J'u/Mi-1-59 analyysituloksista. Raporttiin sisaltyvat siten aikaisemmin samasta aiheesta tehdyt osaraportit

Transkriptio

1 Ou tokumpu Oy Halminetsinta Tutkimuslaboratorio 070/0ku-alue/MH/69 Oku-analo~ia/969/~ll{ Hiihkalin analyysituloksista Tahan raporttiin on kcratty analyysimateriaali Miihkalin kairanreikien J'u/Mi--59 analyysituloksista. Raporttiin sisaltyvat siten aikaisemmin samasta aiheesta tehdyt osaraportit ~{)ku-analogia/ 968- /NI-l" lisayksineen). Tulokset on esitetty tavanomaisin Ni-Co- ja Cu-Co-diagrammein. Naita on tehty yhdistelemalla analyysitulokset pro iileittain seuraavasti: X: (etelainen mineralisation alue) X: (ma~ilavistykset rei'issa 27,33) X : 82.40, X: X: X: X: X: 9.00 K: 0.00 (pohjoisin kairattu pro iili) Pro iilien ja naissa olevien reikien sijainti kay i~i karttaliitteesta. Yksityiskohtaisempi selonteko on jokaisen diagrammin yhteydessa. Yhteenvetona Miihkalin kivilajeista ja mineralisatioista voidaan mainita seuraavaa: ~~!!!~2~~~~~~ on normaalia Outokummun alueen kiillegneissia. Samoin on laita mustaliuskeen, jolqa esiintyy paitsi muodostumaa reunustavana, myos siina vyohyl~eina, sekaldvia etenkin l~arsien jolloin se usein muodostaa kanssa. Kiillegneississa ja mustaliuskeissa tavataan Cu-mineralisatioiden laheisyydessa Cu-Co-anomaalisuutta. 2~~=~~E!~~~-~~~~~~~~~~~=~~~~~=~~!~~~~~~~J~ on niukasti. Milloin naita on, tavataan niissa paikoin naille tyypillisia Nirikkaita osueita, Ni-mineralisatioita.

2

3

4 4 X: Ni - Co. Hineralisation eteläinen osa; kaikkiaan 24 reikää.. Vallitsevina kivilajeina ovat dolomiittis~t karret sek8 kiisurikkaissa kivissä kvartsi~ kivet o.noler:2:at poikkeavat Oku-tyyppisistä kivistä alhaisemman lji-pi toisuu:den :johdosta~ joka on samaa luokkaa kuin mustaliuskeilla.. Primäärinen ~o-pitoisuus on sekin mustaliuskeiden luokkaaq Suuri osa karsista samoin kuin kvartsiki vet, ovat {tui tenkin malmiaineksen johdosta Co-rikkaampia. Serpentiniittisysteemiin kuu~uvia kiviä on vain vähäno Oku-tyyppisiä 7 Ni-rikkaita karsi-kvartsiitteja on profiilissa x:8.60 (reikä 58).. Näis~ä Ni-pi toisuus on jopa ppm.. Cu-mineralisatioita kuvastaa pisteikkö mustaliuskekentästä ylöspäin.. Co-pitoisuus saavuttaa muutamassa tapawcsessa Cu-malmien kentän.. Co-anomaalisuus on selvästi havaittavissa myös mustaliuske- ja kiillegneissidiagrammissa :

5

6

7

8

9

10

11

12 2 000 IOC /' \..-- Cu mo l.,"'/, _./, N Co 20 IQ MIIHKALI ' sp,!iki. klo\ sp,tlkl,klol Co. 00,/,...--~ Cu mo l / ' ~N.. OS7. /. _../" Co 20 MIIHKALI 8300 kvl,ka kvt,ka. IQO.,, /~~-~Cu mo, l / ' :-N D3~~ /"...-" 0 MIIHKALI ' BlOO ml,grf kc,kgn ml,grf-ka,kgn

13 ) - X: Cu Co 000, , / \, ( / \ / ''----~Cu-mo ilo MIIHKALI X 6.\00 sp, sp, Ukl, klol tlkl, klol idöo ~000 IDDfJUU Muutama selvästi havaittava Cu-anomalia. Myös Co parissa tapauksesso/anomaaline~ MIIHKALI '. 6'.00 kvt,ka kvt, ka ~odo !00(00 Malmiin asti ei päästä, mutta anomaliat ovat selvät ,.., , ~ \ / ' ( \,.,.,."" ''----~Cu-mo rrot ~::: ~~::::~~=:~:~) -~ '= : -r ~P <.t,ko,do. \.!IIHKALI Yo8300,""" --.. '}--ml. ml, grf-ko,kgn II /' ' / <...,.. ml grf ka kgn.,:.... }. ~...;.. ' - t : -~ ~.., _..,_:~... gn gq. L""'"'r. Cu,--, ' ~~ u./., ~~~...,, ~-- ;_ ~ ,---~~--r-~ -~~~...::r-,.-- f 0 00 ZOO codo _ --~o_o: J i

14 - 4 - X: Ni - Co JO.,/-~\...-- Cu~ma l / /.. /. _.. : /. No Co 20 J '/ ~: 0 MIIHK~LJ X kvl,ka.do kioi,tlkj,sp kvt,ka,do klol;.tlkl,sp Oku-tyyppisiä kiviä, mutta anomaliat heikkoja.. JUO... MJIHKALJ r. ssoo mj,grf ko,kgn ml, grf-ka,kgn JOOOO ~'

15 5 X: Cu - Co I!AIII-IKAL\ X' kvt,ka,do klol, tlkl, >p.kvt,ka,do klol!t~kl~sp 000 llooo Anomaalisuus vähäistä. WIIHKALI '(t&500!, ' cot ml,qr'-~~~:o.kqr.., ,,6: :,ccr ,idoij= ,~-od"'o 0!"' Cu Anomaalisuus vähäistä. ml,grf-ka,kgn :ri.fi(;;

16 X: ~N,i ~-- O.o. 000 Ni~ 0 i&i iö&j 0 " 'laiii IIIIHKIILI 8650 sp,ukl, klol sp,tlkl,klol Anomaalisuus vähäistä ~0 H/,,,. 0 \) li\~ni 0 MIIHKALI,,8650 kvt,ko kvt, ka Anom-aalisuus vähäistä. Ni-minerafis-atioi t-ä.-(ifoic"än l~~- ama 'VuonÖs-tyyppln:en, Co-rikas--piste). tyyppiä~.. l,.,...,--~cu mo /... / /, :-No 03' ". _,/...,,.""'--)., /... -~kgn t.iiihkiili \ Ni-rikkaita mustaliuskeita (Kokan tyyppi) ----~

17

18

19 - 9 - X: 9.00 Ni - Co Viereisessä diagrammissa näkyy hyvin Miihkalin serpentiniittien keskimääräiset pitoisuudet. Nikkeliä on n ppm ja kobo'~)ttia ppm, Ni:Co 25:. Alhaisemmat pitoisuudet kuuluvat talkki- ja kloriittiliuskeille. Oku-tyyppiset kvartsiitti-karret puuttuvat lähes kokonaan. Pisteet edustavat epikontinentaalikvartsiitteja (läntisin reikä 5) ja karsia sekä aktino~~ ' liittikarsia. luutamat grafiittikarret serpentiniittien kontakteissa ovat suhteellisen Ni-rikkaita.....

20 20 IWJ,...--""'-- Cu rno ).... l _....,/. ;-N OJ'r. / : HJO HIIHKAL/ V SI.OO 'f,lll<l,k\ol sp,tlkl,klol ~. _c = -----,--.---, ~... / '-Cu-mo -,... 03% l / :' ;-N _./ :: 00 HIIHKALI V 9.00 _kvt,ka c6, Ni.--.!.._... _,...'...,, J 00 ml,kgn,g:rf~kaj. j.co.,.,. :w.. ' 'J.. \!...

21

22 22... sp, Ukl,ldol sp,, tlkl,.klol c~~~ ~~~~,0----~--~~~~~,oo~------~~~~,oooz=--~--~--~~d~o~oo~ ~~,oo~o~oo~ l~m ~..,. r (,.,.,,---~, ) / /' ' '----~Cu-ma / MIIHKALI, "wt,i'c kv~.ka r -y-.. MIIHKALI X 9".00 Co JL.:-----, o_ oo~- 'w...,p""' ~ "' ml,kgn,grf'-ka cooo 00000

23 ,0000 Ni ~. C.o.. K: 0.00 (pohjoisin prof~~li) :., \. Cu ma ' lrol ' l / /.,/. _.../. ;. No 03 ' N Co 20 i ICoL _ ~ fl''\ ~! rn,.. lj:i +/... ~ ~+...~Co..,.,.--...,.~.~., /".:..r (,; ~. t ' _j,...j~j:.,.... -""""kg... + l f... : :-. /~..lt)"'~ - ' ' 00 ~- -:::. ~ -:-..., ;.Y~..... ~./ t;v~ &_l"l. tz~-~p.- :"l~~~ kvt,ko,do...:r.~-r ~... V... i+=. ~. 000,,' 0000 Miihkoli J( IIOGQ. sp klo\ ko sp,klol,ka Normaali serpentiniitti, kloriitti- ja talkkiliuskeilla alhaisemmat pitoisuudet. Karret ovat 'aktinoliittikarsia sekä näiden ja serpentiniittien kontaktikarsia. Aktinoliittikarsien sp,k!ol,ka Miihkali K 000. sp klo! ko Ylläolevista diagrammeista nähdään aktinoliittikarsien pitoisuudet. Ne sisältävät keskimäärin 0-40 ppm nikkeliä, 5-20 ppm kobolttia ja ppm.kuparia.

24 ; so.o Cu-mineralisation sulfidifaasin nikkeli. X: karret. dolomiitit ja kvartsikivet -:;! ~ o.,., ,~...,. -s.. \ = ~-:c..,. t \,... \ ' /.,,....,.... \ ',..,... \ j Ql. :., , t- "'u, ma... _,.IJ]. \. --z;.... : :. : \ \. ~~~.. Ju/M r Nisf ITOI 7. ~--~~-r~~~--~--r-~,~r---.--r~~~n---~--~ ~ ~'.S %, ~ulfidfaasin kokoomus on laskettu olettamalla sen S-pi= toisuudeksi 36 %. Katkoviivoilla on merkitty eri kivilajien yleisimmät e siintymisalueet Outokummun alueella.... Cu-mineralisatio esiintyy dolomiittisissa karsissa äa kvartsikivissä, joiden Ni ± 500 ppm. Osalla malmia (Srikkaat pisteet), samoin kuin Oku-tyyppisillä kvatsiitti-karsilla se on korkeampi ( ppm). Sulfidifaasin Ni-pitoisuus vaihtelee, johtuen S-pitoisuuden vaihteluista. Korkein, jopa lähes 0 %, se on Oku-tyyppisillä kivillä ja alhaisin malmilla, keskimäärin 0.2 %, mutta joskus vain 0.08 %. Diagr.ammista näkyy', että malmin sulfidien kokoomus nikkelin osalta on samankaltainen kuin osassa Oku~~malmia.

25 cu-mineralisation sulfidifaasin koboltti. X: , karret, dolomiitit ja kvat~sikivet ~ (',, \...' ' '' \, ".. '' '., '.. ' '... '', ', ' ' ~ ' ' ' ' ' '., ' '.,....-, '.',.---Oku..ma ',, J i<.q.,:io, kv- l Cosf. 0.0 ~ ~on~--.-~-rt<~n----r-,~~rn~--~--~ s i'.... Kuten sivulla 4 todettiin, ovat ~teläisen osan kivet lähes kaikki anomaalisia koboltin suhteen. Pitoisuus on yleisesti yli 00 ppm. Sulfidifaasin Co-pitoisuus vaih~elee % välillä. Korkeimmat arvot kuuluvat Oku-tyyppisille kvartsiitti-karsille. Malmiin mentäessä kobolttipitoisuus kasvaa yli 2000 ppm ja saavuttaa Outokummun malmin alueen. Sulfidiflaas:Lnl.C:!å::;p:itoisuus on tällöin n. 0.4 %. Outokummun malmilla se on keskimäärin hiukan korkeampi, eli n. Ö.6.%.

26 Cu-mineralisation sulfidifaasin kupari X: karret, d.olomiitit ja kvartsikivet i.. j.0 0. \ '. ' '..., '',, kgn-'--~' ,... : '\. '....,. e , , :. :~,....., -. '.... (' ~.. - a ~~tt.=. : ,...-=-.... f ', --...(...., L_ / ~- : m \ " f l \ '., '---"' j \ -- Kvtko.do '-.....,.,.. ;..,.-..., \ f '. L..... \... p \ ",:.._..,,... --, ( \. \ L-Oku ma \ f '...,._,,' :-.. Cusf 7. O. O l L-----,--r---r-,.-r-r-r.,.,0- -~ r...,..,...,.,..l O r-..,-,.--rTT ~ Si'.,,. Lähes kaikki kivet ovat kuparin suhteen anomaalisia. Vähemmän mineralisoituneet kivet sisältävät sitä n. 500 ppm ja malmiss.a pitoisuus ylittää %, Vastaavasti faasin kuparipitoisuus on heikoissa mineralisatioissa n. 0.6 % ja malmilla n. 2 %. Outokum~un.malmin sulfidifaasin Cu-pitoisuus on keskimäärin 8 %. Näin Miihkalin malmi jää diagrammiasa melkoisesti Okun malmialueen alapuolelle. Ju/Mi ka,do, kv-

27