Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Transkriptio

1 Palvelumalli 2020 Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

2 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden palvelumalli 2020 Selvityksen tavoitteet: Palveluiden asiakaslähtöinen ja taloudellisesti kestävä järjestäminen koko uuden Oulun alueella. Poikkitoiminnallisten ja ennaltaehkäisevien toimintatapojen luominen ja vahvistaminen. Kiinteistömassan hallinta ja arviointi / korjaus ja investointitarpeet. Palveluiden laadun turvaaminen toimintoja tarkoituksenmukaisesti alueellistamalla ja keskittämällä.

3 Hyvinvoinnin monialaisuus sivistys- ja kulttuuripalveluissa Uudenlainen asenne palvelujen järjestämisessä ja käyttämisessä Hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan useita samansuuntaisia toimia Valtio ohjaa ministeriöittäin Me kehitämme palveluja yksilöiden ja perheen palvelutarpeen mukaisesti! Hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat monet eri toimijat yhteinen tavoite yhteinen ymmärrys Hallinnonalojen ja palveluiden välisestä yhteistyöstä yhteiseen toimintamalliin

4 Keskeisiä toimintatapamuutoksia Yhden luukun periaate monitoimitalot ja -keskukset Kevyempiä palveluja ja asiakkaan omavastuu Alueellinen toimintamalli Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Painopiste ennaltaehkäisevään työhön Poikkitoiminnallinen ja moniammatillinen yhteistyö Monituottajamalli, (kunta ei tuota kaikkea itse) Sähköisiä palveluja

5 lastenneuvola Ap/ip -toiminta Joustava esi- ja alkuopetus media kaupunkiympäristö k harrastukset perhe ja kotiympäristö työ 0-3 v. 4-8 v v v v v v. 85 v.- Varhaiskasvatuspalvelut Opetus- ja nuorisopalvelut Terveyspalvelut (oppilashuollon tilojen monikäyttöisyys) Verkostoyhteistyö lukiopalvelut (ja yhteistyö toisen asteen koulutukseen) Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (sis. vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus) Liikuntapalvelut Ihmisenä kasvamisen, oppimisen ja sivistyksen tukeminen Toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen Mielenterveys- ja sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut

6 Monitoimitalokonseptien mahdollisuudet Lasten ja perheiden ehyt, kokonaisvaltainen päivä (mahdollista osallistua varhaiskasvatukseen, opetukseen, kerhotoimintaan, kirjaston palveluihin jne.) Mahdollistaa henkilöstön laaja-alaisemmat tehtäväkuvat ja synergiaedut Eri toimijoiden (kunnan toimijat, yritykset, järjestöt ym.) yhteistyön tiivistäminen Yhteisöllisyyden kasvu Tilojen tehokas ja optimaalinen käyttöaste Kustannukset rakenteiden sijasta toimintaan

7 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden vaihtoehdot pähkinänkuoressa VE1 Palvelut järjestetään pääasiassa lähipalveluina. Taustalla aluemalli ja sopimusohjaus. Palveluverkkoa tiivistetään ja nykyinvestoinnit tarkastellaan uudelleen. Vaihtoehdot ovat kokonaisuuksia, jotka painottavat eri näkökulmia. VE2 Uudet palvelumallit: sähköiset ja liikkuvat palvelut tehostuvat. Vahvistetaan monialaisia palveluja: monitoimitalot ja pisteet. Luovutaan osasta nykykiinteistöjä. VE3 Talouden näkökulma vahva, kustannustehokkain vaihtoehto. Fyysisen palveluverkon osalta tiivein, edellyttää vahvaa karsimista.

8 Lasten ja nuorten määrä kasvaa Vuosi 0-6 v v v Kasvu vuoteen (toteuma todennäköisesti suurempi) Lähde: Oulun kaupungin väestötilasto ja -suunnite

9 Toimintakatteen kasvu Ilman palveluverkkoon tai malliin kohdistettavia eri vaihtoehtojen toimenpiteitä, toimintakatteen nettokasvu toteutuu seuraavasti: 5 vuotta: vuotta:

10 Akselin otsikko SIKU:n palveluverkko-skenaarioiden vaikutus euroissa Skenaario 3 vaikutus Skenaario 2 vaikutus Skenaario 1 vaikutus

11 Varhaiskasvatuksen palveluverkkovaihtoehtojen kustannukset M 31M 21,5M Lähtötilanne Palveluverkkovaihtoehtojen kustannukset on laskettu sen mukaan paljonko eri hoitomuodot maksavat kaupungille. Laskelma huomioi lapsimäärän kasvun. Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario Kustannukset eur/ vuosi/ lapsi - Kunnallinen päivähoito Kunnallinen perhepäivähoito Yksityinen päiväkotihoito Yksityinen perhepäivähoito avoinpäiväkotitoiminta 1790 Vaihtoehdoissa muutetaan kunnallisen päivähoidon ja yksityisen päivähoidon ja suhdetta toisiinsa vuoteen 2020 mennessä. Avoimen päiväkotitoiminnan osuus kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa 2%. v 2013 v 2014 v 2015 v 2016 v 2017 v 2018 v 2019 v 2020 v 2021 v 2022 v2023

12 Siku palveluverkko vaihtoehtojen vaikutus Investoinnit + perustaso Skenaario 1 vaikutus Skenaario 2 vaikutus Skenaario 3 vaikutus Perustaso (ilman investointeja)

13 Ikäluokat alueittain

14 Vaihtoehdot palveluittain - Vaihtoehdot esitellään palveluittain: varhaiskasvatuspalvelut perusopetus- ja nuorisopalvelut lukiopalvelut, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus kulttuuripalvelut liikuntapalvelut.

15 Varhaiskasvatuspalvelut VE1 VE2 VE3 Yksityisen päivähoidon osuus 30 % päiväkotipaikoista vuoteen 2020 mennessä (nykytilanne 23 %) Yksityistä perhepäivähoitoa lisätään palvelusetelin avulla. Yksityisen päivähoidon osuus 40 % päiväkotipaikoista vuoteen 2020 mennessä. Yksityisen päivähoidon osuus 50 % päivähoitopaikoista vuoteen 2020 mennessä Lisätään avointa varhaiskasvatusta. Hyödynnetään perusopetukselta ja muilta toimijoilta vapautuvia tiloja. Luodaan isompia kokonaisuuksia. Lakkautetaan epätarkoituksenmukaisia yksiköitä. Hyödynnetään perusopetukselta ja muilta toimijoilta vapautuvia tiloja. Luodaan isompia kokonaisuuksia. Lakkautetaan epätarkoituksenmukaisia yksiköitä (useampia kuin VE1:ssä). Hyödynnetään perusopetukselta ja muilta toimijoilta vapautuvia tiloja. Luodaan isompia kokonaisuuksia. Lakkautetaan epätarkoituksenmukaisia yksiköitä (useampia kuin VE2:ssä).

16 Perusopetus- ja nuorisopalvelut VE1 VE2 VE3 Vahvistetaan yhtenäistä perusopetusta ja alueellisuutta nykyrakenteen kautta. Alueellistetaan oppilashuolto. Oppilaspaikat koordinoidaan alueellisesti. Luovutaan tiloista jo päätettyjen investointien mukaisesti ja selvitetään muut vähentämismahdollisuudet. Tiivistetään erikoisluokkatoimintaa. Erillisten evakkotilojen sijaan ns. hajaevakko. Reititetään ja kilpailutetaan esija perusopetuksen kuljetukset uudelleen. Vahvistetaan yhtenäistä perusopetusta ja alueellisuutta. Kyläkeskusajattelu ja kehitetään monipalvelukeskuksia. Sama kuin VE 1 Muutetaan lähikoulukäsitettä. Alueellistetaan erityistä tukea voimakkaasti. Vähennetään tuntimäärää ja kasvatetaan ryhmäkokoja. Ei lisäinvestointeja Ei erikoisluokkia Tiivistetään työpajatoimintaa. Työpajatoiminta keskitetään.

17 Lukiokoulutus, vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus VE1 VE2 VE3 Lukioiden sisäänotto 50-60% peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Nykyinen tiivis tilankäyttö/opiskelija Luovutaan Oulun taidekoulun nykyistä tiloista ja hankitaan korvaavat tilat Selvitetään musiikkitalon hankesuunnitelman toteuttaminen Kastellin monitoimitalosta uudet tilat Kastellin ja Karjasillan lukioille ja aikuislukiolle. Kansalaisopistot yhdistetty hallinnollisesti Oulu-opistoksi Lukioiden sisäänotto 50-55% Konservatorion opetus keskitetään Madetojatalolle ja luovutaan popjazz-opetustiloista. Nykyinen tiivis tilankäyttö/opiskelija ja Pateniemen lukion lakkauttaminen tai selvitetään mahdollisuus toimia koulun tai Valveen yhteydessä. Sama kuin VE2

18 Kulttuuripalvelut VE1 VE2 VE3 Palvelut keskitetään keskustaan ja alueellisiin keskuksiin. Tavoitteena sijoittaa kulttuuritilat muiden tilojen yhteyteen - monitoimitalot Kirjaston toimipisteitä muutetaan monipalvelupisteiksi/ yhteisötiloiksi ja korvataan osin liikkuvilla palveluilla. Luovutaan 4 kirjastosta ja uudistetaan nykyisiä kirjastoja. Palvelut keskitetään.. Otetaan käyttöön 2 3 liikkuvaa yksikköä. Luovutaan 10 kirjastosta.

19 Liikuntapalvelut VE1 VE2 VE3 Pääsääntöisesti nykyinen palveluverkko Noudatetaan seudullista liikuntapalveluverkkosuunnitelmaa Liikuntapaikkoja harvennetaan selkeästi. Siirretään isoja liikuntapaikkainvestointeja. Ohjauspalveluja kehitetään sekä keskitettynä että alueellisena nykymallin mukaisesti. Uimarantaverkostoa karsitaan maltillisesti. Ohjauspalveluissa painopiste on alueellisissa palveluissa Uimarantaverkostoa karsitaan. Ohjauspalveluissa painopiste on keskitetyissä palveluissa. Uimarantaverkostoa karsitaan runsaasti. Tehostetaan liikelaitosten toimintaa. Liikuntapaikkojen kunnossapidon laatua madalletaan.

20 Kiitos!