YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 38/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 373 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 38/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 373 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Valkianevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi ja Seinäjoki LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Valkianeva sijaitsee Peräseinäjoen keskustan länsipuolella Parkano Seinäjoki radan molemmin puolin Seinäjoen kaupungissa ja Jalasjärven kunnassa. Valkianeva on tuotannossa oleva alue, jonka pintaala on noin 300 ha. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Valkianevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuulemisen jälkeen ja Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue ja sen ympäristö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Hakijan hallussa on Valkianevalla noin 520 ha, josta tuotantokelpoista on 428 ha. Hakija omistaa alueesta 300 ha ja on vuokrannut 218 ha sopimuksilla, joista ensimmäisten voimassaolo päättyy vuonna 2017 ja viimeisten vuonna Lisäksi hakija on tehnyt ojien kaivamis ja kunnossapitosopimuksen yhden maanomistajan kanssa. Valkiajärven pohjoispuolinen osa ei kuulu hakemuksen piiriin, joten lupaa haetaan 300 ha:n alueelle. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa Valkianeva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueen kuntoonpanon ja turvetuotannon jatkamisesta on tehty ennakkoilmoitus. Vaasan vesi ja ympäristöpiiri on antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että kuivatusvesien johtamiselle Valkiajärveen tulee hakea vesioikeuden lupa. Muualle johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava ja vesistöhaittoja on vähennettävä ottamalla käyttöön uusia vesiensuojelutekniikoita alalla tapahtuvan kehityksen mukaisesti. Länsi Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon, jossa se hyväksyi aiemmin Valkiajärveen johdettavien vesien johtamisen laskusuunnan muuttamisen Ojaluomaan ja pienen lisäalueen vesien johtamisen. Tuotantoalueen lähiympäristö on metsä ja suomaata, jonka puuston korkeus on m. Valkiajärvi sijaitsee suon välittömässä läheisyydessä. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee 7 km hankealueesta itään. Tuotantoalueen lähellä ei ole arvokkaita pienvesiä. Yhdellä lähitilalla on käytössä talousvesikaivo. Tuotantoalueen lähiympäristössä on lähinnä maa ja metsätaloutta. Parkano Seinäjoki rata kulkee tuotantoalueen halki. Etelässä tuotantoalue rajoittuu Peräseinäjoki Jalasjärvi tiehen. Alueen kaakkoispuolella on Haukinevan turvetuotantoalue. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on 4 loma asuntoa ja 15 asuinrakennusta. Asutus ja pellot sijaitsevat lähinnä alueen lounais ja länsipuolella.

3 3 Vesistön tila ja käyttö Valkianeva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen (42.07) valuma alueella. Kuivatusvedet johdetaan vesistöön kolmea reittiä: Laskuoja 1 (122 ha) Haasoja Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Laskuoja 3 (210 ha) Ojaluoma Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Laskuoja 4 (140 ha) Ojaluoma Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Tuotantoalueelta on 7 km Seinäjokeen Haasojaa pitkin ja 5 km Ojaluomaa pitkin. Seinäjoen valuma alueesta turvetuotantoalueita on 3 %. Haasojan (42.079) valuma alueen pinta ala on 38,75 km 2, josta 17 % on turvetuotantoalueita. Haasojan keskivirtaama on 0,3 m 3 /s. Haasojaan johdetaan vesiä myös Haukinevan tuotantoalueelta. Seinäjokeen tulee hajakuormituksen lisäksi kuormitusta Peräseinäjoen jätevedenpuhdistamolta ja turvetuotannosta. Ojaluoman valuma alue on 48,6 km 2 ja keskivirtaama 0,4 m/s. Ojaluomaan laskevat vedet johdetaan soistuneen Ojajärven kautta. Ojaluomaan johdetaan vesiä myös Linnus Lainesnevan tuotantoalueelta. Kyrönjoen latvaosien vesi on laadultaan välttävää tai tyydyttävää. Ojaluoman vesi on ravinteikasta ja tummaa. Seinäjoessa veden laatu vaihtelee paljon. Vesi on rehevää ja ajoittain hapanta. Seinäjoen kalastoon kuuluvat ahven, hauki, made ja särki sekä kiiski, kivisimppu ja salakka. Osassa jokea on runsaasti rapua. Seinäjoessa kalastetaan lähinnä katiskoilla ja ongella sekä ravustetaan. TURVETUOTANTO Valkianevan ojitukset on tehty vuosina ja turvetuotanto on aloitettu vuonna Hankealueen tuotantokelpoinen pinta ala on 300 ha, josta tuotantokunnossa on 242 ha, valmistelussa 42 ha ja valmistelematonta 17 ha. Valmistelussa oleva alue on sarkaojitettu. Valkianevalla tuotetaan pala, jyrsin ja ympäristöturvetta imuvaunu, haku ja palamenetelmällä. Vuosittaiset tuotantomäärät ovat vaihdelleet paljon. Jyrsinpolttoturvetta on nostettu enimmillään m 3 vuodessa. Palaturvetta on tuotettu vain muutamana vuonna enimmillään m 3. Ympäristöturvetta on tuotettu enimmillään m 3 vuodessa. Tuotannon arvioidaan olevan keskimäärin m 3 vuodessa. Tuotantopäiviä on vuodessa Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Vuosina arvioidaan poistettavan tuotannosta 15 ha. Poistuma tapahtuu sarka kerrallaan ja niiden alueiden vedet käsitellään kuten tuotantoalueenkin. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen tuotannon loppumista kuivatusvesien jälkihoitosuunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Jälkihoidossa tuotantoalueet siistitään. Vuokra alueet luovutetaan sopivina kokonaisuuksina vuokranantajil

4 4 le. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat ja maankäyttömuotoina tulevat kysymykseen maatalous tai metsitys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Hankealueella on 9 laskeutusallasta ja ne on rakennettu pääosin 1990 luvulla. Hakemuksen mukaan kuivatusvedet kulkevat kuivatun Ojajärven kautta osin pintavaluntana. Kemikaloinnin toteuttaminen ei taloudellisista syistä ole mahdollista. Radan itäpuolella sijaitsevan pidempään tuotannossa olleen alueen pinta alat ovat pienenemässä ja alue on jäämässä pois tuotannosta. Alueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 1 ja niille voidaan rakentaa 0,9 ha:n laajuinen pintavalutusalue, johon voidaan pumpata vedet 62 ha:n tuotantoalueelta. Pintavalutuskenttä olisi 1,5 % tuotantoalueen pinta alasta. Vedet käsiteltäisiin pintavalutuksella sulan maan ajan. Käytön edellytyksenä on, että hakija saa alueen hallintaansa. Hakijan käsityksen mukaan pintavalutus ei ole taloudellisesti kannattavaa ja virtaaman säätö on tällä alueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laskuojien 3 ja 4 alapuolella ei ole pintavalutuskentän mitoitusarvoja täyttäviä ojittamattomia alueita eikä purkukohdan läheisyydessä lähiaikoina tuotannosta poistettavia alueita. Vedet kulkevat kuivatun Ojajärven kautta ja virtaaman säädöllä tehostettuna käsittely on hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuudet vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Sarkaojia ei puhdistettaisi joka vuosi. Vuosikuormitus Seinäjokeen on arvioitu vuoden 2000 tulosten perusteella seuraavaksi: t/a Kokonaisfosfori 0,07 Kokonaistyppi 2,47 Kiintoaine 14,1 Kuormitus on laskettu nettona tuotannossa olleelle pinta alalle. Uuden tuotantoalueen kuormituksen on arvioitu olevan kokonaisfosforin

5 5 osalta 0,02 t/a, kokonaistypen osalta 0,6 t/a ja kiintoaineen osalta 3,4 t/a. Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Hakemuksen mukaan jyrsinturpeen tuotannosta aiheutuva melu ei yleensä ylitä keskiäänitasoa 55 db tuotantokentän ulkopuolella. Valkianevalta turvetta kuljetetaan Peräseinäjoki Jalasjärvi tietä pitkin loka huhtikuussa vuorokauden ajan rekkakuormaa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Valkianevalla käytetään polttoöljyä noin l, voiteluöljyä 890 l ja vaseliinia 200 kg vuodessa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineitaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella paikassa, josta ne eivät pääse leviämään vahinkotapauksissa vesistöön tai pohjavesiin. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Alueella arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 890 l, öljynsuodattimia ja muuta kiinteää öljyistä jätettä 150 kg, akkuromua 50 kg, talousjätettä 5 m 3 ja aumanpeittomuoveja 7,5 tonnia vuodessa. Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten on järjestetty keräyspisteet, joista jäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Romurauta myydään välittäjälle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan poltettavaksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Yhdessä Linnus Lainesnevan ja Haukinevan kanssa hanke työllistää yhteensä noin 100 henkilötyövuotta. Turveurakointi sivuelinkeinona tukee alueen muiden elinkeinojen kannattavuutta. Tuotanto vilkastuttaa tarvikehankintojen ja oheispalvelujen kautta muutakin elinkeinoelämää alueella. Suo on pääosin jo tuotantoaluetta, joten retkeily ja marjastus ei ole alueella mahdollista. Lähiympäristössä on paljon muita marjastuskohteita. Alueella voidaan metsästää tuotantoajan ulkopuolella. Laskeutusaltaat lisäävät alueen merkitystä vesilinnustuksessa.

6 6 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakemuksen mukaan laskuojilla, Haasojalla ja Ojaluomalla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä tai niissä kalasteta. Pienimuotoista kalastusta harjoitetaan Seinäjoessa, johon hankealueen ei arvioida aiheuttavan merkittävää lisäkuormaa. Seinäjoessa turvetuotannon vaikutus tulee näkymään lähinnä kiintoaineen ja humuksen määrän lisääntymisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Kalataloudelle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotantoaikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pienhiukkasia noin 1 km:n päässä. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokautena etelästä ja lännestä. Pölyä voi myös levitä kasvien pinnalle. Pölyä voi levitä lähellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoille, pelloille, radalle ja alueen eteläreunassa kulkevalle tielle. Valkiajärven pinnalle kertyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa, joka on kuitenkin lyhytaikaista. Haittaa voidaan vähentää tarkkailemalla ja sovittamalla toiminta tuulen suunnan ja voimakkuuden mukaan. Hakemuksen mukaan asutuksen ja tuotantoalueen välillä on metsää, joka vaimentaa melua. Turvetuotannosta ja kuljetuksista aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja asuinalueilla. Tuotantoalueelle nimetään palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Alueella on tarkoitus tehdä käyttötarkkailua jatkuvasti ja päästötarkkailua kahtena vuonna lupakautena. Päästöt lasketaan hakijan Länsi Suomen tulosyksikön yhteistarkkailun keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla. Samalla arvioidaan Valkianevalta otettujen vesinäytteiden tulosten vaikutusta päästömääriin. Vuosiraportti tehdään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä hakijan Länsi Suomen tulosyksikön yhteisraporttina. Vesistötarkkailua tullaan tekemään ympäristökeskuksen edellyttämässä laajuudessa ja kalataloustarkkailua TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut sovitetaan yhteen alueella olevan muun

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 7 tarkkailun kanssa. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena pöly, melu tai pohjavesitarkkailua. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven, Ilmajoen ja Peräseinäjoen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Jalasjärven ja Peräseinäjoen kunnalta. Lisäksi asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomat lehdessä. Ratahallintokeskukselta on pyydetty lausunto ) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että virtaamansäätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska siitä on vasta teoreettista tietoa. Tuotanto on erittäin laajaa ja kestää vielä pitkään. Lohkoille, joille on esitetty pintavalutuskenttiä lupa voidaan myöntää. Muille tuotantolohkoille tulee ottaa käyttöön esimerkiksi kemikalointi tai muu vastaavantehoinen puhdistusmenetelmä. Hakemusta on täydennettävä tällaisella suunnitelmalla. Lisäksi hakijan tulee esittää suunnitelma päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan TE keskus on todennut, että tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen kala ja raputaloudellista tilaa on vähätelty. Alapuoliseen vesistöön kohdistuva tuotannonajan kuormitus on huomattava ja luvan myöntämisen edellytyksenä on vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen huomattavasti nykyisestä. Hankkeen aiheuttamaa kala ja raputaloushaittaa ei voida kokonaan estää tehostetulla vesiensuojelullakaan. Luvan saajan on maksettava euroa kalatalousmaksua käytettäväksi kala ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueilla. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty kuormituksen suuruutta sekä hoitotoimien kustannuksia suhteutettuna purkuvesistöjen kala ja raputaloudelliseen arvoon. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tark

8 8 kailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupaehdot on tarkistettava. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta on todennut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa nykyisestä. Tuotantoalueen alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan turvetuotannon ravinnekuormitusta on vähennettävä vuoden 1993 tasosta vähintään 30 %. Jos maata pintavalutus, haihdutus tai ruokohelpikenttiä varten ei saada hankituksi, on selvitettävä, voidaanko osa tuotantoalueesta ottaa väliaikaisesti vesienkäsittelykäyttöön. Myös kemikalointivaihtoehto on otettava huomioon. Tuotantoalueelta tulevaa kuormitusta tulee tarkkailla myös talvella. Virtaamanmittauksen tulee olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Osa Valkianevan vesistä laskee Ojajärven kautta. Ojajärven teho kiintoaineen pidättimenä tulee selvittää näytteenotoin ennen ja jälkeen järven. Jos järveä ruopataan tai sinne avataan avovesialueita voi sen pidätyskyky muuttua olennaisesti. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai niiden tulee olla tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Koska tuotantoalueen läheisyydessä on asutusta, tulee toiminnassa ottaa huomioon meluohjearvot ja kiinnittää huomiota pölyämiseen. Pölyn laskeumamittaus tulee järjestää. Jälkikäyttö tulee suunnitella tarkemmin tapauskohtaisesti siten, ettei mainittavaa ympäristökuormitusta enää aiheudu. 4) Jalasjärven kunta on todennut, että se yhtyy ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon. 5) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että Seinäjoen veden laadun ja virkistyskäytön turvaamiseksi alueen vedet tulisi johtaa pintavalutuskenttien tai muun teholtaan vastaavan käsittelyn kautta. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä tulisi huomattavasti tehostaa. Jos maata pintavalutuskenttiä varten ei saada hankituksi, on selvitettävä, voidaanko osa tuotantoalueesta ottaa väliaikaisesti vesienkäsittelykäyttöön. Valkiajärveen ei johdeta enää kuivatusvesiä ja järven pohjoispuolinen suoalue ei sisälly haettavaan lupaan. Molemmat seikat ovat tärkeitä virkistyskäytön turvaamiseksi. Ojajärvi sopii kiintoaineen pidättimeksi, mutta sen teho tulee selvittää näytteenotoin ennen ja jälkeen järven. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden tyhjennykset tulee tehdä mahdolli

9 9 suuksien mukaan kuivana aikana. Laskuojien kasvillisuuden poisto tulee tehdä vain osalla ojaa kerrallaan. Suoritetuista toimenpiteistä tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuositarkkailuraportit on toimitettava ympäristölautakunnalle. Kuormituksen tarkkailemiseksi tulee suunnitella näytteenotto ja virtaamamittaukset valuma alueittain. Näytteitä on otettava myös talvella, jos vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvaa ja pintavalutuskenttien tehoa seurata. Polttoainesäiliöiden tulee olla laponestolla varustettuja ja joko kaksoisvaippasäiliöita tai tiiviillä katoksellisella alustalla. Tehdyssä tarkastuksessa jätepisteissä jäteöljyjen keräyssäiliön alla oli havaittavissa öljyä. Öljyiset maat tulee poistaa. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja aumamuovit tulee kerätä pois ja toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Toiminnassa on huomioitava meluohjetasot. Yöllä toimintaa ja liikennöintiä on vältettävä asutuksen läheisillä tuotantoalueilla tai toiminnan vaikutuksia on seurattava. Aumat on sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta, jotta asukkaita ehditään varoittaa aumapaloista. Jälkikäyttöratkaisut tulisi tehdä kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuen siten, ettei enää aiheutettaisi mainittavaa kuormitusta. Virkistyskäytön edistämiseksi tulee harkita suoalueiden ennallistamista tai altaiden perustamista. 6) Ilmajoen kunta on todennut, että se puoltaa lupahakemusta, jos toiminta järjestetään niin, ettei siitä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Hakijan esittämät vesiensuojelurakenteet ovat riittävät. Jos niillä ei saavuteta riittävää kuormituksen vähenemistä, hakijan tulee varautua kuormituksen vähentämiseen esimerkiksi kemikaalikäsittelyllä tai pintavalutuksella. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja mitoitukseen. Myös tuotannon loppuvaiheessa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelurakenteista ja niiden kunnossapidosta. Käyttö, kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailu on järjestettävä. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä ja tuotanto on pyrittävä ajoittamaan niin, että pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Koneiden huolto, tankkaus sekä polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastointi tulee tehdä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätehuollossa on noudatettava alueellisia jätehuoltomääräyksiä. Ympäristöriskeihin tulee varautua yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.

10 Muistutukset ja mielipiteet 10 7) Peräseinäjoen kunta on todennut, että järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet tulee turvata tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat. Jälkikäyttösuunnitelma on laadittava yhteistyössä maanomistajien kanssa ja sitä tehtäessä tulee kuulla eri tahoja mahdollisimman laajasti. 8) Ratahallintokeskus on todennut, että turvetuotannon harjoittaminen aiheuttaa tai on jo mahdollisesti aiheuttanut radan rakenteen vaurioitumista, jos tuotannon kuivatusvaikutus ulottuu rata alueelle asti. Turvetuotanto on pitkäaikaista ja tuotannon edellyttämä kuivatussyvyys voi olla jopa 3 5 m. Kuivatusvaikutus voi ulottua rataalueelle asti etenkin, jos pohjaveden pinta alenee radan molemmin puolin kuten Valkianevalla. Asian toteamiseksi ja mahdollisten vaurioiden estämiseksi tarvittavien toimien aloittamiseksi hakijan on vähintään ryhdyttävä seuraamaan pohjavesipinnan tilaa radan täyttömaan alapintaan asennettavista pohjavesiputkista. Mittauksia tulee tehdä vähintään joka vuosi. Pohjaveden alentumisen vaikutus turpeenottoalueen kohdalla olevalle ratapenkereelle ja suunniteltuihin radan vahvistustöihin on tutkittava erikseen. 9) AA, BB:n puolesta (tilat Harju ja Rajaharju) on vaatinut, että turvetuotannon jatkamiselle Valkianevalla ja Valkianevan uudelle alueelle ei tule myöntää lupaa. Ojaluoma virtaa muistuttajan kiinteistöjen halki ja sen vesi on turvetuotannon lietteen ja sen kuormituksen vuoksi virkistyskäyttöön kelpaamatonta. Ojaluoman virkistyskäyttö, mm. kalastus, uinti ja melonta, on olennainen osa muistuttajan leirintäalue ja lomakylähanketta, joka on käynnistetty. Ojaluoma on hakemuksessa esitetty vaihtoehtoiseksi Haasojan kanssa. Ojaluomaan on vuosikymmeniä laskettu turvetuotannon kuivatusvesiä, eikä sitä tule sallia. Mikäli lupa myönnetään, Ojaluoman osalta tulee asettaa ennallistamisvelvoite miljoonan euron takuita vastaan. Mahdollisesti myönnettävässä luvassa on yksityiskohtaisesti määriteltävä laskureitti. 10) CC (tila Marjomäki) on vastustanut Valkianevan lupaa. Hän on todennut, että pöly tuo suurimmat vahingot hänen tilalleen, joka sijaitsee 3 4 km:n päässä Valkianevasta. Kaivot tulevat pilaantumaan pölystä, joka laskeutuu pohjavesiin ja on laitettava kunnan vesijohtovesi. Rikkipöly ei ole hyväksi rakennuksille, viljelyksille eikä laitumille. Pyykkiä ei voi kuivattaa ulkona. Jos lupa myönnetään, hänelle on maksettava korvausta euroa, mikä menee jo veden laittamiseen kunnalta. 11) DD, EE, FF ja GG (Koivusaari RN:o 4:260, Viitala, Peräseinäjoki) ovat vaatineet, että Valkianevan tuotantosuunnitelmasta luovutaan ja Valkiajärven tila selvitetään ja käynnistetään kunnostustoimet sekä vesistöpäästöjen tarkkailu laitetaan kuntoon nykyisillä tuotantoalueilla. He ovat todenneet, että pöly ja meluhaitat on jätetty huomioimatta. Pöly ja meluhaitta on pahimmillaan lähimpänä sijaitsevien kiinteistöjen asukkaille sietämätöntä.

11 11 Hakijan vastine ja hakemuksen muutos 12) HH (Veneskallio RN:o 49:8, Jalasjärvi) on todennut, että Valkianevan laajennusosan käyttöön ottamisessa tulee ottaa erityisesti huomioon pöly ja meluhaitat ja tulipaloriski. Yksityisen tien reunaan tulee jättää muutaman kymmenen metrin suojakaista maiseman säilyttämiseksi ja lumen tielle kinostumisen estämiseksi. Valkiajärveen tuli huomattavia määriä kiintoainetta, mikä on alentanut järven virkistyskäyttöä. Muistuttajan kiinteistöltä on tuotantoalueelle matkaa noin 200 m. 13) II, JJ, KK, LL, MM ja NN ovat vaatineet, että hakijan on perattava Ojaluoma Ojajärven Ojennuksen sillasta yläjuoksulle niin pitkälle kuin katsotaan tarpeelliseksi. Valkianevan turvetuotantoa on lisätty siinä määrin, että jo muutaman päivän sade nostaa tulvaveden Ojajärven vesijättömaan lähialueille. Asiassa on pidettävä katselmus. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että ympäristökeskus on jättänyt huomiotta Ojajärven toimimisen pintavalutuksen tavoin. Valkianevalle olisi rakennettava 2 kemikalointiasemaa, joiden kustannukset olisivat euroa. Jäljellä olevan tuotantoajan ja pinta alan huomioon ottaen hanke tulisi kannattamattomaksi. Kun poistuvat tuotantoalueet muodostavat riittävän yhtenäisiä kokonaisuuksia, hakija on valmis esittämään niistä jälkihoitosuunnitelmat ympäristökeskukselle. Hakija on paljoksunut Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousmaksuvaatimusta, mutta on hyväksynyt kolmelle alueelle yhteensä euron vuotuisen maksun. Tarkkailusta ei ole ollut huomauttamista. Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan ja Jalasjärven kunnan lausunnoista hakija on todennut, että Ojajärveen laskee muitakin kuin turvetuotannon vesiä ja sen puhdistustehoa on mahdotonta määrittää. Muutoin hakija on viitannut Länsi Suomen ympäristökeskukselle lausuttuun. Valkianevan pölylaskeumamittauksiin ei ole tarvetta, koska toiminta on vakiintunutta eikä pölypäästöistä ole hakijalle tehty valituksia. Päästöjä voidaan minimoida urakointisopimusten laatujärjestelmän ohjeiden avulla. Peräseinäjoen ja Ilmajoen kuntien lausuntoihin ei ole ollut huomauttamista. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimuksesta pintavalutuksesta tai vastaavasta käsittelystä Seinäjoen veden laadun turvaamiseksi hakija on todennut, että sen esittämä vesienkäsittely vastaa vaadittua tasoa. Ojajärven puhdistustehon selvittämisestä viitataan Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunnalle ja kunnalle vastattuun. Pintavalutuskenttien toimintaa ei ole tarpeen seurata erikseen, vaan yksi edustava kenttä voidaan ottaa tarkempaan seurantaan. Aumo

12 12 jen sijoittamiseen vaikuttavat asutuksen läheisyyden lisäksi myös tiestö, pohjan kantavuus, sarkojen suunta ja ajomatkat. Melutaso ja tarkkailuraporttien toimittamisvaatimukseen ei ole ollut huomauttamista. AA BB:n vaatimus luvan epäämisestä on hylättävä aiheettomana. Hakijan tuotantoalueet eivät ole Ojaluoman ainoa kuormittaja. Ojajärvi toimii pintavalutuskentän tavoin. Hakija on esittänyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesiensuojelurakenteet, joilla vesienkäsittely on huomattavasti parantumassa nykyisestä. Haasoja ei ole vaihtoehtoinen reitti Ojaluomalle eikä Valkianevan kuivatus onnistu Haasojaa käyttäen. DD:n, EE:n, FF:n ja GG:n vaatimukset luvan epäämisestä, Valkiajärven tilan selvittämisestä ja järven kunnostamisesta on hylättävä aiheettomina. Valkiajärveen on johdettu vesiä Valkianevalta 14 ha:n alueelta, joka ei ole ollut tuotannossa. Oja on tukittu myöhemmin. Pöly ja melu eivät aiheuta ohjearvot ylittävää, kohtuutonta pöly ja melurasitusta muistuttajien kiinteistön ja tuotantoalueiden etäisyys huomioon ottaen. Pölyhaitan mahdollisuus voidaan estää huomioimalla tuulen suunta ja pidättäytymällä ilmeistä pölyhaittaa aiheuttavasta toiminnasta lähimmillä tuotantokentillä silloin, kun tuuli puhaltaa muistuttajien kiinteistölle. HH:n muistutuksesta hakija on todennut, että pöly ja melu eivät aiheuta ohjearvot ylittävää, kohtuutonta pöly ja melurasitusta muistuttajan kiinteistön ja tuotantoalueiden etäisyys huomioon ottaen. Pölyhaitan mahdollisuus voidaan estää huomioimalla tuulen suunta ja pidättäytymällä ilmeistä pölyhaittaa aiheuttavasta toiminnasta lähimmillä tuotantokentillä silloin, kun tuuli puhaltaa muistuttajan kiinteistölle. Muistuttajan käyttämä tie rajoittuu 170 m:n matkalla Valkianevan tuotantoalueeseen. Hakija ei ole pitänyt periaatteessa tarpeellisena suojavyöhykkeen jättämistä, mutta käytännössä tien ja tuotantoalueen väliin voi jäädä 5 10 m leveä kaista, jolla on tiheä puusto. II:n ym. vaatimukseen Ojaluoman perkauksesta hakija on todennut, että alueelle johdetaan paljon muitakin kuin turvetuotannon vesiä. Mahdollisesti määrättävä pintavalutus tulee tasaamaan virtaamia tehokkaasti eikä turvetuotannon vesien aiheuttamia tulvia enää esiintyisi. Hakija on suhtautunut yleensä myönteisesti pienempien laskuojien puhdistuksiin, jos maanomistajat ovat sitä pyytäneet. CC:n muistutuksesta hakija on todennut, että tuotantoalueen ja muistuttajan kiinteistön välisestä etäisyydestä johtuen turvetuotannosta ei aiheudu muistuttajalle korvattavaa pöly tai meluhaittaa. Muistuttajan kaivossa on hyvä vesi, vaikka Valkianevan lohko, joka on lähinnä muistuttajan kiinteistöä, on ollut tuotannossa jo 1980 luvulta alkaen. Laajennusosallakaan ei voi olettaa olevan vaikutusta muistuttajan talousveteen. Ratahallintokeskuksen lausunnosta hakija on todennut hyväksyvänsä tarkkailuvaatimuksen. Tarkkailusta sovitaan Ratahallintokeskuk

13 13 sen kanssa ja tarvittaessa käytetään hakijan kustantamaa asiantuntijaa. Hakija on rajannut Valkianevan radan länsipuoleiselta tuotantoalueelta pois tuotannosta lähinnä rataa olevan saran koko pituudeltaan. Tuotantoala pienenee tämän johdosta 2,6 ha. Lisäksi lohkon nykyinen reunaoja padotaan alapäästä veden virtauksen estämiseksi. Radan itäpuolisen tuotantoalueen ja radan välissä kulkee Haukinevan laskuoja 1, joten tuotantoalueen rajauksella ei olisi vaikutusta pohjavesipinnan tasoon. Lohko on Valkianevan vanhinta tuotantoaluetta, jossa turvekerros on enimmillään 1,5 2 m paksu ja sarkaojat ulottuvat paikoin kivennäismaihin. Koska sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan vain kuivatuksen edellyttämään syvyyteen, on perusteltua olettaa, ettei jäljellä olevalla tuotantoajalla ole ratkaisevaa merkitystä alueen pohjavesipinnan tasoon. Ratahallintokeskuksella on ollut tiedossaan turvetuotanto Valkianevalla ja sen mahdolliset vaikutukset. Hakija on pitänyt riittävinä nopeuden noston yhteydessä tehtäviä seurantamittauksia. Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen Tarkastuksessa Ratahallintokeskuksen edustaja totesi, että keskus on huolissaan radan ja erityisesti sen turvalaitteiden pölyyntymisestä ja kuivatuksen vaikutuksesta pohjaveden pintaan. Pölyyntymistä on havaittu, mutta on vaikea selvittää, johtuuko se turvetuotannosta vai kuljetuksista. Hakijan edustaja kertoi, että Ratahallintokeskus on tehnyt edellisenä talvena mittauksia radalla Valkianevan kohdalla. HH:n kesämökin pihapiiriin tai Valkiajärven pinnalle ei ole aiemmin tullut pölyä, mutta HH oli huolissaan tuotannon laajentumisesta lähemmäksi mökkiä. Lisäksi HH ja Seinäjoen seudun kuntayhtymän edustaja olivat huolissaan veden riittävyydestä Valkiajärvessä, kun osa sen valuma alueesta muutetaan laskemaan Ojaluomaan. Hakijan edustajat kertoivat, että muutoksen kohteena oleva alue on 14 ha. Hakijalla ei ole suunnitelmia ottaa turvetuotantoon Valkiajärven pohjoispuolisia alueita. Hakija ilmoitti tekevänsä tien HH:n mökille johtavan tien viereen ja voivansa jättää sen reunaan noin 10 m:n levyisen suojavyöhykkeen. II kertoi, että Ojajärvi on verotustiedoissa niittyä ja sen aluetta on maatalouskäytössä. Hakijan lisääntyneet ojitukset aiheuttavat veden nopeamman nousun. Liettymät ja ojakatkot aiheuttavat vettymisongelmia. Ojaluoma on perattava Ojennuksen maantiesiltaan saakka. Valkianevan laskuojan 4 pohjoispuolella on 17 ha ojittamatonta aluetta, joka on laskettu hakemuksen pinta aloihin, mutta jota ei ole merkitty suunnitelmakarttaan. Hakija lupasi selvittää alueen käyttömahdollisuuden pintavalutusalueena. Laskuojan 3 läheiset alueet ovat tuotannossa vielä 20 vuotta, mutta sen kuivatusvesien käsittelyssä ei ole hakijan mukaan tehostamismahdollisuuksia.

14 Hakemuksen täydennys MERKINNÄT 14 Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla tarkistetut tuotantopinta alat. Hakijan hallussa on Valkianevalla 519,2 ha, josta tuotantokelpoista on 291 ha ja siitä tuotantokunnossa on 202,3 ha, valmistelussa 79 ha ja valmistelematonta 9,7 ha. Tuotannosta poistettua aluetta on 6,4 ha. Lupaa haetaan 291 ha:n alueelle. Tuotantokelpoinen pinta ala laskuojittain on seuraava: Laskuoja 1 60,8 ha Laskuoja 3 122,9 ha Laskuoja 4 107,3 ha Hakija on esittänyt laskuojan 1 vesienkäsittelyn tehostamiseksi 1,4 ha:n pintavalutuskentän rakentamista laskuojan purkupisteen alapuolelle. Kentälle voitaisiin johtaa pumppaamalla vedet lohkon koko 60,8 ha:n tuotantoalueelta. Kentän osuus tuotantopinta alasta olisi aluksi 2,3 %, mutta osuus kasvaisi tuotantopinta alan pienenemisen myötä. Käsittely on käytössä sulan maan ajan ja talvella käytetään virtaaman säätöä. Käsittely voidaan toteuttaa myös ympärivuotisena, mutta silloin hakija ei pidä perusteltuna virtaamansäädön toteuttamista. Laskuojan 3 vesienkäsittelyyn ei ole käytettävissä muuta tehostettua menetelmää virtaaman säädön lisäksi, koska tuotannosta poistuvaa aluetta tai pintavalutusaluetta ei ole käytettävissä. Hakija on suunnitellut 4,5 ha:n pintavalutuskentän kaikkien laskuojaan 4 johdettavien vesien käsittelyyn. Kentän koko on 4,2 % tuotantokelpoisesta pinta alasta. Vedet joudutaan pumppaamaan. Käsittely on käytössä sulan maan ajan ja talvella käytetään virtaaman säätöä. Käsittely voidaan toteuttaa myös ympärivuotisena, mutta silloin hakija ei pidä perusteltuna virtaamansäädön toteuttamista. Hakija on esittänyt tuotantoaluesuunnitelman myös valmistelemattomalle alueelle, jonka tiedot ovat osittain puuttuneet hakemusasiakirjoista. Lisäksi hakija on tarkentanut tuotantoalueen lohkojen poistumaennustetta. Alueelta, jonka vedet johdetaan laskuojaan 1, poistuu tuotannosta 10 ha noin viiden vuoden kuluessa. Vedet on mahdollista erottaa tuotannossa olevan alueen kuivatusvesistä. Muilta alueilta tuotantopinta ala ei pienene merkittävässä määrin. Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki ovat yhdistyneet Seinäjoen kaupungiksi.

15 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 15 Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Sen mukaan Kyrönjoen valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 37/2006/4 ja 39/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haukinevan turvetuotantoon Jalasjärvellä ja Seinäjoella sekä Linnus Lainesnevan turvetuotantoon Jalasjärvellä. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Valkianevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa ja Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkoilla, joiden vedet johdettaisiin laskuojaan 3. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 168 ha:n alueelta, joka sisältää noin 60 ha:n laajennusalueen. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Laskuojaan 1 johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 1,4 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä. Laskuojaan 4 johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 4,5 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä. Laskuojan 1 pintavalutuskäsittelyn teholle asetetaan seuraavat tavoitearvot alkaen: kiintoaine 40 % kokonaisfosfori 50 % kokonaistyppi 20 %.

16 16 Teho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Valmistelemattoman alueen vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja muut uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve

17 Varastointi ja jätteet 17 pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttavia toimenpiteitä jyrsimisestä aumaukseen tai lastausta ei saa tehdä tuotantoalueen pohjoisosassa liitekarttaan merkityillä alueilla lännen ja kaakon välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Tuotantoalueen pohjoisosassa liitekarttaan merkityillä alueilla ei saa tehdä tuotantotoimia klo 22 7 välisenä aikana. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.

18 18 Tarkkailut 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähialueen asuinkiinteistöjen asukkaille sekä hankkeen vaikutusta pohjaveden pintaan rata alueella. Ratahallintokeskusta on kuultava pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailuohjelmaa hyväksyttäessä. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

19 19 Korvaukset Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Valkianeva on pääosin tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty tuotantoalueen pääosan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pienillä lohkoilla, jotka ovat enää lyhyen ajan tuotannossa, virtaamansäätö on riittävä käsittelymenetelmä. Tehostettu vesienkäsittely on tarpeen myös siksi, että vedet johdetaan Kyrönjoen vesistöön, joka on tärkeä vedenhankintavesistö. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun avulla. Hakijan esittämä vesienkäsittely virtaamansäädöllä laskuojaan 3 johdettaville vesille ei ole riittävä eikä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen, minkä vuoksi alueelta ei saa nostaa turvetta. Alue on kooltaan suuri ja se olisi käytössä erittäin kauan. Alueella olisi mahdollisuus tehostettuun vesienkäsittelyyn esimerkiksi kasvillisuuskentällä tai kosteikkoaltaalla, mutta hakija ei ole halunnut sellaista esittää. Vesienkäsittelyrakenteena ei voida käyttää Ojajärveä, koska se ei ole hakijan hallinnassa eikä vesien kulkemista voida siellä hallita. Hakija on vastineessaan todennut, että Ojajärven tehoa vesienkäsittelyssä ei voida määrittää. Kun otetaan huomioon Valkianevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden

20 Lupamääräysten perustelut 20 huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa käynnistetään osalla aluetta, se on laajamittaista ja sitä harjoitetaan vielä pitkään, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Laskuojaan 1 johdettavat vedet määrätään käsiteltäväksi pintavalutuskentällä, joka ei täytä mitoitusohjeita, koska ohjeidenmukaista aluetta ei ole käytettävissä. Käsittelytuloksen varmistamiseksi kentän puhdistusteholle asetetaan tavoitteelliset raja arvot. Jos pintavalutuskenttä ei toimi riittävän hyvin, luvan saajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet käsittelyn tehostamiseksi. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Tuotantoalueen pohjoisosan laajennusalueen lähellä on asutusta, jolle tuotannosta voi aiheutua kohtuutonta pöly ja melurasitusta, minkä vuoksi toimintaa on tarpeen rajoittaa aikana, jolloin haitat olisivat suurimmat. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Lisäksi on tarpeen tarkkailla pintavalutuskenttien tehoa. Vesistötarkkailuohjelmaan voi sisältyä Valkiajärven veden laadun tarkkailu, koska turvepölyä voi levitä järvelle. Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta. Pölyn ja melun vaikutuksesta lähiympäristölle ei ole mittaustietoja ja sen vuoksi sitä on tarpeen tarkkailla. Tuotantoalue sijaitsee molemmin puolin lähellä rataa, joten kuivatuksen vaikutusta pohjaveden pintaan rata alueella on tarpeen tarkkailla. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon Luparatkaisu kohdassa ja lupamääräyksessä 2). Pohjanmaan TE keskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä, kalatalousmaksusta ja kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2),16) ja 14).

21 21 Jalasjärven kunnan ja ympäristölautakunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pölyä ja melua sekä jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6), 7), 8) ja 9). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu päätöksen liitteenä olevassa käyttöja päästötarkkailuohjelmassa. Pölytarkkailuvaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 14). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta ja puhdistuksesta on lupamääräykset 4) ja 5). Pölyä ja melua sekä jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6), 7), 8) ja 9). Aumojen sijoittamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 6). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu päätöksen liitteenä olevassa käyttö ja päästötarkkailuohjelmassa. Pölytarkkailuvaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 14). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä. Ilmajoen kunnan vaatimukset vesienkäsittelystä ja käsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä tarkkailuista on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 4), 13) ja 14). Pölyä, melua, polttoaineiden säilytystä, jätehuoltoa ja ympäristöriskeihin varautumista koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 6) 12). Peräseinäjoen kunnan vaatimus vesienkäsittelystä ja käsittelyrakenteiden kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 4). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä. Ratahallintokeskuksen vaatimus pohjaveden pinnan tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 14). Ympäristölupavirasto hyväksyy osittain ja hylkää osittain AA:n vaatimuksen luvan epäämisestä Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Hankealueen kuivatusta ei voida kohtuullisin kustannuksin tehdä johtamalla vedet Haasojaan. Kunkin laskuojan vesien laskureitti on esitetty hakemuksessa ja hyväksytty tässä päätöksessä. Ojaluomaan on tullut ja tulee myös muuta kuormitusta, joten hakijaa ei voida määrätä ennallistamaan sitä. Valkianevan tuotantoalueelta tulevien päästöjen määrä Ojaluomaan pienenee luvassa määrättyjen toimenpiteiden vuoksi. Ympäristölupavirasto hylkää CC:n korvausvaatimuksen ja katsoo, että tuotantoalueen ja muistuttajan kiinteistön välisen etäisyyden vuoksi korvattavaa haittaa ei aiheudu. DD:n ym. pölyyn ja meluun liittyvät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7) ja tarkkailuun liittyvät vaatimukset lupamääräyksessä 13) ja 14). Ympäristölupavirasto hylkää muistuttajien