SINUN equel pace - TULOSRAPORTTISI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SINUN equel pace - TULOSRAPORTTISI"

Transkriptio

1 SINUN equel pace - TULOSRAPORTTISI selkesti jsennelty - helppo tulkita - tukee omaa henkilstjohtamistasi

2 2 Johdanto equal pace -verkkotykalun tulosraportti saattaa rohkaista sinua ottamaan uusia nkkulmia henkilsthallintoosi. Se voi nytt lupaavia lhtkohtia ratkaisujen lytmiseen, mik voi parantaa kuvaasi tynantajana. equal pace -tykalun avulla sinusta voi tulla houkutteleva tynantaja - eik vain naisille. HUOMIO: Tietojasi ei ole tallennettu, eik tt raporttia jaeta muille henkilille tai organisaatioille paitsi sinulle itsellesi. Teknisist syist kytmme tss tulosraportissa saksalaista merkinttapaa desimaalien suhteen, eli desimaalierottimena kytetn pilkkua (ja tuhansien erottimena pistett) sen sijaan, ett kytettisiin pistett (ja tuhansien erottimena pilkkua). Jos sinulla on kysyttv equal pace -verkkotykalusta ja tulosraportista, autamme mielellmme. l epri ottaa yhteytt meihin ja kertoa kokemuksistasi ja kommentoidaksesi equal pace -verkkotykalua.

3 3 Sisältö 1. Yleiset tiedot 4 2. Johdon yhteenveto 6 3. Yksilön ja työn erityispiirteet Ikä Koulutustaso Mahdollinen työkokemus Virka Johtotaso Työn monimutkaisuus Oikeudellinen huomautus 28

4 4 1. Yleiset tiedot Tm raportti nytt mahdollisen sukupuolten vlisen palkkaeron laajuuden yrityksesssi ja voi paljastaa trkeimmt syyt siihen. Arviointi perustuu yksinomaan antamiisi tietoihin. equal pace -verkkotykalu suoritti useita laskutoimituksia. Saat syvllist ja yksityiskohtaista tietoa sukupuolten vlisist palkkaeroista kuuden luokan osalta: 1. Ik 2. Koulutustaso 3. Mahdollinen tykokemus 4. Virka 5. Tyn monimutkaisuus, ja 6. Johtotaso Lisksi equal pace -verkkotykalun avulla voit ottaa huomioon mies- ja naistyntekijidesi uratauot. Virkaan liittyvi tietoja voidaan muokata tt tarkoitusta varten. Jos haluat tehd johtoptksi urataukojen vaikutuksista, suosittelemme, ett vertaat aineistojen laskelmia erikseen mukautettujen virkavuosien kanssa ja ilman niit. Listietoja on saatavilla kohdassa 3.4 VIRKA. HUOMIO: Tss raportissa termej palkka, tulo, palkkio ja korvaus kytetn synonyymein ja ne tarkoittavat aina koko rahallista korvauspakettia tai koko rahallista pakettia. Miesten ja naisten osuudet yrityksesssi ovat seuraavat: Miesten ja naisten keskimriset palkat ovat keskeisess roolissa sukupuolten vlisen palkkaeron mrittmisess ja ne ovat syvllisen analyysin lhtkohta. Yrityksesi luvut ovat seuraavat: Kuva 1.1: Miesten ja naisten osuus yrityksessä Taulukko 1.1: Miesten ja naisten osuus yrityksessä Naiset Frauen Miehet Männer yhteensä Gesamt Henkilöstön absoluuttinen määrä Henkilöstön suhteellinen määrä 42,3 % 57,7 % 100 %

5 5 Miesten ja naisten keskimriset palkat ovat keskeisess roolissa sukupuolten vlisen palkkaeron mrittmisess. Yrityksesi oleelliset tiedot ovat seuraavat: Kuva 1.2: Miesten ja naisten keskipalkat yrityksessä Niin kutsuttua sukupuolten vlist palkkaeroa pidetn yleisesti miesten ja naisten keskimrisen palkan erotuksena. Tss raportissa se on siis esitetty prosentuaalisena erona mies- ja naistyntekijiden bruttotulojen vlill. HUOMIO: Sukupuolten vlist palkkaeroa ei ole mukautettu, eli mahdollisia eroja koulutustasossa, virassa, mahdollisessa tykokemuksessa ja tyn ominaisuuksissa ei oteta huomioon. Lisanalyysi on tarpeen, jotta kuvassa 1.2 nkyvien tietojen tulkinnasta olisi hyty. Taulukko 1.2: Miesten ja naisten keskipalkat yrityksessä Keskipalkka prosenttia miespuolisten työntekijöiden Naiset ,7 % %

6 6 2. Johdon yhteenveto Seuraavat equal pace -verkkotykalun laskelmien tulokset yrityksellesi perustuvat tietoihin, jotka lhetettiin :iin. On tehtv ero mukauttamattoman/yleisen palkkaeron (vrt. ensimminen kaavio kuvassa 2.1) ja mukautetun palkkaeron vlill (vrt. toinen kaavio kuvassa 2.1). Jlkimmiset tulokset tilastollisista arvioinneista on saatu vertaamalla keskiansioita naisilla ja miehill, joilla on samat ominaisuudet. Tm tarkoittaa, ett palkkaeron prosenttiosuus mritelln olettaen, ett kaikki kytettviss olevat selittvt muuttujat on otettu huomioon, eli jos esimerkiksi koulutusvuosien mr ja tyvuosien mr (palvelusaika) on sama, ja jos mahdollisten tykokemusvuosien mr [henkilkohtaiset ominaisuudet] on sama, samoin kuin vaatimustaso ja ammattiasema [tyhn liittyvt ominaisuudet]. Jos olet ottanut huomioon urakatkot, niiden vaikutus korjattuihin tyvuosiin on tallennettu. Kuva 2.1: Mukauttamaton ja mukautettu sukupuolten palkkaero prosentteina Mukauttamaton sukupuolten välinen Mukautettu sukupuolten välinen palkkaero Osoitin vasemmalle: Naiset ansaitsevat vhemmn Osoitin oikealle: Naiset ansaitsevat enemmn Yleiset tiedot osoittavat mukauttamattoman palkkaeron -21,3 %. Tilastollisen analyysin tulos osoittaa, ett osa 17,3 palkkaeron prosenttiyksikist voidaan selitt henkilkohtaisilla ja tyhn liittyvill ominaisuuksilla, kun taas sukupuolella selittyv osuus -4,0 % pysyy samana (mukautettu palkkaero). Tm mukautetun palkkaeron arvo tulisi luokitella vähäinen. HUOMIO: Jljell oleva sukupuolten vlinen palkkaero voi johtua tyntekijn tai tyn ominaisuuksien vaikutuksista, joita ei ole sisllytetty analyysiin. Myhemmiss analyyseiss on suositeltavaa ottaa huomioon yhteisesti kaikki kriteerit, joita pidt oleellisina palkanmuodostuksessa. equal pace -verkkotykalun raportti antaa jo nyt sinulle tietoa kuudesta mahdollisesta asiaan vaikuttavasta tekijst. Taulukko 2.1: Mukauttamaton ja mukautettu sukupuolten palkkaero prosentteina Sukupuolten välinen palkkaero Analyysin tilastolliset perusteet: Nm tulokset on mritetty R-arvolla 77,1 %. Tm tarkoittaa: Mukauttamaton sukupuolten välinen Mukautettu sukupuolten välinen palkkaero -21,3 % -4,0 % Tuloksesi on hyvin luotettava. Sukupuoleen perustuva tulos on tilastollisesti merkittävä

7 7 Seuraavassa taulukossa on yleiskatsaus erilaisista selittvist muuttujista. Se tarjoaa tietoa sukupuoliprofiilista yrityksesssi perustuen ikn, koulutusvuosiin, mahdolliseen tykokemukseen ja tyvuosiin. Samalla se kytt ammattiasemaan ja vaatimustasoon liittyvi tietoja osoittaakseen, miss mrin naiset ja miehet ovat ali- tai yliedustettuina tietyiss toimissa, joissa on erityisi vaatimuksia. Taulukko 2.2: Yksilölliset ja työhön liittyvät ominaisuudet sukupuolen mukaan Keskiarvot/jakaantuminen Miehet (N=649) Naiset (N=475) % ero miesten keskiarvosta Ik Koulutustaso Mahdollinen tykokemus Virka 40,3 12,9 21,4 13,4 39,6 11,5 22,0 12,6-1,7 % -10,9 % 2,8 % -6,0 % Johtotaso Keskiarvo Ei johtotehtvi 2. Alin johtotaso 3. Alempi johtotaso 4. Keskitason johtajuus 5. Ylempi johtotaso 6. Ylin johtotaso 66,7 % 31,0 % 1,7 % 0,3 % 0,3 % 0,0 % 89,1 % 10,3 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % 33,6 % -66,8 % -76,5 % -33,3 % -100,0 % Työn monimutkaisuus Keskiarvo yksinkertaisimmat ja/tai toistuvat tytehtvt 2. Tytehtvt, jotka ovat pasiassa luonteeltaan toistuvia 3. Tehtvt, joista vain osa on luonteeltaan toistuvia 4. Tyehtvt, joissa vaaditaan itsenist ja ammattitaitoista tyt 5. Tytehtvt, joissa vaaditaan hyvin itsenist ja taidokasta tyt 6. Erityisen vaativat ja monimutkaiset tytehtvt 15,7 % 3,5 % 33,6 % 33,4 % 11,6 % 29,1 % 3,6 % 50,5 % 13,7 % 2,9 % 85,4 % 2,9 % 50,3 % -59,0 % -75,0 % 2,2 % 0,2 % -90,9 % Vastaavat sukupuolikohtaiset?suhteet ammattiaseman ja vaatimustason kriteeteille on esitetty jlleen kaavamuodossa kahdessa seuraavassa kuvassa.

8 8 Kuva 2.2: Miesten ja naisten osuus luokittain Johtotaso Kuva 2.3: Miesten ja naisten osuus luokittain Työn monimutkaisuus

9 9 Kuva 2.4: Yksilön ja työn ominaisuuksien vaikutus sukupuolten palkkaeroihin Koulutustaso Mahdolliset työvuodet Virka Työn monimutkaisuus Mukautettu sukupuolten palkkaero Johtotaso Tulkinta Osoittimen poikkeama ilmaisee nytettyjen muuttujien aiheuttaman palkkaeron likimrisen osuuden. Esimerkki: Vasemmalle osoittava indikaattori ilmaisee suurin piirtein prosenttiyksikt, joilla sukupuolten vlinen palkkaero pienenisi, jos miesten ja naisten (keskimriset) koulutustasot eivt eroaisi toisistaan. Toisaalta taas oikealle osoittava indikaattori ilmaisee suurin piirtein prosenttiyksikt, joilla palkkaero kasvaisi, jos miesten ja naisten (keskimriset) koulutustasot eivt eroaisi toisistaan. HUOMIO: Teknisist syist kunkin ominaisuuden erillisi vaikutuksia arvioivat laskelmat on tehtv erikseen. Kuvan 2.4 ja taulukon 2.3 arvot ovat vain arvioita. Yksittisi arvoja laskettaessa niiden summa ei siis vastaa mukauttamatonta sukupuolten vlist palkkaeroa, kuten kuvassa 2.1 on ilmoitettu. Taulukko 2.3: Yksilön ja työn ominaisuuksien vaikutus sukupuolten palkkaeroihin* Sukupuolten välinen palkkaero Koulutustaso Mahdollinen tykokemus Virka Johtotaso Mukautettu palkkaero Tyn monimutkaisuus -7,7 % 0,1 % -0,2 % -2,3 % -4,0 % -6,1 % Seuraavassa raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti tss nytettyj yksittisi muuttujia. Erillisist luvuista lydt arvokkaita vinkkej, jotka voivat olla hydyllisi lhtkohtia palkkaerojen vhentmiseksi yrityksesssi. * Tilastoja koskeva huomautus: Yksittisten kriteerien yhteenlasketut osuudet eivt muodosta miesten ja naisten ansioiden kokonaiseroa. Tm johtuu siit, ett jotkin nytettvist tuloksista laskettiin kyttmll eri menetelmi, jotta olisi nopeaa tunnistaa alueet, joilla tarvitaan toimenpiteit. Siksi luvut ovat vain arvioita.

10 10 3. Yksilön ja työn erityispiirteet 3.1 Ikä Makrotaloudellisesta nkkulmasta Suomen yritysten mahdollisuudet saada tarpeeksi paljon ammattitaitoista tyvoimaa lhivuosina nyttvt paljon paremmilta kuin muissa Euroopan maissa. Kokonaishedelmllisyysasteen tiedetn olevan suurempi kuin monissa muissa EU-maissa. Se on pysynyt lhes muuttumattomana yli 20 vuotta ja vuonna 2012 luku oli 1,75 prosenttia (Eurostatin tiedot). Niinp ennusteiden mukaan vkiluku kasvaa noin hengell vuoteen 2030 menness. Tss mieless voidaan vitt, ett saattaisi olla tarpeetonta ksitell ik tekijn, kun tarkastellaan naisten ja miesten mahdollisia palkkaeroja. Mutta toisin kuin muissa Euroopan maiden yrityksiss, Suomessa voi vltty vaikeuksilta, jotka liittyvt ammattitaitoisen tyvoiman houkutteluun ja sitouttamiseen. Ik ei todella yleens aiheuta mitn suoraa vaikutusta palkkatasoon, mutta se korreloi merkittvsti muiden selittvien tekijiden kanssa, kuten koulutustason, tykokemuksen ja virkojen kanssa. Siksi tiedot palkkaeroista eri ikryhmien vlill ja naistyntekijiden osuudesta kussakin palkkaryhmss voi jo nyt kertoa lapsiin liittyvien urakatkojen vaikutuksista. Ja jos olet toimeenpannut virkaikn perustuvan korvausjrjestelmn, tiedot paljastavat suotuisia vaikutuksia niille tyntekijille, joilla on ollut pitk tyura. Palkkaerot ja tyntekijiden ikrakenne saattavat kuitenkin heijastaa mys naistyntekijiden alempaa taitotasoa johtuen aikaisemmasta matalammasta taipumuksesta hankkia korkeampi koulutus. Naisten kurominen lhelle miesten tasoa viime vuosikymmenin viittaa kuitenkin siihen, ett tm ongelma on pienenemss. HUOMIO: Ik voi kuitenkin olla lupaava lhtkohta palkkarakenteen analysointiin. Eurostatin tiedot osoittavat, ett sukupuolten vlinen palkkaero Suomessa kasvaa in myt. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa se on yhteens 6,3 %, vuotiaiden keskuudessa 12,7 %, vuotiaiden keskuudessa 20,2 %, vuotiaiden keskuudessa 21,0 % ja vhintn 55-vuotiaiden keskuudessa 23,0 %. Kuten voidaan nhd, merkittvimmt kasvut nkyvt elmn ruuhkavuosien aikaan, jolloin perhevelvollisuudet sattuvat samaan aikaan uran alkuvaiheen kanssa. Palkkajakauma in mukaan on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 3.1 nytt miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ikryhmss. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 3. Kuvat 3.2 ja 3.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakyri. Jos naisten trendivakioitu palkkakyr on huomattavasti miesten kyr alempana, ja ero kasvaa in myt, kannattaa kiinnitt erityist huomiota urakatkoksiin ja naisten ylenemismahdollisuuksiin.

11 11 Kuva 3.1: Palkkojen erotus Ikä [vuosina] Taulukko 3.1: Palkkojen erotus Ikä [vuosina] < 20 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 60 vuotta Miesten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Naisten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,0 % ,2 % ,0 % ,7 % ,5 % Miesten mr Naisten mr Kokonaismr Naisten osuus, % ,4 % ,4 % ,3 % ,6 % ,8 %

12 12 Kuva 3.2: Palkka Ikä [vuosina] - Yksilölliset arvot* Kuva 3.3: Palkka Ikä [vuosina] - Suuntaus* * Vain korkeintaan englannin punnan suuruiset kokonaisansiot on sisllytetty nihin kaavioihin, jotta niit olisi helpompi tulkita

13 Koulutustaso On hyvin tiedossa, ett koulutus on yksi merkityksellisimmist tyntekijn palkkamahdollisuuksien parametreist. Korkeampi koulutustaso merkitsee yleens suurempia urakehitys- ja palkankorotusmahdollisuuksia. Tten voidaan vitt, ett parempi tuottavuus korreloi korkeamman koulutustason kanssa ja johtaa nin ollen parempiin palkkoihin. Tietysti mys pula hakijoista tai tyntekijist, joilla on tiettyj taitoja, sek neuvottelutaidot vaikuttavat yksilllisiin palkkatasoihin. Kuten OECD:n empiirinen nytt kiinnostavasti osoittaa, koulutustason osuus sukupuolten vlisisess palkkaerossa Suomessa viittaa selvsti siihen, ett sukupuolieroilla koulutustasossa ei ole merkittv roolia makrotalouden nkkulmasta. Pinvastoin, tm tulos voi muuttua katsottaessa tilannetta yrityksen nkkulmasta. HUOMIO: Suosittelemme vahvasti koulutustason sisllyttmist tekijksi palkkarakenneanalyysiin. Ensinnkin raportissa esitetn mies- ja naistyntekijiden taitolist. Toiseksi, tiedot voivat paljastaa, ett naispuoliset tyntekijt ovat enemmn tai vhemmn ammattitaitoisia kuin heidn miespuoliset kollegansa. Kolmanneksi, huomattavat palkkaerot eri sukupuolilla, joilla on sama kuolutustaso, voivat viitata siihen, ett erilaisilla taidoilla ja ptevyyksill on eri markkina-arvo, ja miehet ja naiset ovat hankkineet niit eri suhteessa suorittamalla yliopisto- tai ammattikoulukursseja. Teknisist syist equal pace -verkkotykalu erottaa kuusi luokkaa tyntekijiden arvosanoissa ja todistuksissa: [1] Peruskoulun ylaste (perusopetuksen ylemmt luokat, mukaan lukien erityisopetus), tuntematon tai keskenerinen koulutus tai alempi koulutustaso kuin kohdassa [2] [2] Ammattikoulu (toisen asteen ammatillinen koulutus, mukaan lukien oppisopimuskoulutus); ylioppilastutkinto (lukiossa) tai vastaava tutkinto [3] Erikoisammattitutkinto (erityisalan ammatillinen ptevyys) tai vastaava ammattitutkinto tai vastaava tutkinto [4] (ammattikorkeakoulun) kandidaatin tutkinto tai vastaava tutkinto [5] (Ammattikorkeakoulun) maisterin tutkinto tai vastaava tutkinto [6] Tohtorin tai lisensiaatin arvo (tohtoritutkinto-ohjelmat) tai vastaava tutkinto (listietoja kohdasta Usein kysytyt kysymykset) Palkkojen jakautuminen koulutustason perusteella nkyy seuraavilla sivuilla. Kuva 4.1 nytt miesten ja naisten keskimriset palkat kuudessa ptevyysluokassa. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 4.1 yhdess mies- ja naispuolisten tyntekijiden osuuksien kanssa kussakin kuudessa ptevyysluokassa. Kuvat 4.2 ja 4.3 esittvt molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakyrt. Jos naisten trendivakioitu palkkakyr on huomattavasti miesten kyr alempana, syyn voi olla ammatinvalinnan laadullinen vaikutus sukupuolten palkkaeroon yrityksesssi.

14 14 Kuva 4.1: Palkkojen erotus Koulutustaso Taulukko 4.1: Palkkojen erotus Koulutustaso Miesten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Naisten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,9 % ,8 % ,2 % ,0 % ,3 % ,6 % Miesten mr Naisten mr Kokonaismr Naisten osuus, % ,2 % ,7 % ,8 % ,3 % ,6 % ,0 %

15 15 Kuva 4.2: Palkka Koulutustaso - Yksilölliset arvot* Kuva 4.3: Palkka Koulutustaso - Suuntaus* * Vain korkeintaan englannin punnan suuruiset kokonaisansiot on sisllytetty nihin kaavioihin, jotta niit olisi helpompi tulkita

16 Mahdollinen työkokemus Yleens tyelmss vietettyjen vuosien kasvaessa mys mahdollisuus kasvattaa inhimillist pomaa kasvaa (esimerkiksi tyssoppimisen ja liskoulutuksen kautta). Monilla yirtyksill ei kuitenkaan ole kytettviss tarvittavia tietoja todellisen tykokemuksen kartuttamiseksi. Siten equal pace -verkkotykalu tarjoaa tietoa mahdollisesta tykokemuksesta. Jlkimminen vastaa ik vhenettyn tyypillisill (yhdenmukaistetuilla) koulunkyntivuosilla miinus kuusi (pivkotivuodet). Tyypilliset koulunkyntivuodet on johdettu koulutustasosta, joka on luokiteltu kuuteen kohtaan (katso alla). Empiirinen nytt osoittaa, ett mahdollinen tykokemus vastaa likimain varsinaista tykokemusta ja on siten trke tekij sek palkkatason ett palkkakehityksen mrittmisess. HUOMIO: Analyysin tekemisen jlkeen on erittin suositeltavaa verrata mahdollisen tykokemuksen tasoa tyn tiettyihin ominaisuuksiin, kuten tyn monimutkaisuuteen tai johtotasoon. Mahdollisen tykokemuksen eristetty vaikutus sukupuolten vliseen palkkaeroon voi kadota, jos tyhn liittyy tietty monimutkaisuutta tai tietty ptsten tekij vaatii tietty tykokemusta. Jos eristetty vaikutus sukupuolten vliseen palkkaeroon silyy, mahdollisella tykokemuksella on merkityst mys typerheiss. Palkkajakauma mahdollisen tykokemuksen osalta nytetn seuraavissa kuvissa. Kuva 5.1 nytt keskipalkat miehill ja naisilla kuudessa eri ryhmss mahdollisen tykokemuksen osalta. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 5.1. Kuvat 3.2 ja 3.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakyri. Jos naisten trendivakioitu palkkakyr on huomattavasti miesten kyr alempana, ja ero kasvaa mahdollisen tykokemuksen kasvun myt, kannattaa kiinnitt erityist huomiota naisten urakatkoksiin. HUOMIO: Seuraavien sivujen kaaviot eivt voi osoittaa tietoa urakatkosten vaikutuksesta. Suora analyysi urakatkosten vaikutuksista palkkatasoon voidaan suorittaa muokkaamalla virkamuuttujaa ja tekemll analyysi erikseen mukauttamattomalle ja mukautetulle viralle (katso kohdat 1 ja 3.4). [1] Peruskoulun ylaste (perusopetuksen ylemmt luokat, mukaan lukien erityisopetus), tuntematon tai keskenerinen koulutus tai alempi koulutustaso kuin kohdassa [2] [2] Ammattikoulu (toisen asteen ammatillinen koulutus, mukaan lukien oppisopimuskoulutus); ylioppilastutkinto (lukiossa) tai vastaava tutkinto [3] Erikoisammattitutkinto (erityisalan ammatillinen ptevyys) tai vastaava ammattitutkinto tai vastaava tutkinto [4] (ammattikorkeakoulun) kandidaatin tutkinto tai vastaava tutkinto [5] (Ammattikorkeakoulun) maisterin tutkinto tai vastaava tutkinto [6] Tohtorin tai lisensiaatin arvo (tohtoritutkinto-ohjelmat) tai vastaava tutkinto (listietoja kohdasta Usein kysytyt kysymykset)

17 17 Kuva 5.1: Palkkojen erotus Työkokemus Taulukko 5.1: Palkkojen erotus Työkokemus korkeintaan 4 vuotta 5-9 vuotta vuotta yli 20 vuotta Miesten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Naisten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,5 % ,6 % ,2 % ,8 % Miesten mr Naisten mr Kokonaismr Naisten osuus, % ,9 % ,4 % ,2 % ,8 %

18 18 Kuva 5.2: Palkka Työkokemus - Yksilölliset arvot* Kuva 5.3: Palkka Työkokemus - Suuntaus* * Vain korkeintaan englannin punnan suuruiset kokonaisansiot on sisllytetty nihin kaavioihin, jotta niit olisi helpompi tulkita

19 Virka Yleens palkka kasvaa viran saamisen myt. Trkeimmt syyt thn ovat seuraavat: Suuremman mrn tyvuosia yrityksess oleletaan korreloivan paremman yrityskohtaisen taitotason ja ptevyyden kanssa, mik taas periaatteessa lis tuottavuutta. Lisksi jyrkemmt palkkaprofiilit voivat viitata virkaikperustaiseen korvausjrjestelmn, jossa tyntekijiden on tarkoitus sitoutua yritykseen. Taloudellisen yhteistyn ja kehityksen jrjestn (OECD) tyvoimatilastojen mukaan miesten (naisten) keskimrinen virka-aika Suomessa oli 10,0 (10,3) vuotta vuonna Ensi silmyksell luvut nyttvt suunnilleen samoilta molemmille sukupuolille, eik kukaan siksi odottaisi viralla olevan suurta vaikutusta sukupuolten vliseen palkkaeroon. Vaikka tm on vain makrotaloudellinen nkkulma, uran keskeytyksill, esimerkiksi vanhempainvapailla, voi olla trke rooli yrityksesssi. Siksi erillinen analyysi urakatkoksista voi antaa syvemp tietoa, varsinkin jos tarkkaillaan vain virkojen marginaalisia vaikutuksia Lisksi viran oletetaan olevan trke mittapuu yrityksen kyvyss sitouttaa tyntekijit. Tss mieless keskimrinen verka yrityksesssi voi kuvata tyntekijiden kartuttamaa yrityskohtaista taitotasoa ja sinun mahdollisuuksiasi saada ammatilliseen koulutukseen kyttmsi sijoitus takaisin. Lisksi sit voidaan kytt haastatteluissa merkkin tynantajakuvastasi ja henkilsthallintosi tehokkuudesta, jolloin voidaan tasapainottaa yrityksen vaatimukset ja tyntekijiden mieltymykset ja parantaa tyn ja yksityiselmn tasapainoa. Virka voi osoittaa - parempaa tytyytyvisyytt, - tyntekijiden suurempaa uskollisuutta ja sitoutumista yritykseen ja sen tavoitteisiin ja arvoihin - oikeudenmukaista korvausta ja korkeaa tyytyvisyytt palkkaan Palkkajakauma virkojen suhteen nytetn seuraavissa kuvissa. Kuva 6.1 nytt miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ryhmss. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 6.1. Kuvat 6.2 ja 6.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakyri. Jos naisten trendivakioitu palkkakyr on huomattavasti miehi alempana, ja jos ero kasvaa pidemmn viran myt, kannattaa kiinnitt erityist huomiota naisten urakatkoksiin ja typaikan tarjoamaan jatkokoulutukseen. HUOMIO: Mit tulee tietojesi tulkintaan, huolehdi virkavalmisteluista, olitpa sitten mukauttanut viran urakatkoksiin tai et. Keskeytyksill tyelmss voi olla pysyv vaikutus palkkatasoon, koska kertyv inhimillinen poma ei ole erikoistunutta ja olemassa oleva inhimillinen poma voi vanhentua. Siten urakatkokset, esimerkiksi lastenhoitotarkoituksissa, voivat selitt suuremman sukupuolten vlisen palkkaeron, jos naiset yrityksesssi keskeyttvt tyuransa miehi useammin. Urakatkosten eristettyjen vaikutusten kattava arviointi voidaan varmistaa vain vertaamalla analyysien tuloksia urakatkosten kanssa ja ilman niit. null

20 20 Kuva 6.1: Palkkojen erotus Virka Taulukko 6.1: Palkkojen erotus Virka enintään 1 vuosi 2-3 vuotta 4-5 vuotta 6-9 vuotta vuotta yli 20 vuotta Miesten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Naisten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,3 % ,2 % ,8 % Miesten mr Naisten mr Kokonaismr Naisten osuus, % ,4 % ,5 % ,6 %

21 21 Kuva 6.2: Palkka Virka - Yksilölliset arvot* Kuva 6.3: Palkka Virka - Suuntaus* * Vain korkeintaan englannin punnan suuruiset kokonaisansiot on sisllytetty nihin kaavioihin, jotta niit olisi helpompi tulkita

22 Johtotaso Johtotaso kertoo sek tyntekijiden vastuusta yrityksen toiminnassa ett heidn ptksentekovallastaan tyorganisaatiossa. Tss mieless se heijastaa yleens mys hallinnan laajuutta. Johtotaso on erittin merkittv henkilkohtaisen palkatason ennustaja. Ensinnkin palkan pitisi heijastaa esimiehen kasvavaa vastuuta koko yrityksen toiminnasta. Toiseksi, monet yritykset kyttvt ylennyksi kannustimena. Tyntekijit houkutellaan yh parempiin suorituksiin ylennyksen yhteydess tapahtuvan palkankorotuksen toivossa. Kun tyntekijt etenevt urallaan, palkat yleens kasvavat suhteettomasti johtotason nousuun nhden, kun taas myhemmn ylennyksen todennkisyydet pienenevt. Tm ptee erityisesti analyyseihin, jotka keskittyvt sukupuolikysymyksiin. Kuten Euroopan unionin tiedoista voi nhd, noin 29,2 % suurten prssiyhtiiden johtotason typaikoista Suomessa on naisilla (lokakuussa 2014). Tyn monimutkaisuuden lisksi, joka selitt toiminnallisia urakysymyksi, johtotaso on toinen tyhn liittyv kriteeri, jonka mukaan tyorganisaatiota ja typaikkoja voidaan luokitella. Yksinkertaisuuden nimiss equal pace -verkkotykalu viittaa kuuteen luokkaan: 1. Ei johtotehtvi 2. Alin johtotaso (ryhmn johtaja, tytehtviss vain operatiivista/teknist valvontaa) 3. Alempi johtotaso (ryhmn tai osaston johtajuus, toimeenpanovalta yrityksiss, joissa on alle 4 tyntekij) 4. Keskitason johtajuus (osaston johtajuus yksikiss, joissa on yli 150 tyntekij, toimeenpanovalta yrityksiss, joissa on alle 150 tyntekij) 5. Ylempi johtotaso (osaston johtajuus yksikiss, joissa on yli 250 tyntekij, toimeenpanovalta yrityksiss, joissa on alle 250 tyntekij) 6. Ylin johtotaso (toimeenpanovalta yrityksiss, joissa on yli 250 tyntekij) Palkkajakauma suhteessa johtotasoon on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 8.1 nytt miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri johtotasossa. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 8.1. Kuvat 8.2 ja 8.3 esittvt molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakyrt suhteessa johtajuuteen. Koska johtotaso on kategorinen muuttuja, yksilllisten palkkojen frekvenssijakauma nytetn kussakin kuudessa luokassa. Kuten monet tutkimukset osoittavat, naisten suuremmalla osuudella johtotehtviss saattaa olla mynteinen vaikutus yritysten menestykseen. Naisten tukemisessa urallaan mentorointiohjelmien perustaminen ja osa-aikaisten johtotehtvien tarjoaminen ovat vain kaksi lhtkohtaa, joilla voi list naisten osuutta johtotehtviss.

23 23 Kuva 7.1: Palkkojen erotus Johtotaso Taulukko 7.1: Palkkojen erotus Johtotaso Miesten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Naisten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,6 % ,4 % ,2 % ,2 % Miesten mr Naisten mr Kokonaismr Naisten osuus, % ,4 % ,6 % ,4 % ,3 % ,0 %

24 24 Kuva 7.2: Palkka Johtotaso - Yksilölliset arvot* Kuva 7.3: Palkka Johtotaso - Suuntaus* * Vain korkeintaan englannin punnan suuruiset kokonaisansiot on sisllytetty nihin kaavioihin, jotta niit olisi helpompi tulkita

25 Työn monimutkaisuus Toimen vaatimukset vaihtelevat yleens riippuen tytehtvien monimutkaisuudesta. Kytnnss on lukuisia tehtvi, jotka voitaisiin erottaa, vaikka toimien kuvaukset olisivat lhes samat. Tss tapauksessa ja tmn analyysin tekemiseksi typerheiden oletetaan olevan olemassa, ja oletetaan, ett ne ovat viitteellisi palkanmuodostukseen liittyvi ryhmi. Tm vaikuttaa uskottavalta, koska monimutkaisemmat tytehtvt vaativat yleens tiettyj taitoja ja ptevyytt ja heijastavat siten parempaa henkilkohtaista tuottavuutta. HUOMIO: Typerheiden luokittelu ja palkkaryhmiin nimittmisen kriteerit saavat heijastaa vain tytehtvien erityispiirteit, jolloin suljetaan pois mahdollisuus mynteiseen tai kielteiseen kohteluun esimerkiksi sukupuolen tai in perusteella. Empiirinen nytt Suomessa, mutta mys muissa maissa, paljastaa, ett tyn ominaisuudet, kuten tyn monimutkaisuus, vaikuttavat huomattavasti sukupuolten vliseen palkkaeroon. OECD:n tekemn analyysin mukaan 32 prosenttiyksikn sukupuolten vlisest palkkaerosta omassa maassasi voidaan katsoa johtuvan tyn eri ominaisuuksista. Vaikka yrityksesi tyluokitusjrjestelmss voi olla useita luokkia, sinua on pyydetty teknisist syist nimemn tyntekijiden tyt korkeintaan kuuteen luokkaan. Todisteet viittaavat siihen, ett tll rajallisella mrlla luokkia on jo nyt suuri selitysvoima liittyen sukupuolten vliseen palkkaeroon: 1. Toimet, joissa edellytetn yksinkertaisimpia ja/tai toistuvia tytehtvi 2. Toimet, joissa edellytetn luonteeltaan pasiassa toistuvia tytehtvi 3. Toimet, joissa edellytetn teknisi tytehtvi, joista vain osa on luonteeltaan toistuvia 4. Toimet, joissa edellytetn itsenist ja ammattitaitoista tyt 5. Toimet, joissa edellytetn erittin itsenist ja taidokasta tyt 6. Toimet, joissa edellytetn erittin vaativia ja monimutkaisia tytehtvi Palkkajakauma tyn monimutkaisuuden mukaan on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 7.1 nytt miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ryhmss. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 7.1. Kuvat 7.2 ja 7.3 esittvt molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakyrt. Koska tyn monimutkaisuus on kategorinen muuttuja, yksilllisten palkkojen frekvenssijakauma nytetn kussakin kuudessa luokassa. HUOMIO: Jos naiset suorittavat yksinkertaisempia tytehtvi suhteettoman usein, mukauttamattoman palkkaeron oletetaan olevan suhteellisen suuri, kun taas mukautetun palkkaeron odotetaan olevan suhteellisen pieni. Tss tapauksessa henkilsthallinnon tulisi kiinnitt huomiota erityisesti rekrytointiin ja koulutustoimintaan, joiden avulla naiset voivat pst ksiksi monimutkaisempiin tihin. Jos naisten trendivakioitu palkkakyr on huomattavasti miehi alempana, ja jos ero kasvaa pidemmn viran myt, kannattaa kiinnitt huomiota mahdollisesti huomaamatta jneisiin tyn ja tyntekijiden ominaisuuksiin equal pace -verkkotykalun luokittelun avulla.

26 26 Kuva 8.1: Palkkojen erotus Työn monimutkaisuus Taulukko 8.1: Palkkojen erotus Työn monimutkaisuus Miesten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Naisten keskiansiot (tyspivinen tysuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,2 % ,1 % ,8 % ,8 % ,4 % ,5 % Miesten mr Naisten mr Kokonaismr Naisten osuus, % ,5 % ,5 % ,4 % ,0 % ,7 % ,7 %

27 27 Kuva 8.2: Palkka Työn monimutkaisuus - Yksilölliset arvot* Kuva 8.3: Palkka Työn monimutkaisuus - Suuntaus* * Vain korkeintaan englannin punnan suuruiset kokonaisansiot on sisllytetty nihin kaavioihin, jotta niit olisi helpompi tulkita

28 4. Oikeudellinen huomautus Disclaimer: Tm julkaisu on tuotettu Euroopan unionin PROGRESS-ohjelman taloudellisella tuella. Julkaisun sisllst vastaavat yksin Klnin taloudellinen tutkimuskeskus, PMSG PERSONALMARKT ja Roland Berger Strategy Consultants, eik sislln voi mitenkn katsoa edustavan Euroopan komission nkemyksi. Konsortiota tukee taloudellisesti mys sen yhteistykumppani, Saksan liittovaltion perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasioista vastaava ministeri (BMFSFJ). Raportin kuvat: pressmaster Fotolia Contact: If you have any questions, please contact us at or +49 (0) or +49 (0) Partners: Cologne Institute for Economic Research (IW Köln) PO Box Köln / Germany PMSG PersonalMarkt Services GmbH Hoheluftchaussee Hamburg / Germany Roland Berger Strategy Consultants GmbH Sederanger München / Germany

SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI

SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI selkeästi jäsennelty - helppo tulkita - tukee omaa henkilöstöjohtamistasi 2 Johdanto equal pace -verkkotyökalun tulosraportti saattaa rohkaista sinua ottamaan uusia näkökulmia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset Usein kysytyt kysymykset Lähde: Fach- und Führungskräfte pressmaster Fotolia equal pace:n ovat yhdessä toimittaneet Euroopan unionin PROGRESS -hankkeen osarahoittama Konsortiota tukee myös taloudellisesti

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella

Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa erkki.laukkanen@sak.fi 24.3.2011, AMKE, Cabriella Mitä me tiedämme? 1990-luvulla kirjallisuudessa ihmeteltiin korkeita amerikkalaisia tuottoja. Myöhemmin

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON VÄLIARVIOINTI VALTUUSTOKAUDESTA 2005 2008

KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON VÄLIARVIOINTI VALTUUSTOKAUDESTA 2005 2008 1 KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON VÄLIARVIOINTI VALTUUSTOKAUDESTA 2005 2008 Kainuun maakuntavaltuusto suoritti valtuutettujen henkilökohtaisen vliarvioinnin meneilln olevasta valtuustokaudesta. Vliarviointi

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. ZANUSSI ZC 255 R http://fi.yourpdfguides.com/dref/668376

Käyttöoppaasi. ZANUSSI ZC 255 R http://fi.yourpdfguides.com/dref/668376 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle ZANUSSI ZC 255 R. Löydät kysymyksiisi vastaukset ZANUSSI ZC 255 R käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

Elämänlaatu-prosessin toimien täyttö 305/01.01.00/2012

Elämänlaatu-prosessin toimien täyttö 305/01.01.00/2012 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 48 24.04.2012 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 64 30.05.2012 Henkilöstöjaosto 75 05.06.2012 Yhdistymishallitus 37 06.08.2012 Elmnlaatu-prosessin toimien tyttö 305/01.01.00/2012

Lisätiedot

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009 Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009 Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018

OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen

Lisätiedot

Lhettj : Mikko Jantunen Lhetetty:

Lhettj : Mikko Jantunen Lhetetty: Lhettj : Mikko Jantunen Lhetetty: 19. toukokuuta 2016 11:03 Vastaanottaja: Kirjaamo; Liikennekaari Aihe: Lausunto luonnokseen hallituksen esityksest liikennekaaresta sek erist

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle

Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle Bryssel 4. lokakuuta 2011 Aloittelevien opettajien bruttoperuspalkat ovat lähes kaikissa Euroopan maissa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT

KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT Pentti JÄRVELÄ TkT, Professori TTY Muovi- ja elastomeeritekniikka TTY Lahden yksikkö 1 TAVOITE Hankkia osaamista joltakin alueelta. Osaamista, joka on vaihdettavissa rahaksi työnantajan

Lisätiedot