Kuntavertailu ja optimiorganisaatiomitoitus

Transkriptio

1 Kuntavertailu ja optimiorganisaatiomitoitus Kuntamaisema 2018

2 Sisällysluettelo ja johdanto Sisällysluettelo ja johdanto 2 3 Taustatarkastelut 3 Kaupungin hallitus ja kehittämislautakunta 5 Tulevaisuuslautakunta 14 Rakennetun ympäristön lautakunta 23 Optimiorganisaatio 27 Ehdotettu organisaatiorakenne 28 Kaupunginhallitus ja kehittämislautakunta 29 Tulevaisuuslautakunta 31 Rakennetun ympäristön lautakunta 35 Yhteenveto henkilötyövuosimuutoksista 37 Kustannusvertailu 38 Jatkoselvitystarve ja toimenpiteet 39 Johtopäätökset 42 Tässä selvityksessä käydään läpi n kaupungin tuottamien palveluiden kustannustaso verrattuna palveluiden yleiseen kustannustasoon. Nykytila-analyysissä arvioidaan nykyisen palveluverkon tila kokonaisuudessaan. Analyysissä hyödynnetään Kuntamaiseman laajaa vertailuaineistoa. Nykytila-analyysin pohjalta analysoidaan palveluverkon tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä on esitetty kuvaus siitä, millainen tulevaisuuden palveluverkko ja siten myös henkilöstörakenne olisi optimaalisin n kaupungille. Selvitys on laadittu vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaisten taloustietojen, kaupungilta kerättyjen toiminnan tietojen sekä keskeisten toimijoiden haastattelujen perusteella. Nykytilaanalyysissa ei siten ole huomioitu vuoden 2018 aikana toteutuneita tai suunniteltuja muutoksia. 2

3 Taustatarkastelut n väestönkehitys on viime vuosina ollut negatiivinen, vuosina koko väestön kehitys -2 %. (Vihanti ja yhdistyivät 2013.) Vuosien välillä väestön määrä on pysynyt lähes ennallaan, -0 %. n väestörakenne muuttuu kuitenkin väestönkehitystä voimakkaammin. Lasten ja nuorten sekä etenkin työikäisten määrä vähenee ja vanhusväestö kasvaa voimakkaasti ( vuotiaiden väestönkehitys +19 %). Tällainen väestökehitys vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi peruskunnan näkökulmasta etenkin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen. Työttömiä on saman verran kuin koko maassa keskimäärin (v koko maa 11,5 % ja 11,8 %) ja kunnan huoltosuhde on jo vuonna 2016 selvästi maan keskitasoa heikompi ja heikkenee maan keskitasoa nopeammin. Verotuloprosentti on keskitasoa korkeampi. Kunnan tulorahoituksessa painottuu keskitasoa enemmän verotulot, valtionosuuksien merkitys on keskitasoa matalampi. Vuosikate on vertailuaineistoon nähden kehittynyt sekä kunnan että kuntakonsernin osalta viime vuosina positiivisesti ja ollut koko konsernin osalta verrokkiaineistoa parempi. Lainakanta on kuitenkin ollut jo pitkään hyvin korkea sekä kunnan että kuntakonsernin osalta. Näin korkea lainakanta vaikuttaa kunnan kykyyn investoida ja luo rajoja tulevaisuuden palveluverkon suunnittelulle. 6% 4% 2% 0% -2% -4% Väestön kehitys ikäryhmittäin % 5% 4% 4% -1% 0% -1% -1% 0% 0% -1% -1% -2% -2% -2% -2% Ikäluokat yhteensä Yli 65-vuotiaat Kuntien ja kuntakonsernien 10 suurinta lainakantaa Kunta /as. Konserni /as. Reisjärvi Espoo Konnevesi Halsua Kyyjärvi Kaustinen Rautavaara Kyyjärvi Hanko Reisjärvi Karkkila Kotka Kaustinen Lahti Hartola Kannonkoski Rautavaara Keuruu

4 Työsuojelun ja terveyden kustannus ( / vakinainen henkilöstö) Taustatarkastelut Tarkasteltaessa kuntien ja kaupunkien palveluiden kustannusrakennetta, on sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden osuus yli puolet kokonaiskustannuksista, kun sosiaali- ja terveyspalveluita ei oteta huomioon. Tämän jälkeen merkittävin kokonaisuus on tekniset palvelut ja keskushallintopalvelut. Kokonaisuutena n peruskunnan palveluiden asukaskohtainen kustannustaso on keskimääräinen. Kaupungin kustannusrakenteesta merkittävä osa tulee henkilöstökustannuksista. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen onkin keskeisessä osassa tehokkaiden palveluiden tuottamisessa. n kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen taso oli keskimääräinen, mutta työsuojelun ja työterveyshuollon kustannustaso hieman keskimääräistä alhaisempi. Sosiaali- ja terveyspalvelut 42 % Kustannusten jakautuminen toimialojen kesken Peruskuntapalvelut 58 % Sivistys- ja vapaaaikapalvelut 32 % Keskushallintop alvelut 8 % Työsuojelun kustannukset ja työterveyden kustannukset Tekniset palvelut 18 % Sairauspäivät työntekijää kohden 4

5 Kaupunginhallitus ja kehittämislautakunta Kaupunginhallitus ja kehittämislautakunta, euroa/asukas n kaupunginhallituksen ja kehittämislautakunnan kustannustaso on asukasta kohden hieman korkeampi, kuin vertailuaineistossa keskimäärin. Kustannukset jakautuvat melko tasaisesti hallintopalveluiden (ml. talous- ja henkilöstöhallinto), ateriapalveluiden ja siivouspalveluiden kesken. Hallintopalveluiden osuus kokonaisuudesta on pienempi kuin vertailuaineistossa keskimäärin. Toisaalta siivouspalveluiden kustannusten osuus on selvästi suurempi. Kustannusten jakautuminen palveluittain Vertailukunnat 4% 4% 28% 33% 19% 44% 33% 34% Hallintopalvelut Ruokapalvelut Siivous Kaavoitus 5

6 Kaupunginhallitus johtaminen, omistajaohjaus ja hallintopalvelut Hallintopalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat ssa vertailukuntien edullisimpia. Kustannuksissa korostuu strategisen johdon (mm. kaupunginjohtajat ja kunnanhallitus) kustannukset, jotka ovat kokonaisuudesta noin puolet. Toisaalta kaupungin yhteisten palveluiden (mm. avustukset ja jäsenmaksut) osuus on pienempi kuin vertailukunnissa Johtaminen, omistajaohjaus ja hallintopalvelut, euroa/asukas 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hallintopalvelut palveluittain, euroa/asukas Keskushallinnon hallintopalvelut Kaupungin yhteiset palvelut Strateginen johto 6

7 Kustannus ( /palkkalaskelma) Kaupunginhallitus henkilöstöpalvelut sekä talous- ja rahoitus Talous- ja henkilöstöpalveluiden kustannustaso on kokonaisuudessaan hieman keskimääräistä edullisempi. Taloushallintopalveluiden kustannustaso on hieman korkeampi, kuin vertailukunnissa. Henkilöstöpalveluiden asukaskohtainen kustannustaso on puolestaan edullinen, mitä laskee alhaiset työterveyshuollon ja -suojelun kustannukset. Mikäli näitä kustannuksia ei oteta huomioon, on n kaupungin kustannustaso keskimääräistä korkeampi. Palkanlaskennan tehokkuus on hyvä, mutta kustannustaso on siihen nähden korkea Talous- ja henkilöstöpalvelut, euroa/asukas Taloushallinto Henkilöstöhallinto Huomioitavaa: Kustannuksissa on huomioitu vain n kaupungin omat kustannukset, eli ulos myytyjen palveluiden kustannukset on eliminoitu tarkastelusta. Palkkahallinnon tehokkuus Tehokkuus (laskelmia/htv) 7

8 Henkilöstökustannukset e/suorite Kaupunginhallitus ateria- ja puhtauspalvelut Ateriapalveluiden keskeisin mittari on suoritekohtainen kustannus, sillä asukaskohtainen tarkastelu ei ota huomioon sitä, tuottaako kunta sekä sote-palveluiden että peruskunnan aterioita. n suoritekohtainen kustannus (3,00 ) on vertailuaineiston keskitasoa hieman alhaisempi, kun tarkastelussa on saman kokoluokan kunnat. Ateriapalveluiden suoritekohtaisessa kustannuksessa ssa sekä henkilöstö- että elintarvikekustannukset ovat keskitasoisoa noin 10 %:ia edullisemmat. Ateriapalveluiden kustannusrakenne on siis tällä hetkellä ns. tasapainossa, eli mahdollinen optimointi tulisi toteuttaa keittiöverkkomuutosten tai työtapamuutosten kautta siten, että sekä henkilöstökustannukset että elintarvikekustannukset tehostuvat samassa suhteessa. 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Ateriapalveluiden suoritekohtainen kustannus Ateriapalveluiden suoritekohtainen kustannus - elintarvikekustannukset vs. henkilöstökustannukset 2,70 2,50 2,30 2,10 1,90 1,70 1,50 1,30 1,10 0,90 0,70 0,90 1,10 1,30 1,50 1,70 Elintarvikekustannukset e/suorite 8

9 Siivouskustannus ( /m2/ kk) Kaupunginhallitus ateria- ja puhtauspalvelut Siivouspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat ssa keskimääräiset muuhun vertailuaineistoon nähden. Asukaskohtaiseen kustannukseen vaikuttaa luonnollisesti myös se, paljonko kunnassa on siivottavia kiinteistöjä (esim. kuntakohtaiset erot sote-rakennuksissa). Siivouspalveluiden parempi mittari on neliökohtainen siivouskustannus kuukaudessa, joka on n osalta aineiston keskiarvoa alhaisempi. Neliökohtainen siivouskustannus kuukaudessa on keskimäärin noin 2,2-2,3 euroa, kun ssa se on 1,9 euroa. Kustannustasoa laskee edelleen verrattain alhainen siivousalan määrä asukasta kohden. Kustannuksissa on mukana kaikki kaupungin toimesta siivottavat neliöt toteutettiinpa siivous omana työnä tai ostopalveluna ,50 Siivouspalveluiden asukaskohtainen kustannus Siivouspalveluiden pinta-alakohtainen kustannus 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 2,30 2,80 3,30 3,80 4,30 Siivousala (m2 / asukas) 9

10 Kaupunginhallitus ict-palvelut Kaupungin ict-palveluiden kustannustaso on keskimääräistä edullisempi. Kustannuksista on eliminoitu ulkopuolisille toimijoille (kuten sote- ja koulutuskuntayhtymät) myytävät palvelut. Keskitettyjen tietohallintopalveluiden yleiseen kustannustasoon vaikuttaa merkittävästi se, miten tietohallintopalvelut on organistoitu. n malli on hyvin keskitetty. n ict-palveluiden kustannuksissa korostuvat palveluiden ostot, mutta niiden osuus on kuitenkin keskimääräistä pienempi. Henkilöstökustannusten osuus on keskimääräinen. Oheisesta kustannuslajikohtaisesta tarkastelusta näkee, että ictpalveluiden toteuttamistapa vaihtelee merkittävästi kunnissa. Ict-palveluiden toteuttamistapaa ja riittävää kustannustasoa pohdittaessa on kuitenkin varmistuttava siitä, että kaupungissa pystyttään turvaamaan riittävä palvelutaso. Ict-palvelut ovat myös keskeisessä osassa mietittäessä organisaation toimintavarmuutta ja valmiutta toimia poikkeustilanteissa % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tietohallinto, euroa/päätelaite Tietohallinto, euroa/päätelaite kustannuslajeittain Palveluiden ostot Henkilöstökulut Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Poistot 10

11 Työpajatoiminnan & työllisyyden hoidon /asukas Työpajatoiminnan & työllisyyden hoidon /asukas Kaupunginhallitus työllisyyden hoito Työllisyyden hoidon kustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat, mitä osaltaan varmasti selittää korkea aktivointiaste. Työttömyysaste on kuitenkin ollut korkeampi, kuin muissa vastaavan kokoluokan kunnissa. Työttömyysaste on keskitasoa, kun verrataan koko maan keskiarvoon. Työllisyyspalveluiden tehokas koordinointi ja toimiva yhteistyö erialojen sote-toimijoiden kanssa takaavat myös kustannustehokkaat ja vaikuttavat työllisyyspalvelut. Työllistämisen asukaskohtaiset kustannukset ja aktivointiaste % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Aktivointiaste Työttömyysaste ja työllistämisen kustannukset Työttömyysaste 11

12 Kustannus ( /asukas) Kustannus ( /asukas) Kehittämislautakunta elinkeinot sekä matkailu ja markkinointi Elinkeinotoiminnan, eli elinkeinojen sekä matkailun ja markkinoinnin kustannukset ovat verrattain korkeat sekä asukas- kuin yrityskohtaisestikin tarkasteltuna. Yrityskohtainen kustannus on vertailuaineiston korkeimpia. Kustannuksiin ei ole otettu mukaan erillisiä hankkeita tai projekteja, jotka eivät ole kaupungin normaalia toimintaa. Yrityskannan kehitys on ollut heikompaa, kuin vertailuaineistossa keskimäärin ja tähän nähden panostukset ovat olleet korkeat. Yrityskohtainen kustannus on lähellä Kalajoen tasoa, mutta Kalajoen yrityskannan kehitys on ollut huomattavasti parempi. Yritysten määrät on kerätty Tilastokeskuksen tiedoista ja ne ovat vuodelta Elinkeinotoiminta: Kustannukset yritystä ja asukasta kohden Kurikka Kuusamo Kalajoki Mänttä-Vilppula Hämeenkyrö Nurmijärvi RaisioKemi 0 Riihimäki Kustannus ( /yritys) Kustannukset ja yrityskannan kehitys Sotkamo Kalajoki 500 Kurikka Hämeenkyrö Kemi Raisio Nurmijärvi 0 Riihimäki 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suhde 12

13 Kehittämislautakunta Kaavoitus Kaavoituksen kustannustaso on keskimääräinen muihin kuntiin nähden. Kaavoituksen kustannustasoon kuitenkin vaikuttaa merkittävästi se, missä vaiheessa kaupungin kaavoitusprosessi on ja mitä hankkeita kaupungissa on käynnissä. Kaavoituksella on merkittävä rooli kaupungin alueiden sekä elinkeinotoiminnan kehittämisessä Kaavoitus, euroa/asukas 13

14 Tulevaisuuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut e/asukas n tulevaisuuslautakunnan kustannustaso on asukasta kohden keskimääräinen. Kustannuksista merkittävin osuus koostuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannuksista. Näin ollen asukaskohtaiseen kustannustasoon vaikuttaa myös kaupungin ikärakenne. ssa alle 18-vuotiaiden osuus on melko korkea ja tähän nähden kustannustaso on alhainen % 3% 2% 5% Kustannusten jakautuminen palveluittain Vertailukunnat 2% 1% 3% 2% 2% 1% 3% 6% Kustannusten jakautuminen eri palveluiden kesken ei poikkea Maisema-aineiston muiden kuntien keskimääräisestä jakaumasta. Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kustannukset ovat 75 % sivistysja vapaa-aikapalveluiden kokonaiskustannuksista. Nämä ovat siten myös niitä palveluita, joihin vaikuttamalla on mahdollisuus vaikuttaa myös kaupungin kokonaiskustannustasoon. 7% 48% 7% 47% 27% 30% Perusopetus Varhaiskasvatus Liikuntapalvelut Lukio Vapaa sivistystyö ja taidekasvatus Kirjasto Kulttuuripalvelut Nuorisopalvelut Hallinto 14

15 Kustannus ( /lapsi) Tulevaisuuslautakunta - varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden kustannustaso on ikäluokkaan suhteutettuna edullinen. Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus on huomattavan korkea muihin kuntiin nähden, mikä selittää alhaista kustannustasoa. Erityisesti yksityisen hoidon tuen käyttö on poikkeuksellisen yleistä, mitä selittää kaupungin maksama kuntalisä Varhaiskasvatuspalvelut e/ikäluokka Viime vuosina useassa kunnassa asiakkaat ovat alkaneet valita kunnallisen päivähoidon yksityisen sijasta, mikä on lisännyt painetta omaan päiväkotiverkkoon. Vastaavaa kehitystä on ollut nähtävissä myös ssa, missä yksityisen hoidon osuus päiväkotihoidossa olevista lapsista on nykyisin huomattavan korkea. Yksityisen päiväkotihoidon tukeminen on kannattavaa, mikäli kaupungin omat yksiköt ovat jo tehokkaasti käytössä. Tällöin yksityiset hoitopaikat tuovat joustavuutta palvelun kysynnän mukaan Yksityisen päivähoidon osuus ja päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon nettokustannus ,0 % 6,0 % 11,0 % 16,0 % 21,0 % 26,0 % Yksityisessa hoidossa olevien osuus päiväkodin lapsista 15

16 Oma päiväkoti, kustannus ( /lapsi) Tulevaisuuslautakunta - varhaiskasvatuspalvelut Merkittävä yksityisen hoidon osuus voi vaikuttaa vinoutumaan erityisen hoidon tarpeessa olevien lasten suhteen. ssa esimerkiksi erityispäivähoidon piirissä olevien lasten osuus on aineiston korkeimpia. Tähän saattaa syynä olla se, että ns. normaalia hoitoa vaativat lapset ohjautuvat yksityisiin päiväkoteihin, jolloin erityislapset jäävät kaupungin vastuulle. Erityislasten määrä vaikuttaa selvästi kustannuksia korottavasti, mikä näkyy myös n oman päiväkotitoiminnan korkeassa kustannustasossa (ylempi kuva). Toisaalta kustannustaso kaupungin omassa päiväkotitoiminnassa on korkea myös laskennalliseen lapseen suhteutettuna. Laskennallinen lapsi huomioi erityislasten määrän lisäksi alle kolmevuotiaiden, sekä osapäivähoidossa olevien lasten määrän ja antaa siten oikeamman kuvan kustannustasosta. Erityispäivähoidon osuus ja oman päiväkotihoidon kustannus ,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % Integroidun ja erityispäivähoidon osuus päiväkotiasiakkaista (%) Oma päiväkotitoiminta, euroa/laskennallinen lapsi Oman päiväkotihoidon kustannustaso on korkea myös keskimääräiseen yksikkökokoon nähden. Tämä selittyy sillä, että vaikka keskimääräinen päiväkotikoko on verrattain suuri ssa, on jokainen päiväkoti kokoluokassaan kallis muihin vastaaviin yksiköihin verrattuna

17 Kustannus ( /oppilas) Tulevaisuuslautakunta - opetus Perusopetuksen kustannustaso on asukaskohtaisesti tarkasteltuna keskimääräinen. Kustannustaso on keskimääräinen myös oppilaskohtaisesti ilman koulukuljetuskustannuksia tarkasteltuna. Mutta koko aineistoon verrattuna oppilaskohtainen kustannus on keskimääräistä edullisempi. Opetuksen kustannuksia vertailtaessa on tärkeä tehdä tarkastelu myös ilman koulukuljetuskustannuksia, jotta päästään kiinni itse opetuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin Perusopetus e/oppilas, ilman koulukuljetuksia n perusopetuksen kustannustasoa selittää parhaiten koulujen määrä sekä opetusryhmäkoko. n perusopetuksen keskimääräinen ryhmäkoko on verrattain suuri, ja oppilaskohtainen kustannustaso on tähän verrattuna keskimääräistä edullisempi. Yläkoulujen luokkakoko on keskimääräistä pienempi, mutta kustannustaso on silti edullinen Opetusryhmäkoko ja oppilaskohtainen kustannus ,0 14,0 16,0 18,0 20,0 22,0 Opetusryhmäkoko 17

18 Koulukoko (oppilaita keskimäärin / koulu) Tulevaisuuslautakunta - opetus n perusopetuksen kouluverkko on keskimääräinen muihin kuntiin nähden sekä koulumäärään, että koulukokoon nähden. Yläkoulujen keskimääräinen koko on hieman pieni vertailuaineistoon nähden. Lukio Lukio-opetuksen kustannukset ovat keskimääräistä edullisemmat ssa. Kustannus on kuitenkin kurssia kohti keskimääräinen, mitä todennäköisesti selittää soveltavien kurssien verrattain suuri osuus. Koulukoko ja yksikkömäärä Kemi Riihimäki 250 Nurmijärvi Raisio 200 Mänttä-Vilppula Hämeenkyrö 150 Kalajoki Kurikka 100 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 Koulumäärä (Kpl / asukasta Lukiokustannukset e/varsinainen opiskelija

19 Kustannus ( /työpaja-asiakas Tulevaisuuslautakunta - nuorisopalvelut n kaupungin panostukset nuorisopalveluihin ovat asukasta ja alle 29-vuotiasta kohden tarkasteltuna keskitasoa. Kustannukset painottuvat vertailuaineistosta poiketen nuorten työpajatoiminnan kustannuksiin. Toisaalta nuorisojärjestöjen avustukset ovat hyvin alhaiset. Nuorten työpajatoiminnan kustannukset ovat korkeat, mutta peittävyys on verrattain alhainen ikäluokan kokoon nähden Nuorisopalvelut e/ alle 29-vuotias Työpajatoiminnan asiakkaat ,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % Työpaja-asiakkaiden osuus alle 29-vuotiaista asukkaista (%) 19

20 Tuottavuus (OKM) Tulevaisuuslautakunta kulttuuri- ja museopalvelut, kirjastopalvelut Kulttuuri- ja museopalvelut Panostukset kulttuuripalveluihin ovat keskimääräiset, mutta selkeästi alhaisemmat kuin esimerkiksi Riihimäellä, Mikkelissä, Kemissä ja Kuusamossa Kulttuuripalvelut, e/asukas Kirjasto Panostukset kirjastopalveluihin ovat verrattain korkeat muuhun vertailuaineistoon nähden. Kirjastopalveluiden kustannukset ovat noin 3,4 % sivistyspalveluiden kokonaisuudesta, mutta hyvien kirjastopalveluiden merkitys asukkaille on varmasti tätä suurempi. n panostukset kirjastopalveluihin näkyvät kirjaston tehokkuusluvuissa, sillä sekä tuottavuus, että kokoelman kiertonopeus ovat erinomaiset muuhun aineistoon nähden. Kirjastopalvelut: tuottavuus ja kokoelman kiertonopeus 2,5 2,3 2,1 1,9 1,7 1,5 1,3 1,1 0,9 0,7 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Kokoelman kiertonopeus 20

21 Kustannus ( / opiskelija) Tulevaisuuslautakunta vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat verrattain korkeat. Kustannustasoa nostaa musiikkiopisto kustannukset, mutta toisaalta opiston kustannustaso on edullinen. Kustannustasoa selittää kansalaisopiston alhainen opetustuntimäärä, joka on samalla tasolla mm. Riihimäen ja Raision kanssa. n musiikkiopiston kustannustasoa selittää, että se järjestää myös taiteen perusopetuksen mukaista opetusta. Asukas- ja opiskelijakohtainen nettokustannus on tähänkin nähden kuitenkin korkea. Esimerkiksi Riihimäen opiskelijakohtainen nettokustannus on 500 euroa alhaisempi, kuin ssa. Kustannustasoa selittää suuri opetustuntien määrä opiskelijamäärään nähden Kansalaisopisto ja musiikkiopisto, e/asukas, netto Tuntiresurssit ,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Tuntiresurssit (Opetustuntia / opiskelija) 21

22 Tulevaisuuslautakunta liikuntapalvelut Panostukset liikuntapalveluihin ovat hieman keskimääräistä korkeammat, kuin muissa vertailukunnissa. Kustannustasoa nostaa kallis uimahalli, jonka nettokustannukset ovat Maisema-aineiston korkeimpien joukossa. Myös ulkoliikuntapaikkojen ja -reittien kustannustaso on verrattain korkea. Liikuntapalveluiden osuus sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden kokonaisuudesta on noin 7 %. Toimivat liikuntapalvelut vaikuttavat merkittävästi kaupungin asukkaiden hyvinvointiin ja pitävät osaltaan yllä myös kaupungin elin- ja vetovoimaa Liikuntapalvelut: euroa/asukas 22

23 Rakennetun ympäristön lautakunta Rakennetun ympäristön lautakunta, e/asukas Rakennetun ympäristön lautakunnan asukaskohtainen kustannustaso on verrattain edullinen. Kustannuksista suurin osa koostuu tilapalveluista, jonka jälkeen suurin osa-alue on liikenneverkkopalvelut. n kaupungin kustannusten jakautuminen eri osa-alueiden kesken on melko lähellä Maisema-aineiston keskimääräistä jakaumaa. ssa tilapalveluiden kokonaisuus on kuitenkin hieman keskimääräistä suurempi. 6% Kustannusten jakautuminen palveluittain Vertailukunnat 2% 3% 3% 6% 7% Rakennetun ympäristön lautakunnan tuottamat palvelut luovat toimintaedellytyksiä kaupungin muille palveluille, kuten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluille toimivien ja turvallisten tilojen muodossa. Siitä syystä toimialan riittävä kustannustason säilyttäminen on tärkeää, jotta esimerkiksi korjausvelka ei pääse kasvamaan liikaa. Liian alhaiset panostukset voivat aiheuttaa pahimmillaan merkittäviäkin yllättäviä kustannuseriä. 10% 7% 47% 50% 25% 32% Tilapalvelut Viheraluepalvelut Kone-, kalusto- ja materiaalipalvelut Liikenneverkkopalvelut Maankäyttö ja rakentamispalvelut Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 23

24 Kustannus ( / m2) Rakennetun ympäristön lautakunta kuntatekniikka Kuntatekniikan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskimääräiset vertailukuntiin nähden. Kokonaisuudesta merkittävin osa on liikenneverkkopalveluiden kustannuksia. Liikennealueiden kustannustaso on keskimääräinen. Kustannustasoa laskee yksityisteille myönnettyjen avustusten alhainen määrä. Kaupungin ylläpitämien liikenneverkkojen neliökohtainen kustannustaso on keskimääräistä alhaisempi, mutta asukaskohtaisesti tieverkko on laaja. Poistoton kustannustaso on lähempänä aineiston keskitasoa. Ympäristö- ja liikunta-alueiden kustannustaso on asukasta kohden keskimääräinen. Rakennettuja viheralueita on kuitenkin selvästi keskimääräistä enemmän, eli viheralueiden neliökohtainen kustannustaso on siis verrattain edullinen. Kone- ja varastopalveluiden kustannustaso on keskimääräinen muihin Maisema-kuntiin nähden ,0 5,0 4,0 3,0 Kuntatekniikka, euroa / asukas Liikenneväylien ja yksityisteiden määrä ja taajama-aste 2,0 1,0 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Pinta-ala (m2 / asukas) 24

25 Rakennusten kustannukset ( / m2 ) kk) Rakennetun ympäristön lautakunta tilahallinta Kiinteistönhoidon asukaskohtainen kustannustaso on edullinen muihin vertailukuntiin nähden. Asukaskohtaisesti alhaista kustannustasoa selittää sekä alhainen neliökohtainen kustannustaso, alhainen neliömäärä että verrattain alhainen poistotaso. Kiinteistönhoidon liian alhainen kustannustaso voi pahimmillaan kasvattaa korjausvelkaa ja aiheuttaa merkittäviä ja yllättäviä investointitarpeita. Kiinteistönhoidon kustannuksista merkittävin osa tulee perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rakennuksista. Molempien rakennusryhmien neliökohtainen kustannustaso on kuitenkin edullinen ja ikäluokkaan suhteutettu neliömäärä on alhainen Kiinteistön hoito, e/asukas Kiinteistönhoidon pinta-alakohtaiset kustannukset ja kerrosala 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 Kerrosala (m2 / asukas) 25

26 Rakennetun ympäristön lautakunta maankäyttö ja mittaus sekä rakennus- ja ympäristönvalvonta Maankäyttö ja mittaus Maankäyttö ja mittaus, euroa/asukas Maankäyttö ja mittauspalveluiden kustannustaso on vertailukuntien keskitasoa. Asukasluvussa on mukana myös Siikajoki, jolle tuottaa mittauspalvelut Rakennus- ja ympäristönvalvonta Rakennus- ja ympäristönvalvonnan kokonaiskustannukset ovat keskimääräiset. Rakennusvalvonnan nettokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi kaupungissa käynnissä olevat rakennushankkeet, joten yksittäisen vuoden tilanteen tarkastelu ei välttämättä anna oikeaa kuvaa kokonaistilanteesta Rakennus- ja ympäristönvalvonta, euroa/asukas Rakennusvalvonta Ympäristövalvonta 26

27 Optimiorganisaatio Optimiorganisaatiomitoitusta ja -rakennetta laadittaessa käytettiin hyväksi Kuntamaiseman keräämää aineistoa sekä edellä esitettyä n kaupungin nykytila-analyysia. Optimiorganisaation rakenteessa pyrittiin hakemaan toiminnallisesti eheitä kokonaisuuksia sekä riittävää esimiesten määrää suhteessa suoriin alaisiin. Ehdotetun optimiorganisaation mukaisesti esimiesasemassa toimivien henkilöiden määrää olisi mahdollista pudottaa jopa yhdeksällä. Samalla kuitenkin mm. kaupunginjohtajan suorassa alaisuudessa toimivien viranhaltijoiden määrä vähenisi. Kaupungin organisaatiossa vaikutti tällä hetkellä olevan verrattain paljon esimiehiä, joilla alaisia on vain muutamia. Kokonaisuuksia yhdistelemällä johdettavista kokonaisuuksista olisi mahdollista saada laajempia ja toimivampia. Merkittävin muutos nykyiseen organisaatiorakenteeseen verrattuna on kehittämislautakunnan toimintojen siirtäminen kaupunginhallituksen alle sekä ateria- ja puhtauspalveluiden siirtäminen rakennetun ympäristön lautakunnan alaisuuteen. Kuntamaiseman asiantuntemuksen mukaan nämä muutokset luovat yhtenäisempiä palvelukokonaisuuksia ja mahdollistavat paremmin eri kokonaisuuksien välisen yhteistyön. Lisäksi optimiorganisaatiorakenteessa on ryhmitelty tulevaisuuslautakunnan palvelukokonaisuudet uusiksi kokonaisuuksiksi, jolloin yksittäisistä palvelualueista ei tule liian isoja, mutta samalla kuitenkin säilytetään eri palveluiden väliset synergiaedut. Optimiorganisaatiossa ei ole otettu kantaa kuntakonsernin kokoon tai rakenteeseen, vaikka kuntalaki edellyttää nykyisin myös kuntakonsernitason tunnuslukujen seurantaa. Selvityksessä ei esitetä kaupungin toimintojen yhtiöittämistä, esimerkiksi elinkeinojen ja matkailun kehittämisen näkökulmasta, sillä Kuntamaiseman asiantuntemuksen perusteella yhtiöittämisellä ei välttämättä ole haluttuja vaikutuksia, mikäli palvelua tuotetaan vain isäntäkunnalle. Kuntakonsernin laajentaminen vaikeuttaa myös kokonaisuuden hallintaa. Seuraavilla sivuilla on kuvattu optimiorganisaation rakennetta ja mitoitusta. Mitoitus ja sen mahdolliset muutokset on kuvattu nykyisen organisaatiorakenteen mukaisesti oman toiminnan vertailun helpottamiseksi. 27

28 Optimiorganisaatio Ehdotettu optimiorganisaatiorakenne Alla on esitetty ehdotus optimiorganisaation rakenteesta. Suluissa on esitetty arvio vakituisen henkilöstön määrästä nykyisen organisaatiorakenteen perusteella. Kaupunginvaltuusto Huomioitava: Opetus- ja kasvatusjohtaja sekä tekninen johtaja työskentelevät kaupunginjohtajan alaisuudessa. Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Tulevaisuuslautakunta Rakennetun ympäristön lautakunta Aluelautakunta Kaupunginjohtaja Opetus- ja kasvatusjohtaja Tekninen johtaja Johtaminen ja omistajaohjaus Hallinto Hallinto Kaupunginlakimies (13) Talous- ja henkilöstöjohtaja (26) Varhaiskasvatuspäällikkö (173) Opetustoimen päällikkö (321) Vapaaaikapalveluiden päällikkö (48) Ateria- ja puhtausp. päällikkö (108) Kuntatekniikan päällikkö (38) Hallintopalvelut Hanketoiminta Lähidemokratia ja neuvostot Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus Liikunta- ja nuorisopalvelut Ateriapalvelut Puhtauspalvelut Kuntatekniikka Kaavoituspäällikkö (7) Tietohallintopäällikkö (14) Päiväkotien johtajat Koulujen rehtorit Kulttuuri- ja museopalvelut Tilapalvelupäällikkö (20) Kaupungingeodeetti (14) Kaavoitus ICT-palvelut Asiakirjahallinta Lukiokoulutus Kirjastopalvelut Tilahallinta Maankäyttö ja mittaus Elinkeinopäällikkö (13) Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Johtava rakennustarkastaja (6) Elinkeinot ja kehittämiskeskus Työllisyyden hoito Matkailu ja markkinointi Rakennus- ja ympäristönvalvonta 28

29 Optimiorganisaatio Kaupunginhallitus ja kehittämislautakunta Kaupunginhallituksen ja kehittämislautakunnan kokonaisuudesta merkittävimmät henkilöstömäärät ovat ateria- ja puhtauspalveluissa. n kaupungin omana toimintana siivottavia neliöitä on verrattain vähän, mikä selittää keskimääräistä alhaisempaa henkilötyövuosien määrää. Myös ateriapalveluiden henkilötyövuodet ovat hieman keskimääräistä alhaisemmat, kun verrataan verrattain tiiviitä keittiöverkkoja. Toimintaa on kuitenkin edelleen mahdollista tehostaa supistamalla verkkoa. Muutoksella olisi noin 14 henkilötyövuoden vaikutus. Henkilöstöpanostukset ict-palveluihin ovat korkeat, mutta mikäli kaupungin palveluiden henkilöstöpanos saadaan 8 henkilötyövuoteen, on panostus silloin keskimääräinen vertailuaineistoon nähden. 3 2,5 2 1,5 1 0, Oman toiminnan henkilötyövuodet tuhatta asukasta kohden Keskiarvo Henkilöstökustannukset asukasta kohden Keskiarvo 29

30 Kustannus ( /suorite) Optimiorganisaatio kaupunginhallitus - ateriapalvelut ssa yksi henkilötyövuosi tuottaa suoritteita vuodessa keskimäärin noin kpl. Taso on hieman vertailuaineiston keskitasoa korkeampi, mutta alhainen kun verrataan kuntiin, joilla on keskitetty keittiöverkko. n suoritekohtainen kustannus on kuitenkin keskimääräinen tähän joukkoon nähden. 5,00 4,50 Ateriapalveluiden tehokkuus Oheisessa kuviossa on korostettu kunnat, joilla on keskitetympi keittiöverkko. sijoittuu tähän kokonaisuuteen, mutta kustannustaso ja tehokkuus on hieman heikompi kuin muissa kunnissa. Tehokkuutta nostamalla noin suoritteeseen per htv olisi vertailuaineiston perusteella mahdollista tuottaa suoritteita jopa 2,8 euron hintaan. Tehokkuutta nostamisen vuotuinen kustannusvaikutus on jopa euroa. Tämä tarkoittaa noin 14 henkilötyövuotta. Laskelmassa on huomioita ateriapalveluiden kokonaisuus, eli myös sote-ruokailu. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa ateriapalveluiden tuotantotapa tulee uudelleen mietittäväksi. Kaupungin omien aterioiden määrä on noin 60 % kokonaisuudesta ja ulos myytyjen aterioiden osuus on 40 % (sote- ja koulutuskuntayhtymät). 4,00 3,50 3, tavoite 2, Tehokkuus (suoritteitaa/htv) Oheisessa kuviossa on korostettu kunnat, joilla on keskitetympi keittiöverkko. sijoittuu tähän kokonaisuuteen, mutta kustannustaso ja tehokkuus on hieman heikompi kuin muissa kunnissa. 30

31 Perusopetus Varhaiskasvatus Lukio Vapaa sivistystyö ja taidekasvatus Kirjasto Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Nuorisopalvelut Perusopetus Varhaiskasvatus, päiväkotihoito Vapaa sivistystyö ja taidekasvatus Lukio Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Kirjasto Nuorisopalvelut Optimiorganisaatio Tulevaisuuslautakunta Tulevaisuuslautakunnan suurimmat kokonaisuudesta henkilöstössä ja kustannuksissa ovat perusopetus ja varhaiskasvatus. Näiden palveluiden mitoitukseen vaikuttaa toki myös väestörakenne. Perusopetus on nykyisellään järjestetty melko tehokkaasti, vaikka verkko on tiivis ja lähimpänä toisiaan olevia yksiköitä olisi mahdollista yhdistää tehokkaammiksi yksiköiksi. Varhaiskasvatuspalveluissa oma päiväkotitoiminta on kallista ja henkilöstöpanostukset ovat korkea. Henkilöstökustannukset ovat kuitenkin vain hieman keskimääräistä korkeammat, mitä selittää yksityisen hoidon suuri osuus. Päiväkotitoiminnan tehostamisella voisi olla yhteensä jopa 1,35 miljoonan euron vaikutus vuotuisiin kustannuksiin, mikäli yksityisen hoidon tuen käyttö pysyy nykyisellä tasolla. Kustannustasoon toki vaikuttaa osaltaan myös nykyiset tilat, jotka eivät ole toimintaan tarkoituksenmukaiset. Tästä syystä mm. ryhmäkokoja joudutaan pitämään pieninä. Pienemmistä kokonaisuuksista henkilöstöpanostukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluihin ovat korkeammat kuin muissa vertailukunnissa. Näiden palveluiden osuus kokonaisuudesta on kuitenkin pieni, mutta vaikutus kaupungin vetovoimaan ja elinvoimaisuuteen voi olla merkittäväkin Oman toiminnan henkilötyövuodet tuhatta asukasta kohden Keskiarvo Henkilöstökustannukset asukasta kohden Keskiarvo 31

32 Optimiorganisaatio Tulevaisuuslautakunta - varhaiskasvatuspalvelut Oheisessa kartassa on kuvattu keskusta-alueen päiväkotiverkkoa. Alueella on kolme verrattain pientä päiväkotia lähekkäin toisiaan. Yhdistämällä Metsätähden, Pattasten ja Satulehdon päiväkodit yhdeksi tehokkaaksi päiväkodiksi, olisi vuotuinen käyttötalouden kustannussäästö yhteensä euroa. Lisäksi n isommista päiväkodeista Kirkkokadun ja Kummatin päiväkodit ovat vastaaviin yksiköihin verrattuina kalliita. Mikäli näiden kustannustason saisi laskettua esimerkiksi lähelle Ollinsaaren päiväkodin tasoa, olisi vuotuinen kustannussäästö jopa euroa Päiväkotiverkon muutokset Uusi päiväkoti Pattasten päiväkoti Metsätähti Satulehdon päiväkoti Onnelan päiväkoti Kirkkokadun päiväkoti Kummatin päiväkoti 0 Nykytila Muutettu verkko Keskusta-alueen päiväkotiverkko Optimointivara (yhteensä ja / laskennallinen lapsi) Säästöpotentiaali Säästöpotentiaali /laskennallinen lapsi Kuviossa ympyrän koko kuvaa päiväkotiyksikön kokoa. Väri kuvaa yksikön kustannustasoa: kalliimmat yksiköt ovat tummimpia Kummatin päiväkoti Kirkkokadun päiväkoti Onnelan päiväkoti Satulehdon päiväkoti -3 Metsätähti Pattasten päiväkoti 32

33 Miljoonat Optimiorganisaatio Tulevaisuuslautakunta - varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden alhaista kustannustasoa selittää yksityisen hoidon tuen korkea käyttö. Mikäli tuen käyttö laskee keskimääräiselle tasolle, tarkoittaisi se noin 200 lasta lisää kaupungin päiväkoteihin, jos perhepäivähoidon käyttö pysyy nykyisellään. Tämä lisäisi vuotuisia kustannuksia euroa uuden päiväkodin muodossa, mikäli lapsia ei pystyttäisi hoitamaan nykyisissä yksiköissä. Kustannusten nousussa on huomioitu vähentyneen yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän kustannukset. Yksityinen päiväkotihoito maksaa Kaupungille tällä hetkellä yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän muodossa euroa/lapsi riippuen lapsen iästä ja perheen tulotasosta. Kuntalisän käytöstä olisi mahdollista siirtyä esimerkiksi palvelusetelin käyttöön, jolloin yksityisen hoidon määrää olisi helpompi hallita. Mikäli palvelusetelin arvo olisi keskimäärin 700 euroa kuukaudessa, olisi kustannusten lisäys euroa vuodessa, olettaen, että yksityisen hoidon käyttö pysyy nykyisellä tasolla. Nykyisiin päiväkotiyksiköihin olisi mahdollista sijoittaa yhteensä 84 lasta, mikä laskisi nykyisiä nettokustannuksia yhteensä euroa, mikäli palveluseteli otettaisiin käyttöön. Näin ollen yksityisen hoidon käytön muutokseen pystytään sopeutumaan nykyisin resurssein kustannusneutraalisti. Oheisessa kuviossa on kuvattu yllä esitettyjen vaihtoehtojen kustannusvaikutukset yksityisen hoidon tuen käytön muuttuessa. Yksityisen hoidon tuen käytön muutosten vaikutukset, miljoonaa euroa 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2 0,90 0,59 Uusi päiväkoti Palveluseteli Päiväkodit -0,02 ja palveluseteli Palvelusetelin käyttö tai yksityisen päiväkotihoidon tukeminen ei ole kustannustehokkuuden näkökulmasta perusteltua, mikäli omissa yksiköissä on tilaa. Kuten edellisellä sivulla on kuvattu, eivät n nykyiset päiväkodit toimi optimaalisella tasolla. Tärkeää olisikin selvittää tarkemmin kaupungin koko varhaiskasvatuspalveluiden palveluverkko kustannustehokkaimman ratkaisun löytämiseksi. 33

34 Miljoonaa euroa Euroa/oppilas Miljoonaa euroa Euroa/lapsi Optimiorganisaatio Tulevaisuuslautakunta uudet monitoimikeskukset n kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko tulee muuttumaan uusien hankkeiden myötä: - Saloisten koulukeskus: 72 lapsen päiväkoti, kaksi esiopetusryhmää ja 300 oppilaan yläkoulu - Vihannin koulukeskus: 115 lapsen päiväkoti, 220 oppilaan alakoulu ja 150 oppilaan yläkoulu - Pattasten päiväkoti: 120 lapsen päiväkoti 10,0 8,0 6,0 4,0 Varhaiskasvatus Uusien monitoimikeskusten myötä oppilas- ja lapsikohtaiset kustannukset tulevat laskemaan nykyiseen verrattuna, mikäli yksiköt toimivat tehokkaasti. Kokonaiskustannus kuitenkin kasvaa, sillä lapsi- ja oppilaspaikkojen määrät kasvavat uuden verkon myötä. Uusien yksiköiden rakentamisen yhteydessä ei kuitenkaan luovuta nykyisistä yksiköistä. Uudet monitoimikeskukset lisäävät siten päiväkoti- ja oppilaspaikkoja, vaikka ikäluokkien ennustetaan tulevaisuudessa pienevän. Uusien yksiköiden myötä n peruskouluissa on ikäluokan kokoon nähden lähes 110 ylimääräistä paikkaa vuonna 2020 ja päiväkodeissa noin 180. Oheisissa kuvioissa on kuvattu uuden verkon mukaista tavoitekustannustasoa yksiköiden em. lapsi- ja oppilasmäärillä. Kuvioissa oletetaan, että kaikki uuden verkon mukaiset lapsi- ja oppilaspaikat ovat täynnä. 2,0 0,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Nykyinen verkko Nykyinen verkko Uusi verkko, keskimääräinen Verkon kokonaiskustannus Perusopetus Uusi verkko, keskimääräinen Verkon kokonaiskustannus Uusi verkko, paras neljännes /lapsi Uusi verkko, paras neljännes /oppilas

35 Optimiorganisaatio Rakennetun ympäristön lautakunta Rakennetun ympäristön lautakunnan henkilöstöstä merkittävin osa työskentelee kuntatekniikan kokonaisuudessa. Tilapalveluiden nykyinen kustannustaso on huomattavan edullinen muihin vastaaviin kuntiin nähden. Myös poistotaso on alhainen, mikä viittaisi siihen, ettei kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin kiinteistöihin ole viime aikoina tehty merkittäviä investointeja. Investointeja on osaltaan estänyt jo pitkään korkealla ollut kaupungin lainakanta. Suunnitelmakaudelle on kuitenkin suunniteltu toteutettavaksi mm. Harakkamäen ja Jokelan koulujen laajennukset sekä Kirkkokadun, Saloisten, Pattaksen ja Satulehdon päiväkotien peruskorjaus, sekä Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakentaminen. Tilahallinnassa henkilötyövuosia oli keskimäärin jopa 16 vähemmän kuin vertailuaineistossa keskimäärin ja asukaskohtainen kustannustaso jopa 4,6 miljoonaa keskimääräistä alhaisempi. Uusien investointien toteutuessa Kuntamaisema suosittaa tarkistamaan tilahallinnan palveluiden riittävän tason. 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Oman toiminnan henkilötyövuodet tuhatta asukasta kohden Keskiarvo Henkilöstökustannukset asukasta kohden Keskiarvo 35

36 Rakennusten kustannukset ( poistoton / m2 / kk) Optimiorganisaatio Rakennetun ympäristön lautakunta - tilahallinta Oheisessa kartassa on kuvattu n kaupungin palveluverkkoa. Kaupungin palvelutuotannon näkökulmasta tilahallinnan toimivuus ja laatu ovat ensisijaisen tärkeitä, sillä se takaa toimivat ja turvalliset tilat palveluiden tuottamiselle. Nykyinen kustannustaso on huomattavan alhainen. Tilahallinnan nykyinen poistoton kustannustaso on 3,36 euroa neliötä kohden kuukaudessa, kun sote-rakennuksia ei oteta huomioon. Maisema-aineiston mukainen keskihinta on 4,78 euroa/neliö/kuukausi, eli 42 % enemmän kuin n kaupungin nykyinen kustannustaso. Mikäli tilapalveluiden kustannustasoa nostettaisiin keskimääräiselle tasolle, lisäisi tämä käyttötalouden kustannuksia 1,35 miljoonaa vuodessa. Tilahallinnon kustannustason muutos 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 muutos 2,0 3,0 3,2 3,4 3,6 3,8 4,0 4,2 4,4 Kerrosala (m2 / asukas 36

37 Optimiorganisaatio Yhteenveto henkilötyövuosimuutoksista Taulukkoon on koottu yhteen nykyisen organisaatiorakenteen, sekä ehdotetun optimiorganisaation mukaiset henkilötyövuodet. Taulukossa on esitetty vertailutiedot tuhatta asukasta kohden, sekä ero keskiarvoon henkilötyövuosissa n asukaslukuun suhteutettuna. Ero Ero Htv/1.000 asukasta htv/asukas Ehdotettu Htv/1.000 asukasta htv/asukas Nykyinen rakenne Keskiarvo Ero yhteensä optimiorganisaatiorakenne Keskiarvo Ero yhteensä Kaupunginhallitus ja kehittämisltk. 7,18 8,38-1,2-30 Kaupunginhallitus 2,76 2,96-0,2-5 Ateriapalvelut 2,44 2,62-0,18-4,50 Hallintopalvelut 1,40 1,78-0,38-9,50 Puhtauspalvelut 2,00 2,80-0,80-20,00 Ict-palvelut 0,32 0,35-0,03-0,75 Hallintopalvelut 1,40 1,78-0,38-9,50 Elinkeino- ja maaseutupalvelut 0,59 0,55 0,04 1,00 Ict-palvelut 0,30 0,35-0,05-1,25 Kaavoitus 0,23 0,17 0,06 1,5 Elinkeino- ja maaseutupalvelut 0,59 0,55 0,04 1,00 Työllistäminen 0,22 0,11 0,11 2,75 Kaavoitus 0,23 0,17 0,06 1,5 Tulevaisuuslautakunta 23,08 20,66 2,42 60,50 Työllistäminen 0,22 0,11 0,11 2,75 Perusopetus 11,28 10,60 0,68 17,00 Tulevaisuuslautakunta 24,68 20,66 3,62 90,50 Varhaiskasvatus, päiväkotihoito 5,42 5,00 0,42 10,50 Perusopetus 11,28 10,60 0,68 17,00 Vapaa sivistystyö ja taidekasvatus 2,68 1,50 1,18 29,50 Varhaiskasvatus, päiväkotihoito 6,62 5,00 1,62 40,50 Lukio 1,32 1,55-0,23-5,75 Vapaa sivistystyö ja taidekasvatus 2,68 1,50 1,18 29,50 Liikuntapalvelut 0,78 0,53 0,25 6,25 Lukio 1,32 1,55-0,23-5,75 Kulttuuripalvelut 0,61 0,22 0,39 9,75 Liikuntapalvelut 0,78 0,53 0,25 6,25 Kirjasto 0,49 0,86-0,37-9,25 Kulttuuripalvelut 0,61 0,22 0,39 9,75 Nuorisopalvelut 0,50 0,40 0,10 2,50 Kirjasto 0,49 0,86-0,37-9,25 Rakennetun ympäristön lautakunta 7,73 9,47-1, Nuorisopalvelut 0,50 0,40 0,10 2,5 Ateriapalvelut 1,88 2,62-0,74-18,50 Rakennetun ympäristön lautakunta 3,21 4,05-0,84-21 Puhtauspalvelut 2,00 2,80-0,80-20,00 Kuntatekniikka 1,41 1,59-0,18-4,50 Kuntatekniikka 1,41 1,59-0,18-4,50 Tilahallinta 1,00 1,65-0,65-16,25 Tilahallinta 1,64 1,65-0,01-0,25 Maankäyttö- ja mittaus 0,49 0,48 0,01 0,25 Maankäyttö- ja mittaus 0,49 0,48 0,01 0,25 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj. 0,31 0,33-0,02-0,50 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj. 0,31 0,33-0,02-0,50 Yhteensä 34,57 33,09 1,68 39,5 Yhteensä 33,57 33,09 0,48 12 Liitteeseen 1 on koottu n kaupungin henkilöstömitoitus nykyisen ja ehdotetun rakenteen mukaisesti. 37

38 Optimiorganisaatio Kustannusvertailu Taulukkoon on koottu ehdotetun organisaatiorakenteen mukaiset asukaskohtaiset kustannukset sekä vertailutieto vastaavien kokonaisuuksien kustannusten keskitasosta ja edullisimmasta neljänneksestä. Lisäksi on esitetty kokonaiskustannusvaikutus näihin vertailukohtiin nähden. Kustannus e/asukas Kustannusvaikutus Keskiarvo Paras 4. Keskiarvo Paras 4. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Hallintopalvelut Ict-palvelut Ict-palvelut Elinkeino- ja maaseutupalvelut Elinkeino- ja maaseutupalvelut Kaavoitus Kaavoitus Työllistäminen Työllistäminen Tulevaisuuslautakunta Tulevaisuuslautakunta Perusopetus ( /7-15 asukas) Perusopetus Varhaiskasvatus, päiväkotihoito ( /0-6v) Varhaiskasvatus, päiväkotihoito ( /0-6v) Vapaa sivistystyö ja taidekasvatus Vapaa sivistystyö ja taidekasvatus Lukio ( /opiskelija) Lukio ( /opiskelija) Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Kirjasto Kirjasto Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut Rakennetun ympäristön lautakunta Rakennetun ympäristön lautakunta Ateriapalvelut Ateriapalvelut Puhtauspalvelut Puhtauspalvelut Kuntatekniikka Kuntatekniikka Tilahallinta Tilahallinta Maankäyttö- ja mittaus Maankäyttö- ja mittaus Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj Yhteensä Yhteensä 38

39 Jatkoselvitystarve ja toimenpiteet n kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuus on poikkeuksellinen: yksityistä hoitoa on paljon, oma päiväkotiverkko on laaja ja verrattain kallis. Kuntamaisema suosittaa tarkemman varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen laatimista kustannustehokkaimman ja toiminnallisia tavoitteita parhaiten tukevan kokonaisuuden selvittämiseksi. Tämän selvityksen puitteissa ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto huomioiden oma päiväkotitoiminta, yksityiset palveluntuottajat ja palvelusetelin mahdollisuus. Uudet monitoimikeskukset muuttavat sekä varhaiskasvatuksen, että perusopetuksen palveluverkkoa. Edellä kuvatun varhaiskasvatuksen palveluverkkotarkastelun lisäksi Kuntamaisema suosittelee tarkastelemaan myös perusopetuksen palveluverkon kokonaisuudessaan, sillä nykyiset verkkomuutokset lisäävät oppilaspaikkoja ikäluokan pienetessä. Kuntamaisema suosittelee kaupungin esimiesrakenteen tarkistamista ja selkeyttämistä, vaikka nykyistä organisaatiorakennetta ei lähdettäisikään muuttamaan. Osalla esimiehistä suoria alaisia on verrattain paljon, mutta toisaalta organisaatiossa on myös esimiehiä, joilla on vain muutamia suoria alaisia. Yksiselitteistä määrää optimaaliseksi alaisten määräksi on mahdotonta antaa, sillä eri toimialojen palvelu- ja henkilöstökokonaisuudet ovat hyvin erilaisia. Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttaa mm. esimiesten tekemä suora asiakastyö, jolloin alaisten määrä ei voi olla yhtä korkea, kuin ainoastaan hallinnollista työtä tekevillä esimiehillä. Tämän selvityksen perusteella esimiesasemassa toimivien määrää olisi mahdollista pudottaa jopa yhdeksällä. Kaupungin investointiohjelma on melko laaja. Kaupungin lainakanta on jo suuri, mutta esimerkiksi kiinteistöjen poistotasojen määrä on alhainen. Investointeja suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että lakisääteiset palvelut voidaan tuottaa turvallisesti toimintaan soveltuvissa tiloissa ja oikeanlaisilla työvälineillä. Toiminnan ja talouden jatkuvaan seurantaan ja raportointiin tulee kiinnittää huomiota. n kaupungilla on käytössä tehtäväkoodit kustannuspaikkoja tarkempaa kustannusseurantaa varten. Näiden tehtäväkoodien käyttöä olisi mahdollista tehostaa esimerkiksi esiopetuksen kustannusten seuraamiseksi ja erottamiseksi päiväkotien toiminnasta. Kuntamaisema suosittaa lisäksi kaupungin toiminnan ja talouden raportoinnin suunnitelmallista kehittämistä ja tarkempien raportointivastuiden määrittämistä. Oleellista on saada raportoinnin toteuttaminen mahdollisimman helpoksi, jotta siitä saadaan osa päivittäistä johtamista. Raportoinnin kehittämisen mahdollisuuksia on kuvattu seuraavilla sivuilla. 39

40 Jatkoselvitystarve ja toimenpiteet Toiminnan ja talouden jatkuva raportointi Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden tuottaminen edellyttää ajantasaiseen tietoon perustuvaa toiminnan johtamista. Raportointi ja toiminnan seuranta onkin tärkeää saada kiinteäksi osaksi jatkuvaa johtamista kaupungin jokaisella tasolla. Toimivimmat ja tärkeimmät mittarit kertovat toiminnasta yksinkertaisesti, mutta kuitenkin strategisia tavoitteita tukien. Raportoinnissa käytettävien mittareiden tulee myös palvella sitä tahoa, kenen tarpeisiin raportointia tehdään; yksikön esimies tarvitsee johtamastaan kokonaisuudesta tarkempaa tietoa, kuin valtuuston jäsenet kaupungin tulevista suuntaviivoista päättäessään. Valtuusto ja hallitus Lautakunta/ toimiala Toiminto/ palvelukokonaisuus Yksikkötaso Kuntakohtainen raportointi Strategian mukaiset mittarit Keskeisimmät mittarit ja suoritteet ( /asukas, /ikäluokka) Toimialakohtainen raportointi Esim. siivouspalvelut, perusopetus, kotihoito Esim. yksikkökohtaiset raportit, vertailut yksiköiden välillä 2-3 krt/vuosi 6-12 krt/vuosi Kuukausittain Kuukausittain Helpoimpia tapoja toteuttaa toiminnan ja talouden yhdistämä raportointi on hyödyntää nykyisten järjestelmien tuottamaa tietoa ja yhdistellä niistä visuaalisia mittareita eri käyttäjäryhmille. Erinomainen väline tähän on esimerkiksi Microsoftin PowerBi, jota myös Kuntamaisema hyödyntää asiakkailleen toteuttamissaan raportoinneissa. Oheisessa kuviossa esimerkki tavasta toteuttaa ylimmän johdon raportointia. 40

41 Jatkoselvitystarve ja toimenpiteet Toiminnan ja talouden jatkuva raportointi n kaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti kaupunginhallitus raportoi neljännesvuosittain kaupunginvaltuustolle talousarvion taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle raportoidaan kuukausittain maaliskuun tilanteen jälkeen. Tulosalueiden ja yksiköiden raportointisyklistä ei ole säädetty tarkemmin, vaan ohjeessa on vain maininta, että oleellisista havainnoista raportoidaan palvelukeskuksen johtajalle ja ao. toimielimelle. Kaupungin raportoinnissa ei vuoden aikana seurata johdonmukaisesti talousarviossa asetettuja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Talousarviossa on myös asetettu verrattain vähän toiminnan ja talouden tiedot yhdistäviä mittareita (esim. euroa/oppilas, euroa/neliö, henkilöstökustannukset/asukas), jotka kertoisivat taloudellisten panosten kehityksestä. Toiminnan ja talouden tietojen seuraaminen yhdessä ja näistä oikeantasoinen raportointi myös päättäville elimille on ensisijaisen tärkeää. Kuntamaisema esittääkin, että n kaupunki käynnistää raportoinnin kehittämisen projektin, jonka aikana: 1. määritellään vuoden aikana eri tasoilla seurattavat talouden ja toiminnan mittarit, 2. määritellään tarkempi raportointisykli ja vastuut, 3. vastuutetaan toiminnan tietojen keräämisestä vastaavat henkilöt, 4. luodaan helppokäyttöinen raportointimalli raportoinnin eri tarpeisiin. Alla on esitetty Kuntamaiseman ehdotus eri tasojen raportoinnin vuosikellosta. Raportoinnin vuosikello Raportointi valtuustolle Raportointi hallitukselle Tulosalueet ja tulosyksiköt Yksiköiden esimiehet Taloudellisten ja keskeisten toiminnallisten tavoitteiden raportointi Talouden raportointi Tulosalueen talouden ja toiminnan mittareiden seuranta kokousten yhteydessä Oman yksikön/kokonaisuuden seuranta kuukausittain 41

42 Johtopäätökset ja yhteenveto n kaupungin palveluiden kustannustaso on asukaskohtaisesti tarkasteltuna pääsääntöisesti keskimääräinen muihin vertailukuntiin nähden. Kustannustasoon vaikuttaa kuitenkin merkittävästikin mm. väestön ikärakenne. Tähän nähden kaupungin suurin yksittäinen palvelukokonaisuus, eli perusopetus, on järjestetty edullisesti. Myös varhaiskasvatus on ikäluokkaan nähden edullista. Muita isoja kokonaisuuksia ovat ateria- ja puhtauspalvelut ja tilahallinta, joiden kaikkien kustannustaso on edullinen. Tarkemmin tarkasteltuna ruokapalveluiden toteuttamistavassa on mahdollisuutta tehostamiseen. Toisaalta tilahallinnan ja varhaiskasvatuksen edullisissa kustannustasoissa piilee myös yllättävien kustannusten riski. Kiinteistöjen ylläpidon liian alhainen kustannustaso voi kerryttää korjausvelkaa ja aiheuttaa äkillisiäkin investointitarpeita. Vastaavasti muutos varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnässä voi pahimmillaan aiheuttaa tarpeen jopa uudelle päiväkodille. Kaupungin organisaatiorakenteella ei lopulta voi merkittävästi vaikuttaa palveluiden kustannustasoon, mutta toimivat johtamisrakenteet ja selkeät palvelukokonaisuudet auttavat osaltaan tehokkaan palvelurakenteen ylläpitämisessä. Nykytila-analyysin ja optimiorganisaatiomitoituksen perusteella ateriapalveluista ja päiväkotitoiminnasta olisi mahdollista vähentää yhteensä jopa 44 henkilötyövuotta. Palveluiden tehostamisen vaikutus kustannustasoon olisi yhteensä 1,75 miljoonaa euroa. Toisaalta tilahallinnon henkilöstö on 16 henkilötyövuotta pienempi, kuin vertailuaineistossa. Jos neliökohtaisen kustannustason nostaisi keskimääräiselle tasolle, olisi tällä 1,35 miljoonan euron kustannusvaikutus. Alla on kuvattu kootusti nämä merkittävimmät poikkeamat. Keskitaso Ateriapalvelut -14 htv - 0,4 M Päiväkotitoiminta - 30 htv - 1,35 M Tilahallinta + 16 htv 1,35 M Kustannustason saattaminen kilpailukykyiselle tasolle ei vielä riitä, vaan toimintaa ja taloutta on pystyttävä ohjaamaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Toiminnan johtamiseen osallistuvat kaikki valtuustosta yksiköiden esimiehiin saakka. Vain näin pystytään ylläpitämään uudistuksilla saavutettu kustannustaso ja tekemään tarvittaessa uusia päätöksiä rajallisten resurssien allokoinnista. 42

43 Lisätietoja: