YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 86/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 99 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 99 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Saarennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi LUVAN HAKIJA Oy Alholmens Kraft Ab PL Pietarsaari TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Saarenneva sijaitsee noin 12 km Evijärven taajamasta luoteeseen. Hankealueen tuotantokelpoinen pinta ala on 65 ha. Saarenneva on uusi tuotantoalue. Oy Alholmens Kraft Ab on ympäristölupavirastoon saapuneella ja ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarennevan turvetuotannolle ja lupaa aloittaa tuotanto mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Koko suunniteltu tuotantoalue on hakijan hallussa. Etelä Pohjanmaan vahvistetun maakuntakaavan mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet, valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojit

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 tamattomia soita, joiden luonnon ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Kaavan mukaan Purmonjoen valuma alueella on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistön luontoarvoja. Purmonjoen valuma alueella on oltava tehostettu vesiensuojelutaso. Tuotantoalueen lähellä sijaitseva Särkisenjärvi on maakuntakaavaan merkitty lintuvesien suojeluohjelmaan kuluvaksi luonnonsuojelualueeksi (LVO100207). Saarenneva on metsäistä rämettä, jonka yleisimmät kasvillisuustyypit ovat rahka, isovarpu ja tupasvillaräme, niiden ojikot ja muuttumat. Suosta pääosa on ojitettu ja metsä pääosin hakattu. Luonnontilaisia alueita on yhteensä noin 10 ha ja ne sijoittuvat hankealueen eteläpuoliskon keskiosaan ja pohjoispuoliskon koillisreunaan. Saarennevaa ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Tuotantoalueen eteläpuolella on pieni peltoalue. Lähimmät loma asunnot ovat 1,3 km:n päässä tuotantoalueesta ja vakituisesti asutut talot suon pohjoispuolella noin 2 km:n päässä. Kesäasuntojen ja tuotantoalueen välillä on kumpareista metsämaastoa. Tehdyssä kartoituksessa on todettu, että hankealueella ei ole luontodirektiivissä tai uhanalaisluokituksessa mainittuja kasvilajeja ja suon merkitys linnustolle ja muulle eläimistölle lienee vähäinen. Suon alkuperäiset luontoarvot on suurelta osin menetetty. Särkisenjärvi, johon hankealueen kuivatusvedet laskevat, kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Järven rannoilla on enimmillään 150 m:n levyinen pullosaravyöhyke ja avovesialuekin on suurelta osin kasvillisuuden valtaama. Järven linnustollinen arvo on vähentynyt, mutta siellä on runsaasti vesilintuja. Hakemuksessa olevan luontoselvityksen mukaan järveä ei voi luokitella hyväksi lintujärveksi ilman kunnostusta. Hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä kaivoja Hankealue sijaitsee Purmonjoen vesistöalueen Särkisenjärven (46.065) alueella. Hankealueen pohjois ja keskiosan (44 ha) kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi metsäojien kautta ja eteläosan

3 3 (22 ha) kuivatusvedet metsäojien ja Keskijoen kautta Särkisenjärveen. Siitä vedet virtaavat laskuojaa pitkin Kerttuanjärveen. Särkisenjärven valuma alue on 19,16 km 2 ja Kerttuanjärven 170,07 km 2. Saarennevalta Särkisenjärveen tuleva metsäoja on 1,3 km pitkä ja sen valuma alueen pinta ala on 335 ha. Metsäojan keskivirtaama on 30 l/s ja kesäajan keskialivirtaama 3 l/s. Tuotantoalueen eteläosan ja Särkisenjärven etäisyys metsäojaa ja Keskijokea pitkin on 2,7 km. Keskijoen valuma alue on ha, keskivirtaama on 100 l/s ja kesäajan keskialivirtaama 10 l/s. Keskijoen veden laatua on selvitetty vuonna Vesi oli rehevää ja tummaa. Metsäojilla ei ole kalataloudellista merkitystä ja Keskijoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Ojien varrella ei ole asutusta. Särkisenjärvi on matala, mutapohjainen ja rannoiltaan soistuva. Suurin syvyys on hieman yli 1 m. Järven keskiosassa on liejua yli 1 m:n paksuinen kerros. Järven pinta ala on noin 60 ha ja sen keskellä on suokasvillisuussaaria. Järven valuma alue on pääosin ojitettua suota. Järvestä ei ole vedenlaatutietoja. Särkisenjärvessä on haukia, ahvenia, särkiä ja lahnoja. Siinä kalastaa noin kymmenen henkilöä ja se on tärkeä sorsastuspaikka. Särkisenjärven rannalla ei ole asutusta. Kerttuanjärven pinta ala on 3,89 km 2 ja se on säännöstelty. Järvi on matala ja sen vesi on humuspitoista ja rehevää. Veden happipitoisuus on ajoittain matala. Järven merkittävimmät kuormittajat ovat maa ja metsätalous ja haja asutus. Särkikalat muodostavat suuren osan järven kalastosta. Purmonjoen vesi on tummaa ja runsasravinteista. Joen yläosassa on paikoin rapuja, mutta hakemuksen mukaan joella ei muuten ole kovin suurta kalataloudellista merkitystä. Pääosa Särkisenjärven valuma alueen kuormituksesta tulee maa ja metsätaloudesta. Valuma alueella sijaitsee toinen, noin 60 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Turvetuotannon osuus Särkisenjärven valuma alueen ravinnekuormituksesta on %. Laskelmassa ei ole mukana luonnonhuuhtoutumaa eikä hakemuksessa esitettyjen virtaamansäätöpatojen vaikutusta ja kesän ja talven kuormitus on laskettu yhtä suureksi. TURVETUOTANTO Saarennevan tuotantokelpoinen pinta ala on 65 ha. Tuotantoalue jakaantuu kahdeksaan lohkoon. Tuotanto on suunniteltu alueille, joissa turvepaksuus on vähintään 1,5 m. Keskimääräinen vuosituotanto tulee olemaan MWh. Saarennevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Alueelle on suunniteltu kolme aumaa. Tukikohta alue sijaitsee tuotantoalueen eteläosassa. Tuotantokausi on toukokuusta elokuuhun ja tuotantopäiviä on 40 vuodessa. Turve käytetään Pietarsaaren voimalaitoksella. Todennäköisimmät tuotantoalueen jälkikäyttömuodot ovat maa ja metsätalous.

4 4 Alueen kunnostus aloitetaan rakentamalla eristysojat, laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä, minkä jälkeen alue sarkaojitetaan. Tuotannon on suunniteltu jatkuvan 25 vuotta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Tuotantoalueelle rakennetaan kaksi mitoitusohjeen mukaista laskeutusallasta. Tuotantoalueen pohjoisosaan rakennetaan kokoojaojiin kaksi virtaamansäätöpatoa ja pintavalutuskenttä, jonka pinta ala on 2,1 ha ja joka on 4,1 % yläpuolisesta tuotantokelpoisesta pintaalasta. Pintavalutuksen käyttö edellyttää pumppaamista, jota tehdään tuotantokaudella. Kentällä on yksi maatunut metsäoja. Tuotantoalueen eteläosaan laskeutusaltaan A2 alapuolelle rakennetaan yksi virtaamansäätöpato. Hakijan mukaan eteläosan vesienkäsittely virtaamansäädöllä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja hankkeesta aiheutuvan kuormituksen ja sen vaikutuksen alapuoliseen vesistöön. Pienialaiselle tuotantoalueelle ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa lohkokohtaista pumppaamoa ja pintavalutuskenttää. Kuivatusvesiä ei voida keskittää yhteen käsittelypaikkaan. Saarennevan kuormitukseksi on arvioitu seuraava: Aika Kiintoaine (kg/d) Typpi (kg/d) Fosfori (kg/d) Kuntoonpano (talvi) 6,3 2,1 0,068 Kuntoonpano (kevät) 50 3,6 0,22 Kuntoonpano (kesä) 2,8 0,75 0,02 Kuntoonpano (syksy) 2,8 1,0 0,03 Tuotantokausi (kesä) 4,5 0,86 0,03 Kuormitus on arvioitu Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailujen vuosien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla siten, että suon tuotantovaihe ja vesienkäsittelymenetelmä on huomioitu. Arviossa ei ole luonnonhuuhtoutumaa. Hakemuksen mukaan aumaus ja lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Tuulen nopeuden ollessa yli 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista.

5 5 Turve tullaan kuljettamaan talven aikana metsäautotien kautta Kerttuanjärven pohjoispuoliselle tielle ja kantatie 68:a pitkin Pietarsaareen. Tuotetun turpeen ajo kestää yhdellä rekalla 1,5 2 kk. Yksityisteiden käytöstä tullaan sopimaan tiekuntien kanssa. Varastointi ja jätteet Polttoaine varastoidaan maanpäällisessä säiliössä tukikohta alueella tai sen lähellä paikassa, jonka lähellä ei ole ojia ja jossa maasto ei vietä ojaan. Tukikohta alueelle varataan keräys ja säilytystilat jätteille, jotka käsitellään kunnan jätehuollon määräysten mukaisesti. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Tuotantoalue sijoittuu puustoiselle rämeelle. Alueella ei ole reheviä suokasvillisuusalueita. Ympäröivän talousmetsän kasvistoon tuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta. Tuotantoalue ei näy tielle. Hakijan arvion mukaan Saarennevan tuotannon vaikutus Särkisenjärven suojeluarvoihin on vähäinen. Hankealueen kuivatus voi parantaa ympäröivien metsäalueiden puun tuottoa. Turvetuotantoa varten tehdyt tiet palvelevat alueen metsätaloutta, marjastajia ja metsästäjiä. Saarennevan kuivatusvesien johtaminen lisää Särkisenjärven ja Kerttuanjärven veden ravinne ja kiintoainepitoisuuksia kesän keskimääräisessä valunta ja kuormitustilanteessa seuraavasti: Kiintoaine (mg/l) Typpi (µg/l) Fosfori (µg/l) Särkisenjärvi 0, Kerttuanjärvi 0,03 6 0,2 Saarennevan vaikutuksen on hakemuksessa arvioitu olevan noin puolet turvetuotannon Särkisenjärveen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta eli 1 3 % koko kuormituksesta. Laskelmaan sisältyy myös luonnonhuuhtoutuma, joka poisluettuna Saarennevan osuus Särkisenjärven ravinnekuormituksesta olisi 9 17 %. Hakija pitää hankkeen vaikutusta Särkisenjärven nykyiseen veden laatuun vähäisenä. Kerttuanjärvessä vaikutusta ei voi enää erottaa hajakuormituksesta. Hakemuksessa on arvioitu, että Saarennevan turvetuotanto ei aiheuta korvattavaa haittaa alapuolisen vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle.

6 6 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutus Särkisenjärven veden laatuun ja kalastoon on vähäinen eikä aiheuta korvattavaa haittaa kalastolle tai kalastukselle. Hakemuksen mukaan hanke ei aiheuta päästöjä pohjaveteen. Hakemuksen mukaan turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 m:n päässä tuotantoalueesta. Yleisesti tarkasteltuna pölyn leviämistä lisäävät maatunut turvelaatu, auman läheisyys ja paikan avoimuus. Haittaa vähentävät suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto tuotantoalueen ympärillä. Meluisimpien työvaiheiden esimerkiksi kunnostustöiden aikana melun päiväajan ohjearvo 55 db voi ylittyä metrin etäisyydellä hankealueesta ja yöajan ohjearvo 50 db voi ylittyä noin 500 metrin etäisyydellä. Ohjearvojen ylittyminen voidaan estää jaksottamalla töitä ja kehittämällä vähemmän meluavia koneita. Hankealueella ei ole asutusta haittaetäisyyksillä. Palosuojelu tullaan toteuttamaan sisäasiainministeriön ohjeen mukaan. Polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan käytön ja täytön yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu sekä vaikutustarkkailu Kuormitusta alapuoliseen vesistöön tullaan seuraamaan näytteenotoin. Tarkkailusta sovitaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Saarenneva esitetään liitettäväksi hakijan yhteistarkkailuohjelmaan. Kalataloustarkkailu tehdään Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

7 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Evijärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta sekä Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnalta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että selvitys Saarennevan vaikutuksesta Särkisenjärven suojelualueeseen ei ole suosituksen mukainen, mutta hanke ei todennäköisesti heikennä merkittävästi Särkisenjärven luonnonarvoja eikä lisäselvityksiä tarvitse tehdä. Lupa voidaan myöntää vain sille alueelle, jolle on esitetty vesienkäsittelyksi pintavalutusta. Virtaamansäätö ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa turvetuotannossa. Tuotannosta tulee pitää käyttö ja hoitopäiväkirjaa. Kuormitus ja vaikutustarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakijan tulee seurata turvetuotannon vesistövaikutuksia Särkisenjärveen. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa voidaan myöntää, mutta ravinteiden pääsy Särkisenjärveen ja Kerttuanjärveen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti. Vähäinenkin kuormituksen lisäys voi johtaa hapenpuutteeseen ja kalakuolemiin sekä järvien umpeen kasvamiseen. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaehdotus on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on maksettava vuosittain euron suuruinen kalatalousmaksu TE keskukselle käytettäväksi haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Maksun määrä on laskettu siitä, miten paljon fosforikuormituksen poistaminen alapuolisesta vesistöstä maksaisi. Lupaehdot on tarkistettava ja sen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kanssa. Särkisenjärven kalastoon kuuluvat ahven, hauki, särki, made, kiiski ja lahna. Kerttuanjärven vesi on laadultaan välttävää ja matalat rehevöityneet lahdet kärsivät huonosta happitilanteesta talvisin. Kalasto on samanlainen kuin Särkisenjärvessä. Järveen on istutettu siikaa ja siinä kalastetaan.

8 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 8 3) Evijärven rakennus ja ympäristölautakunta on todennut, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta 4) Evijärven kunta on todennut, että Kerttuanjärven yhteisten maaja vesialueiden osakaskunta on esittänyt vesien johtamispaikan muutosta. Kunnan teknisessä toimistossa tehdyn karttatarkastelun mukaan vesien johtaminen osakaskunnan esittämällä tavalla edellyttäisi pumppaamista kannaksen yli. Kunta jättää asian ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 5) Kerttuankylän yhteisten maa ja vesialueiden osakaskunta on todennut, että se vastustaa hankealueen vesien johtamista Kerttuanjärveen tai järveen laskevaan ojaan. Särkisenjärvi on matala lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva järvi, johon tulee jo nykyisin melkoinen määrä suoperäisiä laskuvesiä. Särkisenjärvestä vedet johdetaan Kerttuanjärveen. Veden vaihtuvuus Särkisenjärvessä ja Kerttuanjärven Särkisenlahdessa on heikko ja kumpikin ennen pitkää täyttyy turvetuotantoalueelta tulevasta kiintoaineesta. Nyt Kerttuanjärven tila on ollut paranemassa, mutta Porrasnevan luvan saanut tuotantoalue laskee myös vedet Kerttuanjärveen, mikä tulee heikentämään veden laatua. Osakaskunta esittää, että vedet johdettaisiin Saiharjunnevan kautta Pirttikorpeen ja Pirttijärveen, joka toimisi luonnollisena suodattimena. Siitä vedet johdettaisiin Pirttipäkkiin ja Kerttuanjärven ohi padon alapuolelle Norijokeen. Purkupaikan vaihto on mahdollista, koska Pirttijärven purkukohta on noin 1,5 m Kerttuanjärven veden pinnan yläpuolella. Veden johtaminen ei aiheuttaisi enää kohtuutonta haittaa Pirttipäkin yläpuolisille viljelysmaille, joista vedenpinnan korkeusero Pirttijärvelle on vähäinen. 6) AA (Isosaari RN:o 3:119 ja 3:117 sekä Pyysalmi RN:o 3:203) ja 7) BB ovat todenneet, että Saarennevalta ei saa laskea mitään nevavesiä Särkisenjärveen eikä Orisjärveen, koska ne tulevat Kerttuanjärveen. Läheisyydessä on ainakin 5 huvilaa. Matala Kerttuanjärvi kärsisi ja rehevöityisi pilalle ja kalat kuolisivat, mitä ei saisi tapahtua missään nimessä. Särkisenjärveä ei saa rauhoittaa lintujärveksi. Kuivatusvedet olisi viisainta johtaa Latukkaan padon alle. 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen virtaamansäätöä koskevaan lausuntoon hakija on todennut, että hankealueen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ottaen huomioon tuotantoalueen koko ja olosuhteet sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Hankealueen kuivatusvesistä 2/3 käsitellään pintavalutuskentällä. Eteläosan 21,7 ha:n kuivatusvedet on johdettava luontaisen veden virtauksen suuntaisesti etelään. Pienialaiselle tuotantoalalle ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa pumppaamoa ja pintavalutuskenttää. Parasta

9 9 käyttökelpoista tekniikkaa on tarkasteltava hankekokonaisuutena, jossa hankkeen sisällä toteutetaan BAT vaatimus kullekin osalle parhaalla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella menetelmällä. Vastineessa on viitattu Hannu Marttilan diplomityöhön, jossa virtaamansäädön reduktioprosentit olivat kiintoaineen osalta 77 %, kokonaistypen % ja kokonaisfosforin %. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksuvaatimus on hakijan mielestä kohtuuton ja kohtuullinen maksu olisi euroa vuodessa. Vaatimus perustuu ravinteiden poistoon särkikalojen poistamalla. Särkisenjärven kalastoon kuuluu särkikalojen lisäksi myös haukia ja järvessä kalastaa kymmenkunta henkilöä. Saarennevan kuormituksen on arvioitu olevan noin 3,5 % järveen tulevasta kuormituksesta. 5) Kerttuankylän yhteisten maa ja vesialueiden osakaskunnan sekä 6) AA:n ja 7) BB:n esityksestä kuivatusvesien johtamisesta Saiharjunnevan kautta Pirttikorpeen ja Pirttijärveen hakija on todennut, että Saiharjunnevan alueella on vedenjakaja. Vesienjohtamiseksi sitä kautta jouduttaisiin tekemään pintavalutuskentän jälkeen sijoitettu toinen pumppaamo ja laskuojan rinnalle kaksi eristysojaa pumppaamolle saakka, mikä ei ole taloudellisesti kannattavaa. Evijärven kunnan lausunnossa 4) on todettu sama asia. Tarkastus YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Ympäristölupavirasto suoritti asiassa tarkastuksen, jonka muistio on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupavirasto myöntää Oy Alholmens Kraft Oy:lle luvan Saarennevan turvetuotantoon Evijärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkoilla 6, 7 ja 8, joiden pinta ala on yhteensä 21,7 ha. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 44 ha:n alueelta.

10 Vesienkäsittely 10 Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Pintavalutuskentän alueella oleva oja on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 11 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

12 12 Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen

13 13 ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Saarennevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, jonka pääosa on ojitettu. Suolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä turvetuotannossa on pintavalutus. Luvan saaneiden lohkojen kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Lupaa ei myönnetä lohkoille 6, 7 ja 8. Hakijan esittämä virtaamansäätö näiden lohkojen vesienkäsittelyksi ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa uudella turvetuotantoalueella, jossa toimintaa harjoitetaan vielä pitkään. Virtaamansäätö on osa perustason vesienkäsittelyä eikä yksinään ole riittävän tehokas vesienkäsittelymenetelmä. Tämä on todettu myös Hannu Marttilan diplomityössä, johon hakija on vastineessaan viitannut. Tehokas vesienkäsittely on tarpeen myös siksi, että mataliin ja reheviin Särkisenjärveen ja Kerttuanjärveen, joihin kuivatusvedet johdetaan, kohdistuu jo nykyisin huomattavia päästöjä. Samalla valuma alueella sijaitsevalle turvetuotantoalueelle on luvassa myös määrätty kuivatusvesien pintavalutuskäsittely. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan mukainen toiminta ei vaaranna Särkisenjärven linnustonsuojelualueen luontoarvoja tai niiden parantamisedellytyksiä. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Saarennevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei

14 Lupamääräysten perustelut 14 aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon luparatkaisussa ja lupamääräyksessä 2) sekä tarkkailuvaatimukset lupamääräyksissä 13) ja 14). Pohjanmaan TE keskuksen vesienkäsittelyä koskeva vaatimus on otettu huomioon luparatkaisussa ja lupamääräyksessä 2). Kalataloustarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 14) ja kalatalousmaksu lupamääräyksessä 16) ja sen perusteluissa. Lupa on määrätty tarkistettavaksi päätöksen ao.kohdassa. Hankkeessa ei ole tarpeen määrätä tarkistusaikaa tavanomaista lyhyemmäksi. Ympäristölupavirasto hylkää Kerttuankylän yhteisten maa ja vesialueiden osakaskunnan sekä AA:n ja BB:n vaatimuksen kuivatusvesien johtamisesta Kerttuanjärven alapuoliseen Norijokeen. Vesien johtamissuunnan muuttaminen edellyttäisi erillistä pumppaamoa ja ojitusta, mikä aiheuttaa huomattavasti kustannuksia. Pintavalutuskentällä käsiteltyinä kuivatusvedet eivät ympäristölupaviraston käsityksen mukaan aiheuta Särkisenjärven tai Kerttuanjärven tilan huo

15 15 nonemista siten, että muutos olisi perusteltua. AA:n ja BB:n esittämään vaatimukseen, ettei Särkisenjärveä saa rauhoittaa lintujärveksi, ympäristölupavirasto toteaa, ettei asian käsittely kuulu sen toimivaltaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Toiminta voidaan kuitenkin aloittaa muutoksen hakemiseen varatun ajan päätyttyä, jos valitus koskee vain korvausten määräämistä.

16 16 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 101 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Kalevi Tikka Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 Liite 2 SAARENNEVA

20 SAARENNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän ylä ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta / 2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/ kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalistoukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph.

21 Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.