YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 69/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 114 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 69/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 114 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Lammisuon tuotantolohkojen 1 ja 4 turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Köyliö. Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lammisuo sijaitsee Köyliön kunnan Kankaanpään ja Karhian kylissä, Huittinen Säkylä maantien länsipuolella noin 10 km Köyliön taajamasta kaakkoon. Lammisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Tuotantolohkon 1 tuotantokelpoinen pinta ala on 76,1 ha ja tuotantolohkon 4 tuotantokelpoinen pinta ala 39,0 ha. Koko hankealueen pinta ala on 278,6 ha, josta tuotantokunnossa olevaa aluetta on 160,0 ha. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lammisuon tuotantolohkojen 1 ja 4 turvetuotannolle sekä lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Lammisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä myöntänyt ympäristöluvan Lammisuon turvetuotantoon. Tuotantolohkojen 1

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 ja 4 osalta lupa myönnettiin määräaikaisena vuoden 2007 loppuun saakka. Muilta osin lupa on voimassa toistaiseksi.vaasan hallintooikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0434/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksiä 6), joka koskee toimintarajoitusta pölyhaitan estämiseksi ja 9), joka koskee voitelu ja polttoaineiden säilyttämistä. Hakija omistaa osan tuotantoalueesta. Suurimman osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina Satakunnan seutukaavassa Lammisuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Tuotantolohkon 1 pinta alasta 60,5 ha on tuotantokunnossa ja 15,6 ha on valmistelussa olevaa aluetta. Lohko 4 on kokonaan (39,0 ha) tuotantokunnossa. Koko hankealueen pinta ala on 278,6 ha, josta tuotantokunnossa olevaa aluetta on 160,0 ha, valmistelussa olevaa aluetta 22,0 ha ja valmistelematonta laajennusaluetta 29,2 ha. Hankealueesta 51,5 ha on niin märkää suota, että näiden alueiden käyttöönotto tulevalla lupakaudella on hyvin epätodennäköistä. Lammisuon turvetuotantoalue koostuu kahdesta erillisestä alueesta, joiden välinen etäisyys on noin 900 m. Lohko 4 muodostaa läntisen alueen, lohkot 1, 2, 3 ja 5 itäisen alueen. Tuotantoalueen läntinen ja pohjoinen reuna rajoittuvat peltoalueisiin ja metsitettyihin peltoihin, idässä ja etelässä tuotantoalue rajoittuu luonnontilaiseen suoalueeseen. Läntisen tuotantoalueen pohjoispuolella on Köyliön varavankila. Alle 500 metrin etäisyydellä ei ole muita asuttuja kiinteistöjä. Lammisuon koillispuolella noin 800 metrin etäisyydellä on Takarahkan soidensuojelualue. Tuotantoalueelta noin 2 km etelään sijaitsee Säkylänharju Virttaankangas pohjavesialue ( ), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I). Pohjavesialueella on 11 Säkylän kunnan vedenottamoa. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Lammisuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvan Sonnilanjoen (35.127) valuma alueella. Tuotantolohkojen 1 ja 4 kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Sonnilanjokeen, joka laskee Kokemäenjokeen.

3 3 Sonnilanjoen valuma alueen pinta ala on noin 84 km 2. Lammisuon turvetuotantoalueen pinta ala on 3,1 % valuma alueen pinta alasta. Sonnilanjoen keskiylivirtaama (MHQ) on 8,99 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,80 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m 3 /s. Lammisuon vieressä on Köyliön varavankilan jätevedenpuhdistamo, josta johdetaan käsitellyt jätevedet samaan laskuojaan kuin turvetuotantoalueen vedet. Sonnilanjoen valuma alueella ei ole muita merkittäviä pistekuormittajia. Lammisuon itäpuolella on Kakkurinsuon uusi 50 ha:n suuruinen turvetuotantohanke, joka on saanut ympäristöluvan vuonna Myös sen vedet johdetaan Sonnilanjokeen. Sonnilanjokea kuormittavat huomattavimmin turvetuotanto, metsä ja suo ojitukset sekä maatalous. Joen valuma alueesta noin 20 % on peltomaita, 15 % turvemaita ja 55 % kangasmaita. Joen pituus on noin 20 km, ja se laskee Kokemäenjokeen Krootilassa. Sonnilanjoesta on olemassa hajanaisia vedenlaatutietoja vuosilta 1975 ja Näiden perusteella veden typpi ja fosforipitoisuudet ovat olleet korkeita ja ph on ollut keskimäärin 6,5. Veden heikon laadun ja määrän vuoksi Sonnilanjoessa ei harjoiteta paljon kalastusta. Sonnilanjoessa on ollut vahva rapukanta, jota on yritetty elvyttää istutuksilla. Vuonna 2003 ei kuitenkaan saatu saaliiksi yhtään rapua käytössä olleilla 15 rapumerralla. Sonnilanjokeen on vuonna 1997 istutettu kokeilumielessä purotaimenta, ja niitä on saatukin muutama saaliiksi. Sonnilanjoesta kalastetaan enimmäkseen haukea sekä lisäksi särkeä ja ahventa. Lammisuon laskuojien tai alapuolisen Sonnilanjoen vettä ei käytetä talousvetenä. Laskuojilla ei ole virkistyskäyttöarvoa. TURVETUOTANTO Lammisuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Tuotannon on arvioitu päättyvän vuoden 2040 loppuun mennessä. Lammisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta imuvaunulla sekä HAKU menetelmällä. Tuotantopäiviä on kesän aikana Jyrsinpolttoturpeen tärkeimmät käyttökohteet ovat UPM Kymmene Oy:n Rauman tehdas, Fortum Kauttua ja Salon Voimavasu Oy. Ympäristöturve toimitetaan lähiseudun pienasiakkaille. Alueelta on tuotettu vuoden 2006 loppuun mennessä jyrsinpolttoturvetta m 3 ja ympäristöturvetta m 3. Vuosituotanto on noin m 3 silloin, kun koko tuotantokelpoinen (212,5 ha) alue on tuotannossa. Tuotannosta ei ole toistaiseksi poistunut yhtään aluetta. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maa tai metsätalous.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne 4 Lammisuon vesienkäsittelyrakenteet tullaan rakentamaan ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/2006/4 lupamääräysten mukaisesti. Hakija on esittänyt muutoksen aikaisemmassa lupahakemuksessa esitettyihin suunnitelmiin, jotta myös lohkot 1 ja 4 saadaan ympärivuotisen pintavalutuksen piiriin. Laskeutusaltaiden 1 ja 2 purkupäihin asennetaan sulkupadot. Nykyisiä kokoojaojia suurentamalla ja osin uusilla kokoojaojilla lohkon 1 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaaseen 5, joka suurennetaan pumppausaltaaksi. Lohkoilta 2, 3 ja 4 tulevat kuivatusvedet ohjataan myös laskeutusaltaaseen 5. Altaan itäpuolelle rakennetaan pumppaamo, jolta vedet johdetaan paineputkella 7,6 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle 1. Paineputki rei'itetään pintavalutuskentän osalta veden tasaisen jakautumisen aikaansaamiseksi. Pintavalutuskentältä vedet purkautuvat keräilyojan ja v padon kautta laskuojaan 1. Pintavalutuskenttä on luonnontilaista paksuturpeista suota. Lohkojen 1, 2, 3 ja 4 yhteenlaskettu tuotantokelpoinen pinta ala on 190,2 ha ja pintavalutuskentälle johdettavan valuma alueen kokonaispinta ala noin 200,0 ha, joten pintavalutuskentän koko on 3,8 % sille johdettavan valuma alueen pinta alasta. Pintavalutuskentän alue on lähes sama kuin aikaisemmassa lupahakemuksessa esitetty pintavalutuskenttä 1. Pintavalutuskentän pinta alaa on kuitenkin suurennettu vastaamaan kasvanutta valuma aluetta. Pintavalutus on mahdollista järjestää ympärivuotisesti toimivana. Suunnitelman mukaisen pintavalutuskentän rakentamiskustannukset ovat noin euroa. Lohkon 5 osalta aikaisemmassa lupahakemuksessa esitettyihin suunnitelmiin ei tule muutoksia. Lammisuon lohkojen 1 ja 4 nettopäästöt vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman toteuttamisen jälkeen on arvioitu seuraaviksi: Kokonaisfosfori 12 kg/a Kokonaistyppi 540 kg/a Kiintoaine kg/a Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta.

5 5 Melua syntyy työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Lammisuolta on kuljetusreitti työmaateiden kautta suon halki kulkevalle Vankilantielle ja siitä edelleen maantielle nro 212 (Huittinen Säkylä). Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marrashuhtikuun välisenä aikana. Toimituksia on noin vuorokauden ajan rekkakuormaa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Koko Lammisuon tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin l, voiteluöljyjä noin 650 l ja vaseliinia noin 140 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 650 l, muuta öljyistä jätettä 110 kg, akkuromua 30 kg, metallia 400 kg, sekalaista talousjätettä 3 m 3 ja aumanpeittomuovia kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Hankealueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvittaessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Lammisuon turvetuotannolla ei ole etäisyydestä johtuen vaikutusta Takarahkan soidensuojelualueeseen. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastuskohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Turvetuotanto luo alueelle välittömästi noin 15 vuotuista työpaikkaa. Lisäksi välillisiä vaikutuksia syntyy muun muassa huoltamopalveluissa sekä ravitsemus ja kaupan aloilla. Vuotuiset välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 32 henkilötyövuotta. Hakemuksen mukaan Lammisuon kuivatusvedet aiheuttavat Sonnilanjoessa lievää ravinteisuuden ja humuspitoisuuden nousua. Hakemuksen mukaan hankkeesta aiheutuvat muutokset Sonnilanjoessa ovat kalatalouden kannalta vähäisiä.

6 6 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakijan käsityksen mukaan Lammisuon turvetuotanto jälkikäyttövaiheineen ei vaaranna Säkylänharju Virttaankankaan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Hakijan puhelimitse Köyliön varavankilan hallintopäälliköltä saaman tiedon mukaan lähinnä turvetuotantoaluetta sijaitsevat pienehköt rakennukset ovat varastorakennuksia ja vankien sijoitustilat ovat suurissa kauempana olevissa rakennuksissa. Vankila sijaitsee puustoisella puistomaisella alueella. Vankilarakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Hakija on katsonut, ettei toiminnasta aiheudu ympäristöön kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa, eivätkä vaikutukset perusta erityisiä määräyksiä toimintatavoille tuotannossa. Hakemuksen mukaan melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity vankila alueella, vaikka tuotantokoneiden äänet ovat varmasti kuultavissa. Tuotantoalueelle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lammisuolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi tuotantoalueelta lähtevästä vedestä otetaan vesinäytteet touko, kesä, heinä, elo ja syyskuussa kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Hakija on esittänyt, että Lammisuon vesistötarkkailua jatketaan nykyisen, vuonna 1999 hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kala, pöly tai melutarkkailua.

7 7 KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Köyliön kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Köyliön kunnalta. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että tuotantoalueen lohkoille 1 ja 4 esitetty vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma edustaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaista vesienkäsittelyä. Ympäristökeskus on kuitenkin katsonut perustason täydentämistoimenpiteiden, kuten riittävän laskeutuksen ja virtaamansäädön olevan välttämätöntä tarpeellisen vesienkäsittelyn puhdistustehon saavuttamiseksi. Pintavalutuskentän tasapainoisen toiminnan ja maksimaalisen tehon saavuttamiseksi kentälle tulevan veden virtaamien on oltava mahdollisimman tasaisia ja suurin osa kiintoaineesta on saatava kiinni jo ennen pintavalutuskenttää. Tämän vuoksi suunnitelmaa on vielä tarkistettava laskeutusaltaiden koon ja virtaamansäätöjärjestelmien kapasiteetin osalta. Toimenpiteiden kaivutyö on toteutettava suunnitellusti ja erityisen suurta huolellisuutta noudattaen. Ennen kaivutyön aloittamista on varmistettava, ettei ojien pohjia kaiveta pohjamaahan asti eikä alempana olevia vettä läpäisemättömiä savi tai muita maakerroksia puhkaista. Ojien kaivutyö on tehtävä siten, ettei tulvatilanteita eikä oikovirtauksia pääse suurivirtaamaisissakaan olosuhteissa syntymään tuotantokentältä suoraan lasku tai muihin ojiin. Myös eristyspenkereet on toteutettava siten, ettei ohivirtauksia pintavalutuskentältä pääse syntymään. Ympäristökeskus on katsonut hakijan esittämät toimenpiteet melu ja pölyhaittojen minimoimiseksi asianmukaisiksi ja tähän liittyvät velvoitteet on otettava huomioon lohkojen 1 ja 4 osalta aikaisemman lupapäätöksen mukaisesti.

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 Tarkkailua ja valvontaa koskevien suunnitelmien osalta ympäristökeskus on katsonut, että päästötarkkailua on suoritettava riittävin jatkuvatoimisin mittauksin pintavalutuskenttien ylä ja alapuolelta. Ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa ja lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää, mikäli edellä olevat kannanotot otetaan lupamääräyksissä huomioon. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että 30 vuotta jatkunut kiintoainekuormitus on muuttanut ja heikentänyt Sonnilanjoen veden ja pohjien laatua merkittävällä tavalla. Humuskuormituksen vaikutus ulottuu koko Sonnilanjoen alueelle, mutta on kohdistunut ja kohdistuu edelleen voimakkaimpana Sonnilanjoen yläosaan. Entinen rapujoki ei nykyisin sovi rapujen elinympäristöksi veden vähyyden ja sen huonon laadun sekä pohjille kertyneen kiintoaineen aiheuttaman liettymisen vuoksi. Joen rapu ja kalataloudellinen arvo on nykyisin heikko. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka suuri osuus turvetuotannolla on Sonnilanjoella tapahtuneeseen kalojen ja rapujen elinympäristön huononemiseen, sillä kokonaisuuden kannalta myös metsäojituksilla on ollut olennainen vaikutus Sonnilanjoen tilaan. Työvoima ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan Lammisuon turvetuotantoalue on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että Sonnilanjoen kalataloudellinen tila on heikko ja siihen, että jokeen tehdyt kala ja rapuistutukset eivät ole tuottaneet tulosta. Lammisuon turvetuotantoa koskevan vuotuisen kalatalousmaksun on oltava vähintään 800 euroa koko turvetuotantoalueen osalta. Hakijan on lisäksi tarkkailtava toimintansa vaikutuksia Sonnilanjoen kala ja rapukantaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voidaan työvoima ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan myöntää lupa. 3) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalla ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisena ei ole ollut huomauttamista hakemuksen johdosta. 4) Köyliön kunnanhallituksella ei ole ollut huomauttamista hakemuksen johdosta. 5) Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalue on todennut, että Sonnilanjoessa on veden laadun havaintopaikka (Kojo 18) joen alajuoksulla. Vuosien tulosten perusteella veden happitilanne on keskimäärin tyydyttävä, humusleima voimakas ja ravinnepitoisuus korkea. Veden yleislaatu on välttävä. Vuosina istutetut jokiravut on menetetty ja kalastusalue on esittänyt, että hakija määrättäisiin suorittamaan kertakorvauksena istutetuista jokiravuista euroa. Muistuttaja on myös esittänyt, että hakijalle määrättäisiin vuotuinen euron kalatalousmaksu, koska tuotannosta on aiheutunut rapukantojen menetys ja hakija muutoinkin aiheuttaa

9 9 toiminnallaan vesistön kuormitusta. Hakija on velvoitettava suorittamaan ympäristövaikutusten arviointi ja ylläpitämään jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. Öljyastiat on säilytettävä varastossa, jonka perustus on muovikalvolla eristetty. Ongelmajätteet on kerättävä jätesäiliöihin ja toimitettava pakattaviksi asianomaisen laitoksen käsiteltäväksi. Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Hakija on todennut 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että virtaamansäätö ei missään tapauksessa ole mahdollinen lohkolle 1, koska kuivatusvesiä joudutaan suurten korkeuserojen vuoksi tuomaan vastamäkeen pumppaukseen ja pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä on tehokas kiintoaineen pidättäjä. Ylempänä olevalle lohkolle 4 voidaan toteuttaa virtaamansäätö. Kaivutyöt alueella voidaan toteuttaa normaalisti. Voimassa olevasta luvasta ja käynnissä olevasta tarkkailusta poikkeavia tarkkailumääräyksiä ei ole tarpeen asettaa. Jälkihoidon osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Hakija on todennut 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että kalatalousmaksu voitaneen määrätä tähän hakemukseen annettavalla päätöksellä myös koko tuotantoaluetta yhteisesti koskevana. Hakija on paljoksunut vaatimusta. Hakija on todennut 5) Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueen muistutuksesta, että rapukorvausta koskeva vaatimus on jo aiemmin hylätty. Lohkoille 1 ja 4 esitetty kalatalousmaksuvaatimus on määrältään kohtuuton. Tarkkailujen, polttoaineiden ja erilaisten jätteiden tilapäisen säilytyksen osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Lammisuon tuotantolohkojen 1 ja 4 turvetuotantoon Köyliön kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa lohkoilta 1 ja 4 yhteensä enintään 115,1 ha:n alueelta.

10 Vesienkäsittely 10 Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Lohkon 4 kokoojaojaan on rakennettava virtausta säätelevä pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 11 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkolla 1 tämän päätöksen liitteen 2 karttaan merkityllä alueella ja lohkon länsipuolella olevilla aumoilla koillisen ja idän välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 12 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää tuotantoalueen ympäristössä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

13 13 Korvaukset Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lammisuon turvetuotantoalueen pääosin jo aiemmin toiminnassa olleet lohkot 1 ja 4 ovat osa Lammisuon tuotantoaluetta, jonka toiminnassa olevilla lohkoilla 2, 3 ja 5 on ympäristölupa. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Lammisuon tuotantolohkojen 1 ja 4 kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä, joka on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen lähistöllä on Köyliön varavankila. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

14 14 Lupamääräysten perustelut Kun otetaan huomioon Lammisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä Köyliön varavankilaa, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lohkon 1 lähinnä asutusta olevilla alueilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todennettavissa. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Jatkuva päästötarkkailu on tarpeen Lammisuon koko tuotantoalueen suuren koon, päästöjen määrän ja laajennettavan pintavalutuskentän toimivuuden jatkuvaksi tarkkailemiseksi. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon lohkojen 1 ja 4 turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä lohkojen 2, 3 ja 4 toiminnasta aiheutuvien päästöjen johdosta aiemmin annetussa ympäristöluvassa määrätty kalatalousmaksu. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

15 15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen ja 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa 5) Kokemäenjoen Loimijoen kalastusalueen muistutuksesta, että rapuistutusten epäonnistumista koskeva korvausvaatimus on hylätty ympäristölupaviraston päätöksessä nro 28/2006/4. Kalataloustarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Öljyastioiden säilytystä ja ongelmajätteitä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 8) ja 9) ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.

16 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristölupavirasto hyväksyy luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, jos luvan saaja asettaa euron vakuuden Lounais Suomen ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Kysymys on jo olemassa olleen ja määräaikaiseen lupaan perustuneen toiminnan jatkamisesta vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 90 ja 101 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on euroa. Maksu perustuu ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) 2 :ään ja asetuksen liitteen maksutaulukon kohtaan turvetuotanto: tuotantoalue hehtaaria. Maksua on alennettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Tarkkailuohjelma Johanna Juvonen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/sl

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 Kartta Liite 2

20 Liite 3 LAMMISUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä ( ) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 N PO 4 P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph

21 Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.