Selostus Rautuvaaran kaivosalueen kivilajien petrografisesta luokituksesta.
|
|
- Reino Saaristo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Selostus Rautuvaaran kaivosalueen kivilajien petrografisesta luokituksesta. Tyon tavoitteena oli luokitella Rautuvaaran kivet petrografisiin ryhmiin, jotka olisivat mallinaytteita hyvaksikayttaen erotettavissa toisistaan makroskooppisesti teknikkotasoisellekin kartoittajalle. Sekavuutta aikaisempaan luokitteluun oli aiheuttanut raportoijienvaihtelu, jolloin samat kivilajit olivat saaneet eri nimia, mika puolestaan vaikeutti konnektointeja reiista toiseen. Tyo suorite~tiin siten, etta kaikista aikeisemmissa raporteissa mainituista kivilajityypeista otettii'n nayte. Hikali kyseisesta kivilajista oli jo olemassa hie, kuten useimmista ali, otettiin nayte vastaavalta kohtaa (alkuperaisia patkia ei loytynyt) ja samalla tarki-'stettiin, kiven homogeenisuus. Otetut naytteet sitten ryhmiteltiin makroskooppisen ja mikroskooppisen tutkimuksen perusteella. Raportoimalla muutamia reikia uudelleen seka kartoittamalla +65 ja +1JJ -tasojen peria selviteltiin kivilajien keskinaisia suhteita ja esiintymista kentalla. Taman jalkeen tehtiin lopullinen luokitus. Vaikeutta jaotteluun tuotti monzoniittisten kivilajien moninaisuus, seka metasomatoosin ai- ' heuttamat muutokset sedimenttikiviin. Ensiksimainitussa tapauksessa on osa vahvasti suuntautune::ista kivista voinut saada metamorfisen kiven nimen, kuten on aivan ilmeita joittenkin amfiboliittien kohdalla. Epaselvia alkuperaltaan ovat myos biotiittivaltaiset amfiboliitit, jotka mineraalikoostumukseltaan vastaisivat kiillerikkaita dioriitteja. Metasomatoosin aiheuttamia muutoksia ei ole huomioitu. Niinpa esim. kv-mspl:tten ryhmaan on luettu kvartsittomat skapoliittiset tyypit, jotka esiintyvat samassa vyohykkeessa kuin kvartsi-maasalpaliuskeet. Amfiboliittisissa kivissa taas ei skapoliittia voi makroskooppisesti varmuudella erottaa maasalvista. Malmin harmemineraalien selvittelyyn puututtiin tassa tyossa vain aivan satunnaisesti. Oheisena seuraa kuvaukset eri kivilajityypeista, mallinaytteet seka porasydammista etta kasistuffeista on toimitettu Rautuvaaraan jo aikaisemmin.
3 1. Monzoniittigneissi (Kv-monzoniittigneissi) (Dictionary of geological terms: Monzoniitti on kivilaji, joka sis~iltaa Kmsp ja Pla liki samat m~hirat. Tummina mineraaleina ovat Sv, Di ja Dt~ Kivilaji on dioriitin ja syeniitin valimuoto. Jos Kv:n maara ylittaa 2 %, on kivilaji Kv-monzoniitti). Rautuvaaran varsinainen monzoniitti on keskirakeinen, punertava ja selvasti suuntautunut. Paamineraaleina ovat Pla (An 5-25), Kmsp, Kv, Sv, Bt ja satunnaise~ti myhs Di, joka tallhin on osittain Sv:n ymparhima. Paikoin voi titaniitin maara nousta myhs Co ! niin suureksi, etta sa on luettava p~amineraaliksi. Aksessorisena sita esiintyy runsaasti samaten kuin apatiittia ja magnetiittia. Vahaisemmassa maarin o~~sessorisena zirkoina ja epidoottina. Kv:n maara ylittaa usein 2 %, joten Kv-monzoniitti on myhs yleinen. Hannukaisen alueella suoritettujen kartoitusten mukaan on em. punertava monzoniittityyppi vallitseva malmialueen ulkopuolella, ~Hiltunen) sensijaan ~almivyhhykkeessa on monzoniitti epahomogeenisempaa. Punertavien tyyppien lis~ksi tavataan harmaita Kmsp-kHyhia tyyppeja (es. naytteet R 1J/148 m =OH 11, +21 R 1/19,32 m = OH 774), tummista mineraaleista koyhia tyyppeja (nayte R 29/498 m OH,676) seka vaaleita tyyppeja, jotka sisaltavat lahes yksinomaan albiittia. Tummien mineraalien maarassa saattaa esiintya vaihtelua, joka antaa kivelle raitaisen ulkonahn. Kapeina raitoina esiintyessaan em. monzoniittivariaatioita ei eroteta kartoituksessa varsinaisesta monzoniitista. - Albiittirikas tyyppi ~siintyy kuitenkin myhs useita metreja t~ kymmenia metreja leveina jyrkasti rajoittuvina homogeenisina vyhhykkeina, jolloin ne on kartoituksessa syyta huomioida. Kivea on nimitetty albitj,_;tiksi. --- _, ' Samaan syeniittiseen differentiaatiosarjaan kdin monzoniitti kuuluu myhs dioriitti ja gabrokoostumuksisia kivia. Kun namakin es~intyvat homogeenisina jyrkkarajaisina osueina, on nekin kartoituksessa erotettavissa punertavasta monzoniitista (ks. dioriitti ja gabro). Aikaisemmissa raposteissa monzoniitista on kaytetty nimityksia Svgngr, svgn, grdr, grdrgn (Ahmed) ja kuilukivi. Kivilajista ovat hieet 726, 725, 676, 1, 11, 32, 724 ja 774.
4 2. Dioriitti Kivi on harmaa, ~eskirakeinen ( mm) ja heikosti liuskeinen. Pää~ineraaleina ovat Pla (An 1 ), Bt,,Sv, Di ja Fem. Näistä on maasälvän osuus yli puolet, joskin paikoin esiintyy vaihtelua vaaleitten ja tummien mineraalien paljoussuhteissa, mikä aiheuttaa kymmenien senttien mittakaavaista raitaisuutta. Yleisemmin kivi on kuitenkin homogeenista. keskinäisissä määris~ä puuttuakin. Tummien mineraalinen on myhs vaihtelua, voipa joku/jotkut Juuri magneett iraudalla havai ttava_tn.<!~jif!!!.,ti~.~~m~i :r._()_:te_ <W J5.1:1.!~-;ell.K~!l. lu9nt,~ee?j?~inen... ~ii;t:2. Paikoin voi magnetiittipirote nousta kuitenkin niin suureksi, että kiveä raportoisi heikkona maimina (es näyte.r 2/117 m, OH 644). Aksessorisina tavataan AP Krb, T~ j~~satuenaisesti Kmsp. Titaniitin määrä on selvästi vähäisempi kuin monzoniiteissa. 1. Kairausten mukaan on dior~-..m.o..nz.oni i t.ti.. i.xl_j.:j.o.:kkä. Tason +65 huoltoväylältä lähtevässä perässä on gabrossa n. 3 m:n ~ vyhhyke dioriittia (näyte +65/18). Kontaktit ovat tässäkin (~.~,jyrkät. R 49:ssä vaihettuu dieriitti sarviv~keen ja suuntauk ~vt.sen lisääntymisen kautta amf'ibo1iittiseksi kivek;i (näyte R 49/ ~~~b 17.l m). Täten osa amfibol~~te1ksi raportoitav~sta kivistä t (Y 1 V. on syenii tt isar ja~ l~uskett unei:ta emä.~jldiff*er~n,.!~!,-~,~~~a. Koska kaikkia amfiboliittisia kiviä ei voi tällaisina pitää, eikä toisaalta toistaiseksi voida erottaa eri amfiboliitteja, on kaikki amfiboliittiset kivet syytä raportoida amfiboliitteina. Tummien mineraalien vähenemisen kautta päg_dään diorii.ll~.=.. ~~~tiseen kive~n Keväällä tehdyssä ensimmäisessä luokituksessa käytettiin kivilajista eigeneettistä nimeä albiitti!diopsidi!sarvivälke! (magnetiitti!biotiitti!magneettikiisu)kivi. Kun kivi kaikella todennäköisyydellä on luettava magmakiviin, on em neutraalista nimestä siirrytty magmakiviluokitukseen. Ahtaissa rajoissa kivi 'ei kuuluisi dioriittiluokkaan, sillä dioriittien plagioklaasi pitäisi cilla andesiinia, tässä oli anortosiittipitoisuu vain 1 %. Kivilajista ovat hieet 644, 677, 815, 816, 819, 699, 75, 76, 722, 723, 728, 33, R71/141.4 m, R86/54 m. Aikaisemmissa raportoinneissa kivilajista on käytetty nimityksiä afb, amf.gn, afb gneissimäinen, afb vaalea, gn ja kiisurikkaasta (harvinainen) kiisuliuske.
5 Gabro, am~iboliittinan Aikaisemmissa raportoionsissa gabromaisiksi am~iboliitaiksi nimetyt ja am~iboliitaiks~ väritetyt kivilajit on erotettu omaksi gabroryhmäksaan. Varsinaisista am~iboliitaista kivi on helposti erotettavissa suuremman raekoonsa (~.5 - J mm) ja pilstaisyytansä perusteella.' Kontaktit muihin kivilajeihin ovat jyrkät. Päämineraaleina ovat Pla (olig), Sv, Bt, Di ja Fam, aksessorisina~ Ganeasikseltään kivilaji on luettava samaan di~flerentiaatiosarjaan kuin monz~niitti ja dioriitti. Mikäli luokitteluperusteena pidettäisiin vain plagioklaasin An~pitoisuutta, Makroskooppisasti ki~n olisi kiveä kutsuttava dioriitiksi. kuitenkin kartoittaisi gabroksi ja kun,1 tämän luokituksen tarkoitus on nimenomaan makroskooppinen luokitus, olen käyttänyt nimeä gabro huolimatta oligoklaasisasta maasälvästä. Kivilaj~sta ovat hieet 229 ja +65/1. Kaivoksessa kiveä on es. tasolla +65 alkaen n. kolmenkymmenen m:n päästä huoltoväylältä (näyte +65/1). 14. Albitiitti ~~.!l.;?j.n.i.t!:t_ovat y.aiioleita '!i<a.i vaalean harmai'!ii!> ja k~htlu.~}iaisia. Tummien mineraalien niukkuudesta johtuen niissä ei ole selvä_ä suuntausta. Päämineraalina on plagioklaasi, An?-1. Tummat mineraalit ovat samoja kuin dioriitissa, määrä vain on vähäisempi. Plagioklaasi on pyöreähköinä.5-.7 mm:n rakaina, joitten välissä diopsidi ja sarvivälka myös esiintyvät pyöreähköinä, joskin pienempinä rakeina. Rakenne on täten granulaarinan. Epähomogeenisuutena kivessä voi olla sårvivälka/ diopsidiraakasaumia, suurempia rakeita tai lyhyitä rantuja. Albitiittien esiintymisen selvittely vaatisi uudallaenraportointia, nykyisen tietämyksen mukaan se näyttää liittyvän malmien läheisyyteen, es. sinisen malmin huipun kaksoiskialekkeen välissä onkairausraporttien mukaan albitiittia (ajettu paräkin, en ehtinyt kontrolloida), samaten malmin kahta puolta vain kapean karsikerroksen malmista erottamana. Sarvivälkakarrassa näkee myös sotku;ifsia vaaleita alueita, jotka ovat albiittista maasälpää (näyte '+65/9). Kivi voisi olla..i.qnkinla~nen hyl)ridi ~lbitiitista ja karresta. +1JJ tasolla on nähtävissä albitiitin ja monzoniitin kontakti. Seinämän alaosassa tapahtuu vaihettuminen 1/2 m:n matkalla, seinämän yläosassa raja on jyrkkä, kontakti ei kuitenkaan seuraa liuskeisuutta. Geneesiksaltään albitiitit lienevät samaa di~~erentiaatiosarjaa monzoniitin; ''
6 dioriitin ja gabron kanssa. Kivilajista ovat hieet 814, 817 ja HV4/86.6 m. Graniitti Kivi on pienirakeista, punertavaa, apliittista, poikkeuksellisesti myhs harmaata (OH6J4), juonina esiintyvää. Päämineraalit ovat Km~p ja Pla, aksessorisina Sv, Ti, Klo ja Ap. Tummien mineraalien osuus on vähäinen. Kali_~~.!'l:.S... ~!y_,ä _.. ~-2..!!... -E<iik~Y.~...2~~~t;t;f._tti~.\:J.Sd..Q.A:t.u s Kivilajista ovat hieet 37, 16, 634 ja 679. Aikaisemmin kiv~laji 679 al~itiittina. on raportoitu apl.gr, apl.syeniitti ja 6. Pegmatiittigraniitti Kivi on karkearakeinen, punertava suuntautumaton, juonina tai klunsseina esiintyvä. Pääm. Kmsp, Kv, Pla (An 1~ ja vähäisemmin Sv, Di ja Ti. Juonikvartsi Liittyy ruhjevyhhykkeisiin, sisältää kvartsin lisäksi myhs vaihtelevasti kiisuja. 8. Amfiboliitti Amfiboliiteiksi on raportoitu ja kartoitettu pieni-kaskira-.1 keiset, selvästi sduntautuneet vihertävät kivet. Makroskooppisesti ryhmä on edelleen jaettu Bt~määrän perusteella Bt-pitoisiin ja.._b!::.. ~.i lisiin. Viimeksimainitut muistuttavat makroskooppisesti kiilleliuskeita. Mikroskooppitutkimus osoittaa päämineraalien paljoussuhteissa huomattavaa heterogeenisyyttä. Vaaleina päämineraaleina esiintyvät Pla (Q.lig-andes) ja Skap (J-5% Meion). Molemmat voivat esiintyä joko yksin.än tai yhdessä. Mitenkään yleinen skapoliitti ei kuitenkaan ole. Makroskooppisesti se on vai keasti erotettavissa maasälvistä, joten alueellisen levinneisyyden tutkiminen vaatisi tiheän näytteenoton. Mafisina päämineraaleina esiintyvät Sv, Di, Bt ja Fem. Näittenkin paljoussuhteissa on huomattavaa vaihtelua Graniittiutunaisaa tyypeissä kuuluu vaaleisiin päämineraaleihin vielä kalimaasälpä. aiheuttaen raitaisuutta. Magnetiitin määrä voi nousta paikoin sellaiseksi että kivi on heikkoa malmia (es. näyte +57/4 harme Fek + Sk myös melkoisesti). plag ja Di,
7 Et-valtaiset eivät petrografisesti enää ole amfiboliitteja, sillä sarvivälkkeen osuus niissä on vähäinen, tai sitä ei ole ollenkaan. Mikälikivio~oittautuu kartoituskelpoiseksi yksiköksi, on nimeä syytä tarkistaa +133 tasolta tehtyjen havaintojen mukaan kivi on homogeeninen rajoittuen kahta puolta jyrkästi monzoniittiin. Asemalleen se vastaa +65-tason gabroa. Amfiboliitista ovat hieet 713a, b, 15, 678, 14, 821, 11, 74, 727, 23a, b, 49/17.1 m, R53/75 m, R 76/139.2 m, R 87/ m, R 95/32. m, R 17/~24.8 m, +133 R1/11.8 m, +133 R 1/22 m, sekä tasoilta otat ut näytteet + 133/4, + 133/5 ja +133/14. J Geneettisesti amfiboliitteihin 'kuulunee sekä para- että ortoamfiboliitteja, joista viimeksimainituista osa voi liittyä ajallisesti aikaisemmin kuvattuihin dioriitteihin ja gabroihin. Näitten erottaminen mahdollisista sed~mentaation aikaisista amfiboliiteista (= vulkaniiteista ja tuffeista) toisi selvyyttä sedimentaation aikaiseen magmatismiin. Aikaisemmissa raporteillssa kivet on myös raportoitu afb:ksi. 9 Kvartsi-maasälpäliuske Kvartsi-maasälpäliuskeisiin luetut kivet ovat vaaleita, kerrok- ' sellisia, pieni-hienorakeisia, Silikaattien lisäksi ne sisältävät vaihtelevasti, paikoin runsaastikin magneettikiisua, sekä toisinaan myös grafiittia. Tällöin kivi lähentelee mustaliusketta, joiksi grafiittirikkaampia tyyppejä voisi myös nimittää Silikaattimineraaleina ovat vaihtelevin kombinaatioin ja paljoussuhtein Kmsp, Pla, Kv, Bt, Di, Skap, Tre-akt ja Ti. Kirkkaissa tyypeissä ovat päämineraaleina Pla, Kmsp, Kv sekä vähäisemmässä määrin' Fek +Graf+ (Bt ~ ovat kuitenkin myös punertavat kerrokset, Trem-Akt + Di). Yleisiä jotka eivät sisällä laisinkaan kvartsia, vaan päämineraaleina ovat Kmsp, Bt, Ska, Di ja Ti, (näyte +133/1) heikosti silkinkiiltoiset kerrok set, joissa päämineraaleina ovat Pla + Trem-akt + Fek + Bt (näyte +133/27) ja tummemmat kerrokset, jotka sisältävät vain diopsidia ja plagioklaasia. Kerrosten vuorottelu on tiheää ja kun ne kaikki lisäksi ovat pienirakeisia, ei niitä normaalikartoituksessa voi erottaa toisistaan. Alkujaan kvartsi-maasä~päliuskeet ovat olleet sedimenttejä. Kivilajista ovat hieet 12, 635, 652, 77, 73a,b, HV6/71 m,
8 ja tasonäytteitten hieet +133/17, +133/18, +133/13 ja +57/16~ Aikaisemmissa kartoitukissa on kivilajista käytetty nimityksiä harmaa gn, tumma kvt, kv-msp. kivi ja runsaammin tummia mineraaleja sisältävistä tyypeistä myös afb. 1. Karsi Karsien ryhmään kuuluu sekä makroskooppisesti että mikroskooppiaesti vaihtelevia kiviä. Luonteenomaista on raitaisuus sekä yleensäkin epähomogeenisuus. Väri vaihtelee vihteästä harmaaseen. Päämineraaleina ovat Sv, Di, Gra, (Fem, Fek, Sk, Bt ja Krb). Paljoussuhteissa on vaihtelua hyvin Sv ja Dirikkaista Di-Gra-kiviin. Kivilaji liittyy läheisesti malmeihin. Aikeisemmissakin raporteissa kiv'ilaji''on raportoitu karreksi. Kivilajista ovat hieet 13, 17 ja 78. 4t 11. Kalkkikivi, kalkkigneissi Kivet ovat vaaleita, epähomogeenisuutena vaihte1evasti tummempia karsiraitoja sisältäviä. Päämineraali on karbonaatti,. gneisseissä lisäksi granaatti, diopsidi,maasälp? ja hieman kvartsiakin sekä 653:ssa myös Ca-rikasta skapoliittia. Karsimineraalien lisääntymisen kautta ki~i vaihettuu karreksi, Aikaisemmissa raportoinneissa kivi on raportoitu kalkkikiveksi tai kalkkigneissiksi. Kivilajista ovat hieet 18, 653 ja , Kvartsiitti Ainoa kvartsiitti oli näyte R 21/255.2 m. Kvartsin lisäksi (7 %) kuuluivat päämineraaleihin Kmsp, Pla ja Muskov. Klastinan rakenne oli täydelleen hävinnyt. Aikaisemmin kivilaji on myös raportoitu kvt:na. Kivestä on hie R 21/255.2 m. 13, Kiilleliuske Puhtaita kiilleliuskeita tutkittujen hieitten joukossa ei ollut. Makroskooppisesti Et-rikkaat amfiboliitit kartoittaisi kiilleliuskeiksi, mutta kun mikroskooppitutkimuksessa niistä ei löydy kvartsia, on ne luettu amfiboliitteihin. Ainoa kiilleliqskeeksi tai kiillegneissiksi katsottava näyte on hie 84, jossa päämineraaleina ovat Kv, Bt, Kms ja Sv.
9 14. Malmi Itse malmiin ei tässä tutkimuksessa lähemmin puututtu, näytteitä otettiin vain muun raportoinnin yhteydessä sattumalta esiintulleista erikoisemmannäköisistä paikoista. Makroskooppisesti näyttää malmin pääharmemineraali olevan pyrokseni tai amfiboli, erikoisemmannäköisiä paikko~tuli esille seuraavissa paikoissa. R 6/6.35 m kivi hyvin musta, harme serpentiiniä. R 17/27.1 m, harme hyvin vaalea, karbonaattia. HV 4/89 m, kivessä vaaleita raitoja, ne Kv. Lisäksi harmemineraaleina vähän Pla, Di, Krb, Sv. HV 6/87.2 m, malmissa vaaleita raitoja, leveämpiä kuin edellä, raidat kvartsia.
10 Luettelo tasoilta ja +133 otetuista naytteista Nayte x y hie kivilaji T/no Gabro, amfiboliittinen. Paam: Olig, Sv, Di, Bt, (Fern, Ti). Kuuluu samaan differentiaatiosarjaan kuin monzoniitti 2 samaa kivilajia kuin 3, poistettu T/no Afb, Bt-pitoinen HM, harme Pla + Di. Afb, Bt-pitoinen, rinnastettavissa naytteeseen 3. 6.vastaavaa kuin 1, poistettu HM, pohja ka Sarvivalkekarsi, jossa albiittista maasalpaa Kvartsi-maasalpaliuske Ruhjeinen liuske, mineraalit Bt ja Kv Afb, karsimainen, Bt-rikkaita kerroksia Sarvivalkekarsi Kvartsi-maasalpaliuske, jossa ka-valikerros Afb, ruhjeinen Kv-mspl:tten ryhmaan kuuluva kivi, paam. Pla (An 1 ), Trem-Akt, Fek (Bt,Ti) Dioriitti, kuuluu samaan differentisaatiosarjaan kuin monzoniitti.
11 +133 nayte y n hie T/no kivilaji monzoniitti, tumma variaatio monzoniitti kuin 2, poistettu afb, Bt valtainen, paam: Pla (Olig), Bt, Di, Kmsp,Fem Afb, Bt valtainen, paam: Pla (Olig),Bt,Di,Fem. Vastaava kuin 4. monzoniitti a!bitiitti, paam: Ab(Sv,Di, Kmsp) Kvartsi-maasalpaliuske Afb Kv-mspl-ryhmaa. Kerroksellinen. Kmsp-Bt,Skap,Di,Tikerros ja Skap,Kmsp,Ti-kerr. Juonikvartsi Sv-karsi, sisaltaa myos karbonaattia. Kv-mspl. Paam:Fek,Kv,Kmsp ( Di) Afb,homog,paam:Plag(Olig) Sv, Bt, Di Pgm, gr Kv-mspl kanssa esiintyva kivi, paam:pla (Olig), Trem Akt', Fek, Bt Kv-mspl, paam:kmsp,pla,kv, Di, Bt.
12 ., reikä +537 syv. prof'. hie Kuilu raporttinimi raportoi 'a uusi nimi näyte x~näyte mallinäytteenä = paketoitu Afb = albiitti t aso Näyte /13 Kv-mspl. kiisurikas ~ f4t b a! m 65 C.J~ , 1 66 GIJ.Q ,6 167' 13 46, , , , , , 8~ 1! 71 ' Afb+runs Fem Afb Afb.karsimainen, Bt-rikas Afb Amf.gn Afb, gn :mäinen Gn, harmaa Afb. gn :mäinen Gn Kalkkign. Afb Af'b 272, Pgm.gr Karsi, tumma 495, Klor.l 29,8 71 SIP 726 Sv.gn.gr J 3a l( 713b 6,8 54 6, , , /54 81S , ,2 ~48, , 78 7w ' ,2 65 t:j ,, 14 Af'b HM,af'b Afb Afb Pillonolava Af'b, jossa gr. Tumma kvt. Sv-gn. gr. Gr. Afb., vaalea Sv-gn.gr. Bt.afb. Pgn. gr+sv. gn. VH VH RP VH JH,RP JH JH JH,JN JH VM JH VH.. Dioriitti Väärät näytteet Albitiitti Dioriitti Kv-mspl Abt Kalkkign. Dioriitti Albitiitti Pgm.gr. Karsi Kl Montz Afb Afb,HM Afb. Dioriitti Graf. rikas kv-mspl.o Gr. Kv-mspl. Kalkkign. Monzoniitti Gr. Dioriitti Montz. Afb., Bt-voittoinen x Sv.gn:afb.
13 ' reikä syv. prof'. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte toi a ,1 65 6:t9 A1bitiitti VM Apl.gr. ' 286,, Kalkkikivi Kalkkikivi Clb 19, Af'b..~ e.
14 RAUTUVAARAN HIEET: reikä syv. prof:. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte toi a Af:b, tavallinen VM Af:b, Kalkkik. epäpuhd, Karsi Karsi+Af:b. välik Tek-Bt-1 Talkki-mustov. 1=! Ruhj. Af:b , Vaalea Af:b. Ab-Di-Fe-kivi 1 26, Af:b. raitainen EV Af:b. 39,7 75 Harmaa kv-msp.k. Dioriitti 59,7 76 Af:b., graniittiut. Dioriitti 1<;>,75 77 Af:b., paikoin kiil-' 112,62 73a Kv,msp, kivi lerikas Jl... Kv-mspl. lf. 73b Kv-mspl, ' 117,3 78 Karsi Karsi Kgn,Af:b. silm. EV Dioriitti 36, , Af:b., hienor. Di-Af:b. 123,8 728 Kiisuliuske Dioriitti sv.gn. JH Montzon Sv. gn. gr , Gr. dr., hienorak, 96,7 2,6 33 Vaalea Af:b, Ab-Bt-Fem-kivi Dr? 37 Apl. syeniitti Apl. graniitti i +176R 1 58, Kuilukivi EV Monzon! +21Rl 6, Af:b,, jossa graniit. e osuaita Af:b. (vast 74) 19, Kuten kuiluk. mutta harmaa Monzon 2 26, Ms.rikas kivi Af:v. Dioriitti 6 69, Granii tt iutunut gneissim. Af:b. Muuttuneita 53,5 813 Af:b., muuttunut tiivis ( ruhjout.). 78,6 811 Af:b, Af:b. +3R4 194, Alb:t (Ab,Di,kiviä) JH Muuttuneita +39R3 75, Harmaa, karkea Sv- Bt.gn,(Bi-Sv-Plag-Af:b) VM Gb, tumma 19, 23 Bi-gn, ( ruhjos) VM Af:b. ruhj. 177,5 231a,b Karsi Af:b geol. 175,5 232 HM,KA väli'k. fl
15 \ / Rautuvaaran rei'istä ja :eeränä~tteistä teetet~t lisähieet reikä syv. prof'. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte toi'a 5 41 '75 84 R/syv. malmikarsi VH Malmi 47, malmi (Sisäraakku} 12' 2. Gn. apliit. 6' 6,35 malmi Malmi ,2 73 ~~ Kvt. VHä Kvt ,1 84 Af'b. tumma RP Af'b, Bt. pit ,4 Af'b, gn:mäinen VH Dr., pätkä Af'b: s sa of , Afb, paik. Bt.rik. VH Af'b, Bt-valtaineri. ( = Bt,Af'b.) , 4 8 Af'b, gr-juonia FH,RP Dr ,2 Af'b. GR,JH Af'b, Bt. valt ,4 84 Af'b + Fem. JH Af'b. 32, 65. Af'b. VM Af'b, pienirak ' 1 ei rap. Malmi (Fem, Krb. 1) 214,45 Heikko malmi 224,8 Af'b. HV 4 '86, 6 Abt. 89, HM, raitainen (Kvt + Fem raitoja) 6 71 ' Kv-mspl. 79,25 Dr. 83,2 HM, rait. (Kvt + Fem. rait~ 1, e 115,3 +133/R1 11 '8 22,a (Ab,Di,Bt,kivi) Dr Skap,Di,Fem,Btk. Af'b,Bt-valtainen Af'b, graniittiut. taso/näyt. koord. y +133/ T/no Af'b, Bt-valt Ab-kivi 1o 4632 Karsia? Metakiviä? Af'b, Bt-pit Kv-mspl
16 taso/näyte koordin hie uusi nimi näyte y +57/ T/no Kv-mspl. ryhmää (pienirak. A f'b.) +65/ Gb, Af'b: nen +63 Dika 1~ '.~..
17
18 .. \, RAUTARUUKKI OY -., ,(~i>«t Hie... 'li..,.,,j: >, G99 73 a 73 b a 713 b ' ':' _, /19,95 92/498 92/429,7 94A/215,2 95/2L~1, 1 95/286,35 99/21,6 1/112,62 1/112,62 1/126,3 1/39,7 1/59,7 R1/1,75?..1/117,3 R3/132,1 R3/15,6?.3/167, i 3 98/14, 84/294. 8L~/2~U, K63/6 R11/31,3 R11/36,6 +176/1/58,5. R92/61, 84/29,8 12/11,8 12/123,8 Kuilu /1/6,78 +21/1/19,32 +21/2/26,12 5/EV/64 R18/A/64 Rautu..lelukl\:a Rautuvaara - il - CU Rautuvaara _. - ~ -.. Rautuvaara Cu-Rautuvanra ' Rautuvnara ' w ' Saivojarvi Kinaskero Luosuj~rvi..,-, ~...
19 , ' RAUTARUUIG{I OY 3 '.... ::. Hie Halmin sisalla 799 Saivojarvi 84 82/495~45 Rautuvanra /6/78,6 - - J 812 i-21/6/69, /6/53, /174, /56, /81, /L~6, R86/6, /89, /11!5, /19,' /4/194, Rautuvaara Halmin sisaraakku :;9 i! ') Rautuvaara ; rr ' 229 /3/75,5 23 /3/19, 231 a /3/144,5 231 b /3/144,5 232 /175,5, - - -
S e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotI l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Lounais-Rautuvaara KUNTA Kolari KARTTALEHTI Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen 1 tutkimus -RO- 16/76 - LAATIJA K Heinänen i LAAT.PVM l 15.11.76 i I LIITEKARTAT
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
Lisätiedot. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla
:.. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla... estki löytyneiden kdi- -- :.,:?-'-den muun lohkareen pitoisuudet olivat Cu 7200 ja 2100 ppm..... Kun lohkareet olivat selvästi magneettisi.a varattiin tunnetun
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotPa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan
HAUTAJRRVEN POHJOISPUOLET,LA ESIINTYVISTA KIVILAJEISTA Pa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan ta ~orfprob~ast~,-ja (almanfliini, kordieriitti,ja
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotES 1 TUTKIMUSRAPORTTI 4/76 ESITUTKIMUSRAPORTTI KANSANNAYTTEET HYV
U:..- ES 1 TUTKIMUSRAPORTTI 4/76 I:' 1 I RAUTAIB&U.KKl OY MALMINETSINTA ESITUTKIMUSRAPORTTI KANSANNAYTTEET?@TKIMUSALUC Koillismaa V Makkonen OU mal 'CPNrAPudasjämi, Tai-: /alkosks, Kuusamo, MAT.PVM 20.4.76
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRautavaara Karttalehti OUTOKUEIPU OY Malmine tsintä TUTKIMUSSELOSTUS
OTOKEIP OY Malmine tsintä Rautavaara Karttalehti 3334 06 3343 04 TTKIMSSELOSTS Aihe : Nipitoinen, pyöris tynyt, noin 2 nyrkin kokoinen kompakti Feklohkare, joka on löydetty sorakuopasta ilikanjoen rannalta.
LisätiedotRÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio LAUSUNTO M91K2012 Endomines Oy Pampalon kaivos RÄMEPURON SATELLIITTIMALMIN SIVUKIVIEN KARAKTERISOINTI JA YMPÄRISTÖKELPOISUUS Teemu Karlsson GEOLOGIAN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotJoutsenon Lipiälän Ni-tutkimukset 1996 ja Markku Tiainen, Tuire Valjus ja Rauli Lempiäinen
Etelä-Suomen yksikkö M19/4112/2010/71 2.12.2010 Espoo Joutsenon Lipiälän Ni-tutkimukset 1996 ja 2007-2009 Markku Tiainen, Tuire Valjus ja Rauli Lempiäinen Ylätunnisteen tekstirivi 1 Ylätunnisteen tekstirivi
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
LisätiedotEavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.
Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Paljastumasuhteet. Paljastumia on yleensä suhteellisen viihän ja usein ne ovat kooltaan pieniä. Sensijaan lohkareita, joiden 3 koko
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotSuomen geologinen kartta
Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian
Lisätiedot- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika
.,., ;;'?*;i:. ',. ',.>. :.,..!..' ;.#::.* ;.",. ;-,* :" SELOSTUS LEHDEN 2114 04D N-OSAN KARTOITUKSESTA Havainnot 500-694 - ITH - 84 Työaika 6.6. - 13.7.1984 SYVAKIVET Gabrot Kvartsidioriitit, Graniitit
Lisätiedot/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.
' Outokumpu Oy Malminetsintä Viereman alueesta (3324-3342) yleisimmat 'c. tyypit \d. Alueen kivistä suurin osa kuuluu graniittigneisseihin. Niihin on tunkeutunut monenlaisia juonikiviä, joista "vanhimmat?"
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
LisätiedotS elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista
Outokumpu Oy Malminetsintäosasto Vihanti 1. Lähtökohta S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v. 1957 suoritetuista tutkimuksista Aihe Reisjärven tutkimuksiin saatiin kevättalvella -57, jolloin
LisätiedotPegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa
A K1STOKA M19 Koskee : 3431 3432 Kajaani mlk R. Alviola 23. 2. -71 Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa 1.6. - 27.7. 1970 Kesällä 1970 Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoella
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
Lisätiedotpkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.
RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotKotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia.
O U T O K U M P U OY Malminetsinta YLEISKATSAUS KARTTALEHDEN 3314 09 KIVILAJEIHIN KGN (prismalo 161) Alueen E-osassa on laaja alue kiillegneisseja, jotka yleisesti ovat graniittisen aineksen migmatisoimia
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
Lisätiedot0UTOK:UMPU OY. RANTSILA, Pelkoperä K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI. Sijainti 1:
Q 0UTOK:UMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Pelkoperä 2434 08 Sijainti 1:400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIM KAIVOS Pelkoperari tutkfnii~ skol.iiie ori osa Iri 7inj.nko-:j dksoa. (liite
LisätiedotJ'u/Mi-1-59 analyysituloksista. Raporttiin sisaltyvat siten aikaisemmin samasta aiheesta tehdyt osaraportit
Ou tokumpu Oy Halminetsinta Tutkimuslaboratorio 070/0ku-alue/MH/69 Oku-analo~ia/969/~ll{ Hiihkalin analyysituloksista Tahan raporttiin on kcratty analyysimateriaali Miihkalin kairanreikien J'u/Mi--59 analyysituloksista.
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotParhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotSelostus Äkäsjoen kalkkikivialueesta Kolarin pitäjässä.
M 17/Kol-51/1/84 Kolari Erkki Aurola 18.12.51. Selostus Äkäsjoen kalkkikivialueesta Kolarin pitäjässä. Erkki Aurola Liitteenä 1 kartta. Äkäsjoen kalkkikiviesiintymä Selostaessaan Muonio-Sodankylä-Tuntsajoen
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotSODANKYLÄN KAARESSELÄN KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA JA MINERALOGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto C/M 19/3714/-98/1/10 18.12.1998 SODANKYLÄN KAARESSELÄN KULTAESIINTYMÄN GEOLOGIA JA MINERALOGIA Sisällysluettelo 1. Eri kivilajien esiintymistapa ja
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotM19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander 9.2.1993 NIKKELI- JA SINKKI-LYIJYMALMITUTKIMUKSET KYYJÄRVEN SAU- NAKYLÄSSÄ, KARTTALEHDELLÄ 2331 12, VUOSINA 1990-1992. TUTKIMUSTEN
Lisätiedot0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT
Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotHavaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUT.KIMUSRAPORTT1 RUUKKI, Relletti ,
Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUT.KIMUSRAPORTT1 RUUKKI, Relletti 2441 10-11, 2443 01-02 Q OUTOKUMPU OY 0 3 # VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Relletti 2441 10-11, 2443 01-02 Suoritetut tutkimukset
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotHaukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967
Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Yleistä ---mm-- Haukivaaran jakso muodostaa Mustavaaran-Porttivaaran jakson läntisen jatkeen. Sen keskeinen kohta on itse Haukivaara. Paikalle
LisätiedotNEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b
I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :
Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva 2434 08 Sijainti 1 : 400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORT'I' 1 RANTSILA, Peur,ineva 2434 08 Suoritetut tutkimukset
LisätiedotARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81
OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi
Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotM 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse
M 19/3213/-72/1/10 Koskee : 3213 3214 Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen 28.4. 1972 Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukset vv. 1969-1972 r, JOHDANTO Karttalehtien 3213 (Kangasniemi)
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotPyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta
9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko 04.09.1980 SELOSTUS KORPIJÄRVI-MIETIÄINEN ALUEEN KALLIOPERÄN TUTKIMUKSISTA KESÄLLÄ 1980 2 1. YLEISTÄ 1.1. Tutkimusalue
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotRAPORTTI KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSISTA KIIKA- LAN VARESJÄRVELLÄ VUOSINA Hannu Seppänen & Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen yksikkö M19/2023/2008/84/65 KIIKALA VARESJÄRVI RAPORTTI KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSISTA KIIKA- LAN VARESJÄRVELLÄ VUOSINA 1994 1995 Hannu Seppänen & Jukka Reinikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotJ. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'
0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L?.. 1 2 ~ 02.. l HAo/-1 J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. 1-(. 0 11:, 10... : ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~' Kentt äty:.:jra:pojttt l kesältä
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotOutokumpu Oy Malminetsinta. Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v =
Outokumpu Oy Malminetsinta Yhteenveto Maliasalmella nrofiileilla v = 174.50. 176.00. Outokumpu-jaksossa ja Maljasalmella suoritettujen potentiaali- mittausten antamia tuloksia ja potentiaalimittauksen
Lisätiedot