YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 83/2004/4 Dnro LSY-2002-Y-332. Tuuliannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ilmajoki

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 83/2004/4 Dnro LSY-2002-Y-332 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Tuuliannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Ilmajoki ja Kurikka Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie VAASA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tuulianneva sijaitsee Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalla noin 10 kilometrin päässä Kurikan keskustasta koilliseen. Hankealueen pinta-ala on 157,5 ha. Vaskiluodon Voima Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Tuuliannevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Turvetuotanto Tuuliannevalla on aloitettu vuonna Hakija omistaa pääosan alueesta, vuokramaiden osuus on 33,95 ha. Hakija on tehnyt sopimuksia alueen tiestön ja ojien käytöstä. Osasta tuotantoaluetta on tehty ennakkoilmoitus Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille vuonna Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa alueen lähiympäristöön ei ole merkitty erityisiä aluevarauksia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa Kyrönjoen valuma-alueella turvetuotannon suunnitte-

2 2 lussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Tuulianneva sijaitsee kaavaluonnoksessa maakunnallisesti merkittäväksi turvetuotantoaluekokonaisuudeksi merkityllä alueella. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Tuulianneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen Härkiluoman (42.036) ja Tuoresluoman (42.035) valuma-alueilla. Tuuliannevan Härkiluomaan laskevan alueen pinta-ala on luoman valuma-alueen pintaalasta (27,06 km 2 ) 2,2 %. Härkiluomaan johdetaan kuivatusvesiä myös Kortesnevan-Salviannevan 79,5 ha:n turvetuotantoalueelta. Noin 3 km Tuuliannevan alapuolella sijaitseva Myllylampi on noin 1 ha:n suuruinen Härkiluoman suvantoalue, jonka luusuassa on pato. Lammen valuma-alueesta turvetuotantoalueiden osuus on 6,0 %. Härkiluoma laskee Kyrönjokeen noin 6,3 km:n päässä Tuuliannevasta. Härkiluoman keskivirtaama oli v tehtyjen mittausten mukaan kantatie 67:n kohdalla 880 l/s ja virtaama on ollut pienimmillään 4,6 l/s ( ). Tuoresluomaan laskevan Tuuliannevan tuotantoalueen pinta-ala on noin 1 % luoman valuma-alueen pinta-alasta (101,69 km 2 ). Kuivatusvedet johdetaan Tuoresluomaan 1,3 km pitkän ojan kautta. Tuoresluomaan johdetaan myös hakijan Peurainnevan pohjoisosan (32,7 ha) tuotantoalueen ja yksityisen tuottajan (alle 15 ha) alueen kuivatusvedet. Turvetuotantoalueet ovat 1,4 % Tuoresluoman valuma-alueen pinta-alasta. Tuoresluoman yläosalla keskivirtaama on vuosina tehtyjen mittausten mukaan ollut 28 l/s ja alivirtaama vain 2 l/s. Tuoresluoman vesi on tummaa ja siinä on paljon ravinteita ja kiintoainetta ja vesi on ajoittain hapanta. Veden typpipitoisuus on noussut hitaasti 1990-luvulla. Tuoresluoman kalastosta on hajanaisia koekalastustietoja, joissa saaliit koostuivat ahvenista ja hauista. Luomassa on aiemmin ollut rapuja, mutta rapukanta on hävinnyt ilmeisesti yli 25 vuotta sitten. Luomassa harjoitetaan vähän katiskapyyntiä. Luoman yläosalle tulee kuormitusta turvetuotantoalueiden lisäksi pelloilta. Härkiluoman vesi on hyvin tummaa ja ravinteikasta. Siinä on ajoittain paljon kiintoainetta ja vesi on usein hapanta. Myllylammen vesi on erittäin rehevää. Härkiluoman tai Myllylammen kalastoa ei ole tutkittu, mutta kalastoon kuulunevat ainakin ahven ja hauki. Rapuja ei ole tavattu. Myllylammen rannalla asuva yrittäjä on selvittänyt lammen soveltuvuutta kirjolohenkasvatukseen. Myllylammen ympärillä ja alapuolella Härkiluoman varrella on muutamia loma- ja vakituisia asuntoja. Hakemuksen mukaan Tuoresluomalla ja Härkiluomalla ei ole mainittavaa virkistyskäyttöä eikä nii-

3 3 den vettä käytetä vedenhankintaan. Myllylammen vettä käytetään marjanviljelyssä kasteluvetenä. Alueella ei ole yleisiä uimarantoja. Härkiluoman yläosan kuormitus tulee pääosin soilta ja metsäalueilta, alaosan pelloilta. Suojeltavat kohteet Lähin luonnonsuojelullisesti merkittävä kohde, Tuohirannan lehtoalue sijaitsee Tuoresluoman rannalla noin 5 km:n päässä tuotantoalueelta. Hakemuksen mukaan Tuuliannevan vaikutusalueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita. Asutus ja maankäyttö Turvetuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsää ja rämettä. Lähin talo sijaitsee noin 100 m:n ja lähimmät peltoalueet noin 300 m:n päässä tuotantoalueen reunasta. Härkiluoman valuma-alueella on muutamia vuosia sitten tehty laajahkoja metsäojien kunnostuksia. TURVETUOTANTO Tuuliannevan valmistelutyöt on tehty vuosina Turvetuotanto on aloitettu osalla alueesta vuonna 1994 ja koko tuotantoalueella vuonna Hankealueen pinta-alasta 9,2 ha on laskeutusallas- ja auma-alueita. Tuotantoa harjoitetaan neljässä lohkossa. Lohkojen 1 ja 2 pinta-ala on yhteensä 98,9 ha ja lohkojen 3 ja 4 pinta-ala on 58,6 ha. Alueella on tuotettu energiaturvetta HAKU-menetelmällä. Tuotantomäärät ovat vaihdelleet viime vuosina m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Tuotantoalueelle ei ole tehty jälkikäyttösuunnitelmaa, ja vuokramaiden jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 40. Turve varastoidaan 10 aumaan ja kuljetetaan Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalan polttoaineeksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuuliannevan kuivatusvedet puhdistetaan seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset - päisteputket tai päisteputkipidättimet - 4 laskeutusallasta Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, joista

4 4 lohkojen 1 ja 2 (98,9 ha) vedet johdetaan Tuoresluomaan ja lohkojen 3 ja 4 (58,6 ha) vedet Härkiluomaan. Vesiensuojelun tehostamiseksi hakemuksessa on esitetty, että lasku- ja kokoojaojiin rakennetaan virtaamansäätöpatoja vuoteen 2005 mennessä. Tuotantoalueen lähellä ei ole pintavalutukseen soveltuvia alueita. Kemikalointiasemat voitaisiin todennäköisesti rakentaa lohkojen 1 ja 4 yhteyteen. Hakijan käsityksen mukaan virtaamansäätö täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, kun otetaan huomioon olosuhteet ja hankkeesta aiheutuvien päästöjen määrä suhteessa muuhun kuormitukseen. Laskeutusaltaisiin ja lietesyvennyksiin kerääntyvä liete poistetaan vuosittain ennen tuotantokauden alkua ja sen päätyttyä ja tarvittaessa useamminkin. Päästöt vesistöön Tuuliannevalla ei ole mitattu kuivatusvesien tai päästöjen määriä. Hakija on käyttämällä Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuormitusarvoja arvioinut Tuuliannevan turvetuotannon ravinne- ja kiintoainepäästöt keskimäärin seuraaviksi: Härkiluoma Tuoresluoma kg/v ( ) kg/v ( ) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Ravinnepäästöarvoista on vähennetty luonnonhuuhtoutuma, mutta kiintoainepäästöt ovat bruttoarvoja. Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti turpeen keräämisessä, aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu tuotantomenetelmästä ja turpeen maatuneisuudesta. Se on ajoittaista ja keskittyy poutakausiin. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Jyrsintä on eräs meluisimmista työvaiheista. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Pöly- ja meluhaitan vähentämiseksi tuotannossa käytetään uudistettua tekniikkaa ja koneita. Lastaus keskeytetään, jos tuuli kuljettaa pölyä haitallisessa määrin lähiasutukseen päin. Kuormat peitetään niin, ettei ympäristöön pääse leviämään pölyä. Nykyisen vuosituotannon määrä kuljetetaan rekka-auton suoritteena yleensä joulu-maaliskuussa. Turve kuljetetaan Lahden metsäautotietä pitkin Pojanluoman kautta Rengonkylään valtatielle 19 ja siitä Seinäjoelle. Tuotantoalueen eteläosassa on alue, jolta

5 5 voidaan kuljettaa turvetta myös kesällä Luovantien kautta Pojanluomalle. Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään siirrettävissä farmarisäiliöissä jätteenkeruupisteen lähettyvillä hiekalla päällystetyllä alustalla. Jäteöljyjä kertyy vuosittain 219 kg, muuta öljyistä jätettä 58 kg ja akkuromua 14 kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma- ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Turvetuotannon työllistää ympärivuotisesti 2 henkilöä ja kesällä 3-5 henkilöä. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen vaikutus Härkiluoman virtaamiin ja vedenkorkeuksiin on pieni. Tuoresluoman yläosassa tuotantoalueen vesien arvioidaan lisäävän virtaamaa keskimäärin 11 % ja vedenkorkeutta laskuojan liittymäkohdassa enintään 1-2 cm. Tuuliannevan kuivatusvesien arvioidaan lisäävän Tuoresluoman yläosassa veden fosforipitoisuutta 10,4 %, typpipitoisuutta 7,0 % ja kiintoainepitoisuutta 10,4 % sekä Myllylammen veden fosforipitoisuutta 6,2 %, typpipitoisuutta 4,6 % ja kiintoainepitoisuutta 6,1 %. Härkiluoman alaosalla vaikutus on 1,0-1,6 %. Päästöjen ei arvioida vaikuttavan Kyrönjokeen. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen kuivatusvedet ovat saattaneet heikentää Tuoresluoman, Myllylammen ja Härkiluoman yläosan veden laatua ainakin kunnostusvaiheessa ja suuria pitoisuusvaihteluita on ollut sen jälkeenkin. Kuivatusvesien ei ole todettu vaikuttavan vesikasvillisuuden määrään, mutta ne ovat voineet muuttaa pohjaeläinten lajisuhteita. Hakemuksen mukaan turvetuotannolla ei ole ollut vaikutusta muihin vesistön käyttömuotoihin. Kirjolohen kasvatuksen edellytykset Myllylammessa saattavat kuitenkin heikentyä turvetuotannosta aiheutuvien ajoittaisten kuormituspiikkien vuoksi. Hakemuksen mukaan Härkiluoman ja Myllylammen kalataloudellinen merkitys on niin vähäinen, ettei turvetuotannon kuormituksesta aiheudu merkittävää kalataloudellista haittaa.

6 6 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Tuuliannevan alueella ei ole pohjavesialueita eikä läheisyydessä vedenottamoita. Tuuliannevan välittömässä läheisyydessä on vähän asutusta. Lähin, kesäkäytössä oleva asuinkiinteistö sijaitsee noin 100 m:n päässä tuotantoalueen reunasta ja 1 km:n säteellä on kolme muuta asuinrakennusta, joista yhdessä asutaan vakituisesti. Turvepöly voi ajoittain aiheuttaa haittaa lähimpänä sijaitsevalle kiinteistölle, mutta hakijalle ei siitä ole valitettu. Tuotantoalueen lounaispuolella on viljelyssä olevia peltoalueita, mutta mahdollista haittaa on kasveille tai karjalle on hakemuksen mukaan vaikea arvioida. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Turvetuotannon eri työvaiheet eivät hakemuksen mukaan aiheuta melun ohjearvojen ylittymistä lähimmissäkään asuinrakennuksissa. Eräät toimenpiteet kuten jyrsintä voivat lyhytaikaisesti nostaa melutason ohjearvoja korkeammiksi. Meluhaitoista ei ole valitettu hakijalle. Alueella on turvallisuussuunnitelma ja työmaiden henkilöstöä on koulutettu asiasta. Yhtiöllä on käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty, että käyttö- ja päästötarkkailu toteutetaan osana hakijan Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Nykyisessä yhteistarkkailuohjelmassa Tuuliannevalla on käyttötarkkailu, mutta ei päästötarkkailua. Hankkeen vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan Tuoresluomassa, Myllylammessa ja sen alapuolella Härkiluomassa joka toinen vuosi otettujen näytteiden perusteella osana em. yhteistarkkailua. Näytteitä otetaan kolme kertaa tarkkailuvuoden aikana ja niistä analysoidaan mm. happi-, kiintoaine- rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä väri ja ph. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi nykyisen ohjelman mukaan ja vesistötarkkailuohjelman muutosesitys tehdään valvontaviranomaiselle vuoden 2005 aikana. Jälkitarkkailu voidaan tehdä siten, että vesistötarkkailu tehdään esimerkiksi yhden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua turvetuotannon päättymisestä.

7 7 Kalataloustarkkailu esitetään aloitettavaksi siten, että Tuoresluomasta tehdään kalataloudellinen perusselvitys, jossa läheisyydessä sijaitseville kotitalouksille lähetetään kalastoa koskeva tiedustelu. Tulosten perusteella tehdään valvontaviranomaiselle esitys kalataloustarkkailuohjelmaksi. Pöly- ja meluhaittoja esitetään arvioitaviksi kirjallisuusselvitysten perusteella ja myöhemmästä tarkkailusta sovittavaksi valvontaviranomaisen kanssa, kun tarkkailumenetelmät ovat vakiintuneet. KORVAUKSET Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu vesien käytölle tai kalataloudelle korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Kurikan kaupungissa ja Ilmajoen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Kuuluttamisesta on ilmoitettu Ilmajoki-lehdessä, Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomissa ja Kurikka-lehdessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Kurikan kaupungilta ja Ilmajoen kunnalta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvoston vesiensuojelun tavoitteita koskevan periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon tulee vähentää pintavesiin joutuvaa fosfori- ja typpikuormitusta 30 prosenttia vuoden 1993 tasosta. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetty virtaamansäätö ei tässä tapauksessa ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotannossa. Vesienkäsittelyn tehostamisen tarvetta korostaa Tuoresluoman luokitus arvokkaaksi pienvedeksi. Lisäksi Kyrönjoki on Vaasan kaupungin raakavesilähde. Perustason lisäksi käyttöön tulee ottaa kemikalointi tai muu vastaavan tasoinen vesienkäsittelymenetelmä Tuoresluomaan johdettaville vesille ja hakijan on tehtävä vesiensuojelun tehostamissuunnitelma. Kuormitus- ja vaikutustarkkailu voidaan hoitaa hakijan esittämällä tavalla. Tuotannosta tulee pitää suunnitelman mukaista käyttö- ja hoi-

8 8 topäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi. Muistutukset ja mielipiteet 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää, jos käytössä on tehostettu vesienkäsittely. Turvetuotannon aiheuttamaa kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelutoimenpitein, joten luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia. Tarkkailu on järkevää toteuttaa osana Kyrönjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on todennut, että hakijan esittämät vesiensuojelurakenteet ovat riittäviä. Jos niillä ei kuitenkaan saavuteta kuormituksen vähenemistä, hakijan tulee varautua vesienkäsittelyn tehostamiseen esimerkiksi kemikaloinnilla tai pintavalutuksella. Hakijan on kiinnitettävä huomiota erityisesti vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja mitoitukseen. Esitetty tarkkailuohjelma on riittävän kattava. Öljy ja ongelmajätteet tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pintavesien pilaantumisen vaaraa. 4) Ilmajoen kunta on puoltanut luvan myöntämistä ja yhtynyt ympäristölautakunnan esittämiin perusteluihin. 5) Kurikan kaupungin rakennuslautakunta on todennut, että tuotantoalueella on vähän vaikutusta Kurikan puolelle, mutta valumavesien kuormitusta alapuoliseen vesistöön tulisi pyrkiä pienentämään. Jos suunnitellut virtaamansäätöpadot eivät ole tehokkaita, tulee selvittää pintavalutuskenttien rakentamista. Alueen jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti ja huolehdittava erityisesti ongelmajätteiden keräyksestä ja ettei aumamuoviroska pääse ympäristöön. Alueella varastoitavat polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altain ja katoksin. 6) Kurikan kaupungilla ei ole ollut huomauttamista hakemuksen johdosta. 7) AA ja BB (Rakennos RN:o 3:103), CC (Kumpula RN:o 3:181), DD ja EE (Lehtopirtti RN:o 3:180), AA (Siperia RN:o 3:191), FF ja GG, BB, HH ja II (Seitsemäntähden RN:o 3:206) sekä JJ (Pakopalsta RN:o 3:197) ovat vaatineet, että jos turvetuotannon laajennus suunnitelman mukaisesti toteutuu hakija on vastuussa Myllylammen padon kestävyydestä ja toimivuudesta. Yhtiön on varauduttava mm. isomman juoksutusputken sekä automaattisen sähköisen sulkujärjestelmän hankintaan. Virtaamien ja vedenpinnan äkkinäinen vaihtelu vaatii lähes ympärivuorokautista päivystystä.

9 9 Uimaveden laatu ei saa enää huonontua ja yhtiön velvollisuus on seurata veden laatua jatkuvasti yhteistyössä lammen ympäristön kiinteistönomistajien kanssa. Uimaveden laatu on vuosien varrella huonontunut, ihoon jää uimisen jälkeen ruskea turvekerros ja iilimadoista on tulossa riesa. Virkistyskalastukselle ei saa olla haittaa ja lammessa pitää voida kasvattaa siianpoikasia. Myllylammen Marjatilan toiminnalle ei saa olla haittaa. Humuspitoisuuden lisääntyessä on vaarana, että tilan kastelujärjestelmät tukkeutuvat, mikä voi aiheuttaa suuren vahingon erityisesti hallasadetuksen aikana. Viimeisten kymmenen vuoden aikana järjestelmän suuttimien tukkeutuminen on ollut hyvin yleistä. Muistuttajat ovat myös vaatineet kirjallisen sopimuksen laatimista em. asioista. 8) Ilmajoen kalastuskunta on vaatinut, että ravinteiden ja kiintoaineen kuormitus luomiin ja Kyrönjokeen saatetaan mahdollisimman pieneksi. Nykytaso ei voi olla kriteerinä, vaan luomissa on tarkoitus päästä elvyttämään jokirapukantaa. Vesiensuojelurakenteita on rakennettava riittävästi ja niiden mitoituksen ja hoidon on oltava riittävää. Hakijan vastine Hakija on liittänyt vastineeseensa arvion pintavalutuksen ja kemikaloinnin toteuttamismahdollisuuksista sekä kustannuksista Tuuliannevalla. Hakija on todennut, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimus Tuoresluomaan johdettavien vesien kemikaloinnista on kohtuuton suhteessa tuotantoalueen kokoon, käsittelyn kustannuksiin ja vesiensuojeluhyötyyn. Luomaa ei ole luokiteltu veden laadun, kalaston, muun vesieliöstön tai virkistyskäytön kannalta erityissuojelua vaativaksi vesistöksi. Luoman varrella sijaitsevien lehtoalueiden kannalta tuotantoalueen vesienkäsittelyllä ei ole ollut merkitystä. Hakija katsoo, että ympäristönsuojelulain mukaan BAT-tekniikan on oltava teknisesti toteuttamiskelpoista kustannuksin, jotka ovat toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta kohtuullisia. Hakija ei ole halunnut esittää vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmaa. Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, että hakemuksessa esitetty virtaamansäätö on tehostettu vesiensuojeluratkaisu. Hakijalla ei ole huomauttamista Ilmajoen kunnan ja sen ympäristölautakunnan, Kurikan kaupungin ja sen rakennuslautakunnan eikä Ilmajoen kalastuskunnan esittämiin näkemyksiin ja vaatimuksiin. AA ym. ovat esittäneet vaatimuksia, jos turvetuotannon laajennus toteutuu suunnitelman mukaisesti. Hakija on todennut, että kuten asiakirjoista käy ilmi kyse ei ole laajennuksesta, vaan 10 vuotta toiminnassa olleen tuotannon jatkamisesta uusin vesiensuojelutoimenpitein. Siten vesimäärät eivät tule kasvamaan, vaan virtaamansäätöpatojen avulla vesimääriä pystytään säätelemään nykyistä paremmin. Myllylammen padon kestävyyteen tai toimivuuteen ei siis ai-

10 10 heudu muutosta. Hakija ja metsäkeskus ovat 1990-luvun puolivälissä toimittaneet Myllylammen silloiselle toiminnanharjoittajalle rumpuputken padon yläosaan asennettavaksi mahdollisen tulvatilanteen varalta. Putkea ei ole asennettu. Muistutuksessa mainittua veden laadun voimakasta heikkenemistä ei voida havaita tarkkailutulosten perusteella. Vuosien kiintoainehuippuihin lienevät vaikuttaneet ainakin osaltaan tehdyt metsäojitukset. Myllylammen ja Härkiluoman veden laatua tarkkaillaan jatkossakin. Hakijan käsityksen mukaan virkistyskalastus alueella on hyvin vähäistä. Hankkeen aiheuttama kuormitus ei tule lisääntymään, joten siltä osin estettä siian poikastuotannolle Myllylammessa ei ole. Pintaveden käyttö tihkukastelumenetelmässä vaatii aina suodatuksen ja asianmukaista hoitoa riippumatta siitä, onko alueella turvetuotantoa vai ei. Hakijalle on tullut Myllylammen Marjatilalta tuotannon aikana yksi valitus, jota tutkittaessa lammen pinnalla oleva pöly todettiin todennäköisesti kuusen suopursuruosteeksi. Hakija on liittänyt vastineeseen kesällä 2002 tehdyn Tuoresluoman biologisen kartoituksen. Siinä todetaan, että turvetta on sedimentoitunut pieniä määriä tuotantoalueen alapuoliseen ojaan. Vesikasvillisuuden esiintymiseen tuotannolla ei ole vaikutusta. Pohjaeläinlajisto koostuu suurta kuormitusta kestävistä lajeista. Tarkastus Ympäristölupavirasto teki tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaisten lisäksi myös muistuttajat. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Tuuliannevalle ei ole rakennettu virtaamansäätöpatoja ja hakijan mukaan ne rakennetaan vasta, kun lupapäätös on saatu. Tuotannossa käytetään mekaanista kokoojavaunua hakemuksessa ilmoitetun HAKU-menetelmän sijasta. Lohkojen 1 ja 2 laskeutusaltaissa ei ollut pintapuomeja ja tuotantolohkoilla oli näkyvissä muovinpalasia. Hakija ei ole saanut käyttöönsä laskeutusaltaiden ja tuotantoalueen välistä 4-5 ha:n aluetta. Myllylammella todettiin, että viime vuonna ruopatuille rannoille oli kertynyt lietettä. AA:n käsityksen mukaan ylivuotoputken rakentaminen patoon on vaikeaa maaperän vuoksi. Mustikan viljely, jossa käytetään tihkukastelumenetelmää, on aloitettu 3 vuotta sitten. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle luvan Tuuliannevan turvetuotantoon Ilmajoen kunnassa ja Kurikan kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

11 11 Lupamääräykset Toteutettava suunnitelma 1) Turvetta saadaan nostaa enintään suunnitelman mukaisella 157,5 ha:n alueella. Toimenpiteet on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojien lietesyvennysten, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuskentällä tai vähintään vastaavantehoisella puhdistusmenetelmällä. Lohkojen 3 ja 4 kuivatusvedet voidaan käsitellä vaihtoehtoisesti kasvillisuuskentällä, jonka pinta-ala on vähintään 3,3 ha. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset ja päisteputket, joiden päissä on virtausta säätelevät sihdit. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Alueella on oltava riittävän suuret laskeutusaltaat valuma-alueen koon ja veden virtausnopeuden mukaan mitoitettuina ja niiden poistopäihin on rakennettava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaat on varustettava pintalietepuomeilla. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaiden ohitse. 3) Virtaamansäätöpatojen rakentaminen on toteutettava viimeistään ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja tiedoksi Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskeutusaltaan jälkeisestä tehostetusta vesienkäsittelystä on esitettävä suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja niiden on oltava käytössä vuoden 2006 tuotantokaudesta alkaen. Vesiensuojelurakenteiden kunnossapito 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesiensuojelurakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toiminta on tarkistettava säännöllisesti. Tuotannon päättymisen jälkeenkin rakenteet on säilytettävä ja niitä on hoidettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsoman ajan.

12 12 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu ylimääräistä vesistökuormitusta. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotanto ja turpeen varastointi on pyrittävä tekemään ja ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuttujen kiinteistöjen pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Luvan saajan on pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvistä jätteistä. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

13 13 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. Tarkkailut 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteen 1 ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta alapuolisessa vesistössä sekä ainakin 2 vuoden aikana tuotantotoiminnasta aiheutuvaa pölyä ja melua Takanevan ja Majamäen talojen pihapiirissä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kuivatusvesien kalatalousvaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu kuivatusvesien johtamisesta. Haittoja ehkäisevät toimet 15) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutusmenetelmä tai vastaava. Virtaamansäätö kuuluu turvetuotannon perustason vesienkäsittelyyn eikä Tuuliannevan tuotantoalueen koon ja käyttöajan huomioon ottaen ole parasta käyttö-

14 Lupamääräysten perustelut 14 kelpoista tekniikkaa. Tuoresluoma, johon lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan, on luokiteltu arvokkaaksi pienvedeksi. Hakija on ilmoittanut, ettei Tuuliannevan vesien käsittelyyn ole mahdollista rakentaa pintavalutuskenttiä. Vastaavantehoinen käsittelymenetelmä voi olla nykyiselle tuotantoalueelle perustettava ympärivuoden käytössä oleva kasvillisuuskenttä, jonka pinta-ala lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesille on vähintään 5,5 ha ja johon vedet johdetaan pumppaamalla. Vaihtoehtoisesti kuivatusvedet voidaan puhdistaa kemikalointikäsittelyllä. Kun otetaan huomioon Tuuliannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesiin johdettavien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun rajoittamiseksi lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 12) ja 13) ja ovat tarpeen vaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pöly- ja meluhaittaa tuotantoaluetta lähinnä sijaitsevien talojen pihapiirissä, jonka vuoksi tarkkailu on tarpeen. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 15). VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset tehostetusta vesienkäsittelystä lupamääräyksessä 2) sekä tarkkailusta ja valvonnasta lupamääräyksistä 3) ja 12) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset tehostetusta vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksissä 2) ja 13). Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja Kurikan kaupungin rakennuslautakunnan vaatimukset vesiensuojelusta ja polttoaineiden säilytyksestä lupamääräyksissä 2), 4) ja 9).

15 15 AA:n ym. vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, että hankkeessa ei ole kyse turvetuotannon laajentamisesta, vaan toiminnan jatkamisesta. Lupamääräyksessä 2) on määrätty vesienkäsittelyn tehostamisesta, mikä vähentää hankkeesta aiheutuvia päästöjä ja tasaa hankkeen vaikutusta virtaamiin Myllylammessa. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Ilmajoen kalastuskunnan vaatimuksen vesienkäsittelystä lupamääräyksessä 2). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesistöön joutuvien päästöjen määrästä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio mahdollisesti aiheutuneista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Luvan saajan on esitettävä viimeistään vuotta ennen turvetuotannon lopettamista Länsi-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma alueen kunnostamisesta, ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.

16 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa myös ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, ja 100 Jätelain 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä 2 Leena Simpanen Kalevi Tikka Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl Liite 1 tarkkailuohjelma

18 LIITE 1 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tapahtumat: - ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan eteneminen - ojitusten tarkat kaivuuajat ja -paikat - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, niiden kunnon seuranta, havainnot rakenteiden toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietetaskujen tyhjennykset - mittapatojen asennus ja vedenkorkeushavainnot - vesinäytteiden ottoajankohdat - sadanta-, haihdunta-, lämpötila- ja tuulitiedot, jos niitä työmaalla mitataan. Huomiota kiinnitetään erityisesti rankkasateiden ja tulvien esiintymiseen - muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta turvetuotantoalueelta purkautuvan veden määrään tai kuormitukseen - turvepölystä tai meluhaitoista tms. tulleet valitukset Tuotantovaiheen käyttötarkkailua pidetään koko tuotannon ajan. Päästötarkkailu Päästötarkkailun havaintopisteet sijaitsevat Tuuliannevan Tuoresluomaan johdettavista vesistä laskeutusaltaan jälkeisen tehostetun vesienkäsittelyrakenteen ylä- ja alapuolella. Näytteitä otetaan viidesti vuodessa: huhti-toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja syys-lokakuu. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - kokonaistyppi ja ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - kemiallinen hapenkulutus COD Mn - kiintoaine ja sen hehkutusjäännös - ph - rauta - väri Tuotantoalueen päästötarkkailussa näytteet analysoidaan julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaitoksessa standardimenetelmien mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä mitataan laskuojan virtaama. Raportointi Tulokset toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE-keskukselle, Ilmajoen ja Kurikan ympäristönsuojelulautakunnille ja tarkkailuraportin laatijalle.

19 LIITE 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.