YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 55/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-25. Ohranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhava

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 55/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-25 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ohranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhava Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie VAASA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ohranevan turvetuotantoalue sijaitsee Kauhavan kaupungin Viinikan kylässä noin 18 km Kauhavan keskustasta koilliseen Lapuanjoen ja Purmonjoen välisellä vedenjakajalla. Se on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 205,6 ha. Vaskiluodon Voima Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ohranevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Toiminnasta on tehty ennakkoilmoitus Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille. Alue on ilmoitettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, ja Länsi-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut yhtiön hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa mennessä. Ohranevan tuotantoalueesta on muodostettu yksi tila, joka on kokonaan hakijan omistuksessa.

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa ei ole merkintöjä Ohranevalla eikä sen välittömässä läheisyydessä. Vesistön tila ja käyttö Ohranevan tuotantoalueen vedet laskevat Lapuanjoen vesistöalueeseen liittyvään Kauhavanjoen valuma-alueeseen ja edelleen Ohraluoman osavaluma-alueeseen. Ohranevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen Ohraluomaan ja edelleen Kauhavanjokeen. Tuotantoalueen lohko 9 (25 ha) sijaitsee Purmonjoen valuma-alueella ja edelleen Orpäkin osavaluma-alueella. Lohkon 9 vedet on johdettu Ohraluomaan. Ohraluoman vesi on tummaa, humuspitoista ja selvästi hapanta. Sen ravinnepitoisuudet ovat kohtalaisen korkeat. Ohraluoman kalastosta ei ole tehty selvityksiä. Ajoittaisesta vähävetisyydestä sekä veden heikosta laadusta johtuen luoman on arveltu soveltuvan lähinnä ahvenen, hauen, kiisken ja särjen elinympäristöksi. Kauhavanjoki on maatalousvaltaisen haja-asutuksen kuormittama ruskeavetinen vesistö, jonka vesi on ajoittain hyvin hapanta ja runsasravinteista. Vesi sisältää runsaasti kemiallisesti hapettuvia aineita. Kauhavanjoen kalasto koostuu hauesta, ahvenesta, särjestä, kiiskestä, mateesta ja lahnasta. Joessa harjoitetaan vähäisessä määrin virkistyskalastusta. Lapuanjoessa esiintyy perinteisen kalalajiston lisäksi myös istutettua järvi/purotaimenta ja harjusta. Joessa harjoitetaan pääasiassa virkistys- ja kotitarvekalastusta. Joen yläjuoksulla ja latvoilla on myös rapua. Suojeltavat kohteet Ohranevan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Purmonjoen vesistöalueella vajaan kahden kilometrin päässä Ohranevalta sijaitsee Hietakankaan pohjavesialue, joka kuuluu luokkaan I. Ohranevan tuotantolohko 9 sijaitsee Purmonjoen vesistöalueen puolella, mutta sen kuivatusvedet on johdettu muiden tuotantolohkojen mukana Ohraluomaan. Ohrannevan turvetuotannolla ei siten ole hydrologista yhteyttä Hietakankaan pohjavesialueen kanssa. Asutus ja maankäyttö Ohraluoman valuma-alueesta noin puolet on metsämaata, soiden osuus on vajaa kolmannes ja peltoa on runsaat 20 %. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat vajaan 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta lounaaseen ja Viinikan kylä samalla suunnalla noin 0,5 km:n päässä tuotantoalueesta. TURVETUOTANTO Ohranevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1991 ja turpeennosto vuonna Ohraneva on kokonaisuudessaan tuotannossa ja sen tehollinen tuotantopinta-ala on 205,6 ha kaikkiaan yhdeksällä tuotantolohkolla. Ohranevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakijan omaan käyttöön Seinäjoen turvevoimalaitoksen polttoaineeksi. Tuotanto on ollut noin

3 m 3 vuodessa. Turvevaranto on ollut vajaat 1,8 GWh, josta 46 % on tuotettu. Jäljellä oleva tuotantoaika on noin 10 vuotta. Turvetta kuljetetaan ympäri vuoden yhteensä noin 1000 rekkakuormaa vuodessa. Ajot suorittaa yksi auto, jolla on kolme eri kuljettajaa. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Lohkot 1,2 ja 3 jäävät turvetuotannon loputtua kosteikoiksi ja soistuvat, koska alue on liian märkä ja vaikea kuivattaa metsitettäväksi. Lohkot 4 ja 5 soveltuvat esimerkiksi maanviljelykseen tai peltoenergiakasvien tuotantoon. Lohkot 6, 7, 8 ja 9 soveltuvat metsänviljelyyn ja ne metsitetään tuotannon loputtua; kuivatusvedet laskevat luontaisesti, vaikka pinta laskee lähelle pohjamaata. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Hakemuksen mukaan Ohranevalta lähtevät vedet johdetaan sarkaojien, sarkaoja-altaiden ja laskeutusaltaiden kautta Ohraluomaan ja edelleen Kauhavanjokeen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantokenttien ja niiden vesiensuojelurakenteiden ohi. Tuotantoalue koostuu yhdeksästä lohkosta, joista jokaisen yhteyteen on rakennettu pinta-alaltaan noin 30 m 2 :n suuruinen laskeutusallas. Altaat puhdistetaan altaiden vieressä sijaitseviin läjitysaltaisiin. Sarkaojien päisteputket on varustettu tulvavesiä padottavilla lietteenpidättimillä. Valumavedet kerätään kokooja-altaaseen, josta ne johdetaan edelleen vesistöön. Vesiensuojelua on nyt tarkoitus tehostaa rakentamalla tuotantoalueelle jokaisen lohkon kokoojaojaan virtaamaa säätelevä pato, yhteensä yhdeksän patoa. Hakijan mukaan kuivatusvesien kemiallinen saostaminen tai pintavalutus eivät ole ympäristönsuojelulliset tai teknis-taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen saavutettavaan hyötyyn nähden perusteltuja. Päästöt vesistöön Vuosien tarkkailujen perusteella Ohranevan turvetuotantoalueen nykyinen kuormitusosuus alapuolisessa Ohraluomassa on kokonaisfosforin osalta noin 2 %, kokonaistypen osalta noin 4 % ja kiintoaineen osalta noin 2 % valuma-alueelta tulevasta kokonaiskuormituksesta. Nettokuormituksena fosforikuormitus on 36 kg ja typpikuormitus 930 kg vuodessa. Kiintoaineen bruttokuormitus on kg vuodessa. Ohranevan tuotantoalueen pinta-alan osuus on 4 % Ohraluoman valuma-alueesta ja vajaa prosentti Kauhavanjoen valuma-alueesta. Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Hakemuksen mukaan pölytutkimukset on tehty pääasiassa Vapo Oy:n energiaturpeelle, jolloin pölynleviämisalueella on puolet haitallisen pölyn määrästä noin 300 metrin etäisyydellä. Turvepölyä ei sanottavasti laskeudu 1000 metrin etäi-

4 4 syydelle. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoja vastaavina pitoisuuksina noin metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneista, työmaaliikenteestä ja kuljetustoiminnasta. Varastointi ja jätteet Hakemuksen mukaan jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain kg, akkuja noin 100 kg, metalliromua kg ja aumanpeittomuovia kg. Muovijätteet kerätään talteen ja varastoidaan työmaalle mahdollista hyötykäyttöä varten. Öljysäiliöt ovat siirrettäviä "farmarisäiliöitä". Niitä on 7 kappaletta ja ne ovat kooltaan l. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Alueen läheisyydessä ei ole arvokkaita luontokohteita. Alue on jo turvetuotannossa, joten hankkeen aiheuttamat muutokset suoluonnossa ja maisemassa ovat jo tapahtuneet ja vakiintuneet. Hakijan mukaan Ohranevalla ei ole merkitystä virkistyskäytön tai muun käytön kannalta. Turvetuotanto työllistää ympärivuotisesti neljä henkilöä. Lisäksi tuotantokauden aikana touko-elokuussa on työssä 15 henkilöä. Lisäksi kolmen rekka-autonkuljettajan työpanoksesta kertyy vuosittain kaksi henkilötyövuotta. Alue on jo turvetuotannossa, joten hankkeen aiheuttamat muutokset suoluonnossa ja alapuolisessa vesistössä ovat jo tapahtuneet ja vakiintuneet. Tuotantoalueelta tuleva kuormitus vaihtelee 2 4 % Ohraluoman kuormituksesta. Hakijan mukaan Ohranevalla ei ole merkitystä kalastuksen, luonnonsuojelun, virkistyskäytön tai muun käytön kannalta. Kunnostusvaiheen aikaiset kuormitushuiput ovat poistuneet, ja Ohranevan ominaiskuormitus on jo usean vuoden ajan alittanut valtakunnalliset turvetuotannolle asetetut vesiensuojelutavoitteet. Hakemuksen mukaan Ohranevan kuormitus ei aiheuta sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Hakemuksen mukaan lähistön asukkaat eivät ole koko 10 vuoden tuotantoaikana esittäneet valituksia pölystä tai melusta. Turvetuotanto ei aiheuta tärinähaittoja.

5 5 Ympäristöriskit Paloviranomaiset hyväksyvät alueen paloturvallisuussuunnitelman. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Poikkeustilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakija on esittänyt hankkeen tarkkailua hakemuksen liitteenä olevan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu KORVAUKSET Hankeen vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkoitus suorittaa pöly- ja melutarkkailua suunnitelman mukaisesti. Turvetuotannon vaikutusta mahdollisten kaivojen käyttöön tarkkaillaan tarvittaessa vesinäyttein sekä mittaamalla veden korkeus lähialueen kaivoista. Vesinäytteet otetaan vuosittain touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kauhavan kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kauhavan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Kauhavan kaupungilta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on mm. todennut kuivatuksen vaikutuksesta vesistöön, että Ohraluoman teoreettisen keskivirtaaman sekä nykyisten havaintojen keskipitoisuuksien mukaan alueen vuotuiset koko ainevirtaamat ovat: fosforia noin kg, typpeä noin kg ja kiintoainetta kg. Tuotantoalueelta tuleva kuormitus vaihtelee 1,6 3,2 % Ohraluoman kuormituksesta. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on valmisteilla. Sitä ei ole vielä vahvistettu. Ympäristökeskus on kannanottonaan vesiensuojelun tavoitteita vuoteen 2005 koskevaan periaatepäätökseen viitaten todennut, että erityisesti tulee vähentää tuotantoalueiden kuivatusvesien kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää. Tarkkailun mukaan fosforikuormitus on ylittynyt vuoden 1993 kuormituksesta vuosina 1998 ja 2000, typ-

6 6 pikuormitus on ylittynyt vuonna 1998 ja kiintoainekuormitus on ylittynyt vuosina 1998 ja Ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijan esittämä virtaamansäätö ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotannossa. Ympäristökeskuksen mukaan vesien puhdistaminen pintavalutuksella on riittävä puhdistusmenetelmä. Jos pintavalutusta ei voi ottaa käyttöön, perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi hakijan tulee ottaa käyttöön esimerkiksi kemiallinen puhdistus tai vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulee täydentää hakemusta tällaisella vesiensuojelun tehostamissuunnitelmalla, jos pintavalutusta ei ole mahdollista ottaa käyttöön. Turvetuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus- ja vaikutustarkkailu sekä vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Ohranevan kaltaisten vanhojen turvetuotannossa olevien turvesoiden vaikutusten arviointi on ongelmallista, koska ajalta ennen kuntoonpanoa ei ole käytettävissä tarpeeksi tietoa alapuolisen vesistön tilasta. Nyt vallitsevaa tilannetta ei saa pitää lähtötilanteena. Ohraluomaa ei voida pitää kalataloudellisesti merkittävänä, mutta Kauhavanjoen veden laatu ja sen myötä kalatalouden kehittämisedellytykset ovat parantuneet viime vuosina. Uusien vesistöä kuormittavien hankkeiden vesiensuojelutoimenpiteiden tulee siten olla mahdollisimman tehokkaita ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. TE-keskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytyksenä on vähintään pintavalutus tai vastaavantasoinen muu menetelmä, koska nyt kyseessä olevilta alueilta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormaa on pidettävä huomattavana (kiintoaine kg/a, fosfori 236 kg/a ja typpi kg/a, arvioituna ja keskiarvotettuna hakemukseen kuvasta 5, tuotantoaikaisista tiedoista). Jotta Kauhavanjoen jo ennestään huonoa tilannetta ei pahennettaisi ja koska Lapuanjoen alue on merkittävää kotitarve- ja virkistyskalastuksen kannalta, TE-keskus on vaatinut, että luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Lisäksi luvansaajan on suoritettava 3000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine-, humus- ja ravinnekuorman suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kala- ja raputaloudelliseen

7 Muistutukset ja mielipiteet 7 arvoon. Mikäli hakija tehostaa vesiensuojelutoimenpiteitä, maksua voidaan vähentää suhteessa kuormitukseen. Lupaehtoja on tarkistettava viiden vuoden kuluttua luvan myöntämisestä tai jos on mahdollista, lupaehtojen tarkistus on ajoitettava niin, että ainakin Ohraluoman valuma-alueella sijaitsevan toisen turvetuotantoalueen mahdollisen luvan ehtojen tarkistus voidaan tehdä samanaikaisesti. 3) Kauhavan kaupunki on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä turvetuotannon jatkamiseksi Ohranevalla. 4) AA (Koivusaari RN:o 8:227 ja Halmesketo RN:o 8:225) on huomauttanut, että turvetuotannon aloittamisen jälkeen on pohjavesi alueella laskenut huomattavasti, lähes 5 m. Kesämökkinä käytetyn Koivusaaren torpan kaivon vesi huononi, todennäköisesti pohjavesivirtaamien muutoksesta johtuen, niin ratkaisevasti, ettei vesi kelpaa saunavedeksikään. Keitettäessä veteen kiteytyy punertavaa ruostetta joka värjää lauteetkin punaisiksi. Tämän vuoksi AA on ilmoittanut haluavansa selkeän suunnitelman imeytysaltaan ja pumppuaseman paikasta voidakseen esittää muistutuksen ja mahdollisen korvausvaatimuksen. 5) BB:t (Lahti RN:o 25:19) on kertonut Ohraluoman olevan tulvaherkkää aluetta. Heidän Ohraluoman rannalla sijaitseva kiinteistönsä on kärsinyt kevättulvista jo vuodesta 1979 alkaen. Erityisen paha tilanne oli ollut, kun Vaskiluodon Voima oli laittanut kolme uutta isoaukkoista siltaa yläjuoksulle ja vesi oli päässyt virtaamaan kovaa vauhtia muistuttajien tekemättömän sillan kohdalle. 6) CC (Riistapelto RN:o 5:197) on ympäristölupavirastoon saapuneessa muistutuksessaan pyytänyt ottamaan huomioon turvetuotannon asutukselle aiheuttamat pölyhaitat sekä kuivatustoimien kaivoille aiheuttamat haitat. Kaivot ovat kuivuneet kokonaan tai niiden vesipinta on laskenut siitä, mitä ne olivat ennen turvetuotannon aloittamista. Lisäksi tulee ottaa huomioon kuivatusvesien mukana kulkeutuva turvepöly Ohraluomaan ja luoman ympäristöön. CC on vaatinut, että pölyhaittaa vähennetään tai asia muutoin sovitaan. Kaivoille aiheutuva haitta tulee aiheuttajan poistaa tai korvata. Paikalliset asukkaat haluavat lisäksi varata puheoikeuden turpeenottoalueen jälkikäytöstä päätettäessä. Hakijan vastine Hakija on vastineessaan esittänyt yhtiön omien turvetuotantoalueiden yhtenäistarkkailuna suoritetut vesistökuormituksen seurantatulokset vuodelta 2003 sekä kuormituksen ominaispäästöt Ohranevan työmaan toiminnan ajalta, koska hakijan mukaan viranomaiset ovat osin perustaneet lausuntonsa virheellisesti tulkitsemiinsa vesistökuormitustietoihin.

8 8 Hakija on todennut ympäristöministeriön asettamasta turvetuotannon kuormituksen vähentämistavoitteesta (30 % vuoden 1993 tasolta) olevan johdettavissa päästöjen ominaiskuormitustasot fosforille 0,5 kg/ha (Ohraneva 0,2 kg/ha) vuodessa ja typen päästöille 10,7 kg/ha (Ohraneva 4,9 kg/ha) vuodessa. Hakijan tuotantoalueiden ominaiskuormitustasot ovat yhtiön pitkäaikaisen seurannan mukaan selvästi alle ympäristöministeriön asettamien vuoden 2005 tavoitetasojen ja suunnitelluin toimenpitein arvioidaan alenevan kehityssuunnan jatkuvan. Yhtiön turvetuotannossa noudatetaan viimeksi vuonna 2004 sertifioitua ympäristöjärjestelmää, jossa tavoitteena on kirjattu mm. päästöjen jatkuva alentaminen. Ohranevan ympäristölupahakemuksessa on esitetty kehittämistoimenpiteenä virtaamansäätöpatojen rakentaminen alueen ojitukseen. Hakijan mukaan suunnitelluilla rakenteilla voidaan runsasvetisiä sadekuuroja padottaa tuotantoalueella ja tasoittaa virtaaman huippuja samalla vähentäen tehokkaasti ylivirtaaman aiheuttamia huuhtoutumia ja vesistökuormitusta. Peruskuivatetuilla tuotannossa olevilla vanhoilla työmailla patorakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ne voidaan toteuttaa teknisesti ja taloudellisesti eri vuodenaikoina tehokkaasti toimivina rakenteina ottaen huomioon maasto-olosuhteet ja jo rakennettu ojitusjärjestelmä. Ympäristölupaviraston vastinepyynnössään vaatiman tuotantoalueen ulkopuolista kasvillisuus- tai imeytyskenttää, tuotantoalueelle tehtävää kasvillisuus- tai imeytyskenttää taikka kemiallista puhdistusta koskevan konkreettisen suunnitelman johdosta hakija on ilmoittanut, ettei tuotantoalueen ulkopuolista kasvillisuus- tai imeytyskenttää varten tarvittavaa aluetta ole saatavissa. Lisäksi tuotantoalueelle tehtävä kasvillisuus- tai imeytyskenttä saataisiin toimivaksi ehkä vasta turvetuotannon päättyessä vuonna Kemiallisen puhdistuksen perustamis- ja käyttökustannukset ja saatava hyöty huomioon ottaen se ei olisi BAT-periaatteen mukainen. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on ympäristöministeriön hyväksymään toimenpideohjelmaan vedoten pitänyt ympäristökeskuksen näkemyksiä ristiriitaisina ja ministeriön vuonna 2003 julkaiseman turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeesta poikkeavina. Hakijan esittämää vesiensuojeluratkaisua voidaan perustella myös turvetuotannon suhteellisen pienellä kuormituksella alapuolisiin vesistöihin, kun tarkastellaan seurannan mukaisia todellisia lukuja. Lisäksi vanhan tuotantoalueen haitalliset vaikutukset ovat jo pääosin toteutuneet. Kaikki uudet toimenpiteet johtavat ainakin rajoitettuun kaivutyöhön, mikä aina aiheuttaa lisäkuormitusta. Nämä haitat puolestaan kompensoisivat kaikki mahdolliset hyödyt ja vuosien kuluttua odotettavissa olevan kuormituksen vähennyksen. Virtaamansäädöllä voidaan parhaassa tapauksessa vähentää kiintoainekuormitusta noin 50 % ja ravinnekuormitusta % nykytasosta. Vesiensuojelun tehostamisella ei saavutettaisi alapuolisten vesistöjen tilassa merkittävää muutosta tuotantoalueen pienestä

9 9 kuormitusosuudesta johtuen. Kasvillisuuskentän perustamiseen, käyttöön ja puhdistustehoon liittyviä tietoja ei ole ollut toistaiseksi yleisesti saatavilla. Kuitenkin nekin oletettavasti vaatisivat kaivutöitä, jotka aina aiheuttavat lisäkuormitusta. 2) Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on huomauttanut, että siinä esitetyt kuormitusluvut ovat noin 6-7-kertaiset todellisiin verrattuna ja siten pahasti virheelliset. Tämän vuoksi myös TE-keskuksen arvio turvetuotannon merkityksestä alapuolisen vesistön ja sen kalastuksen kannalta on ylimitoitettu. Vuosien velvoitetarkkailutulosten mukaan Ohranevan vuosikuormitusarviot ovat ravinteiden (netto) ja kiintoaineen (brutto) osalta seuraavia: vuosi fosfori (kg/a) typpi (kg/a) kiintoaine (kg/a) Mediaani TE-keskuksen kannanottoon vesienkäsittelymenetelmästä hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kohdalla lausumaansa. Hakija on valmis osallistumaan hankkeen kalataloudellisten vaikutusten seurantaan ja esittämään siitä seurantaohjelman siinä laajuudessa kuin tällaisissa kohteissa yleensä on kohtuullista. Hakijan mukaan lupaharkinnassa on erityisesti otettava huomioon, että kyseessä on vanha hanke ja että sen valmistelun aikaiset, suurimmat vesistövaikutukset ovat jo toteutuneet. Hakija on paljoksunut TE-keskuksen esittämää kalatalousmaksua. Koska kuormitusarvot oli laskettu virheellisesti, olisi kohtuullinen kalatalousmaksu oikeisiin kuormitusarvoihin suhteutettuna enintään 450 euroa vuodessa. 4) AA:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että kaivojen vedenpinnan korkeuksia mitattiin luvanhakijan toimesta syksyllä Tämän selvityksen mukaan kaikki tutkitut kaivot olivat mittaushetkellä lähes täynnä. AA:n havaitsema pohjaveden lasku lienee seurausta vuosien 2002 ja 2003 poikkeuksellisesta vähävetisyydestä, jolloin pohjaveden pinta laski hyvin alhaalle mm. paikoin Etelä- Pohjanmaalla. Karttatarkastelun perusteella on myös kyseenalaista, onko kaivoilla mitään hydraulista yhteyttä turvetuotantoalueeseen. Kaivoveden heikko laatu voi johtua vähäisestä käytöstä ja veden jatkuvasta seisomisesta. Kuten 5) BB:n muistutuksesta ilmenee, tulvahaittoja on ilmennyt kiinteistöllä jo vuonna 1979 eli useita vuosia ennen kuin Ohranevan turvetuotantoon liittyvät ojitukset ovat alkaneet. Vaikka hakija ei katso olevansa vastuussa Ohraluoman tulvahaitoista, yhtiön aikomuksena on puhdistaa tuotantoalueen alapuolinen laskuoja sekä madal-

10 10 taa Ohraluoman vettä pidättävää kynnystä, joka sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueen alapuolella. Nämä kunnostustoimet on alustavasti suunniteltu toteutettaviksi talvikausina Lisäksi virtaamansäätöpadot tasoittavat suon virtaamahuiput nykyistä pidemmälle aikavälille. Täydennys Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä viraston täydennyspyyntöön viitaten esittänyt täydennysselvityksen sekä laskelmat ja suunnitelmat työmaalle perustettavan kasvillisuuskentän ja vaihtoehtoisesti kemikaloinnin aiheuttamista toimenpiteistä, kustannuksista ja saavutettavista ympäristönsuojelullisista hyödyistä verrattuna hakemuksessa esitettyyn virtaamansäätöön. Hakija on aiemmin esittänyt yhtenä vesiensuojeluvaihtoehtona kasvillisuuskentän rakentamista turvetuotantoalueen eteläpuoliselle peltoalueelle. Kyseessä on ainoa maa-alue turvesuon läheisyydessä, joka mahdollisesti soveltuisi kasvillisuus-/imeytyskentäksi. Hakija on lokakuussa 2004 ollut yhteydessä pellon omistajaan, joka ilmoitti, ettei alue ole ostettavissa eikä vuokrattavissa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi siten 11,3 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän perustaminen turvetuotantoalueen eteläosassa sijaitsevalle 1-lohkolle. Kasvillisuuskenttää perustettaessa tuotantolohko 1:llä oleva turvemassa poistetaan n. 1,5 m:n syvyydeltä (tasoon +73,00 m). Poistettu turvemassa siirretään ja tasataan viereiselle 2-tuotantolohkolle. Kasvillisuuskentän pohjaksi jätetään ohut kerros turvetta ja kentän pinta jää muuta turvetuotantoaluetta alemmaksi. Tällöin valumavedet voidaan ainakin aluksi johtaa kentälle ilman pumppausta. Kentälle istutetaan ruokohelpikasvusto, jota vaatii lannoittamista vähintään kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana. Mikäli lannoitusta ei tehdä, puhdistustarkoitukseen riittävän kasvuston kehittyminen suopohjalle saattaa kestää useita vuosia. Kasvillisuuskenttää perustettaessa tuotantolohko 1:n turvemassan poisto ei kentän toiminnan kannalta ole välttämätöntä, mutta massan jättäminen kentän perustaksi ei ole taloudellisesti järkevää (turpeen määrä on n m 3 ). Ellei turvetta poisteta, kasvillisuuskentän pinta jäisi myös niin korkealle, että valumavesien johtaminen kentälle edellyttäisi pumppausrakenteita. Hakija on aikaisemmin esittämillään ja nyt uudistamillaan perusteilla esittänyt vesiensuojeluntason parantamiseksi hakemuksen mukaisia virtaamansäätöpidättimiä ja katsonut menetelmän toteuttavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen.

11 11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle luvan Ohranevan turvetuotantoon Kauhavan kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 228 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 205,6 ha:n alueelta. Vesienkäsittely Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden sekä rakennettavan ympärivuotisessa käytössä olevan kasvillisuuskentän tai altaan kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Rakennettavan kasvillisuuskentän tai altaan pinta-alan on oltava vähintään 11,3 ha. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) ) Kasvillisuuskenttää tai allasta koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja se on toteutettava mennessä. Muut uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen

12 12 ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesi 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.

13 13 10) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 13) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 14) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

14 14 Kunnossapitovelvoitteet Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 17) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1600 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutusmenetelmä tai vastaava. Tuotantoajan ja tuotantopinta-alan suuren koon huomioon ottaen virtaamansäädön sisältävä perustason vesienkäsittelytekniikkaa ei ole riittävä menetelmä tässä tapauksessa. Ruokohelpikenttä on turvetuotantoalueen jälkikäyttömuoto eikä sovellu ympärivuotisessa käytössä olevaksi puhdistusmenetelmäksi. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto määrää luvan saajan tehostamaan vesienkäsittelyä ympärivuotisessa käytössä olevalla kasvillisuuskentällä tai altaalla. Hakijalla on käytettävissään tarkoitukseen sopivaa maa-aluetta. Ohranevan turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan jo käytössä oleva alue. Tuotantoaikaa on jäljellä noin kymmenen vuotta. Tämän vuoksi lupa annetaan määräajaksi. Kun otetaan huomioon Ohranevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

15 15 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7), melun osalta lupamääräys 8) ja. pohjaveden osalta lupamääräys 6) Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13). Lupamääräys 17) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä ja tarkkailuja koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 2), 14) ja 15) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä, kalataloustarkkailusta ja kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 2),15) ja 17). Ympäristölupavirasto ottaa AA:n ja CC:n kaivovedenkorkeutta koskevat muistutukset huomioon lupamääräyksessä 6) ja CC:n pölyhaittaa koskevat vaatimukset lupamääräyksessä 7). BB:t vaatimukset koskevat Ohraluoman tulvahaittoja, joita ei, ottaen erityisesti huomioon hakijan vastineessaan esittämät toimenpiteet, hankkeesta aiheudu. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne

16 16 on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Kristiina Toivila Kalevi Tikka Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sl

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 Liite 2

20 LIITE 3 OHRANEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: kolmasti sulan maan aikana (huhtitoukokuu, kesä-heinäkuu ja syys-lokakuu) ja kerran talvikautena (joulu-helmikuu). Näytteitä otetaan vuoden ajan ennen kasvillisuuskentän tai altaan valmistumista ja kahden vuoden ajan sen valmistuttua. Samoin näytteitä otetaan kahden vuoden ajan ennen lupakauden päättymistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueelle sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi

21 Raportointi Laadunvarmistus 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan laskuojaan kasvillisuuskentältä tai altaalta johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet myös ennen kasvillisuuskenttää tai allasta. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti Länsi-Suomen ympäristökeskuksen määräämän ajan. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan em. viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.