Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

Transkriptio

1 Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

2 Vammaisuus mahdollisuus itsenäiseen elämään ja liikkumiseen vammattomalle itsestäänselvyys, vammaiselle usein saavuttamaton etuus itsemääräämisoikeus Vammaiset heterogeeninen ryhmä Vammaisuuden sosiaalinen malli -> Yhteiskunta määrittää me-he -ajattelu

3 Sorto ja sen 5 ulottuvuutta (Young) Hyväksikäyttö Marginalisointi Voimattomuus Kulttuurinen imperialismi Väkivalta

4 Suhtautumistyypit (Saarinen 2013) Tasa-arvoinen Suojeleva Negatiivinen Passiivinen

5 Osallisuus Suomalainen vammaispolitiikka Vammaispalvelulaki Sosiaalihuoltolaki Perustuslaki Kuntalaki Osallisuutta määrittävät indikaattorit (Eriksson 2008) mahdollisuus työhön ja koulutukseen perheen perustaminen valta ja itsemääräämisoikeus -> vammaisilla huonot mahdollisuudet

6 Osattomuuden kokemuksia paljon aikuisilla, nuoret kokivat osallisuutensa positiivisemmin Ongelmat osallisuuden suhteen selittyvät esteellisillä yhteiskunnallisilla tekijöillä vammaisuuden sijaan Osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä: lisääntyy: nuori ikä, yksin asuminen, palvelutalossa asuminen, hlökohtaisen avun työnantajanmalli, synnynnäinen vammaisuus vähenee: korkea ikä, perheellisyys, omassa kodissa asuminen, hkökohtaisen avun palvelumalli, vammautuminen myöhemmällä iällä

7 Palvelut Vammaispalveluiden 3 paradigmaa: 1. Laitoshuoltomalli ( ) 2. Avohuoltomalli ( ) 3. Tukimalli (1995-) Esimerkkejä palveluista: kuljetuspalvelut terapiat henkilökohtainen avustaja asumispalvelut päivätoiminta

8 Palveluiden paradoksaalisuus avut eivät tule automaattisesti tukien hakeminen vaatii resursseja ja oma-aloitteisuutta järjestelmä byrokraattinen tiedonjako suppeaa ja lakien tulkinnanvaraisuus vammaisuuden todistelu säästötoimenpiteet omaisten rooli todellisuudessa vammauttavia ja marginalisoivia

9 Koulutus 1998 kehitysvammaiset perusopetuksen piiriin 1999 ammatillista kouluttautumista järjestettävä kaikille harvalla ammattiin tähtäävä koulutus, usealla itsenäiseen elämään valmentava koulutus syitä miksi ei haeta koulutukseen: eri lähtökohdat etäisyydet koti-ikävä koulutustarjonnan suppeus erityiskoulut koettiin mielekkäänä (Lähteenmäki 2013) ystävyyssuhteet tärkeitä

10 Pohdintaa... Mitä ajatuksia Lähteenmäen tutkimustulokset herättävät verrattuna inkluusion periaatteisiin?

11 Työelämä siirtymisessä koulutuksesta työelämään vakavia ongelmia vammaisia työelämässä vähän varsinkin avoimilla työmarkkinoilla vammaisia työllistyy: työ- ja toimintakeskuksiin avotyöhön tuetun työllistymisen mallin mukaisesti palkkatyöhön pääasiallinen toimeentulon lähde työttömyyseläke, mahdollista tienata lisäksi 600 /kk matala palkka, ei etenemismahdollisuuksia (avustavaa työtä)

12 Työelämän kokeminen ja muiden asenteet ammatillinen omanarvontunto työnteko koetaan yleisesti mielekkäänä työ- ja päivätoiminta koetaan työnä ja työosuusraha palkkana puhetyyliin kiinnitettävä huomiota työelämäsyrjintä asenteet esteenä

13 Asuminen itsenäistyminen yhteiskunnassa normi vammaiset eivät pysty noudattamaan tätä normia riippuvuus vanhemmista asumispalveluihin toisaalta tyytyväisiä, toisaalta liiallinen kontrolli muut asumisen tukipalvelut ja niiden ongelmallisuus esim. henkilökohtainen avustaja toimenkuvien rajat

14 Ihmissuhteet lähimmäisten merkitys (varsinkin äiti) ystävyyssuhteet seurustelusuhteet usein vanhemmat ja työntekijät kontrolloivat seksuaalisuus

15 Pohdintaa... Kuinka sorron ulottuvuudet näkyvät edellä käsitellyissä aiheissa?

16 Lähteet Hyvönen, O Vammaisten kertomuksia arjestaan. Teoksessa S. Vehmas (toim.) Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus. Helsinki: Kehitysvammaliiton selvityksiä 7, Lähteenmäki, S Miten elämä kantaa narratiivinen tutkimus puhevammaisten CP-nuorten elämäntarinoista. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 265. Saarinen, M Vaikeasti kehitysvammaiseksi diagnosoituun opiskelijaan kohdistuneet suhtautumistyylit yliopisto- ja vapaa-ajan ympäristöissä. Kasvatus & Aika 7 (4), Äikäs, A Toiselta asteelta eteenpäin. Narratiivinen tutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja työllistymisestä. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Dissertations in Education, Humanities and Theology 28. Kivistö, M Kolme ja yksi kuvaa osallisuuteen. Monimenetelmällinen tutkimus vaikeavammaisten ihmisten osallisuudesta toimintana, kokemuksena ja kielenkäyttönä. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 150. Vehmas. S Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus.