YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 133/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-376

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 133/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-376 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kontionevan ja Pallonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki, Jalasjärvi ja Kurikka LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kontionevan turvetuotantoalue sijaitsee Kauhajoen ja Jalasjärven alueilla, noin 8 km Jalasjärven keskustasta lounaaseen. Pallonevan turvetuotantoalue sijaitsee Kontionevan länsipuolella Kauhajoen, Jalasjärven ja Kurikan alueilla, noin 10 km Jalasjärven keskustasta lounaaseen. Kontioneva ja Palloneva ovat toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Kontionevan tuotantokelpoinen pinta-ala oli vuoden 2002 lopussa 150 ha ja Pallonevan 503 ha. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sekä täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kontionevan ja Pallonevan turvetuotannolle. Hakija on tiedoksiannon jälkeen täydentänyt hakemustaan vielä , ja Hakija on samanaikaisesti saattanut vireille Jalasjärvellä sijaitsevien Iso-Korvanevan ja Korvajärvennevan (dnro LSY-2002-Y-375) sekä Vasikkanevan (dnro LSY-2002-Y-377) turvetuotantoa koskevat ympäristölupahakemukset. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Alue on ilmoitettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja merkitty siihen Hakija omistaa Kontionevan alueesta 231,56 ha, ja tuotantoa varten on vuokrattu alueita 52,05 ha. Pallonevan alueesta on hakijan omistuksessa 286,1 ha ja vuokrattuna 479,45 ha. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavaluonnoksessa alue oli merkitty turvetuotantoalueeksi vahvistetussa maakuntakaavassa Kyrönjoen vesistöalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa aluetta ei ole merkitty turvetuotantoon Kontioneva sijaitsee Jalasjoen valuma-alueella (42.04). Kontionevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta reittejä Jukaluoma Jalasjärvi Jalasjoki - Kyrönjoki ja Pettuluoma Jalasjoki - Kyrönjoki. Kontionevan alapuolinen Jukaluoman kautta laskeva vesistö on noin 5 km:n matkalta ja Pettuluoman kautta laskeva vesistö noin 7 km:n matkalta luokiteltavissa peltojen ja metsien keskellä kulkeviksi laskuojiksi, joilla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä. Laskuojilla ei ole myöskään kalastuksellista merkitystä. Pienimuotoista kalastusta harjoitetaan Jalasjärvessä ja Jalasjoessa. Palloneva sijaitsee osittain Jalasjoen ja osittain Ikkelänjoen valumaalueella (42.093). Pallonevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan reittejä Pettuluoma - Jalasjoki - Kyrönjoki ja Ikkelänjoki - Kauhajoki- Kyrönjoki. Pallonevan alapuolinen Pettuluoman kautta kulkeva vesistö on noin 8 km:n matkalta ja Hosiaisluoman kautta kulkeva vesistö noin 1,5 km:n matkalta luokiteltavissa peltojen ja metsien keskellä kulkeviksi laskuojiksi, joilla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä. Laskuojilla ei ole myöskään kalastuksellista merkitystä. Pienimuotoista kalastusta harjoitetaan vasta Jalasjoessa ja Ikkelänjoessa.

3 3 Ikkelänjoen valuma-alueen pinta-ala Pallonevan purkuojan kohdalla on noin 130 km 2. Ikkelänjoen luusuassa valuma-alueen pinta-ala on 219,5 km 2. Pallonevan tuotantoalueen pinta-ala on noin 1,1 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Jalasjoen valuma-alue on 2142 km 2. Jalasjoki alkaa vesistön keskivaiheilla Mustajoen (42.05) ja Hirvijoen (42.08) yhtyessä. Jalasjoen vesistön pinta-alasta noin 40 % on metsää ja soita 35 %. Soista yli puolet on ojitettu joko turvetuotantoa tai metsänkasvua varten. Vesistön varrella on runsaasti maatalousvaltaista haja-asutusta. Peltoa on 23 % valuma-alueesta. Pellot sijaitsevat enimmäkseen vesistöön viettävillä rinteillä. Jukaluoman valuma-alueen (42.046) pinta-ala on 28,3 km 2. Jukaluomaan johdetaan Iso-Korvanevan tuotantoalueiden kuivatusvesiä 208,9 ha:n alalta ja Kontionevan tuotantoalueen kuivatusvesiä 50 ha:n alalta. Tuotantoalueiden pinta-ala on noin 9,2 % valuma-alueen pinta-alasta. Jalasjärven valuma-alueen (42.043) pinta-ala on 39,7 km 2. Pettuluoman valuma-alueen (42.047) pinta-ala on 25,4 km 2. Pettuluomaan johdetaan osa Kontionevan (100 ha) ja osa Pallonevan (251,8 ha) tuotantoalueiden kuivatusvesistä. Tuotantoalueiden pintaala on noin 13,8 % valuma-alueesta. Kyrönjoen vesistön osa-alueet poikkeavat toisistaan huomattavasti luonteeltaan, maaperältään ja maankäytöltään, mikä vaikuttaa veden laatuun. Kyrönjoen ongelmiksi ovat osoittautuneet rehevyys ja happamuus. Kyrönjoen vesistön latvaosien yleinen käyttökelpoisuus- ja virkistyskäyttöluokka on tyydyttävä/välttävä ja Kyrönjoen pääuoman välttävä. Ikkelänjoen veden laadusta on vähän tietoja. Vesi on ravinteikasta ja humuspitoista. Jalasjoen veden laatu alajuoksulla on Kyrönjoen vesistöalueen heikointa. Korkeiden ravinne- ja humuspitoisuuksien lisäksi joen happipitoisuudet ovat yleensä olleet selvästi heikompia kuin muilla tarkkailluilla jokiosuuksilla. Mustajokeen, Jalasjärveen ja Ikkelänjokeen tuleva kuormitus on tausta- ja hajakuormitusta. Suurimpia kuormittajia ovat maa- ja metsätalous. Pistekuormitusta tulee turvetuotannosta. Jalasjokeen johdetaan Jalasjärven jätevedenpuhdistamon vedet. Mustajoen, Jalasjärven ja Jalasjoen kalastus on enimmäkseen kotitarvekalastusta. Kalastoon kuuluvat hauki, ahven, särki, lahna, säyne, salakka, kiiski ja made sekä istutettuina kuha, kirjolohi ja taimen. Sivupuroista ja koskialueilta on tavattu myös kivennuoliainen, kivisimppu, purotaimen ja istutettuina lajeina harjus ja puronieriä. Mustajoesta on saatu koeravustuksissa vuosina joitakin rapuja.

4 4 Ikkelänjoella kalastus on enimmäkseen virkistyskalastusta. Ikkelänjoki on erityisen arvokas luonnontilaisena purotaimenvesistönä. Ikkelänjoessa on lisäksi haukea ja ahventa, istutusperäistä harjusta ja vähäisessä määrin särkeä ja madetta sekä kivisimppuja ja kivennuoliaisia ja yksittäisiä mateita ja purotaimenia. Ikkelänjoessa ei esiinny rapua. Suojeltavat kohteet Kontionevan ja Pallonevan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavan luonnoksessa ( ) tuotantoalueiden länsipuolella oleva Ikkelänjoen vesistöalue on merkitty erityissuojelua vaativaksi alueeksi. Asutus ja maankäyttö Kontionevan ja Pallonevan lähiympäristö on pääasiassa metsä- ja suomaata. Kontionevan pohjoispuolella on peltoja. Hankkeiden lähiympäristössä harjoitetaan pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asuinrakennuksia. TURVETUOTANTO Kontionevan ojitus on aloitettu vuonna 1975 ja turvetuotanto vuonna Tuotantokelpoinen pinta-ala oli vuoden 2002 lopussa 150 ha. Tuotannosta oli poistunut vuoden 2003 syksyyn mennessä 134 ha, joka on nyt tukialueena. Pallonevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1973 ja turpeennosto vuonna Tuotantokelpoinen pinta-ala oli vuoden 2002 lopussa 503 ha. Tuotannosta oli poistunut vuoden 2003 syksyyn mennessä 146 ha, joka on nyt tukialueena. Kontionevan tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2015 ja Pallonevan vuonna Kontionevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta lähinnä Vaskiluoto Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle ja Pallonevalla jyrsinpoltto-, pala- ja ympäristöturvetta. Jyrsinpolttoturve toimitetaan lähinnä Vaskiluoto Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle. Palaturvetta toimitetaan Jalasjärven Lämmölle ja Kauhajoen Lämmölle sekä vähittäisasiakkaille. Ympäristöturvetta toimitetaan Kekkilä Oy:lle ja vähittäisasiakkaille. Kontionevan vuotuinen tuotanto on ollut enimmillään noin m 3 /a ja keskimäärin m 3 /a. Tuotannon arvioidaan olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin m 3 /a. Pallonevan vuotuinen tuotanto on ollut enimmillään noin m 3 /a ja keskimäärin noin m 3 /a. Tuotannon arvioidaan olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin m 3 /a. Tämän jälkeen tuotantoalat ja liikennemäärät pienenevät. Kontionevalta turvetta kuljetetaan arviolta noin 600 rekkaa ja Pallonevalta 2180 rekkaa vuodessa (kuorman vetoisuus noin 120 m 3 ). Tuotannosta poistuvat alueet ovat aluksi tuotannon tukialueina tuotantoalueen eri puolilla. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät

5 5 maanomistajat aikanaan. Vapo Oy:n omistamien alueiden jälkikäyttömuotona tulee olemaan joko metsätalous tai ruokohelven viljely. Korvajärvennevalla, Iso-Korvanevalla, Kontionevalla ja Vasikkanevalla on poistuneille alueille kylvetty ruokohelpeä vuosina yhtensä 135,8 ha:lle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan Kontionevan ja Pallonevan vedenkäsittely on turvetuotannon perustasoa. Kontionevan ja Pallonevan vedenkäsittelyä voidaan tehostaa virtaamansäädöllä. Lisäksi Kontionevan laskuojan 2 purkupisteen yläpuolelle on lähivuosina tuotannosta poistuvalle alueelle mahdollista rakentaa ruokohelpikenttä, jonne vedet pumpataan. Hakija ei kuitenkaan pidä menettelyä taloudellisesti kannattavana. Pallonevan laskuojaan 1 johdettavien vesien käsittelyä tehostetaan 8,8 ha:n ruokohelpikentällä, jolle johdetaan 200 ha:n tuotantoalueen kuivatusvedet. Kontionevan ja Pallonevan vesistöpäästöt on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella. Päästöt on laskettu nettokuormituksena. Kontionevalta Pettuluomaan (Jalasjokeen) arvioidaan enimmillään tulevan fosforia 12 kg, typpeä 420 kg ja kiintoainetta 2120 kg vuodessa ja Jukaluomaan (Jalasjärveen) fosforia 24 kg, typpeä 850 kg ja kiintoainetta 4250 kg vuodessa. Pallonevalta Pettuluomaan (Jalasjokeen) ja Ikkelänjokeen arvioidaan molempiin enimmillään tulevan fosforia 60 kg, typpeä 2140 kg ja kiintoainetta kg vuodessa. Mikäli pintavalutus rakennetaan, arvioidaan Ikkelänjokeen tulevan nettokuormituksena fosforia 52 kg, typpeä 1400 kg ja kiintoainetta 4800 kg vuodessa. Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoja vastaavina pitoisuuksina noin metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Alle 500 metrin etäisyydellä Kontionevasta ja Pallonevasta ei ole asutusta. Melua syntyy työkoneista, työmaaliikenteestä ja kuljetustoiminnasta. Melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa Tuotantokauden aikana melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista,

6 6 tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Toimitusaikana, yleensä lokahuhtikuussa, melua syntyy raskaan liikenteen ja kuormauskoneen äänistä ja se vastaa liikennemelua. Kontionevalta ja Pallonevalta on kuljetusreitti Kauhajoki- Jalasjärventielle (672) suon pohjoispuolelle sekä Ikkelänjärventielle suon eteläpuolelle. Varastointi ja jätteet Tuotannossa kuluu Kontionevalla noin m 3 :n turvetuotannolla laskettuna vuosittain polttoaineita noin l, voiteluöljyjä 430 l ja muita voiteluaineita yhteensä noin 90 kg. Tuotannossa kuluu Pallonevalla noin m 3 :n turvetuotannolla laskettuna vuosittain polttoaineita noin l, voiteluöljyjä 1570 l ja muita voiteluaineita yhteensä noin 340 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineitaan irrallisessa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Hakemuksen mukaan arvioidaan Kontionevalla kertyvän jäteöljyjä vuosittain 430 l, kiinteää öljyjätettä 70 kg, paristoja ja akkuja 20 kg, aumanpeittomuovia 3600 kg ja metallijätettä 290 kg. Pallonevalla arvioidaan kertyvän jäteöljyjä vuosittain 1560 l, kiinteää öljyjätettä 260 kg, paristoja ja akkuja 80 kg, aumanpeittomuovia kg ja metallijätettä 1040 kg. Käytetyt moottoriöljyt yms. on toimitettu ongelmajätelaitokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen tuotantoalueelle. Aumamuovin hyötykäyttöä pyritään lisäämään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Alueen läheisyydessä ei ole arvokkaita luontokohteita. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa eikä olosuhteita myöskään marjastuksen tai metsästyksen suhteen. Kontionevan ja Pallonevan turvetuotannon työllistävä vaikutus on Iso-Korvanevan ja Korvajärvennevan sekä Vasikkanevan kanssa yhteensä noin 80 vuosityöpaikkaa. Hakemuksen mukaan Kontionevan ja Pallonevan alapuolisilla luomilla ei ole virkistyskäyttöarvoa, niiden vettä ei käytetä talousvetenä eikä niillä ole kalastuksellista merkitystä. Pallonevan vaikutukset näkyvät Ikkelänjoessa lähinnä kiintoaineen ja humuksen määrän kasvuna sekä ravinnepitoisuuksien nousuna. Pallonevan turvetuotantoalueen ei voida olettaa aiheuttavan merkittävää lisäkuormaa Jalasjoessa eikä Kontionevan Jalasjärvessä eikä Jalasjoessa.

7 7 Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakemuksen mukaan Kontionevan ja Pallonevan päästöt eivät aiheuta vesistössä sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Lähimmälle asutukselle saattaa ajoittain aiheutua turvepölystä viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Kasvuturvetuotannossa pölyä syntyy vähemmän kuin energiaturvetuotannossa, koska turve on heikommin maatunutta ja se pyritään tuottamaan kosteampana ja karkeampijakoisena kuin energiaturve. Pölystä epäedullisissa olosuhteissa aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Todellisen haitan esiintymistä voidaan tarvittaessa selvittää mittauksin. Kontionevan ja Pallonevan tuotantoalueet sijaitsevat metsien keskellä kaukana asutuksesta, pääteistä ja vesistöistä, joten näistä alueista ei aiheudu pölyhaittoja. Kontionevan pohjoispuolella olevien peltojen maaperä on turvetta. Turvepöly voi väliaikaisesti tahrata peltokasveja, mutta vaikutus on lyhytaikainen ja lähinnä esteettinen. Sade ja tuuli puhdistavat kasvustoja ja pölyn voi olettaa varisevan pois rehuheinää käsiteltäessä tai viljaa puitaessa. Maanomistajan mukaan turvepölyä ei ole heinän tai viljan seassa juuri huomannut eikä siitä ole ollut viljelylle haittaa. Hakemuksen mukaan tuotannon aikaiset työvaiheet eivät aiheuta päiväajan 55 db:n ohjearvon ylittymistä 300 metrin etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvon ylittymistä noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla asuinalueilla. Turpeennostossa käytettävien työkoneiden aiheuttamat taustaäänet ovat samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella muutenkin esiintyvät traktoreista ja muista työkoneista aiheutuvat äänet. Paloviranomaiset hyväksyvät alueen paloturvallisuussuunnitelman. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Poikkeustilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti Länsi-Suomen turvetuotantoalu-

8 8 Vaikutustarkkailu eiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Lisäksi otetaan täydentävästi näytteitä suunnitelman mukaisesti. Hankeen vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla suunnitelman mukaisesti. Hakijan käsityksen mukaan ei ole tarpeen järjestää erillistä pöly- ja melutarkkailua. KORVAUKSET Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta yhdessä Iso-Korvanevan ja Korvanevan sekä Vasikkanevan turvetuotantoasioiden kanssa (Dnrot LSY Y-375 ja LSY-2002-Y-377) ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven kunnassa sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupungeissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnalta sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan virtaamansäätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska virtaaman säädöstä ei ole vielä kuin teoreettista tietoa. Tuotanto on erittäin laajaa ja se kestää osalla alueista vielä pitkään. Vesiensuojelun ja käsittelyn tärkeyttä korostaa, että Kyrönjoki on Vaasan kaupungin raakavesilähde. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lohkoille, joille on esitetty tehostettuja toimia, lupa voidaan myöntää. Muille tuotantolohkoille hakijan tulee ottaa käyttöön perustason puhdistusmenetelmien lisäksi esimerkiksi kemikalointi tai muu vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulee täydentää hakemusta tällaisella suunnitelmalla. Lisäksi hakemusta tulee täydentää sekä selvityksellä laajennusalueiden vaikutuksista luontoon että koko tuotannon ja muiden toimintojen vaikutuksista ympäristöön. Lisäksi hakijan tulee esittää suunnitelma Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle lupajaksolla päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä.

9 9 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on huomauttanut, että vanhojen turvetuotannossa olevien turvesoiden vaikutusten arviointi on ongelmallista, koska ajalta ennen kuntoonpanoa ei ole käytettävissä tietoa alapuolisen vesistön kalastosta tai ravustosta. Kuntoonpano ja tuotanto ovat vaikuttaneet alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun ja kalaston/ravuston elinolosuhteisiin ja tilaan. Nyt vallitsevaa tilannetta ei saa pitää lähtötilanteena. Ikkelänjoen kalataloudellista arvoa on pidettävä huomattavana ja muillakin vastaanottajavesistöillä Pohjanmaan mittakaavassa ravun ja taimenen takia keskimääräistä suurempana. TE-keskus on katsonut, että luvan myöntämisen edellytyksenä on vesiensuojelun tehostaminen esimerkiksi kemikaloinnilla tai vastaavantehoisella muulla menetelmällä, koska nyt kyseessä olevilta alueilta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormaa on pidettävä huomattavana. Kyrönjoen kalastusalueen voimassa olevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitetään jokeen tulevan ravinnekuorman vähentämistä toimenpiteenä mm. Jalasjoen tilan parantamiseksi. Vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen on perusteltua myös siksi, että soilla on tuotantoaikaa jäljellä vielä useita vuosia. Hanke on vaikuttanut ja vaikuttaa alapuolisten vesistöjen kala- ja raputalouden toimintaedellytyksiin. Hankkeen aiheuttamaa kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelun tehostamistoimenpiteilläkään. Sen vuoksi luvan saajan on maksettava Pohjanmaan TE-keskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa yhteisesti Kontionevan, Pallonevan, Iso-Korvanevan, Korvajärvennevan ja Vasikkanevan turvetuotantoa koskien lupaehtojen tarkistamiseen saakka käytettäväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Maksun suuruus on arvioitu suolta tulevan kuormituksen ja purkuvesistöjen kala- ja raputaloudellisen merkityksen perusteella ja se voidaan käyttää esim. emorapujen istuttamiseen vaikutusalueen vesiin kannan elvyttämiseksi. TE-keskus on vaatinut, että luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupaehdot on määrättävä tarkastettavaksi. Lupaehtojen tarkistuksen ajankohta on sovitettava yhteen muiden alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden lupaehtojen tarkistuksen kanssa. 3) Jalasjärven kunta on katsonut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi nykyisestä tehostaa. Tuotantoalueiden alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Lisäksi soiden jälkikäyttö tulee suunnitella nykyistä tarkemmin. Käytöstä riippuen voi kuormitus alapuolisiin ve-

10 10 sistöihin jatkua edelleen suurena. Suunnitelman jälkikäytöstä tulee olla tapauskohtainen ja sellainen, että mainittavaa ympäristökuormitusta ei enää aiheudu. 4) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on katsonut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi nykyisestä tehostaa. Tuotantoalueiden alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Mikäli pintavalutus-, haihdutus- tai ruokohelpikenttiä varten ei saada vuokrattua tai ostettua riittävästi maata, tulee selvittää myös muita menetelmiä, esimerkiksi vesien maahan imeytystä. Mikäli tukikohtien yhteydessä on paikalla vakituisesti säilytettäviä polttoainesäiliöitä, tulee lupakäsittelyssä huomioida, että yli 10 m 3 :n polttoaineiden yhteistilavuus vaatii ympäristöluvan (YSA 1 1 mom. kohta 5a) ja se tulee käsitellä toimintakokonaisuutena, sillä polttoaineiden säilytys ja jakelu liittyvät olennaisesti varsinaiseen päätoimintaan eli turvetuotantoon. Myös alueella olevien siirrettävien säiliöiden tulee olla asianmukaisia. Alueella säilytettävät polttoaineet saattavat aiheuttaa pilaantumisen vaaran pinta- ja pohjavesille sekä maaperälle. Alueella syntyvät jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Myös öljyisten jätteiden keräyspisteiden tulisi olla kiinteällä alustalla tai muuten niin, että jätteiden pääsy maaperään on estetty. Lautakunta on myös todennut, että soiden jälkikäyttö tulee suunnitella nykyistä tarkemmin. Riippuen käytöstä voi kuormitus alapuolisiin vesistöihin jatkua edelleen suurena. Suunnitelman jälkikäytöstä tulee olla tapauskohtainen ja sellainen, että mainittavaa ympäristökuormitusta ei enää aiheudu. 5) Kauhajoen kaupunki/ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on huomauttanut, että turvetuotanto ei saa vaikuttaa Ikkelänjoen vedenlaatuun heikentävästi eikä häiritä luonnonvaraisen arvokkaan taimenen kasvuympäristöä. Pallonevan tuotantoalueen jätevesien käsittelyä tulee tehostaa koskemattomaan nevaan tehdyllä pintavalutuskentällä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee rakentaa vähintään keinotekoisesti ruokohelpistä kasvattamalla tehty pintavalutuskenttä, jonka koko on suunnitelman mukaisesti vähintään 8,8 ha. Lisäksi tulee edellyttää valunnan säätöä. Kaupunki on katsonut, ettei hakijalla ole ollut vakaata aikomusta hankkia maa-aluetta Pallonevan tuotantoalueen laskuojaan 1 laskevien jätevesien käsittelyn tehostamiseksi. Tältä osin hakemuksessa esitetyt suunnitelmat ruokohelpi-pintavalutuskentästä on katsottava

11 11 hyvin hatariksi sekä itse suunnitelmat ruokohelpi-pintavalutuskentän käytännön toteuttamisesta puutteellisiksi. Mikäli hakija ei pääse maanomistajan kanssa sopimukseen maaalueesta tai keinotekoista ruokohelpi-pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, tulee alueella syntyville jätevesille järjestää kemiallinen käsittely valunnan säädöllä tehostetun perustekniikan lisäksi. Varsinkin pintavalutuskenttä toimii tarkoituksessaan vain sulanmaan aikana, jolloin käsittelyn ja normaalin perustekniikan lisäksi tulee turvetuotantoalueilla olla myös virtaamansäädöt. Kaikkia vesiensuojelurakenteita tulee pitää kunnossa sekä huoltaa ja kunnostaa säännöllisesti. Kunnostus- ja huoltotoimista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, joka on tarvittaessa viranomaisten tarkistettavissa. Kartta- ja maastotarkastelun perusteella ainakin altaan A1 lähialueen tuotantokentän jätevedet menisivät ainoastaan perustekniikan kautta laskuojan 1 haaraan. Hakemuksen mukaan tuotantokentältä noin 50 ha:n alalta vedet menisivät ohi suunnitellun ruokohelpipintavalutuskentän. Tätä 50 ha:n alaa on pidettävä huomattavana. Kaupunki on edellyttänyt myös näiden alueiden jätevesien käsittelyn parantamista tarvittaessa aina pumppaamalla sulanmaan aikaan, ellei painovoimaisen systeemin parantaminen ole mahdollista. Kaupunki on huomauttanut, että altaan A 16 käsittelemä jätevesi tulee yli 50 ha:n alalta. Tutkimusten mukaan altaat toimivat parhaiten, kun tuotantoalueen koko allasta kohden on noin ha. Kaupunki on katsonut, että tuotantoalaa saa allasta kohden olla enintään 35 ha. Turvetuotanto aiheuttaa kuormitusta alapuolisessa vesistössä. Hakijan tulee kustannuksellaan tarkkailla alapuoliseen Ikkelänjokeen kohdistuvia kuormitus-, vesistö- ja kalastusvaikutuksia Länsi- Suomen ympäristölupaviraston edellyttämällä tavalla ja tasolla. Tulokset tulee lähettää myös Kauhajoen kaupungin ympäristöviranomaisille tiedoksi. Kauhajoen alueella olevan Kyrönjoen ja sen sivujokien latvavedet, joihin Ikkelänjoki kuuluu, ovat koko Etelä-Pohjanmaan alueella ainoita luonnonvaraisen tammukan kasvu- ja kutuvesistöjä. Hakijan on järjestettävä jätehuoltonsa jätelainsäädännön mukaisesti. Hakijalla on käytössään seinämälliset ja katteelliset keräyspisteet. Ongelmajätteiden osalta keräyspisteen tulee olla tiivispohjainen ja ulkopuolisilta suljettu ja lukittava tila. Polttoaineille ja muille kemikaaleille tulee järjestää varastointi siten, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Pintavalutuskentän käyttöiäksi neitseelliseen nevaan on arvioitu vuotta. Suunniteltu tuotanto loppuisi alueella noin vuonna 2020, joten on aiheellista myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää lupaviran-

12 Muistutukset ja mielipiteet 12 omaiselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää jätevesien käsittelyjärjestelmä lopulle tuotantoajalle. 6) Kurikan kaupungin rakennuslautakunta on todennut, että lupahakemuksen mukaisista soista vain Palloneva sijaitsee osittain Kurikan kaupungin alueella. Vedet soilta laskevat pääosin Jalasjärven ja Jalasjoen kautta Kyrönjokeen tai Kauhajoen kautta Kyrönjokeen. Rakennuslautakunta on katsonut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi nykyisestä tehostaa kaikilla lupahakemuksen mukaisilla tuotantoalueilla. Tuotantoalueiden alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Mikäli tukikohtien yhteydessä on paikalla vakituisesti säilytettäviä polttoainesäiliöitä, tulee huomioida, että yli 10 m 3 :n polttoaineiden yhteistilavuus vaatii ympäristöluvan (YSA 1 1 mom. kohta 5a) ja se tulee käsitellä toimintakokonaisuutena (YSA 2 ), sillä polttoaineiden säilytys ja jakelu liittyy olennaisesti varsinaiseen päätoimintaan eli turvetuotantoon ja on sitä palvelevaa toimintaa. Myös alueella olevien siirrettävien säiliöiden tulee olla asianmukaisia. Alueella säilytettävät polttoaineet saattavat aiheuttaa pilaantumisen vaaran pinta- ja pohjavesille sekä maaperälle. Alueilla syntyvät jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Myös öljyisten jätteiden keräyspisteiden tulisi olla kiinteällä alustalla tai muuten niin, että jätteiden pääsy maaperään on estetty. 7) AA (Kauppila RN:o 4:34, Ponsikylä, Jalasjärvi) on ilmoittanut, että Pettuluoma virtaa hänen omistamansa tilan läpi. Vapo on ojittanut Pettuluomaa Pallonevan puolelta eli yläjuoksulta. AA antoi ojitukseen luvan vuonna 1999, jolloin hänen käsityksensä mukaan oli kyse normaalista ojan perkauksesta. Kuitenkin ojasta on perkauksen myötä muodostunut valtaoja, jota pitkin Vapon alueelta purkautuvat sulamisvedet pääsevät keväisin tilan alueelle ja tulvivat yli äyräiden. Tilalla on keväisin selkeästi nähtävissä puiden alaoksissa ja muussa aluskasvillisuudessa laajoilla alueilla tulvimisen merkit ja tulvan aiheuttamaa vettymää sekä turve- ja muuta likahaittaa. AA on esittänyt, että Vapon tulisi ennen luvan myöntämistä korvata Pallonevan ja Kontionevan turvetuotantoalueiden sulamisvesien aiheuttamat vahingot ja haitat. 8) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n puolesta varapuheenjohtaja Teemu Tuovinen on huomauttanut, että hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä tai lähialueen paikallislehdessä, joten kuulemista voitaisiin pitää riittämättömänä.

13 13 Tuotantoalueiden vesiensuojeluratkaisut, vesiensuojelurakenteiden hoito- ja huoltotoimet sekä niiden valvonta tulee toteuttaa niin, että jätevesien laatu paranee nykyisestään huomattavasti eikä näin ollen tuota haittaa kalastolle ja eläimistölle. Pallonevan Ikkelänjokeen laskevalta osalta tulisi tarkastella mahdollisuutta turvetuotannon lopettamiseksi tai ainakin turvevarojen nopeaan hyödyntämiseen ja ympäristökuormitukseltaan minimaalisen jälkikäyttöratkaisun toteuttamiseen. Turvetuotannon kuormitus on saatava sellaiselle tasolle, joka vastaa erityissuojelua vaativan vesistön vaatimuksia. Lisäksi Ikkelänjokeen tulisi määrätä laaja vesistötarkkailu, joka sisältää vesi-, kalasto-, kasvi- ja pohjaeläinmäärityksiä. Muovijätteen säilyttäminen kentällä tulee käsitellä jätelain mukaisena jätteen varastointina, mikäli sitä ei toimiteta edelleen käsiteltäväksi. Hakijan vastine 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on huomauttanut, että virtaamansäädöstä on olemassa kenttätutkimuksiin perustuvaa tietoutta. Uusimpien tulosten perusteella virtaamansäätöä voidaan pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena, ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Hakija on hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittänyt suunnitelmat soiden vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vastineen yhteydessä hakija on vielä tarkastellut vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuuksia. Lisäksi hakija on todennut, että tuotannon päättymisvaihetta koskevat tavanomaisesti asetetut määräykset riittävät. 2) Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että vesienkäsittelyn tehostamista koskeva vaatimus on tullut huomioiduksi. Hakija on pitänyt TE-keskuksen esittämää kalatalousmaksua ylimitoitettuna, kun otetaan huomioon luvan myöntämisestä aiheutuvasta kuormituksesta koituva kalataloudellinen haittavaikutus ja hankealueiden alapuolisten vesistöjen kalataloudellinen merkitys. Hakija on paljoksunut vaatimuksen määrää. Tarkkailusta ei ole huomauttamista. 3) Jalasjärven kunnan ja 4) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntojen johdosta hakija on ilmoittanut, että sen mielestä vesienkäsittelyn tehostamista koskeva vaatimus on tullut huomioiduksi. Myöskään ympäristökeskus ei nähnyt hankkeella olevan vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin. Hakija ei varastoi polttoaineita tuotantoalueille, vaan urakoitsijat järjestävät itse työkoneittensa polttoainehuollon omistamillaan siirrettävillä polttoainesäiliöillä, ns. irtosäiliöillä. Urakoitsijat käyttävät säiliöitä myös muussa toiminnassaan, joten ei ole tarkoituksenmukaista varastoida polttoaineita ympärivuotisesti. Tuotantoalueille ei näin ollen perusteta jakeluasemia. Polttoöljyn varastointi on luonteeltaan tilapäistä ja muistuttaa metsäkoneurakointia. Urakoitsijoiden omistamat polttoöljysäiliöt ovat viranomaisten tarkistamia. Jätehuollon ja jälkihoidon osalta tavanomaisesti asetetut määräykset ovat riittävät. 5) Kauhajoen kaupunki/ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston lausunnosta hakija on todennut, että vesienkäsittelyn tehostamista koskeva vaatimus on tullut riittävästi huomioiduksi. Laskeutusaltaan

14 Hakemuksen täydennykset valuma-alue on 62,2 ha ja ylittää näin ollen 50 ha:n suosituksen. Ko. lohkon reunoilta on kuitenkin lähivuosina poistumassa tuotannosta alueita, joiden vedet on mahdollista ohjata altaan ohi. Tämän vuoksi hakija ei katso lisäaltaan rakentamista tälle lohkolle tarkoituksenmukaiseksi. Muut laskeutusaltaat ovat mitoitusohjeiden mukaiset. Muutoin hakija on viitannut soveltuvin osin muualla lausumaansa. 6) Kurikan kaupungin rakennuslautakunnan lausunnon johdosta hakija on viitannut soveltuvin osin 3) Jalasjärven kunnan ja 4) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan kohdalla lausumaansa. 7) AA:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Pettuluomaan laskee Kontionevan laskuoja 1 (45,6 ha) ja Pallonevan laskuoja 2 (219,6 ha). Lisäksi laskuojien alueilla on tuotannosta poistunutta aluetta noin 43 ha eli laskuojilla on turvetuotantoaluetta yhteensä 308,2 ha. Turvetuotantoalueen ulkopuolisia vesiä muistuttajan tilan yläpuolisista metsistä tulee samaan luomaan varovaisestikin arvioiden noin 650 ha:lta, eli turvetuotantoalueen osuus ko. valumaalueesta on alle kolmannes. Hakija haluaa joka tapauksessa tarkastaa esitetyt haitat ja vahingot maastossa kevään aikana ja pyrkii sopimaan muistuttajan kanssa mahdollista vahingoista omalta osaltaan ja mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä. Tulevassa luvassa mahdollisesti määrättävät vesienkäsittelyn tehostamismenetelmät tulevat osaltaan tasaamaan virtaamia, joten mahdollinen tulvimisriski tuotantoalueen vesistä johtuen tulee vähenemään entisestään. 8) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n lausunnon johdosta hakija on viitannut hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämiinsä suunnitelmiin Pallonevan vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vastineensa yhteydessä hakija on vielä tarkastellut vesienkäsittelyn tehostamismahdollisuuksia Pallonevalla. Myös hankealuetta koskeva tarkkailusuunnitelma on esitetty. Hakijan käsityksen mukaan ei ole tarvetta erilliseen kasvi- ja pohjaeläinselvitykseen. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että nyt haetaan ympäristölupaa Kontionevan 127,5 ha:n ja Pallonevan 469,7 ha:n tuotantokelpoisille alueille. Kontionevan tuotantoalueesta on poistunut vuoden 2004 loppuun mennessä 124,5 ha ja Pallonevan tuotantoalueesta 138,3 ha. Aikaisemmin esitettyjä arvioita tuotannon päättymisestä ei ole tässä vaiheessa aihetta muuttaa. Kontionevan laskuojan 1 tuotantokelpoinen pinta-ala on 45,6 ha. Laskuojan purkupisteen yläpuolella ei ole tuotannosta lähivuosina poistuvaa aluetta, jota voisi käyttää vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Laskeutusaltaan 1 pohjoispuolella on luonnontilainen puustoinen suoalue, jolle on mahdollista perustaa 1,7 ha:n pintavalutuskenttä. Kentän osuus tuotantopinta-alasta olisi alkuvaiheessa 3,7 %, mutta

15 15 osuus kasvaisi vuosittain tuotantopinta-alan vähenemisen myötä. Alue ei ole hakijan hallussa, mutta hakija neuvottelee maanomistajan kanssa hankinnasta ja ilmoittaa tuloksesta asian ratkettua ympäristölupavirastolle. Vedet on mahdollista johtaa pintavalutuskentälle koko 45,6 ha:n tuotantokelpoiselta alalta. Vesi pumpattaisiin pintavalutuskentälle laskeutusaltaasta 1 ja menetelmä on mahdollista rakentaa ympärivuotisesti toimivana. Mikäli aluetta ei saada hankittua, lohkon vesienkäsittelyä voidaan tehostaa virtaamansäädöllä. Uusimpien tulosten perusteella virtaaman säätöä voidaan pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena, ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Pallonevan laskuojan 1 tuotantokelpoinen pinta-ala on 250,1 ha. Laskuojan vesienkäsittelyn tehostamiseksi on hakemuksessa esitetty 8,8 ha:n ruokohelpipintavalutuskenttää laskeutusaltaan 17 valuma-alueen tuotannosta poistuneelle alueelle. Kohtuullisin järjestelyin vedet on mahdollista johtaa helpikentälle pumppaamalla 231,6 ha:lta. Kentän osuus tuotantopinta-alasta olisi alkuvaiheessa 3,8 %, mutta osuus kasvaisi vuosittain tuotantopinta-alan vähenemisen myötä. Menetelmän ulkopuolelle jäävä, laskeutusaltaan 1 valuma-alue 18,5 ha poistuu tuotannosta arviolta 2-3 vuoden kuluttua, eikä näitä vesiä kyettäisi muutenkaan ohjaamaan samalle helpikentälle korkeussuhteista johtuen ilman erillistä pumppaamoa. Koska helpi vaatii juurtuakseen kaksi kasvukautta, voisi menetelmä olla käytössä aikaisintaan kesästä 2007 lähtien. Pintavalutus voisi ruokohelpikentällä olla tehostamismenetelmänä ainoastaan sulan maan ajan, koska ruokohelpi ei kestä ympärivuotista vedessä oloa ja jääpoltetta. Pallonevan laskuojan 2 tuotantokelpoinen pinta-ala on 219,6 ha. Laskuojan vesienkäsittelyn tehostamiseksi on hakemuksen täydennyksessä esitetty laskeutusaltaan 14 valuma-alueelle perustettavaksi 9,1 ha:n ruokohelpikenttä. Vedet on mahdollista johtaa helpikentälle pumppaamalla tuotantokelpoiselta 145,1 ha:n alueelta. Helpikentän osuus tuotantopinta-alasta olisi alkuvaiheessa 6,3 %, mutta osuus kasvaisi vuosittain tuotantopinta-alan vähenemisen myötä. Koska helpi vaatii juurtuakseen kaksi kasvukautta, voisi menetelmä olla käytössä aikaisintaan kesästä 2007 lähtien. Pintavalutus voisi ruokohelpikentällä olla tehostamismenetelmänä ainoastaan sulan maan ajan, koska ruokohelpi ei kestä ympärivuotista vedessä oloa ja jääpoltetta. Pallonevan laskuojalle 2 esitetyn tehostamismenetelmän ulkopuolelle jää laskeutusaltaiden 15 ja 16 valuma-alueet, yhteensä 74,5 ha. Näille vesille hakija pyrkii hankkimaan erillisen pintavalutusalueen liitekartassa esitetystä paikasta. Hakija ilmoittaa hankintaneuvottelujen lopputuloksen lupavirastolle asian ratkettua. Alue on metsäojitettua suoaluetta, jolle olisi mahdollista perustaa varovaisesti arvioiden 2,3 ha:n pintavalutuskenttä, jolloin kentän osuus olisi 3,1 % tuotantokelpoisesta pinta-alasta. Mikäli maanhankinta onnistuu ja maasto-

16 16 olosuhteet sallivat, pyritään alueelle saamaan kuitenkin kooltaan mitoitusohjeiden mukainen pintavalutuskenttä. Mikäli aluetta ei saada hankittua, lohkon vesienkäsittelyä voidaan tehostaa virtaamansäädöllä. Uusimpien tulosten perusteella virtaaman säätöä voidaan pitää jopa pintavalutuskentän tehoisena, ympärivuotisena vesiensuojeluratkaisuna. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä vielä täydentänyt hakemustaan. Hakija on aikaisempiin selvityksiinsä viitaten ilmoittanut, että Pallonevan laskuojan 1 vesille (250,1 ha:n tuotantoalalle) suunniteltu kenttä voidaan toteuttaa myös ympärivuotisena ratkaisuna, mutta tällöin kentälle ei kannata kylvää ruokohelpeä, vaan kasvillisuudeksi kentälle annetaan ajan mittaan muodostua siellä luonnostaan kasvavaa suo- ja vesikasvillisuutta. Laskuojan 2 ( 219,6 ha:n tuotantoala) vesille suunnitellun ruokohelpikentän osalta hakija on ilmoittanut, että suunniteltu kenttä voidaan toteuttaa myös ympärivuotisena ratkaisuna, mutta tällöin kentälle ei kannata kylvää ruokohelpeä, vaan kasvillisuudeksi kentälle annetaan ajan mittaan muodostua siellä luonnostaan kasvavaa suo- ja vesikasvillisuutta. Laskuojalle 2 esitetyn tehostamismenetelmän ulkopuolelle jäävälle 74,5 ha:n alueelle hakijan aikaisemmin esittämä pintavalutuskenttään tarvittava alue on osoittautunut pintavalutukseen soveltumattomaksi riittämättömän turvevahvuuden vuoksi. Hakija pyrkii hankkimaan uuden, mitoitusohjeiden mukaisen pintavalutusalueen, jolle olisi kohtuullisin järjestelyin mahdollista ohjata kuivatusvedet laskeutusaltaan 16 valuma-alueelta (62,1 ha). Maanhankintaa tullee vaikeuttamaan se, että alue on usean eri tilan alueella. Laskeutusaltaan 15 valuma-alueen (12,4 ha) vesienkäsittelyn tehostamiseksi hakija esittää edelleen virtaamansäätöä, joka hakijan mukaan muut tehostamismahdollisuudet huomioon ottaen on BAT-periaatteen mukainen. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä vielä täydentänyt hakemustaan. Kontionevan laskuojan 1 pintavalutuskentästä hakija on ilmoittanut, että tarkemmassa maastotarkastelussa alue osoittautui esitetyssä laajuudessaan pintavalutukseen soveltumattomaksi. Ehdotetusta alueesta lähes 0,5 ha:lle on levitetty ilmeisesti lähistöltä ajettua maaainesta ja loppuosa on hyvin puustoa kasvavaa ja ojitettua metsäaluetta. Lisäksi hakija on pyytänyt huomioimaan, että suurin osa Kontionevan laskuojan 1 nykyisestä tuotantokelpoisesta pinta-alasta (45,6 ha) on poistumassa tuotannosta viiden vuoden kuluessa. Viimeisimmän poistuma-arvion mukaan kyseessä olevalla tuotantolohkolla on viiden vuoden kuluttua tuotannossa enintään 10 ha. Vaikka pintavalutukseen soveltuvaa aluetta olisikin käytössä, ei pumppaa-

17 17 mon vaativan pintavalutuksen järjestäminen näin loppuville alueille ole tarkoituksenmukaista eikä teknis-taloudellisesti kannattavaa. AA:n muistutuksesta hakija on ilmoittanut, että yhtiön tuotantovastaava oli edellisellä viikolla tarkastanut laskuojan tilanteen ko. tilalla. Laskuojan ympäristössä ei ollut näkyvissä merkkejä muistuttajan esittämistä vettymishaitoista tai -vahingoista. Tätä näkemystä tukevat myös paikan päältä otetut valokuvat. On muistettava, että Pettuluomassa ko. tilan kohdalla virtaa ulkopuolisia vesiä vähintään 650 ha:n alalta, joka on pääasiassa metsäojittua aluetta. Metsäojituksissa vedet suurimmaksi osaksi virtaavat vapaasti avo-ojissa, eikä virtaamia säätäviä rakenteita juurikaan ole. Turvetuotantoalueelta kuivatusvesiä muistuttajan tilan kohdalla virtaa yhteensä 308,2 ha:n alalta, jolla jo nyt on lukuisia virtaamia sääteleviä rakenteita (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat poistopään putkipatoineen). Lisäksi esitetyt vesiensuojelun tehostamisratkaisut tulevat entisestään tasaamaan virtaamia, joten mahdollinen tulvimisriski turvetuotantoalueen kuivatusvesistä johtuen tulee edelleen vähenemään. Hakija on katsonut, että koska selkeitä tulvien aiheuttamia vahinkoja ei ole todettavissa ja tulevat toimenpiteet tulevat niitä jatkossa ehkäisemään, ei tässä vaiheessa ole aihetta toimenpiteille asian johdosta. Mikäli Pettuluomalla on tulevaisuudessa käynnistymässä ns. yhteisiä perkaushankkeita, on hakija valmis osallistumaan niiden kustannuksiin, mutta vain vaikutusaluettaan vastaavalla osuudella. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 132/2005/4 ja 134/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvat Iso- Korvanevan ja Korvajärvennevan sekä Vasikkanevan turvetuotantoon. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Kontionevan ja Pallonevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta Kontionevan 127,5 ha:n ja Pallonevan 469,7 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

18 18 Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kontionevan laskuojan 2 kuivatusvedet on lisäksi johdettava ympärivuotisesti 3 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän kautta. Pallonevan laskuojan 1 kuivatusvedet on lisäksi johdettava ympärivuotisesti kasvillisuuskentän kautta lukuun ottamatta 18,5 ha:n tuotantoalueen kuivatusvesiä (laskeutusallas 1). Pallonevan laskuojan 2 kuivatusvedet on lisäksi johdettava 219,6 ha:n tuotantoalueelta kasvillisuuskentän kautta ja laskeutusaltaan 16 (62,1 ha:n tuotantoalueelta ) kuivatusvedet pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä, kuitenkin pintavalutuskenttä mennessä ja kasvillisuuskentät mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli hakija ei saa käyttöönsä vesienkäsittelyyn suunniteltua tai tarkoitukseen sopivaa muuta maa-aluetta, hakijan on esitettävä ympäristölupavirastolle suunnitelma vastaavantasoisesta puhdistusmenetelmästä viimeistään ) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti.

19 19 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde,

20 20 josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan sekä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin, kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 4800 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

21 21 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Kontionevan ja Pallonevan turvetuotantoalueet ovat kokonaan jo käytössä olevia alueita. Kontionevan turvetuotantoalueen tuotantoaikaa on jäljellä noin kymmenen vuotta ja Pallonevan turvetuotantoalueen tuotantoaikaa on jäljellä noin viisitoista vuotta. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai vastaava menetelmä. Jäljellä olevan tuotantoajan ja tuotantopinta-alan suuren koon huomioon ottaen virtaamansäädön sisältävä perustason vesienkäsittelytekniikka ei ole riittävä menetelmä. Hakijan esittämä vesienkäsittelyn tehostaminen rakennettavien kasvillisuus- ja pintavalutuskenttien avulla vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto määrää luvan saajan tehostamaan tuotantoalueen pääosan vesienkäsittelyä ympärivuotisessa käytössä olevalla riittävän suurella pintavalutuskentällä ja kasvillisuuskentällä tai altaalla. Ottaen huomioon Pallonevan laskeutusaltaan 15 valuma-alueen pienen koon (12,4 ha) ja sen, että pintavalutus olisi järjestettävä pumppaamalla, ympäristölupavirasto katsoo, että virtaamansäätöä voidaan pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana tässä tapauksessa. Koska hakija ei ole esittänyt Kontionevan laskuojaan 1 johdettavien vesien käsittelyyn parasta käyttökelpoista tekniikkaa, turpeenoton lopettaminen ja jälkihoidon toteuttaminen on määrätty suunniteltua aikaisemmaksi. Koska koko Kontionevan turvetuotantoalueen tuotantoaikaa on jäljellä enää noin kymmenen vuotta, lupa annetaan siltä osin määräajaksi. Jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi ja aikaistamiseksi lupa annetaan vain lyhyeksi määräajaksi niille alueille, joilla hakija on esittänyt tuotannon päättyväksi lähivuosina. Kun otetaan huomioon Kontionevan ja Pallonevan ja niiden ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.