ERILAISUUS JA TYÖELÄMÄOSALLISUUS TULOKSIA VÄITÖSKIRJASTA JA ÄÄNIÄ KOKEMUKSESTA

Transkriptio

1 ERILAISUUS JA TYÖELÄMÄOSALLISUUS TULOKSIA VÄITÖSKIRJASTA JA ÄÄNIÄ KOKEMUKSESTA Marja Irjala, kasvatustieteen tohtori, ekonomi, järjestöneuvos Esitys Osallisuuden ja asumisen alueellisella kierroksella Kehruuhuone, Kristiinank. 20, Lappeenranta Järj. Kehitysvamma-alan neuvottelukunta KVANK

2 Marja Irjala Osallinen, syrjässä, marginaalissa, onnellinen? Tutkimus oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoista Suomessa ja Saksassa Väitöskirja tarkastettu Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä prof. Joel Kivirauma Turun yliopistosta. Väitöstyön ohjaajat prof. Vesa Puuronen, Oulun yliopisto, ja emeritusprof. Asko Suikkanen, Lapin yliopisto. MARJA IRJALA

3 OSALLISUUS JA HYVINVOINTI Yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen Yhdenvertaiset mahdollisuudet työelämään normaaleille työpaikoille Oikeus mahdollisimman itsenäiseen asumiseen Oikeus riittäviin terveydenhuollon palveluihin Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta Jokaisella pitäisi olla ainakin yksi yhteisö, johon hän voi liittyä ja jossa voi kokea saavansa vahvistusta itsetunnolleen (Rawls 1986, 1971/1988). Huom! Perheen merkitys! 3

4 TUTKIMUKSEN PÄÄTAVOITE Tulosten hyödyntäminen Suomessa Tuottaako oppisopimuskoulutuksen valta-asema Saksan ammatillisessa koulutuksessa osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja arjen hyvän elämän kokemuksia vammaisille, pitkäaikaissairaille ja osatyökykyisille nuorille ja nuorille aikuisille erityisopiskelijoille? MARJA IRJALA

5 OPPISOPIMUSKOULUTUS Ammatillisen koulutuksen menetelmä Kattaa Saksassa yli 80 % ammatillisesta koulutuksesta, myös erityisopiskelijoiden osalta, Suomessa menetelmän osuus noin 2 % ammatillisesta erityisopetuksessa (2015), ns. tuettu oppisopimuskoulutus Painottuu työssä oppimiseen Suomalaisessa ns. tuetun oppisopimuskoulutuksen mallissa 4 pv/vko työpaikalla oppimista ja 1 pv/vko teoriaa ammatillisessa erityisoppilaitoksessa Soveltuu hyvin monille erityisryhmille Erityisopiskelijoiden osuus oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista vain 0,63 % MARJA IRJALA

6 HAASTATTELUJEN TIIVISTETYT TEEMAT 1 Yleiset taustatekijät kuka minä olen? 2 Kouluaika ennen oppisopimuskoulutusta 3 Oppisopimuskoulutuksen aika ja sen merkitys 4 Arki nyt (perhe ja asuminen, työ ja koulutus) 5 Elämänkulku ja sen merkittävimmät muutokset 6 Toiminnot ja kyvyt 7 Tulevaisuus MARJA IRJALA

7 Osanottajat Suomi Saksa YHTEENSÄ Lievä tai keskivaikea kehitysvamma tai muu kehityksen viivästymä Vaikea kuulovamma, kuurous (aistivamma) Monivammaisuus Mielenterveyden sairaus tai -häiriö Neurologinen sairaus tai vamma YHTEENSÄ

8 TUTKIMUKSEN OSANOTTAJAT AMMATTIALAT, JOILLA TYÖSKENTELIVÄT Ammattiala Suomi Saksa YHTEENSÄ Siivous- ja puhdistusala Suurteollisuus (autolentokonetehtaat) Toimisto- ja virastotyöt Maatalous- ja puutarhaalat (2) ks. avotyö (1) ks. avotyö 0 Keittiö- ja catering-alat Järjestöt (sosiaali- ja terveys) Käsityöalat, pienteollisuus 2 1 (+ 1 ks.avotyö) 3 Avotyössä (ei-työsuhde) Työttömänä työhakijana/ työkyvytt.eläkkeellä YHTEENSÄ MARJA IRJALA

9 TUTKIMUKSEN PÄÄTULOKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Oppisopimuskoulutus on kohtaantokoulutusta (työ ja työnhakija kohtaavat) Oppisopimuskoulutus estää syrjäytymistä (koulutus ja työ) Suomessa liikaa näennäiskehittämistä (projektista projektiin) Lainsäädännön hidas reagointi epäkohtiin Suomessa Asennemuurien murtaminen vaikeaa molemmissa maissa Palkaton avotyö räikeä esimerkki vammaisten yhdenvertaisten oikeuksin rikkomisesta MARJA IRJALA

10 SAKSAN KIINTIÖLAKI VAMMAISTEN TYÖLLISTYMISEKSI Sozialgesetzbuch IX 71 Sekä yksityisten että julkisten työantajien, jotka työllistävät vähintään 20 työntekijää kuukaudessa, on työllistettävä yksi vammainen (schwerbehindert) eli viisi (5) prosenttia työvoimasta. Työnantajalle maksetaan palkkatukea ensimmäisen vuoden osalta 70 prosenttia ja sen jälkeen aleneva määrä. (Suurilla työpaikoilla vammaisilla oma luottamusmies.) MARJA IRJALA

11 SAKSALAISELLA TYÖPAIKALLA TAMMIKUUSSA 2016 Monet tutkimukseen osallistuneet saksalaiset työskentelivät suurella autotehtaalla kokoonpanoym. tiimeissä yhdenvertaisina muiden kanssa. Ensimmäinen vammainen työntekijä oli vetänyt perässään monta muuta! MARJA IRJALA

12 ASENNEMUURIN MURTAJAT SAKSASSA MARJA IRJALA

13 MAHDOLLINEN KIINTIÖLAKI TMS. SUOMEEN Vrt. tasa-arvolaki Kiintiölakiin suhtaudutaan meillä äärimmäisen mustavalkoisesti (ammattijärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriön edustajat, vammaisjärjestöt) Vrt. tj Satu Huber Työeläkeyhtiö Elo Kaleva Kiintiölaki tarvitaan kehityksen vauhdittamiseen (vrt. Saksan suuret työantajat; satoja vammaisia työllistetty yhdenvertaisiksi työntekijöiksi, suurimmilla työpaikoilla vammaisilla oma luottamusmies). Kiintiölailla työntövoimaa inkluusioon/yhdenvertaisuuteen MARJA IRJALA

14 TASA-ARVOLAISTA (609/1986) MALLIA VAMMAISTEN YHDENVERTAISUUDELLE Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. ( ) Tasa-arvolakia sovelletaan pääsääntöisesti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kaikissa elämänalueilla. Kiintiöt Valtion ja kuntien suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Kiintiösäännöstä sovelletaan mm. valtion komiteoihin, neuvottelukuntiin ja työryhmiin kunnallisiin sekä kuntien välisiin yhteistoiminnan toimielimiin kunnanvaltuustoja lukuun ottamatta. (Lähde: Tasa-arvovaltuutettu) MARJA IRJALA

15 AVOTYÖ On kunnan sosiaalihuoltoa, kuntoutusta Tarkoitettu alun perin 1980-luvulta alkaen edistämään kehitysvammaisten siirtymistä pois laitoksista ja siirtymäksi palkkatyöhön Selvityksen mukaan kuitenkin yli 60 % avotyössä olleiden avotyö kestänyt yli 2 vuotta Korvaus 0-12 /pv, keskimäärin 5 /pv Yleisintä julkisella puolella (kuntien laitokset, päiväkodit yms.) 2014 yritettiin muuttaa määräaikaiseksi (TEOS-työryhmä) mutta jäi pois hallitusohjelmasta 2015 Nyt muutos mukana? sote-uudistuksessa, STM:n OTE-hanke 15

16 KEHITYSVAMMAISET AVOTYÖSTÄ OSA-AIKATYÖHÖN Avotyö on räikeässä ristiriidassa vammaisen oikeuksiin nähden. Työ on myös vammaiselle ihmisoikeus (perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki, YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ym.). Työkyvyttömyyseläke ja avotyö yleinen kehitysvammaisen toimeentulon ja toiminnallisuuden malli. Avotyö muutettava osa-aikatyöksi (työkyvyttömyyseläke ja osa-aikatyöstä saatavat ansiot lain sallimassa määrin, nyt n 750 /kk ) yhdenvertaisuuden edellyttämällä tavalla (työsuhde, eläkekertymä, työterveyshuolto ym. työlainsäädännön mukaan). 16

17 AVOTYÖSTÄ TYÖSUHTEESEEN OSA-AIKAISEKSI AVOTYÖ - Toimintakeskuksen alaisuudessa (sosiaalilainsäädäntö) 5 h/päivä esimerkiksi kunnan palvelukodin keittiössä avustavissa tehtävissä - Ahkeruus- tai toimintaraha 5 /pv, 25 viikossa, 100 /kk (verotonta), kunta maksaa yleensä matkakulut, lounas usein itse kustannettava - Ei työsuhde, ei eläkekertymää - Avotyössä olevilla pääasiallinen toimeentulo työkyvyttömyyseläkkeestä OSA-AIKATYÖ - Työsuhteessa osa-aikatyö 5 h/päivässä ko. tehtävissä, työsopimus joko määräaikainen tai toistaiseksi - Tuntipalkka 10 /h eli 50 /pv eli 250 vko, /kk - Työsuhde; työnantaja maksaa sosiaalikulut ym., lomaoikeudet, työterveyshuolto (työlainsäädäntö) - Palkan osalta kertyy työeläkettä 31 January 2019 MARJA IRJALA

18 OIKEUS TYÖHÖN, OIKEUS KOULUTUKSEEN - ONNEA JA YLPEYTTÄ KOULUTUKSESTA JA TYÖPAIKASTA MOLEMMISSA MAISSA SUOMESSA Se oli ihana (oppisopimuskoulutus). Meillä oli niin ihana luokka (erillinen ryhmä lievästi kehitysvammaisia) Se oli semmonen rento ja kaikki oli kavereita keskenään. Oli tosi paljon tukea (työhönvalmentajasta, joka oli tunneillakin mukana) No, ty tuo oppisopimuskoulutus, nii se on tosi hyvä juttu. Kannattaa, suosittelen Eihän se mikään no ei se oikeastaan kovin rankkaakaan ollu mutta ei se ihan helppokaan ollu. (N23F ) SAKSASSA En voi kuvitella elämää ilman työtä, sillä ilman työtä olisi tylsää Vuorovaikutus (Unterhalten), yksinkertaisesti vuorovaikutus, sillä työkaverit sanovat, että jos en ole paikalla, siellä aletaan riitelemään. Minä huolehdin myös kahviautomaatista, haen kahvia 35 miehelle. Jos on jotakin ongelmia, minä nuori nainen riennän paikalle, koska työkaverit (lähellä eläkeikää) ovat jo hidasliikkeisempiä Työkaverit sanovat, että jos minä en ole paikalla, (autotehtaan) hallissa 3 kaikki menee päin seiniä (kaputt). (N16D ) MARJA IRJALA

19 ONKO ERITYISOPISKELIJAN OPPISOPIMUSKOULUTUS SUOMESSA KALLISTA TYÖNANTAJALLE? (1) Palkkaluokka G10 (sosiaaliala), peruspalkka 1 652,51 /kk. Koska kyseessä oppisopimuskoulutus, palkkaan voidaan tehdä 10 %:n alennus. Tällöin peruspalkka 1 487,00. Kokonaisviikkotyöaika 38h 20min. Kyseessä lievästi kehitysvammainen opiskelija, jonka työaika 25 h/vko eli 65 %. Palkka tällöin em:sta laskettuna 967,00. Työnantajan sivukulut noin 22 % eli kokonaiskustannukset ilman tukia 1 179,00. Kuntoutusraha (v 2013) 551 /kk ja koulutuskorvaus 250 /kk, tällöin työnantajan maksettavaksi jää nettona 378,00 /kk. 19

20 ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ JA VUOROVAIKUTUSTA MINISTERIÖN, KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA TYÖELÄMÄN KESKEN (VRT. SAKSA) Saksassa oppisopimuskoulutus enemmän työpaikka- ja työelämälähtöistä kuin meillä (vetureina kauppa- ja teollisuuskamarit, meillä oppisopimustoimistot ja -keskukset). Se (OECD 2010) totesi, että ammattikoulutuksen duaalijärjestelmää on erityisen hyvin kehitetty nimenomaan Saksassa, jossa työtä ja koulutusta on onnistuneesti integroitu siirtymäksi kokopäiväiseen työsuhteeseen. Maassa on panostettu (oppisopimuskoulutuksen) järjestelmään vahvasti sekä yksityisesti että julkisesti, myös taloudellisesti huonoina aikoina. Yhteistyö työnantajien, ammattiliittojen ja valtiovallan kesken on järjestelmän merkittävä vahvuus. (Irjala 2017, 179.) MARJA IRJALA

21 EI JÄTETÄ KETÄÄN YKSIN - Erilaisuuden, osatyökyvyn ja työkansalaisuuden uudet määrittelyt Erilaisuus: Hei, mutta mehän ollaan kaikki erilaisia! (N23F), vrt. vammaislain uudistaminen (toimintarajoite) Vammainen tai pitkäaikaissairas EI ole sama kuin osatyökykyinen (Paanetoja 2013, esimerkit) Työn uudelleen jakaminen (Jackson 2009, Koistinen 2014)- otetaan kaikki mukaan kaikkia tarvitaan työmarkkinoille (nyt jo laajaa työvoimapulaa eri aloilla) osa-aikatyö kunniaan yhteiskunta hyötyy, työllistyjä hyötyy (elämänlaatu, hyvän elämän kokemukset, toimeentulo, tuleva eläke) MARJA IRJALA

22 ERILAISUUS Vammaisuuden ja erilaisuuden määrittelyssä suuntaus, että hei, mehän ollaan kaikki erilaisia (Irjala 2017). Esimerkiksi Suomessa erilaisuus ei kosketa vain erilaisia ihmisiä vaan koko yhteiskuntaa. ( lähes jokainen meistä on jollakin tavalla erilainen ja kuuluu tässä mielessä johonkin vähemmistöön, Linnakangas ym. 2006). Minä olen ihan tavallinen ihminen. Kaikille ihmisille, joiden kanssa olen tekemisissä. Olen ihan tavallinen ihminen. (N16D ) MARJA IRJALA

23 VAMMAINEN EI TARVITSE SANKARUUTTA (HALLAMAA 2018) MARJA IRJALA

24 KIITOS! Marja Irjala, kasvatustieteen tohtori, ekonomi, järjestöneuvos Puh Väitöskirja ladattavissa osoitteesta: MARJA IRJALA