YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 134/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-377. Vasikkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 134/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vasikkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vasikkanevan turvetuotantoalue sijaitsee Jalasjärven kunnan alueella, Jalasjärven keskustasta etelään ja Ilvesjoen kylän länsipuolella. Vasikkaneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Sen tuotantokelpoinen pinta-ala oli vuoden 2002 lopussa 105,0 ha. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sekä täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vasikkanevan turvetuotannolle. Hakija on tiedoksiannon jälkeen täydentänyt hakemustaan vielä Hakija on samanaikaisesti saattanut vireille Iso- Korvanevan ja Korvajärvennevan (dnro LSY-2002-Y-375) sekä Kontionevan ja Pallonevan (dnro LSY-2002-Y-376) turvetuotantoa koskevat ympäristölupahakemukset. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE' Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Alue on ilmoitettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja merkitty siihen Vasikkanevan 30 ha:n lisäalueesta on Länsi-Suomen ympäristökeskus antanut ennakkoilmoituslausunnon Hakija omistaa Vasikkanevan alueesta 315,86 ha, ja tuotantoa varten on vuokrattu alueita 3,41 ha. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavaluonnoksessa alue oli merkitty turvetuotantoalueeksi vahvistetussa maakuntakaavassa Kyrönjoen vesistöalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa Vasikkaneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Vasikkaneva sijaitsee Jalasjoen (42.04) valuma-alueella. Vasikkanevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta reittiä Vasikkaluoma - Liikaluoma - Ilvesjoki Mustajoki - Jalasjoki - Jalasjärvi - Jalasjoki - Kyrönjoki. Vasikkanevan alapuolinen vesistö on noin 4 km:n matkalta luokiteltavissa peltojen ja metsien keskellä kulkeviksi laskuojiksi, joilla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä sen vettä käytetä talousvetenä. Laskuojalla ei ole myöskään kalastuksellista merkitystä. Pienimuotoista kalastusta harjoitetaan vasta Mustajoessa ja Jalasjoessa. Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Jalasjoen valuma-alue on 2142 km 2. Jalasjoki alkaa vesistön keskivaiheilla Mustajoen (42.05) ja Hirvijoen (42.08) yhtyessä. Jalasjoen vesistön pinta-alasta noin 40 % on metsää ja soita 35 %. Soista yli puolet on ojitettu joko turvetuotantoa tai metsänkasvua varten. Vesistön varrella on runsaasti maatalousvaltaista haja-asutusta. Peltoa on 23 % valuma-alueesta. Pellot sijaitsevat enimmäkseen vesistöön viettävillä rinteillä. Jalasjoen veden laatu alajuoksulla on Kyrönjoen vesistöalueen heikointa. Korkeiden ravinne- ja humuspitoisuuksien lisäksi joen happipitoisuudet ovat yleensä olleet selvästi heikompia kuin muilla tarkkailluilla jokiosuuksilla. Myös Mustajoen veden laatu on varsin heikko. Mustajokeen, Jalasjärveen ja Jalasjokeen tuleva kuormitus on tausta- ja hajakuormitusta. Suurimpia kuormittajia ovat maa- ja metsätalous. Pistekuormitusta tulee turvetuotannosta. Jalasjokeen johdetaan Jalasjärven jätevedenpuhdistamon vedet.

3 3 Mustajoen, Jalasjärven ja Jalasjoen kalastus on enimmäkseen kotitarvekalastusta. Kalastoon kuuluvat hauki, ahven, särki, lahna, säyne, salakka, kiiski ja made sekä istutettuina kuha, kirjolohi ja taimen. Sivupuroista ja koskialueilta on tavattu myös kivennuoliainen, kivisimppu, purotaimen ja istutettuina lajeina harjus ja puronieriä. Mustajoesta on saatu koeravustuksissa vuosina joitakin rapuja. Suojeltavat kohteet Lähin suojelualue on Mustasaarennevan Natura 2000 alue (F ). Alueeseen kuuluvista kohteista lähimmät ovat Näsinmäen lehtojensuojelualue noin 300 metrin ja Hakonevan soidensuojelualue noin 1 km:n päässä Vasikkanevan tuotantoalueesta sen länsipuolella. Asutus ja maankäyttö Vasikkanevan lähiympäristö on metsä- ja suomaata. Vasikkanevan pohjoispuolella ja koillispuolella on peltoja. Hankkeen lähiympäristössä harjoitetaan pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asuinrakennuksia. TURVETUOTANTO Vasikkanevan ojitus on aloitettu vuonna 1974 ja turvetuotanto siellä vuonna Tuotantokelpoinen pinta-ala oli vuoden 2002 lopussa 105 ha. Tuotannosta on poistunut vuoden 2003 syksyyn mennessä 190 ha, josta 71,8 ha on tukialueena. Viljelykäyttöön on vuokrattu 40 ha:n alue ja metsätaloudessa on 18 ha. Ruokohelpiä kasvatetaan kahdella alueella, joiden pinta-alat ovat 38,5 ha ja 21,87 ha. Tuotannosta poistuneelle alueelle on rakennettu laskeutusallaskosteikkoalue, jonka kautta uuden 30 ha:n tuotantoalueen vedet johdetaan vesistöön. Vasikkanevan tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Vasikkanevalla tuotetaan jyrsinpoltto- ja ympäristöturvetta. Jyrsinpolttoturve toimitetaan lähinnä Vaskiluoto Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle ja Tampereen kaupungin sähkölaitokselle. Ympäristöturvetta toimitetaan Kekkilä Oy:lle ja vähittäisasiakkaille. Vasikkanevan vuotuinen tuotanto on ollut enimmillään noin m 3 /a ja keskimäärin m 3 /a. Tuotannon arvioidaan olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin m 3 /a. Tämän jälkeen tuotantoalat ja liikennemäärät pienenevät. Vasikkanevalta turvetta kuljetetaan arviolta noin 440 rekkaa vuodessa (kuorman vetoisuus noin 120 m 3 ).

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Hakemuksen mukaan Vasikkanevan vedenkäsittelynä on laskeutusaltaat. Vanhan tuotantoalueen arvioidaan poistuvan tuotannosta vuoteen 2007 mennessä. Tuotannosta poistuneelle alueelle on rakennettu 5 ha:n laskeutusallas-kosteikkoalue, jonka kautta uuden 30 ha:n tuotantoalueen vedet johdetaan vesistöön. Kosteikko- /haihdutusaltaasta vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 1 ja edelleen laskuojan 1 kautta alapuoliseen vesistöön. Lisäksi sarkaojiin on asennettu sarkaojapidättimet. Vasikkanevan vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi- Suomen alueen vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella. Kuormitukset on laskettu nettokuormituksena. Vasikkanevalta Vasikkaluomaan (Mustajokeen) arvioidaan enimmillään tulevan fosforia 25 kg, typpeä 900 kg ja kiintoainetta 4500 kg vuodessa. Turvetuotantoalueen vesistövaikutukset tulevat Mustajoessa näkynään lähinnä kiintoaineen ja humuksen kasvuna sekä ravinnepitoisuuksien nousuna. Jalasjokeen ei voida olettaa aiheutuvan merkittävää lisäkuormaa. Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoja vastaavina pitoisuuksina noin metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Alle 500 metrin etäisyydellä Vasikkanevasta ei ole asutusta. Melua syntyy työkoneista, työmaaliikenteestä ja kuljetustoiminnasta. Melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantokauden aikana melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Toimitusaikana, yleensä lokahuhtikuussa, melua syntyy raskaan liikenteen ja kuormauskoneen äänistä ja se vastaa liikennemelua. Suolta on kuljetusreitti Hoiskonperäntielle ja sieltä Ikkelänjärventielle ja Ilvesjärventielle. Varastointi ja jätteet Tuotannossa kuluu Vasikkanevalla noin m 3 :n turvetuotannolla laskettuna vuosittain polttoaineita noin l, voiteluöljyjä 310 l ja muita voiteluaineita yhteensä noin 70 kg.

5 5 Hakemuksen mukaan arvioidaan Vasikkanevalla kertyvän jäteöljyjä vuosittain 310 l, kiinteää öljyjätettä 50 kg, paristoja ja akkuja 15 kg, aumanpeittomuovia 2600 kg ja metallijätettä 210 kg. Käytetyt moottoriöljyt yms. on toimitettu ongelmajätelaitokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen tuotantoalueelle. Aumamuovin hyötykäyttöä pyritään lisäämään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hankkeella ei ole haitallista vaikutusta Mustannevan eikä Iso Koihnannevan suojelualueisiin. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa eikä olosuhteita myöskään marjastuksen tai metsästyksen suhteen. Vasikkanevan turvetuotannon työllistävä vaikutus on Iso- Korvanevan ja Korvajärvennevan sekä Kontionevan ja Pallonevan kanssa yhteensä noin 80 vuosityöpaikkaa. Hakemuksen mukaan Vasikkanevan vaikutukset näkyvät Mustajoessa lähinnä kiintoaineen ja humuksen kasvuna sekä ravinnepitoisuuksien nousuna. Jalasjokeen ei voida olettaa aiheutuvan merkittävää lisäkuormaa. Hakemuksen mukaan Vasikkanevan kuormitus ei aiheuta vesistössä sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Lähimmälle asutukselle saattaa ajoittain aiheutua turvepölystä viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Kasvuturvetuotannossa pölyä syntyy vähemmän kuin energiaturvetuotannossa, koska turve on heikommin maatunutta ja se pyritään tuottamaan kosteampana ja karkeampijakoisena kuin energiaturve. Pölystä epäedullisissa olosuhteissa aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Todellisen haitan esiintymistä voidaan tarvittaessa selvittää mittauksin. Vasikkanevan tuotantoalue sijaitsee metsien keskellä kaukana asutuksesta, pääteistä ja vesistöistä, joten siitä ei aiheudu pölyhaittoja.

6 6 Hakemuksen mukaan tuotannon aikaiset työvaiheet eivät aiheuta päiväajan 55 db:n ohjearvon ylittymistä 300 metrin etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvon ylittymistä noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla asuinalueilla. Turpeennostossa käytettävien työkoneiden aiheuttamat taustaäänet ovat samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella muutenkin esiintyvät traktoreista ja muista työkoneista aiheutuvat äänet. Ympäristöriskit Paloviranomaiset hyväksyvät alueen paloturvallisuussuunnitelman. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Poikkeustilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti Länsi-Suomen tuotantoalueiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Lisäksi otetaan täydentävästi näytteitä suunnitelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu KORVAUKSET Hankeen vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla suunnitelman mukaisesti. Hakijan käsityksen mukaan ei ole tarpeen järjestää erillistä pöly- ja melutarkkailua. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta yhdessä Iso-Korvanevan ja Korvanevan sekä Kontionevan ja Pallonevan turvetuotantoasioiden kanssa (Dnrot LSY-2002-Y-375 ja LSY-2002-Y-376) ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven kunnassa sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungeissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnalta sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisilta.

7 7 Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan virtaamansäätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska virtaaman säädöstä ei ole vielä kuin teoreettista tietoa. Tuotanto on erittäin laajaa ja se kestää osalla alueista vielä pitkään. Vesiensuojelun ja käsittelyn tärkeyttä korostaa, että Kyrönjoki on Vaasan kaupungin raakavesilähde. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lohkoille, joille on esitetty tehostettuja toimia, lupa voidaan myöntää. Muille tuotantolohkoille hakijan tulee ottaa käyttöön perustason puhdistusmenetelmien lisäksi esimerkiksi kemikalointi tai muu vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulee täydentää hakemusta tällaisella suunnitelmalla. Lisäksi hakemusta tulee täydentää sekä selvityksellä laajennusalueiden vaikutuksista luontoon että koko tuotannon ja muiden toimintojen vaikutuksista ympäristöön. Lisäksi hakijan tulee esittää suunnitelma Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle lupajaksolla päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on huomauttanut, että vanhojen turvetuotannossa olevien turvesoiden vaikutusten arviointi on ongelmallista, koska ajalta ennen kuntoonpanoa ei ole käytettävissä tietoa alapuolisen vesistön kalastosta tai ravustosta. Kuntoonpano ja tuotanto ovat vaikuttaneet alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ja kalaston/ravuston elinolosuhteisiin ja tilaan. Nyt vallitsevaa tilannetta ei saa pitää lähtötilanteena. Ikkelänjoen kalataloudellista arvoa on pidettävä huomattavana ja muillakin vastaanottajavesistöillä Pohjanmaan mittakaavassa ravun ja taimenen takia keskimääräistä suurempana. TE-keskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytyksenä on vesiensuojelun tehostaminen esimerkiksi kemikaloinnilla tai vastaavantehoisella muulla menetelmällä, koska nyt kyseessä olevilta alueilta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormaa on pidettävä huomattavana. Kyrönjoen kalastusalueen voimassa olevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitetään jokeen tulevan ravinnekuorman vähentämistä toimenpiteenä mm. Jalasjoen tilan parantamiseksi. Vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen on perusteltua myös siksi, että soilla on tuotantoaikaa jäljellä vielä useita vuosia. Hanke on vaikuttanut ja vaikuttaa alapuolisten vesistöjen kala- ja raputalouden toimintaedellytyksiin. Hankkeen aiheuttamaa kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelun tehostamistoimenpiteilläkään. Sen vuoksi luvan saajan on maksettava Pohjanmaan TE-keskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa yhteisesti Vasikkanevan, Iso-Korvanevan ja Korvajärvennevan sekä Kontionevan ja Pallonevan turvetuotantoa koskien lupaehtojen tarkistamiseen saakka käytettäväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Maksun suu-

8 8 ruus on arvioitu suolta tulevan kuormituksen ja purkuvesistöjen kalaja raputaloudellisen merkityksen perusteella ja se voidaan käyttää esim. emorapujen istuttamiseen vaikutusalueen vesiin kannan elvyttämiseksi. TE-keskus on vaatinut, että luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupaehdot on määrättävä tarkastettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 3) Jalasjärven kunta on katsonut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi nykyisestä tehostaa. Tuotantoalueiden alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Lisäksi soiden jälkikäyttö tulee suunnitella nykyistä tarkemmin. Käytöstä riippuen voi kuormitus alapuolisiin vesistöihin jatkua edelleen suurena. Suunnitelman jälkikäytöstä tulee olla tapauskohtainen ja sellainen, että mainittavaa ympäristökuormitusta ei enää aiheudu. 4) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on katsonut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi nykyisestä tehostaa. Tuotantoalueiden alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Mikäli pintavalutus-, haihdutus- tai ruokohelpikenttiä varten ei saada vuokrattua tai ostettua riittävästi maata, tulee selvittää myös muita menetelmiä, esimerkiksi vesien maahan imeytystä. Vasikkanevan lounaisreunassa sijaitseva Näsimäen lehtoalue kuuluu osana Mustasaarennevan Natura 2000 alueeseen (FI ). Mikäli tukikohtien yhteydessä on paikalla vakituisesti säilytettäviä polttoainesäiliöitä, tulee lupakäsittelyssä huomioida, että yli 10 m 3 :n polttoaineiden yhteistilavuus vaatii ympäristöluvan (YSA 1 1 mom. kohta 5a) ja se tulee käsitellä toimintakokonaisuutena, sillä polttoaineiden säilytys ja jakelu liittyvät olennaisesti varsinaiseen päätoimintaan eli turvetuotantoon. Myös alueella olevien siirrettävien säiliöiden tulee olla asianmukaisia. Alueella säilytettävät polttoaineet saattavat aiheuttaa pilaantumisen vaaran pinta- ja pohjavesille sekä maaperälle. Alueella syntyvät jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Myös öljyisten jätteiden keräyspisteiden tulisi olla kiinteällä alustalla tai muuten niin, että jätteiden pääsy maaperään on estetty.

9 9 Lautakunta on myös todennut, että soiden jälkikäyttö tulee suunnitella nykyistä tarkemmin. Riippuen käytöstä voi kuormitus alapuolisiin vesistöihin jatkua edelleen suurena. Suunnitelman jälkikäytöstä tulee olla tapauskohtainen ja sellainen, että mainittavaa ympäristökuormitusta ei enää aiheudu. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n puolesta varapuheenjohtaja Teemu Tuovinen on huomauttanut, että hakemuksen vireillä olosta ei ole ilmoitettu alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä tai lähialueen paikallislehdessä, joten kuulemista voitaisiin pitää riittämättömänä. Hakijan vastine 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on huomauttanut, että virtaamansäädöstä on olemassa kenttätutkimuksiin perustuvaa tietoutta. Uusimpien tulosten perusteella virtaamansäätöä voidaan pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena, ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Hakija on hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittänyt suunnitelmat soiden vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vastineen yhteydessä hakija on vielä tarkastellut vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuuksia. 2) Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että vesienkäsittelyn tehostamista koskeva vaatimus on tullut huomioiduksi. Hakija on pitänyt TE-keskuksen esittämää kalatalousmaksua ylimitoitettuna, kun otetaan huomioon luvan myöntämisestä aiheutuvasta kuormituksesta koituva kalataloudellinen haittavaikutus ja hankealueiden alapuolisten vesistöjen kalataloudellinen merkitys. Hakija on paljoksunut vaatimuksen määrää. Tarkkailusta ei ole huomauttamista. 3) Jalasjärven kunnan ja 4) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntojen johdosta hakija on ilmoittanut, että sen mielestä vesienkäsittelyn tehostamista koskeva vaatimus on tullut huomioiduksi. Myöskään ympäristökeskus ei nähnyt hankkeella olevan vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin. Hakija ei varastoi polttoaineita tuotantoalueille, vaan urakoitsijat järjestävät itse työkoneittensa polttoainehuollon omistamillaan siirrettävillä polttoainesäiliöillä, ns. irtosäiliöillä. Urakoitsijat käyttävät säiliöitä myös muussa toiminnassaan, joten ei ole tarkoituksenmukaista varastoida polttoaineita ympärivuotisesti. Tuotantoalueille ei näin ollen perusteta jakeluasemia. Polttoöljyn varastointi on luonteeltaan tilapäistä ja muistuttaa metsäkoneurakointia. Urakoitsijoiden omistamat polttoöljysäiliöt ovat viranomaisten tarkistamia. Jätehuollon ja jälkihoidon osalta tavanomaisesti asetetut määräykset ovat riittävät. 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n lausunnon johdosta hakija on viitannut hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämiinsä suunnitelmiin Pallonevan vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vastineensa yhteydessä hakija on vielä tarkastellut vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuuksia Pallonevalla. Myös hanke-

10 10 aluetta koskeva tarkkailusuunnitelma on esitetty. Hakijan käsityksen mukaan ei ole tarvetta erilliseen kasvi- ja pohjaeläinselvitykseen Täydennys Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että nyt haetaan ympäristölupaa Vasikkanevan 67,0 ha:n tuotantokelpoiselle alueelle. Vasikkanevan tuotantoalueesta on poistunut vuoden 2004 loppuun mennessä 228,0 ha. Aikaisemmin esitettyjä arvioita tuotannon päättymisestä ei ole tässä vaiheessa aihetta muuttaa. Tuotannon on arvioitu päättyvän Vasikkanevan uudemmalla 30 ha:n lohkolla 2015 ja vanhalla osalla MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 132/2005/4 ja 133/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvat Iso- Korvanevan ja Korvajärvennevan sekä Kontionevan ja Pallonevan turvetuotantoon. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Vasikkanevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta Vasikkanevan 67,0 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi Pikku-Vasikkanevan 30 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava 5 ha:n suuruisen kosteikkoaltaan kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.

11 11 Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.

12 12 Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

13 13 Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin, kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana kalatalousmaksua 300 euroa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Vasikkanevan turvetuotantoalue on jo käytössä oleva alue. Vasikkanevan vanhan turvetuotantoalueen tuotantoaikaa on jäljellä enää alle kaksi vuotta. Pikku-Vasikkanevan 30 ha:n suuruisen tuotantoalueen on tarkoitus olla käytössä vielä noin 10 vuotta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai vastaava menetelmä. Koska Vasikkanevan tuotannon on pääosin tarkoitus päättyä vuonna 2006, virtaaman säädöllä varustettuna perustason vesienkäsittelytekniikkaa voidaan siltä osin pitää riittävänä menetelmänä. Pikku-Vasikkanevan 30 ha:n suuruisen tuotantoalueen osalta hakijan esittämä vesienkäsittely kosteikkoaltaassa vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koska Vasikkanevan turvetuotantoalueen tuotantoaika on noin kymmenen vuotta, lupa annetaan määräajaksi. Jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi ja aikaistamiseksi lupa annetaan vain lyhyeksi määräajaksi niille alueille, joilla hakija on esittänyt tuotannon päättyväksi lähivuosina. Kun otetaan huomioon Vasikkanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä

14 Lupamääräysten perustelut 14 maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotantoalueelta johdettavista vesistä aiheutuu yhdessä alueen muiden päästöjen kanssa vahinkoa purkuvesistön kalastolle ja kalastukselle, joten on tarpeen ja tarkoituksenmukaista asettaa luvansaajalle kalatalousmaksu. Maksun suuruudessa on otettu huomioon lähivuosina tapahtuva toiminnan supistaminen. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä ja tarkkailuja koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 2), 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä, kalataloustarkkailusta ja kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 14) ja 16). Jalasjärven kunnan ja Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä, polttoaineiden varastoinnista ja jätteidenkäsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 8) ja 9). Jälkihoitoa koskevat vaatimukset on otettu huomioon jäljempänä ilmenevällä tavalla. Tämä lupa ei koske alueiden jälkikäyttöä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n vaatimukset vesienkäsittelystä, tarkkailuista ja jätteidenkäsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 8), 13) ja 14). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa saakka, kuitenkin siten rajoitettuna, että turvetta saadaan ottaa vuoden 2007 jälkeen vain Pikku- Vasikkanevan 30 ha:n alueelta.

15 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15 Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesien käsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Vuoden 2007 loppuun mennessä tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoitotoimet on tehtävä vuoden 2009 loppuun mennessä. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

16 16 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Kristiina Toivila Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sl

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 LIITE 2

20 LIITE 3 VASIKKANEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan ennen kosteikkoallasta ja kosteikkoaltaalta laskuojaan johdettavista vesistä neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja jouluhelmikuu). Näytteitä otetaan kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä ja jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan lähialueilla sijaitsevien samanlaisella vesienkäsittelymenetelmällä varustettujen tuotantoalueiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan käyttäen tukena lähialueilla sijaitsevien samalla vesienkäsittelymenetelmällä varustettujen tuotantoalueiden mittaustuloksia.

21 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan em. viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.