YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 374 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 374 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Linnus Lainesnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Linnus Lainesneva sijaitsee noin 1 km Jalasjärven keskustasta lounaaseen Ojajärven paikallistien varressa. Linnus Lainesneva on tuotannossa oleva alue, jonka tuotannossa oleva pinta ala on noin 250 ha. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Linnus Lainesnevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuulemisen jälkeen ja Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue ja sen ympäristö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Vesistön tila ja käyttö 2 Hakijan hallussa on Linnus Lainesnevalla noin 320 ha, josta tuotantokelpoista on noin 248 ha. Hakija omistaa alueesta 31 ha ja on vuokrannut 289 ha sopimuksilla, joista ensimmäisten voimassaolo päättyy vuonna 2012 ja viimeisten vuonna Lisäksi hakija on tehnyt ojien kaivamis ja kunnossapitosopimuksen kuuden maanomistajan kanssa. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa Linnus Lainesneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Linnus Lainesnevan lisäalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannon jatkamisesta on tehty ennakkoilmoitus. Länsi Suomen ympäristökeskus on siitä antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että kuivatusvesien määrää ja laatua sekä vaikutuksia vesistössä on tarvittaessa tarkkailtava ja vesistöhaittoja on vähennettävä ottamalla käyttöön uusia vesiensuojelutekniikoita alalla tapahtuvan kehityksen mukaisesti. Tuotantoalueen lähiympäristö on metsä ja suomaata, jonka puuston korkeus on m. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Tuotantoalueen lähellä ei ole pohjavesialueita. Tuotantoalueen lähellä ei ole arvokkaita pienvesiä. Neljällä lähitilalla on käytössä talousvesikaivo. Tuotantoalueen lähiympäristössä on lähinnä maa ja metsätaloutta. Ojajärven paikallistie kulkee tuotantoalueen halki ja sen varressa on peltoja. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on 12 asuinrakennusta. Linnus Lainesneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen (42.07) valuma alueella. Kuivatusvedet johdetaan vesistöön kahta reittiä: Laskuojat 1, 2 ja 4 (339 ha) Kruunuoja Linnusluoma Ojaluoma Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki

3 3 Laskuojat 3 ja 5 (178 ha) Linnusluoma Ojaluoma Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Tuotantoalueelta on 14 km vesistöä pitkin Seinäjokeen. Ojaluoman valuma alue on 48,6 km 2 ja keskivirtaama 0,4 m/s. Osa Ojaluomaan laskevista vesistä johdetaan soistuneen Ojajärven kautta. Ojaluomaan johdetaan vesiä myös Valkianevan tuotantoalueelta. Seinäjokeen tulee hajakuormituksen lisäksi kuormitusta Peräseinäjoen jätevedenpuhdistamolta ja turvetuotannosta. Seinäjoen valumaalueesta turvetuotantoalueita on 3 %. Kyrönjoen latvaosien vesi on laadultaan välttävää tai tyydyttävää. Ojaluoman vesi on ravinteikasta ja tummaa. Seinäjoessa veden laatu vaihtelee paljon. Vesi on rehevää ja ajoittain hapanta. Seinäjoen kalastoon kuuluvat ahven, hauki, made ja särki sekä kiiski, kivisimppu ja salakka. Osassa jokea on runsaasti rapua. Seinäjoessa kalastetaan lähinnä katiskoilla ja ongella sekä ravustetaan. TURVETUOTANTO Linnus Lainesnevan ojitukset on tehty vuosina ja turvetuotanto on aloitettu vuonna Hankealueen tuotantokelpoinen pinta ala on 248 ha, joka on kokonaan tuotantokunnossa. Tuotannosta on poistettu 10 ha. Linnus Lainesnevalla tuotetaan jyrsinturvetta imuvaunumenetelmällä. Vuosittaiset tuotantomäärät ovat vaihdelleet paljon. Jyrsinpolttoturvetta on nostettu enimmillään m 3 vuodessa. Ympäristöturvetta on tuotettu enimmillään m 3 vuodessa. Hakemuksessa tuotannon arvioidaan olevan keskimäärin m 3 vuodessa. Tuotantopäiviä on vuodessa Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Vuosina arvioidaan poistettavan tuotannosta 40 ha. Poistuma tapahtuu sarka kerrallaan ja niiden alueiden vedet käsitellään kuten tuotantoalueenkin. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen tuotannon loppumista kuivatusvesien jälkihoitosuunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Jälkihoidossa tuotantoalueet siistitään. Vuokra alueet luovutetaan sopivina kokonaisuuksina vuokranantajille. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat ja maankäyttömuotoina tulevat kysymykseen maatalous tai metsitys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Hankealueella on 9 laskeutusallasta ja ne on rakennettu pääosin 1990 luvulla. Laskuojat ja niiden valuma alueet ovat seuraavat:

4 4 Laskuoja valuma alueen tuotanto vesistö pinta ala ha aluetta ha Kruunuoja Kruunuoja Linnusluoma Kruunuoja Linnusluoma Laskuojaan 3 johdettavien vesien käsittelyyn voidaan rakentaa 2 ha:n laajuinen pintavalutusalue, johon voidaan pumpata vedet 90 ha:n tuotantoalueelta. Pintavalutuskenttä olisi 2,2 % tuotantoalueen pinta alasta. Vedet käsiteltäisiin pintavalutuksella sulan maan ajan. Käytön edellytyksenä on, että hakija saa alueen hallintaansa. Laskuojan 5 alapuolella ei ole pintavalutuskentän mitoitusarvoja täyttäviä ojittamattomia alueita eikä purkukohdan läheisyydessä lähiaikoina tuotannosta poistettavia alueita. Tuotannossa oleva alue on 18 ha ja virtaaman säädöllä tehostettuna käsittely on hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksen mukaan laskuojien 1, 2, ja 4 kuivatusvedet purkautuvat samasta pisteestä kuivattuun Ojajärveen, joka toimii luontaisena pintavalutuskenttänä. Tehostettuna virtaaman säädöllä vesien käsittely on hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kemikaloinnin toteuttaminen ei taloudellisista syistä ole mahdollista. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja tuotannosta poistuneiden alueiden käyttömahdollisuudet vesiensuojelun tehostamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Sarkaojia ei puhdistettaisi joka vuosi. Päästöt vesistöön Vuosikuormitus Seinäjokeen on arvioitu vuoden 2000 tulosten perusteella seuraavaksi: t/a Kokonaisfosfori 0,06 Kokonaistyppi 2,1 Kiintoaine 12,3 Kuormitus on laskettu nettona tuotannossa olleelle pinta alalle.

5 5 Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Hakemuksen mukaan jyrsinturpeen tuotannosta aiheutuva melu ei yleensä ylitä keskiäänitasoa 55 db tuotantokentän ulkopuolella. Linnus Lainesnevalta turvetta kuljetetaan Ojajärven tietä ja siitä edelleen Seinäjoki Jalasjärvi tietä pitkin loka huhtikuussa vuorokauden ajan rekkakuormaa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Linnus Lainesnevalla käytetään polttoöljyä noin l, voiteluöljyä 740 l ja vaseliinia 160 kg vuodessa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineitaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella paikassa, josta ne eivät pääse leviämään vahinkotapauksissa vesistöön tai pohjavesiin. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Alueella arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 740 l, öljynsuodattimia ja muuta kiinteää öljyistä jätettä 120 kg, akkuromua 40 kg, talousjätettä 4 m 3 ja aumanpeittomuoveja 6 tonnia vuodessa. Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten on järjestetty keräyspisteet, joista jäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Romurauta myydään välittäjälle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan poltettavaksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Yhdessä Haukinevan ja Valkianevan kanssa hanke työllistää yhteensä noin 100 henkilötyövuotta. Turveurakointi sivuelinkeinona tukee alueen muiden elinkeinojen kannattavuutta. Tuotanto vilkastuttaa tarvikehankintojen ja oheispalvelujen kautta muutakin elinkeinoelämää alueella. Suo on jo tuotantoaluetta, joten retkeily ja marjastus ei ole alueella mahdollista. Lähiympäristössä on paljon muita marjastuskohteita. Alueella voidaan metsästää tuotantoajan ulkopuolella. Laskeutusaltaat lisäävät alueen merkitystä vesilinnustuksessa.

6 6 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hakemuksen mukaan laskuojilla ja Ojaluomalla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä tai niissä kalasteta. Pienimuotoista kalastusta harjoitetaan Seinäjoessa, johon hankealueen ei arvioida aiheuttavan merkittävää lisäkuormaa. Seinäjoessa turvetuotannon vaikutus tulee näkymään lähinnä kiintoaineen ja humuksen määrän lisääntymisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Kalataloudelle ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotantoaikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pienhiukkasia noin 1 km:n päässä. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokautena etelästä ja lännestä. Pölyä voi myös levitä kasvien pinnalle. Pölyä voi levitä lähellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoille, pelloille ja alueen halki kulkevalle tielle. Haittaa voidaan vähentää tarkkailemalla ja sovittamalla toiminta tuulen suunnan ja voimakkuuden mukaan. Hakemuksen mukaan asutuksen ja tuotantoalueen välillä on metsää, joka vaimentaa melua. Turvetuotannosta ja kuljetuksista aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja asuinalueilla. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle nimetään palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Alueella on tarkoitus tehdä käyttötarkkailua jatkuvasti ja päästötarkkailua kahtena vuonna lupakautena. Päästöt lasketaan hakijan Länsi Suomen tulosyksikön yhteistarkkailun keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla. Samalla arvioidaan Linnus Lainesnevalta otettujen vesinäytteiden tulosten vaikutusta päästömääriin. Vuosiraportti tehdään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä hakijan Länsi Suomen tulosyksikön yhteisraporttina. Vesistötarkkailua tullaan tekemään ympäristökeskuksen edellyttämässä laajuudessa ja kalataloustarkkailua TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut sovitetaan yhteen alueella olevan muun tarkkailun kanssa. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena pöly, melu tai pohjavesitarkkailua.

7 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven, Ilmajoen ja Peräseinäjoen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Jalasjärven ja Peräseinäjoen kunnalta. Lisäksi asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomat lehdessä. Ratahallintokeskukselta on pyydetty lausunto ) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että virtaamansäätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska siitä on vasta teoreettista tietoa. Tuotanto on erittäin laajaa ja kestää vielä pitkään. Lohkoille, joille on esitetty pintavalutuskenttiä lupa voidaan myöntää. Muille tuotantolohkoille tulee ottaa käyttöön esimerkiksi kemikalointi tai muu vastaavantehoinen puhdistusmenetelmä. Hakemusta on täydennettävä tällaisella suunnitelmalla. Lisäksi hakijan tulee esittää suunnitelma päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan TE keskus on todennut, että tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen kala ja raputaloudellista tilaa on vähätelty. Alapuoliseen vesistöön kohdistuva tuotannonajan kuormitus on huomattava ja luvan myöntämisen edellytyksenä on vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen huomattavasti nykyisestä. Hankkeen aiheuttamaa kala ja raputaloushaittaa ei voida kokonaan estää tehostetulla vesiensuojelullakaan. Luvan saajan on maksettava euroa kalatalousmaksua käytettäväksi kala ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueilla. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty kuormituksen suuruutta sekä hoitotoimien kustannuksia suhteutettuna purkuvesistöjen kala ja raputaloudelliseen arvoon. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupaehdot on tarkistettava.

8 8 3) Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta on todennut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa nykyisestä. Tuotantoalueen alapuoliset vesistöt ovat jo nykyisellään runsaasti kuormitettuja sekä tärkeitä virkistyskäytön ja kalastuksen kannalta. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan turvetuotannon ravinnekuormitusta on vähennettävä vuoden 1993 tasosta vähintään 30 %. Jos maata pintavalutus, haihdutus tai ruokohelpikenttiä varten ei saada hankituksi, on selvitettävä, voidaanko osa tuotantoalueesta ottaa väliaikaisesti vesienkäsittelykäyttöön. Myös kemikalointivaihtoehto on otettava huomioon. Tuotantoalueelta tulevaa kuormitusta tulee tarkkailla myös talvella. Virtaamanmittauksen tulee olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Osa Linnus Lainesnevan vesistä laskee Ojajärven kautta. Ojajärven teho kiintoaineen pidättimenä tulee selvittää näytteenotoin ennen ja jälkeen järven. Jos järveä ruopataan tai sinne avataan avovesialueita voi sen pidätyskyky muuttua olennaisesti. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai niiden tulee olla tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Koska tuotantoalueen läheisyydessä on asutusta, tulee toiminnassa ottaa huomioon meluohjearvot ja kiinnittää huomiota pölyämiseen. Pölyn laskeumamittaus tulee järjestää. Jälkikäyttö tulee suunnitella tarkemmin tapauskohtaisesti siten, ettei mainittavaa ympäristökuormitusta enää aiheudu. 4) Jalasjärven kunta on todennut, että se yhtyy ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon. 5) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että Seinäjoen veden laadun ja virkistyskäytön turvaamiseksi alueen vedet tulisi johtaa pintavalutuskenttien tai muun teholtaan vastaavan käsittelyn kautta. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä tulisi huomattavasti tehostaa. Jos maata pintavalutuskenttiä varten ei saada hankituksi, on selvitettävä, voidaanko osa tuotantoalueesta ottaa väliaikaisesti vesienkäsittelykäyttöön. Ojajärvi sopii kiintoaineen pidättimeksi, mutta sen teho tulee selvittää näytteenotoin ennen ja jälkeen järven. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden tyhjennykset tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana. Laskuojien kasvillisuuden poisto tulee tehdä vain osalla ojaa kerrallaan. Suoritetuista toimenpiteistä tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuositarkkailuraportit on toimitettava ympäristölautakunnalle.

9 9 Kuormituksen tarkkailemiseksi tulee suunnitella näytteenotto ja virtaamamittaukset valuma alueittain. Näytteitä on otettava myös talvella, jos vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvaa ja pintavalutuskenttien tehoa seurata. Polttoainesäiliöiden tulee olla laponestolla varustettuja ja joko kaksoisvaippasäiliöita tai tiiviillä katoksellisella alustalla. Tehdyssä tarkastuksessa jätepisteissä jäteöljyjen keräyssäiliön alla oli havaittavissa öljyä. Öljyiset maat tulee poistaa. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja aumamuovit tulee kerätä pois ja toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Toiminnassa on huomioitava meluohjetasot. Yöllä toimintaa ja liikennöintiä on vältettävä asutuksen läheisillä tuotantoalueilla tai toiminnan vaikutuksia on seurattava. Aumat on sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta, jotta asukkaita ehditään varoittaa aumapaloista. Jälkikäyttöratkaisut tulisi tehdä kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuen siten, ettei enää aiheutettaisi mainittavaa kuormitusta. Virkistyskäytön edistämiseksi tulee harkita suoalueiden ennallistamista tai altaiden perustamista. 6) Ilmajoen kunta on todennut, että se puoltaa lupahakemusta, jos toiminta järjestetään niin, ettei siitä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Hakijan esittämät vesiensuojelurakenteet ovat riittävät. Jos niillä ei saavuteta riittävää kuormituksen vähenemistä, hakijan tulee varautua kuormituksen vähentämiseen esimerkiksi kemikaalikäsittelyllä tai pintavalutuksella. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja mitoitukseen. Myös tuotannon loppuvaiheessa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelurakenteista ja niiden kunnossapidosta. Käyttö, kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailu on järjestettävä. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä ja tuotanto on pyrittävä ajoittamaan niin, että pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Koneiden huolto, tankkaus sekä polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastointi tulee tehdä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätehuollossa on noudatettava alueellisia jätehuoltomääräyksiä. Ympäristöriskeihin tulee varautua yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. 7) Peräseinäjoen kunta on todennut, että järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet tulee turvata tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat. Jälkikäyttösuunnitelma on laadittava yhteistyössä maanomistajien kanssa ja sitä tehtäessä tulee kuulla eri tahoja mahdollisimman laajasti.

10 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 10 8) Ratahallintokeskus on todennut, että suuren etäisyyden vuoksi Linnus Lainesnevan turvetuotantoalueella tapahtuva pohjaveden aleneminen ei vaikuta radan stabiilisuuteen tai painumiin. 9) AA BB:n puolesta (tilat Harju ja Rajaharju) on todennut, että turvetuotannon jatkamiselle Linnus Lainesnevalla ei tule myöntää lupaa. Ojaluoma virtaa muistuttajan kiinteistöjen halki ja sen vesi on turvetuotannon lietteen ja sen kuormituksen vuoksi virkistyskäyttöön kelpaamatonta. Ojaluoman virkistyskäyttö, mm. kalastus, uinti ja melonta, on olennainen osa muistuttajan leirintäalue ja lomakylähanketta, joka on käynnistetty. Linnus Lainesneva, joka kuormittaa yksinomaan Ojaluomaa, ei ole välttämätön hakijan taloudellisen toiminnan kannalta, koska se on alle 20 % hakemuksen tuotantoalasta. Ojaluomaan on vuosikymmeniä laskettu turvetuotannon kuivatusvesiä, eikä sitä tule sallia. Mikäli lupa myönnetään, Ojaluoman osalta tulee asettaa ennallistamisvelvoite miljoonan euron takuita vastaan. Mahdollisesti myönnettävässä luvassa on yksityiskohtaisesti määriteltävä laskureitti. 10) CC (Metsävaara RN:o 2:56, Luopajärvi, Jalasjärvi) on todennut, että suuret rekat aiheuttavat Ojajärventiellä varsinkin öisin niin kovan metelin, että siihen herää. Pölyhaitta on melkoinen. Jos tietä käytetään, viikonloput ja yöt pitäisi rauhoittaa. Turpeen käyttö pitäisi kieltää ja kehittää puun käyttöä. 11) DD, EE, FF, GG, HH ja II ovat vaatineet, että hakijan on perattava Ojaluoma Ojajärven Ojennuksen sillasta yläjuoksulle niin pitkälle kuin katsotaan tarpeelliseksi. Valkianevan ja Linnus Lainesnevan turvetuotantoa on lisätty siinä määrin, että jo muutaman päivän sade nostaa tulvaveden Ojajärven vesijättömaan lähialueille. Linnus Lainesnevan osalta on kaivettava Kruunuojan loppuosaa Ojaluomaan saakka ja Tamminevan laskuojaa II:n ja HH:n rajaojaa suoraan Ojaluomaan. Asiassa on pidettävä katselmus. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että ympäristökeskus on jättänyt huomiotta Ojajärven toimimisen pintavalutuksen tavoin. Linnus Lainesnevalle olisi rakennettava 2 3 kemikalointiasemaa, joiden kustannukset olisivat euroa. Jäljellä olevan tuotantoajan ja pinta alan huomioon ottaen hanke tulisi kannattamattomaksi. Kun poistuvat tuotantoalueet muodostavat riittävän yhtenäisiä kokonaisuuksia, hakija on valmis esittämään niistä jälkihoitosuunnitelmat ympäristökeskukselle. Hakija on paljoksunut Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousmaksuvaatimusta, mutta on hyväksynyt kolmelle alueelle yhteensä euron vuotuisen maksun. Tarkkailusta ei ole ollut huomauttamista.

11 11 Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan ja Jalasjärven kunnan lausunnoista hakija on todennut, että Ojajärveen laskee muitakin kuin turvetuotannon vesiä ja sen puhdistustehoa on mahdotonta määrittää. Muutoin hakija on viitannut Länsi Suomen ympäristökeskukselle lausuttuun. Linnus Lainesnevan pölylaskeumamittauksiin ei ole tarvetta, koska toiminta on vakiintunutta eikä pölypäästöistä ole hakijalle tehty valituksia. Päästöjä voidaan minimoida urakointisopimusten laatujärjestelmän ohjeiden avulla. Peräseinäjoen ja Ilmajoen kuntien lausuntoihin ei ole ollut huomauttamista. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimuksesta pintavalutuksesta tai vastaavasta käsittelystä Seinäjoen veden laadun turvaamiseksi hakija on todennut, että sen esittämä vesienkäsittely vastaa vaadittua tasoa. Ojajärven puhdistustehon selvittämisestä viitataan Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunnalle ja kunnalle vastattuun. Pintavalutuskenttien toimintaa ei ole tarpeen seurata erikseen, vaan yksi edustava kenttä voidaan ottaa tarkempaan seurantaan. Aumojen sijoittamiseen vaikuttavat asutuksen läheisyyden lisäksi myös tiestö, pohjan kantavuus, sarkojen suunta ja ajomatkat. Melutaso ja tarkkailuraporttien toimittamisvaatimukseen ei ole ollut huomauttamista. AA BB:n vaatimus luvan epäämisestä on hylättävä aiheettomana. Hakijan tuotantoalueet eivät ole Ojaluoman ainoa kuormittaja. Ojajärvi toimii pintavalutuskentän tavoin. Hakija on esittänyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesiensuojelurakenteet, joilla vesienkäsittely on huomattavasti parantumassa nykyisestä. Linnus Lainesnevan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on 28 henkilötyövuotta. CC:n muistutuksesta hakija on todennut, että maantieliikennettä koskevat kysymykset eivät kuulu ympäristölupakäsittelyyn. Tieliikennettä ei voida rajoittaa melurajoilla. Hakija ei voi vaikuttaa kuljetusten aikatauluun, joka riippuu ostajista. Pelkästään päiväaikana toimittaminen ei ole mahdollista. DD:n ym. vaatimukseen Ojaluoman perkauksesta hakija on todennut, että alueelle johdetaan paljon muitakin kuin turvetuotannon vesiä. Mahdollisesti määrättävä pintavalutus tulee tasaamaan virtaamia tehokkaasti eikä turvetuotannon vesien aiheuttamia tulvia enää esiintyisi. Linnus Lainesnevan laskuojat 1, 2 ja 4 laskevat Kruunuojaan, joka päättyy Ojajärvessä 400 m ennen Linnusluomaa. Jos Kruunuoja kaivettaisiin Linnusluomaan Ojajärvi ei enää pidättäisi kiintoainetta ja ravinteita eikä tasaisi virtaamia. Alapuoliset alueet olivat nykyistä herkempiä tulville. Vaatimus on hylättävä. Hakija on suhtautunut yleensä myönteisesti pienempien laskuojien puhdistuksiin, jos maanomistajat ovat sitä pyytäneet.

12 12 Tarkastus Hakemuksen täydennys Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen Tarkastuksessa DD kertoi, että Ojajärvi on verotustiedoissa niittyä ja sen aluetta on maatalouskäytössä. Hakijan lisääntyneet ojitukset aiheuttavat veden nopeamman nousun. Liettymät ja ojakatkot aiheuttavat vettymisongelmia. Ojaluoma on perattava Ojennuksen maantiesiltaan saakka. Tarkastuksessa todettiin, että tielaitos on perannut maantieojaa siten, että Kruunuojan ja siten laskuojien 1, 2 ja 4 vedet pääsevät virtaamaan nyt maantienojaa pitkin. DD:n ja FF:n mielestä Kruunuoja on avattava Linnusluomaan saakka. Hakijalla ei ole tarvetta perata Kruunuojaa ja ojakatkon jälkeen vedet virtaavat pintavalutuksena Ojajärvessä, mikä on kuormituksen vähentämisen kannalta hyvä. Seinäjoen kuntayhtymän edustaja korosti myös viimeksi mainittua seikkaa. DD ja FF korostivat, että vedet eivät virtaa Ojajärveen, vaan heidän pelloilleen. Linnus Lainesnevan laskuoja 3 laskee Linnusluomaan. FF esitti, että Vapo kääntäisi vedet Tamminevan läpi kulkevaan ojaan, josta ne virtaisivat suoraan Ojaluomaan. Esitetty vesienjohtaminen sopii hakijalle, jos kaikki rannanomistajat ovat suostuvaisia. Tamminevan ojan varressa sijaitsevan tilan omistaja II ei ollut mukana muistutuksessa, jossa em. esitys tehtiin. Ojajärvessä on laidunmaata noin 100 ha. Tulva aikoina, kuten viime syksynä, osassa järveä on avovettä, jossa voi liikkua kanootilla. Linnusluoma on FF mukaan ruohottunut lähes umpeen. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla tarkistetut tuotantopinta alat. Hakijan hallussa on Linnus Lainesnevalla 320,3 ha, josta tuotantokelpoista ja tuotantokunnossa on 242 ha. Tuotannosta poistettua aluetta on 16 ha. Tuotantokelpoinen pinta ala laskuojittain on seuraava: Laskuoja 1 Laskuoja 2 Laskuoja 3 Laskuoja 4 Laskuoja 5 28,4 ha 14,2 ha 88,0 ha 94,1 ha 17,3 ha Lisäksi hakija on tarkentanut tuotantoalueen lohkojen poistumaennustetta. Alueilta, joiden vedet johdetaan laskuojiin 1 ja 2 poistuu yli puolet tuotannosta noin viiden vuoden kuluessa. Muilta alueilta tuotantopinta ala ei pienene merkittävässä määrin.

13 13 MERKINNÄT YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki ovat yhdistyneet Seinäjoen kaupungiksi. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Sen mukaan Kyrönjoen valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 37/ ja 38/ myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haukinevan ja Valkianevan turvetuotantoon Jalasjärvellä ja Seinäjoella. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Linnus Lainesnevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 242 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Laskuojaan 3 johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 2,02 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.

14 14 Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on toimitettava ympäristölupavirastolle mennessä hakemus ja suunnitelma laskuojaan 4 johdettavien vesien käsittelyn tehostamiseksi pintavalutus tai kasvillisuuskentän avulla tai teholtaan viimeksi mainittua vastaavalla menetelmällä. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttavia toimenpiteitä jyrsimisestä aumaukseen tai lastausta ei saa tehdä tuotantoalueen pohjoisosassa liitekarttaan merkityllä alueella lännen puoleisilla tuulilla eikä tuotantoalueen eteläosassa liitekarttaan merkityllä alueella koillisen ja idän välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

15 15 Varastointi ja jätteet 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Tuotantoalueen pohjoisosassa liitekarttaan merkityllä alueella ei saa tehdä tuotantotoimia klo 22 7 välisenä aikana. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

16 Korvaukset 16 Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähialueen asuinkiinteistöjen asukkaille. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.

17 17 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Linnus Lainesneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty tuotantoalueen pääosan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pienillä lohkoilla, jotka ovat enää lyhyen ajan tuotannossa, virtaamansäätö on riittävä käsittelymenetelmä. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimintarajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun avulla. Hakijan laskuojaan 4 johdettaville vesille esittämää vesienkäsittelymenetelmää ei, kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko ja jäljellä oleva toiminta aika, voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Tämän vuoksi luvan saaja velvoitetaan toimittamaan ympäristölupavirastolle mennessä hakemus ja suunnitelma laskuojaan 4 johdettavien vesien käsittelyn tehostamiseksi pintavalutus tai kasvillisuuskentän avulla tai teholtaan viimeksi mainittua vastaavalla menetelmällä. Kun otetaan huomioon Linnus Lainesnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Laskuojaan 3 johdettavat vedet määrätään käsiteltäväksi pintavalutuskentällä, joka ei täytä mitoitusohjeita, koska ohjeidenmukaista aluetta ei ole käytettävissä. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Tuotantoalueen pohjois ja eteläosan lähellä on asutusta, jolle tuotannosta voi aiheutua kohtuutonta pöly ja melurasitusta, minkä vuoksi toimintaa on tarpeen rajoittaa aikana, jolloin haitat olisivat suurimmat. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen.

18 18 Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta. Pölyn ja melun vaikutuksesta lähiympäristölle ei ole mittaustietoja ja sen vuoksi sitä on tarpeen tarkkailla. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pohjanmaan TE keskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä, kalatalousmaksusta ja kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 16) ja 14). Jalasjärven kunnan ja ympäristölautakunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pölyä ja melua sekä jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6), 7), 8) ja 9). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu päätöksen liitteenä olevassa käyttöja päästötarkkailuohjelmassa. Pölytarkkailuvaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 14). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta ja puhdistuksesta on lupamääräykset 4) ja 5). Pölyä ja melua sekä jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6), 7), 8) ja 9). Aumojen sijoittamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 6). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu päätöksen liitteenä olevassa käyttö ja päästötarkkailuohjelmassa. Pölytarkkailuvaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 14). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä. Ilmajoen kunnan vaatimukset vesienkäsittelystä ja käsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä tarkkailuista on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 4), 13) ja 14). Pölyä, melua, polttoaineiden säilytystä, jätehuoltoa ja ympäristöriskeihin varautumista koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 6) 12). Peräseinäjoen kunnan vaatimus vesienkäsittelystä ja käsittelyrakenteiden kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 4). Jälkihoidosta on annettu erikseen määräykset, mutta tämä lupa ei koske alueen jälkikäyttöä. Ympäristölupavirasto hylkää AA:n vaatimuksen luvan epäämisestä Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Kunkin laskuojan vesien laskureitti on esitetty hakemuksessa ja hy

19 LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 19 väksytty tässä päätöksessä. Ojaluomaan on tullut ja tulee myös muuta kuormitusta, joten hakijaa ei voida määrätä ennallistamaan sitä. Linnus Lainesnevan tuotantoalueelta tulevien päästöjen määrä Ojaluomaan pienenee luvassa määrättyjen toimenpiteiden vuoksi. Ympäristölupavirasto toteaa CC:n muistutuksesta, että ympäristölupavirastolla ei ole toimivaltaa rajoittaa liikennettä yleisellä tiellä. Kuljetuksesta johtuvan pölyhaitan vähentämisestä on määräys lupamääräyksessä 6). Ympäristölupavirasto hylkää DD:n ym. vaatimuksen Ojaluoman perkauksesta. Ojaluomaan on tullut kiintoainetta myös muualta kuin hankealueelta. Luvan saaja on lupamääräyksessä 15) velvoitettu osallistumaan laskuojien kunnossapitoon kuormituksensa suhteessa. Tämä lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.

20 20 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys. Äänestyslausunto ja esittelijän eriävä mielipide on liitetty päätökseen. RHA/sl

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 RAJOITUSALUE Liite 2

24 LINNUS LAINESNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Vesinäytteet otetaan laskuojaan 3 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen toiminnan lopettamista sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Pitoisuuksia verrataan Haukinevan mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. tuotantoalueen mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.

25 Äänestyslausunto ja esittelijän eriävä mielipide päätökseen nro 39/2006/4 Raija Aaltonen Esitän, että Ratkaisu kohta, lupamääräykset 1) ja 2) sekä päätöksen perustelut laskuojaan 4 johdettavien vesien osalta ja lupamääräysten perustelujen ensimmäinen kappale kuuluvat seuraavasti: Ratkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkoilla, joiden vedet johdettaisiin laskuojaan 4. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 159 ha:n alueelta. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Laskuojaan 3 johdettavat vedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 2,02 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä. Laskuojan 3 pintavalutuskäsittelyn teholle asetetaan seuraavat tavoitearvot alkaen: kiintoaine 40 % kokonaisfosfori 50 % kokonaistyppi 20 %. Teho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.