Mä osaan ja mä oon hyvä

Transkriptio

1 Mä osaan ja mä oon hyvä { Oppisopimuskoulutuksen suorittaneet vammaiset ja työelämäosallisuus 1 Marja Irjala, tohtorikoulutettava/oulun yliopisto Nuorten Ystävät ry; koulutustilaisuus Itsemääräämisoikeus ja osallisuus normiarkea vammaispalvelussa? Pääkirjaston Pakkala- Sali, Oulu

2 Osa ammatillisen koulutuksen järjestelmää, mahdollisuus myös vammaisille ym. Suomessa osuus v 2014 vain n. 9 % koko ammatill. koulutuksesta Kesto yleensä 3 vuotta, opiskelu n. 4 pv työpaikalla ja 1 pv/vkossa teoriaa Työsopimus työnantajan kanssa (minimipalkka tms.), johon työnantaja saa koulutustukea ym. Työpaikalle nimetään työpaikkakouluttaja/-ohjaaja Koulutuksesta vastaavat oppisopimustoimistot (verkoston organisointi) Oppisopimuskoulutus Suomessa 2

3 Ñ Ñ Ñ Ñ Ei virallinen nimitys; lainsäädäntö ei tunne nimitystä Nimi vakiintunut järjestöjen ja ammatillisten oppilaitosten kokeilu- ja kehittämishankkeiden myötä. Tarkoittaa periaatteessa yhtä lisäresurssia (työhönvalmentaja) 6-8 vammaista tai muuta erityisopiskelijaa kohti Työhönvalmentaja osallistuu kaikkiin oppisopimuskoulutuksen vaiheisiin ja on avainhenkilö opiskelijoiden tukemisessa ja byrokratian hoitamisessa Marja Irjala: Tuettu oppisopimuskoulutus erityisryhmille mahdollisuus työelämän yhdenvertaisuuteen, pro gradu, Tampereen yliopisto Tuettu oppisopimuskoulutus 3

4 Osallinen, syrjässä, marginaalissa, onnellinen? Tutkimus oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoista Suomessa ja Saksassa. Valmistumassa oleva kasvatussosiologian alan väitöskirja Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 4

5 Tuottaako oppisopimuskoulutus vammaisille Ñ Oikeudenmukaisuutta (John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria) Ñ Yhdenvertaisuutta Ñ Osallisuutta Ñ Itsemäärämisoikeutta Käsittelen tässä lähinnä väitöskirjaani haastateltujen suomalaisten vammaisten kokemuksia. 5

6 Haastattelin 15 eri tavoin vammaista nuorta aikuista (suurin osa vuotiaita) sekä Suomessa että Saksassa eli yhteensä 30 henk. Ajalla lokakuu toukokuu 2016 Ñ Tein 6 matkaa Pohjois- Saksaan ja 8 matkaa Suomessa eri paikkakunnille Ñ Haastateltavat löysin omien ja sikäläisten kontaktieni avulla onni oli niissä mukanani Ñ Tutkimusaineistoni 6

7 Haastattelut neljällä eri kielellä: suomi, saksa sekä suomalainen ja saksalainen viittomakieli 7

8 Ñ Suomessa oppisopimuskoulutus vähän käytetty ammatillisen koulutuksen muoto erityisesti nuorille ja vammaisille Ñ Koulutusalan valinnat siksikin suppeat Ñ Vanhempien ja perheen tuki merkittävää Ñ Yhteistä haastatelluille: voimakas toiminnan tahtotila eli SISU (Lahti 2014). Ñ Liikunnan harrastus ylitse muiden, joukossa mm. huippu- urheilijoita (itsetunto, fyysinen kunto Ñ Mä osaan ja mä oon hyvä, tukipalvelujen pönkkä merkittävä pönkkääjä Yhteenveto tuloksista: taustatekijät 8

9 Ñ Ahkeria ja rohkeita koululaisia Ñ Varhaista siirtymistä pois kotoa toiselle paikkakunnalle erityiskouluun Ñ Monelle se vahvaa identiteetin löytämistä (kuuroilla yhteisen kielen löytyminen) Ñ Vahvaa tukea vanhemmilta ja muilta läheisiltä Ñ Suomalaisten kohdalla peruskoulun jälkeen jää tuntuma epämääräisestä hapuilusta valmentavasta ja kuntouttavasta edestakaisin johonkin taas uuteen Ñ Vahvempaa otetta ja koppia vammaisten ammatin valinnan ohjaukseen (toivotaan myös Saksassa)!! Ñ Palvelut mahdollisimman keskitetysti yhdelle taholle! Yhteenveto tuloksista: Kouluaika ennen oppisopimuskoulutusta 9

10 Ñ Oppisopimuskoulutus ei ole helppo tie ammattiin; monet kokivat sen raskaaksi mutta tukipalvelujen ja vertaistuen avulla suorittivat loppuun. Ñ Oppisopimuskoulutuksen suorittaneet suomalaiset tyytyväisiä ja osa todella ylpeitä suorituksestaan Ñ Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemus tuntui ja näkyi heissä Yhteenveto tuloksista: Oppisopimuskoulutuksen aika ja sen merkitys 10

11 Ñ Työhönvalmentajan tuki välttämätön Ñ Teoriatuntien (perjantaisin) suuri; opettaja oli opettaja paikallaan, vertaistuki töppäyksille Ñ Näytöt olivat vaikein paikka (jännittäminen) Ñ Eläkkeen lepäämään jättäminen työsopimuksen ajaksi erittäin byrokraattinen järjestelmä Ñ Työnantajan valmiudet tarkistettava Ñ Työpaikan ilmapiirin pitää olla erilaisuuden hyväksyvä Oppisopimuskoulutuksen ajan kokemukset 11

12 Työsuhteessa 9 (heistä 3:lla oppisopimuskoulutus kesken mutta työsuhteessa), neljä avotyössä, yksi työttömänä työnhakijana, yksi työkyvyttömyyseläkkeellä Ñ Miehiä 10, naisia viisi Ñ Lievästi kehitysvammaisia 9, kuuroja neljä ja monivammaisia kaksi Ñ Siivous- ja puhdistusala (toimitilahuoltajat), keittiö- ja catering- ala, sosiaali- ja terveysala, maatalousala ja puu- ja verhoiluala Ñ Miten suomalaiset haastatellut ovat sijoittuneet työelämään 12

13 Ñ Sisu, peräänantamattomuus, sinnikkyys (Lahti 2014) Ñ Haluan selvitä mahdollisimman itsenäisesti, pyydän apua vain välttämättömiin tilanteisiin Ñ Olen sinut vammaisuuteni kanssa, vahva itsetunto Ñ Hei mehän ollaan kaikki erilaisia! Ñ Minullahan on samanlainen elämä kuin työkavereillanikin! Yhteenveto tuloksista: Toiminnot, kyvyt ja mahdollisuudet 13

14 Ñ Työn merkitys kiistaton (että saa tehdä jotakin hyödyllistä Sennett2004) Ñ Että terveys säilyisi tällaisena Ñ Oma asunto Ñ Perheen perustaminen Ñ Ystävät Ñ Matkustelu Ñ Että minua kohdellaan yhdenvertaisena ilman sen kummempia myönnytyksiä! Yhteenveto tuloksista: Minä ja tulevaisuus 14

15 Ñ Ihmisen elämä on onnellista silloin, kun hän voi toteuttaa ainakin useimpia elämään kuuluvia piirteitä ja voi rakentaa elämästään jollakin tavalla järjestäytyneen kokonaisuuden. Täydellinen elämä on joka tapauksessa saavuttamaton tavoite. (Irjala 2016: 69, Sihvola 2004: ) Onni löytyy arjesta, sen pienistä hetkistä ja murusista. 15