäjoen veden laadun turvaamiseksi hakija on todennut, että sen esittämä vesienkäsittely vastaa vaadittua tasoa. Haukinevan nykyinen kuormitustarkkailupiste on edustava ja riittävä valumien ja kuormituksen selvittämiseen. Pintavalutuskenttien toimintaa ei ole tarpeen seurata erikseen, vaan yksi edustava kenttä voidaan ottaa tarkempaan seurantaan. Aumojen sijoittamiseen vaikuttavat asutuksen läheisyyden lisäksi myös tiestö, pohjan kanta

13 YVA selostus ja lausunto 13 vuus, sarkojen suunta ja ajomatkat. Melutaso ja tarkkailuraporttien toimittamisvaatimukseen ei ole huomauttamista. AA:n, BB:n, CC:n ja DD:n vaatimuksesta hakija on todennut, että Haukinevan vesiä ei ole koskaan johdettu Valkiajärveen. Pöly ja melu eivät aiheuta ohjearvot ylittävää ja kohtuutonta pöly ja melurasitusta muistuttajien kiinteistön ja tuotantoalueiden etäisyys huomioon ottaen. Pölyhaitan mahdollisuus voidaan estää huomioimalla tuulen suunta ja pidättäytymällä ilmeistä pölyhaittaa aiheuttavasta toiminnasta lähimmillä, lähinnä Valkianevan tuotantokentillä silloin, kun tuuli puhaltaa muistuttajien kiinteistölle. Ratahallintokeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Haukinevan laskuoja 1 kulkee Valkianevan tuotantoalueen ja radan välistä. Laskuojaa ei tulla syventämään rata alueeseen rajoittuvalta osalta, mutta puhdistamisen tulee olla sallittua. Hakija on toimittanut YVA arviointiselostuksen Haukinevan eteläosan 250 ha:n uudesta tuotantoalueesta, jonka turpeennostopinta ala on 225 ha. Alue on sarkaojitettu ja sinne on rakennettu laskeutusaltaat. Vedet johdetaan laskuojaan 9 ja siitä edelleen Liikaluomaan ja Hirvijokeen. YVA arvioinnissa oli kaksi vaihtoehtoa: hankkeen toteuttamatta jättäminen ja toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella eri vesienkäsittelymenetelmillä. Arviointiselostuksessa on todettu, että hankealue on jo pitkään ollut ojitettu ja sen kasvillisuus ja eläimistö on muuttunut. Alueelta ei ole löydetty harvinaisia tai uhanalaisia kasveja. Lintudirektiivin liitteen I lajeista, joiden elinympäristöä on suojeltava erityistoimin, tavattiin kapustarinta, liro, kurki ja teeri. Hankealue on linnustoltaan vähämerkityksellinen ja menettänyt merkityksensä suoperhosten elinympäristönä. Hankkeesta aiheutuva suoluonnon monimuotoisuuden väheneminen olisi hyvin vähäistä eikä hankkeella ole vaikutusta Natura 2000 verkoston alueisiin. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset ovat todennäköisesti vähäisiä. Jos tuotanto tapahtuu imuvaunulla JIK 35 leviävät meluhäiriöt lähelle asutusta siten, että häiriöalueelle sijoittuu kolme rakennusta. Aluetta käytetään virkistykseen. Hankealueen ojitus lisäisi Liikaluoman keskivirtaamaa ojitusvuonna noin 6,3 %. Vaikutus lienee pienempi, koska aluetta on jo ojitettu. Hankealueen kuivatusvesien vaikutus näkyy Liikaluomassa typpipitoisuuden kohoamisena. Ojitusta seuraavana vuonna Liikaluoman veden typpipitoisuus kasvaa 6,5 % ja kiintoaineja fosforipitoisuus alle 3 %. Hirvijoessa vaikutus on pienempi. Kiintoainetta kulkeutuu alapuoliseen vesistöön ja se saattaa estää ravun lisääntymisen Hirvijoessa ja madaltaa Hirvijärveä. Em. haitat ovat mahdollisia, vaikka hanketta ei toteutettaisikaan. Hankkeen yhteysviranomainen Länsi Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastolle lausunnon arvioin

14 14 tiselostuksesta. Yhteysviranomainen on suositellut Hirvijoen ja Hirvijärven kalastoselvityksen täydentämistä ennen hankkeen toteuttamista. Arviointiselostusta tulee täydentää myös tiedoilla kaivojen ja vedenottamoiden sijainnista enintään 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Arviointiin olisi voinut tulla lisäarvoa kolmannella toteutusvaihtoehdolla, joka olisi voinut olla vaiheittainen toteuttaminen tai vesiensuojelumenetelmiin liittyvä. Kyrönjoen valuma alueen kunto on heikentynyt, joten pienikin lisäkuormitus uusista lähteistä voi olla haitallinen. Typen ja kiintoaineen määrää vähentäviin toimenpiteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Arviointiselostuksessa on pääosin esitetty ympäristövaikutusten arvioinnissa edellytetyt seikat. Tarkastus Ympäristökeskuksen lausunto Hakemuksen täydennys ja hakijan vastine Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen Tarkastuksessa hakija totesi, että laskuojaan 2 johdettaville vesille ei ole mahdollista tehdä esitettyä suurempaa haihdutusallasta. Alemmaksi laskuojan varteen voi saada kasvillisuuskenttäalueita. Esitetyn haihdutusaltaan veden syvyys on 0,5 1 m ja sen annetaan kasvittua luontaisesti. Veden viipymää haihdutusaltaassa ei tiedetä eikä käsittelystä ole kokemuksia. Satamakeitaan kenttä, jossa on avovesialueita, on toiminut hyvin. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupavirasto on varannut Länsi Suomen ympäristökeskukselle tilaisuuden antaa asiassa lausunnon. Ympäristökeskus on ympäristölupavirastolle toimittamassaan lausunnossa todennut, että virtaaman säätö ei ole riittävä kuivatusvesien käsittelymenetelmä. Tuotanto on laajaa ja jatkuu pitkään. Vesiensuojelun tärkeyttä korostaa se, että Kyrönjoki on Vaasan kaupungin raakavesilähde. Koska Kyrönjoen valuma alueen kunto on heikentynyt, saattaa pienikin lisäkuormitus olla haitallinen ja aiheuttaa yhteiskunnalle ja muille toimijoille lisäkustannuksia. Laskuojiin 2 ja 9 johdettaville kuivatusvesille on otettava käyttöön kemiallinen tai muu vastaavantehoinen puhdistusmenetelmä. Muille lohkoille, joille on esitetty riittävän kokoisia pintavalutuskenttiä, lupa voidaan myöntää. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle tarkastusta varten. Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla tarkistetut tuotantopinta alat. Haukinevalla hakijan hallussa on ha, josta tuotantokelpoista on ha, tuotantokunnossa 804 ha, valmistelussa 264 ha ja tuotannosta poistettua aluetta 151 ha. Tuotantokelpoinen pinta ala laskuojittain on seuraava:

15 Laskuoja 1 20,5 ha Laskuoja 2 450,1 ha Laskuoja 3 28,2 ha Laskuoja 4 120,5 ha Laskuoja 5 28,7 ha Laskuoja 6 43,6 ha Laskuoja 7 138,1 ha Laskuoja 8 14,5 ha Laskuoja 9 223,2 ha 15 Hakija on esittänyt laskuojan 2 vesienkäsittelyn tehostamiseksi 13 ha:n kasvillisuus/ruokohelpikentän rakentamista lähemmäs laskuojan purkupistettä. Kentällä korvattaisiin aiemmin esitetty haihdutusallas. Käsittelyalueella on vielä turvetta ja hakija esittää, että sitä saisi nostaa kolmen vuoden ajan, jolloin vältyttäisiin turpeen siirrolta muulle tuotantoalueelle. Kentälle voitaisiin johtaa pumppaamalla vedet 370,5 ha:n tuotantoalueelta. Kentän osuus tuotantopinta alasta olisi alkuun 3,5 %, mutta osuus kasvaisi tuotantopinta alan pienenemisen myötä. Ruokohelpikentälle voidaan johtaa vesiä vain sulan maan ajan, koska ruokohelpi ei kestä ympärivuotista vedessä oloa eikä jääpoltetta. Kasvi vaatii juurtuakseen kaksi kasvukautta. Jos käsittelyn on oltava ympärivuotista, kentän annetaan kasvittua luontaisesti. Kasvillisuuskenttäkäsittelyn ulkopuolelle jäisi 61 ha eli laskeutusaltaan 2.0 valuma alue, jolle paras tehostamismenetelmä on virtaaman säätö. Laskuojan 9 vesienkäsittelyä on esitetty muutettavaksi siten, että ojitetulle alueelle rakennetaan 10 ha:n suuruinen maaperäimeytys /pintavalutuskenttä, johon pumpataan koko tuotantokelpoisen pintaalan 223,2 ha:n vedet. Kenttä on 4,5 % em. pinta alasta. Alueella jo oleviin sarkaojiin tehdään maamassoista ojakatkoja ja vesi jaetaan alueen pohjoisosaan, josta se virtaa pintavaluntana ja osin imeytyy maaperään. Alueella olevat kaksi laskeutusallasta poistuvat käytöstä ja sinne rakennetaan pumppausallas ja 7 uutta laskeutusallasta. Käsittely on käytössä sulan maan ajan ja talvella käytetään virtaaman säätöä. Käsittely voidaan toteuttaa myös ympärivuotisena, mutta silloin hakija ei pidä perusteltuna virtaamansäädön toteuttamista. Hakija on ympäristölupavirastolle toimittamassaan vastineessa ympäristökeskuksen lausuntoon viitannut edellä esittämäänsä vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmaan laskuojien 2 ja 9 kuivatusvesille. Lisäksi hakija on viitannut Hannu Marttilan opinnäytetyöhön "Virtaaman säätö ja kiintoaineen kulkeutuminen turvetuotantoalueen uomissa", joka on valmistunut hakemuksen jättämisen jälkeen. Em. tutkimuksessa virtaaman säädölle todetut reduktioprosentit ovat samaa luokkaa kuin hyvin toimivalla pintavalutuskentällä. Hakija on katsonut, että esitetyin täydennyksin Haukinevan vesienkäsittelytaso on paras mahdollinen alueelle ja täyttää BATperiaatteen vaatimukset. Lisäksi hakija on tarkentanut tuotantoalueen lohkojen poistumaennustetta. Alue, josta kuivatusvedet johdetaan laskuojaan

16 16 1, poistuu käytöstä 10 vuoden kuluessa. Laskuojien 4 ja 7 alueilta poistuu 10 vuoden aikana käytöstä 35 ha ja 48 ha ja pääosa kuivatusvesistä on erotettavissa tuotannossa olevan alueen vesistä. Alue, josta kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 8, poistuu käytöstä 5 vuoden kuluessa. MERKINNÄT YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki ovat yhdistyneet Seinäjoen kaupungiksi. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Sen mukaan Kyrönjoen valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 38/2006/4 ja 39/ myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Valkianevan turvetuotantoon Jalasjärvellä ja Seinäjoella sekä Linnus Lainesnevan turvetuotantoon Jalasjärvellä. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Haukinevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa ja Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään ha:n alueelta, joka sisältää 223 ha:n laajennusalueen. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Laskuojiin 2 ja 9 johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti kemiallisella käsittelyllä. Kuivatusvedet on tarvittaessa suurten vir

17 17 taamien aikana johdettava esimerkiksi tuotannosta poistettavalle alueelle tehtävälle tasausaltaalle ennen kemiallista käsittelyä. Kemiallisen käsittelyn tehon on oltava vähintään seuraava: COD 60 % kokonaisfosfori 60 % kokonaistyppi 30 %. Teho lasketaan kemialliseen käsittelyyn johdettavan veden ja laskuojaan johdettavan veden pitoisuuserosta vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Laskuojaan 2 johdettavien vesien osalta käsittelyteho on saavutettava viimeistään vuodesta 2007 alkaen ja laskuojaan 9 johdettavien vesien osalta viimeistään toisesta toimintavuodesta alkaen. Laskuojaan 4 johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 1,9 ha:n pintavalutuskentällä. Pintavalutuskäsittelyn teholle asetetaan seuraavat tavoitteelliset arvot alkaen: kiintoaine 40 % kokonaisfosfori 50 % kokonaistyppi 20 %. Teho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. Laskuojaan 7 johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 7,6 ha:n kokoisella kasvillisuuskentällä. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

18 18 3) Laskuojaan 9 johdettaville vesille tehtävät vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon jatkamista. Muut uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä lukuun ottamatta kasvillisuuskenttää, jonka on oltava toiminnassa Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.

19 19 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähialueen asuinkiinteistöjen asukkaille sekä hankkeen vaikutusta pohjaveden pintaan rata alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviran

20 Korvaukset 20 omaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Haukineva on pääosin tuotannossa oleva alue ja laajennusalue on jo sarkaojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Siihen soveltuvia, yleisesti käytettävien mitoitusohjeiden mukaisia alueita ei ole käytettävissä niillä lohkoilla, joiden vesienkäsittelyä on tarpeen eniten tehostaa. Tuotantoalue on erittäin laaja ja tuotantoaika pitkä. Laskuojaan 2 johdetaan vedet 702 ha:n alueelta, josta tuotannossa on 450 ha ja laskuojaan 9 johdetaan 314 ha:n alueelta, josta uutta tuotantoon tulevaa aluetta on 223 ha. Sen vuoksi niiden kuivatusvesille on määrätty kemiallinen käsittely. Tehokas vesienkäsittely on tarpeen myös siksi, että vedet johdetaan Kyrönjoen vesistöön, joka on tärkeä vedenhankintavesistö. Uuden tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Hirvijokeen, joka laskee Hirvijärveen. Järven tila on huono ja kuormitus on nykyisellään liian suuri, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava mahdollisimman tehokasta. Hirvijokeen johdettavat vedet on määrätty käsiteltäväksi kemiallisesti lukuun ottamatta noin 14 ha:n aluetta, joka poistetaan tuotannosta viiden vuoden kuluessa. Tuo

21 Lupamääräysten perustelut 21 tannossa jo oleville keskikokoisille lohkoille on määrätty vesienkäsittely pintavalutus tai kasvillisuuskentällä. Pienillä lohkoilla, jotka ovat enää lyhyen ajan tuotannossa, virtaamansäätö on riittävä käsittelymenetelmä. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun avulla. Kun otetaan huomioon Haukinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa käynnistetään osalla aluetta ja harjoitetaan vielä pitkään, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Laskuojiin 2 ja 9 johdetaan kuivatusvedet erittäin laajoilta alueilta, joilta tulevat päästöt ovat suuret. Päästöjen vähentämiseksi vesien käsittelyn on oltava mahdollisimman tehokas ja tehon varmistamiseksi sille on tarpeen asettaa raja arvot. Hakijan näille vesille esittämät käsittelyrakenteet ovat mitoitukseltaan ja toimintavarmuudeltaan riittämättömiä. Laskuojaan 4 johdettavat vedet määrätään käsiteltäväksi pintavalutuskentällä, joka ei täytä mitoitusarvoja, koska ohjeidenmukaista aluetta ei ole käytettävissä. Käsittelytuloksen varmistamiseksi kentän puhdistusteholle asetetaan tavoitteelliset raja arvot. Jos pintavalutuskenttä ei toimi riittävän hyvin, luvan saajan on esitettävä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet käsittelyn tehostamiseksi. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotannon laajuuden ja pitkäaikaisuuden vuoksi sekä käsittelyn tehokkuuden varmistamiseksi on tarpeen tarkkailla laskuojiin 2 ja 9 tulevien vesien määrää ja päästöjä jatkuvasti. Lisäksi on tarpeen tarkkailla pintavalutuskentän ja kasvillisuuskentän tehoa. Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta. Pölyn ja melun vaikutuksesta lähiympäristölle ei ole mittaustietoja ja sen vuoksi sitä on tarpeen tarkkailla. Samoin on tarpeen tarkkailla kuiva

22 22 tuksen vaikutusta pohjaveden pintaan rata alueella. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Haittoja arvioitaessa on otettu huomioon myös tuotannosta poistetut alueet, jotka toimivat tuotannon tukialueina. YVA SELOSTUKSEN JA LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja siitä annetussa lausunnossa on kiinnitetty huomiota Hirvijoen ja Hirvijärven kuormitukseen. Ympäristökeskuksen lausunnossa on korostettu, että typen ja kiintoaineen päästöihin ja lisäkuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristölupavirasto toteaa, että alueen kuivatusvedet on määrätty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti kemiallisesti käsiteltäviksi päästöjen vähentämiseksi. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa on riittävästi selvitetty kaivojen ja vedenottamoiden sijaintia, vaikkei sitä YVAselostuksessa ole käsitelty. Ympäristölupavirastolla on ollut käytettävissään Hirvijärven kunnostushankkeen kalastoselvitykset. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 3). Pohjanmaan TEkeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä, kalatalousmaksusta ja kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 16) ja 14). Jalasjärven kunnan ja ympäristölautakunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pölyä ja melua sekä jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6), 7), 8) ja 9). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu päätöksen liitteenä olevassa käyttöja päästötarkkailuohjelmassa. Pölytarkkailuvaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 14). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä. Jalasjärven kunnan vaatimus siitä, että kuivatusvesiä ei johdeta Hirvijokeen on hylätty Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta ja puhdistuksesta on lupamääräykset 4) ja 5). Pölyä ja melua sekä jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6), 7), 8) ja 9). Aumojen sijoittamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 6). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu päätöksen liitteenä olevassa käyttö ja päästötarkkailuohjelmassa. Pölytarkkailuvaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 14). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä.