SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI"

Transkriptio

1 SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI selkeästi jäsennelty - helppo tulkita - tukee omaa henkilöstöjohtamistasi

2 2 Johdanto equal pace -verkkotyökalun tulosraportti saattaa rohkaista sinua ottamaan uusia näkökulmia henkilöstöhallintoosi. Se voi näyttää lupaavia lähtökohtia ratkaisujen löytämiseen, mikä voi parantaa kuvaasi työnantajana. equal pace -työkalun avulla sinusta voi tulla houkutteleva työnantaja - eikä vain naisille. HUOMIO: Tietojasi ei ole tallennettu, eikä tätä raporttia jaeta muille henkilöille tai organisaatioille paitsi sinulle itsellesi. Teknisistä syistä käytämme tässä tulosraportissa saksalaista merkintätapaa desimaalien suhteen, eli desimaalierottimena käytetään pilkkua (ja tuhansien erottimena pistettä) sen sijaan, että käytettäisiin pistettä (ja tuhansien erottimena pilkkua). Jos sinulla on kysyttävää equal pace -verkkotyökalusta ja tulosraportista, autamme mielellämme. Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin ja kertoa kokemuksistasi ja kommentoidaksesi equal pace -verkkotyökalua.

3 3 Sisältö 1. Yleiset tiedot 4 2. Johdon yhteenveto 6 3. Yksilön ja työn erityispiirteet Ikä Koulutustaso Mahdollinen työkokemus Virka Johtotaso Työn monimutkaisuus Oikeudellinen huomautus 28

4 4 1. Yleiset tiedot Tämä raportti näyttää mahdollisen sukupuolten välisen palkkaeron laajuuden yrityksessäsi ja voi paljastaa tärkeimmät syyt siihen. Arviointi perustuu yksinomaan antamiisi tietoihin. equal pace -verkkotyökalu suoritti useita laskutoimituksia. Saat syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa sukupuolten välisistä palkkaeroista kuuden luokan osalta: 1. Ikä 2. Koulutustaso 3. Mahdollinen työkokemus 4. Virka 5. Työn monimutkaisuus, ja 6. Johtotaso Lisäksi equal pace -verkkotyökalun avulla voit ottaa huomioon mies- ja naistyöntekijöidesi uratauot. Virkaan liittyviä tietoja voidaan muokata tätä tarkoitusta varten. Jos haluat tehdä johtopäätöksiä urataukojen vaikutuksista, suosittelemme, että vertaat aineistojen laskelmia erikseen mukautettujen virkavuosien kanssa ja ilman niitä. Lisätietoja on saatavilla kohdassa 3.4 VIRKA. HUOMIO: Tässä raportissa termejä palkka, tulo, palkkio ja korvaus käytetään synonyymeinä ja ne tarkoittavat aina koko rahallista korvauspakettia tai koko rahallista pakettia. Miesten ja naisten osuudet yrityksessäsi ovat seuraavat: Miesten ja naisten keskimääräiset palkat ovat keskeisessä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron määrittämisessä ja ne ovat syvällisen analyysin lähtökohta. Yrityksesi luvut ovat seuraavat: Kuva 1.1: Miesten ja naisten osuus yrityksessä Taulukko 1.1: Miesten ja naisten osuus yrityksessä Naiset Frauen Miehet Männer yhteensä Gesamt Henkilöstön absoluuttinen määrä Henkilöstön suhteellinen määrä 61,1 % 38,9 % 100 %

5 5 Miesten ja naisten keskimääräiset palkat ovat keskeisessä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron määrittämisessä. Yrityksesi oleelliset tiedot ovat seuraavat: Kuva 1.2: Miesten ja naisten keskipalkat yrityksessä Niin kutsuttua sukupuolten välistä palkkaeroa pidetään yleisesti miesten ja naisten keskimääräisen palkan erotuksena. Tässä raportissa se on siis esitetty prosentuaalisena erona mies- ja naistyöntekijöiden bruttotulojen välillä. HUOMIO: Sukupuolten välistä palkkaeroa ei ole mukautettu, eli mahdollisia eroja koulutustasossa, virassa, mahdollisessa työkokemuksessa ja työn ominaisuuksissa ei oteta huomioon. Lisäanalyysi on tarpeen, jotta kuvassa 1.2 näkyvien tietojen tulkinnasta olisi hyötyä. Taulukko 1.2: Miesten ja naisten keskipalkat yrityksessä Keskipalkka prosenttia miespuolisten työntekijöiden Naiset ,9 % Miehet %

6 6 2. Johdon yhteenveto Seuraavat equal pace -verkkotyökalun laskelmien tulokset yrityksellesi perustuvat tietoihin, jotka lähetettiin :iin. On tehtävä ero mukauttamattoman/yleisen palkkaeron (vrt. ensimmäinen kaavio kuvassa 2.1) ja mukautetun palkkaeron välillä (vrt. toinen kaavio kuvassa 2.1). Jälkimmäiset tulokset tilastollisista arvioinneista on saatu vertaamalla keskiansioita naisilla ja miehillä, joilla on samat ominaisuudet. Tämä tarkoittaa, että palkkaeron prosenttiosuus määritellään olettaen, että kaikki käytettävissä olevat selittävät muuttujat on otettu huomioon, eli jos esimerkiksi koulutusvuosien määrä ja työvuosien määrä (palvelusaika) on sama, ja jos mahdollisten työkokemusvuosien määrä [henkilökohtaiset ominaisuudet] on sama, samoin kuin vaatimustaso ja ammattiasema [työhön liittyvät ominaisuudet]. Jos olet ottanut huomioon urakatkot, niiden vaikutus korjattuihin työvuosiin on tallennettu. Kuva 2.1: Mukauttamaton ja mukautettu sukupuolten palkkaero prosentteina Mukauttamaton sukupuolten välinen Mukautettu sukupuolten välinen palkkaero Osoitin vasemmalle: Naiset ansaitsevat vähemmän Osoitin oikealle: Naiset ansaitsevat enemmän Yleiset tiedot osoittavat mukauttamattoman palkkaeron 20,9 %. Tilastollisen analyysin tulos osoittaa, että osa 16,6 palkkaeron prosenttiyksiköistä voidaan selittää henkilökohtaisilla ja työhön liittyvillä ominaisuuksilla, kun taas sukupuolella selittyvä osuus 4,3 % pysyy samana (mukautettu palkkaero). Tämä mukautetun palkkaeron arvo tulisi luokitella vähäinen. HUOMIO: Jäljellä oleva sukupuolten välinen palkkaero voi johtua työntekijän tai työn ominaisuuksien vaikutuksista, joita ei ole sisällytetty analyysiin. Myöhemmissä analyyseissä on suositeltavaa ottaa huomioon yhteisesti kaikki kriteerit, joita pidät oleellisina palkanmuodostuksessa. equal pace - verkkotyökalun raportti antaa jo nyt sinulle tietoa kuudesta mahdollisesta asiaan vaikuttavasta tekijästä. Taulukko 2.1: Mukauttamaton ja mukautettu sukupuolten palkkaero prosentteina Sukupuolten välinen palkkaero Analyysin tilastolliset perusteet: Nämä tulokset on määritetty R²-arvolla 75,1 %. Tämä tarkoittaa: Mukauttamaton sukupuolten välinen Mukautettu sukupuolten välinen palkkaero 20,9 % 4,3 % Tuloksesi on hyvin luotettava. Sukupuoleen perustuva tulos on tilastollisesti merkittävä

7 7 Seuraavassa taulukossa on yleiskatsaus erilaisista selittävistä muuttujista. Se tarjoaa tietoa sukupuoliprofiilista yrityksessäsi perustuen ikään, koulutusvuosiin, mahdolliseen työkokemukseen ja työvuosiin. Samalla se käyttää ammattiasemaan ja vaatimustasoon liittyviä tietoja osoittaakseen, missä määrin naiset ja miehet ovat ali- tai yliedustettuina tietyissä toimissa, joissa on erityisiä vaatimuksia. Taulukko 2.2: Yksilölliset ja työhön liittyvät ominaisuudet sukupuolen mukaan Keskiarvot/jakaantuminen Miehet (N=272) Naiset (N=428) % ero miesten keskiarvosta Ikä Koulutustaso Mahdollinen työkokemus Virka 39,2 11,7 21,5 12,1 39,9 12,7 21,2 13,4 1,8 % 8,5 % -1,4 % 10,7 % Johtotaso Keskiarvo Ei johtotehtäviä 2. Alin johtotaso 3. Alempi johtotaso 4. Keskitason johtajuus 5. Ylempi johtotaso 6. Ylin johtotaso 88,2 % 11,0 % 0,4 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 69,9 % 28,0 % 2,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -20,7 % 154,5 % 425,0 % -100,0 % Työn monimutkaisuus Keskiarvo yksinkertaisimmat ja/tai toistuvat työtehtävät 2. Työtehtävät, jotka ovat pääasiassa luonteeltaan toistuvia 3. Tehtävät, joista vain osa on luonteeltaan toistuvia 4. Työehtävät, joissa vaaditaan itsenäistä ja ammattitaitoista työtä 5. Työtehtävät, joissa vaaditaan hyvin itsenäistä ja taidokasta työtä 6. Erityisen vaativat ja monimutkaiset työtehtävät 21,0 % 3,3 % 57,0 % 15,1 % 3,3 % 0,4 % 16,8 % 3,0 % 34,8 % 33,4 % 9,8 % 2,1 % -20,0 % -9,1 % -38,9 % 121,2 % 197,0 % 425,0 % Vastaavat sukupuolikohtaiset?suhteet ammattiaseman ja vaatimustason kriteeteille on esitetty jälleen kaavamuodossa kahdessa seuraavassa kuvassa.

8 8 Kuva 2.2: Miesten ja naisten osuus luokittain Johtotaso Kuva 2.3: Miesten ja naisten osuus luokittain Työn monimutkaisuus

9 9 Kuva 2.4: Yksilön ja työn ominaisuuksien vaikutus sukupuolten palkkaeroihin Koulutustaso Mahdolliset työvuodet Virka Johtotaso Mukautettu sukupuolten palkkaero Työn monimutkaisuus Tulkinta Osoittimen poikkeama ilmaisee näytettyjen muuttujien aiheuttaman palkkaeron likimääräisen osuuden. Esimerkki: Vasemmalle osoittava indikaattori ilmaisee suurin piirtein prosenttiyksiköt, joilla sukupuolten välinen palkkaero pienenisi, jos miesten ja naisten (keskimääräiset) koulutustasot eivät eroaisi toisistaan. Toisaalta taas oikealle osoittava indikaattori ilmaisee suurin piirtein prosenttiyksiköt, joilla palkkaero kasvaisi, jos miesten ja naisten (keskimääräiset) koulutustasot eivät eroaisi toisistaan. HUOMIO: Teknisistä syistä kunkin ominaisuuden erillisiä vaikutuksia arvioivat laskelmat on tehtävä erikseen. Kuvan 2.4 ja taulukon 2.3 arvot ovat vain arvioita. Yksittäisiä arvoja laskettaessa niiden summa ei siis vastaa mukauttamatonta sukupuolten välistä palkkaeroa, kuten kuvassa 2.1 on ilmoitettu. Taulukko 2.3: Yksilön ja työn ominaisuuksien vaikutus sukupuolten palkkaeroihin* Sukupuolten välinen palkkaero Koulutustaso Mahdollinen työkokemus Virka Johtotaso Mukautettu palkkaero Työn monimutkaisuus 4,9 % 0,0 % 0,1 % 1,4 % 4,3 % 5,0 % Seuraavassa raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti tässä näytettyjä yksittäisiä muuttujia. Erillisistä luvuista löydät arvokkaita vinkkejä, jotka voivat olla hyödyllisiä lähtökohtia palkkaerojen vähentämiseksi yrityksessäsi. * Tilastoja koskeva huomautus: Yksittäisten kriteerien yhteenlasketut osuudet eivät muodosta miesten ja naisten ansioiden kokonaiseroa. Tämä johtuu siitä, että jotkin näytettävistä tuloksista laskettiin käyttämällä eri menetelmiä, jotta olisi nopeaa tunnistaa alueet, joilla tarvitaan toimenpiteitä. Siksi luvut ovat vain arvioita.

10 10 3. Yksilön ja työn erityispiirteet 3.1 Ikä Makrotaloudellisesta näkökulmasta Suomen yritysten mahdollisuudet saada tarpeeksi paljon ammattitaitoista työvoimaa lähivuosina näyttävät paljon paremmilta kuin muissa Euroopan maissa. Kokonaishedelmällisyysasteen tiedetään olevan suurempi kuin monissa muissa EU-maissa. Se on pysynyt lähes muuttumattomana yli 20 vuotta ja vuonna 2012 luku oli 1,75 prosenttia (Eurostatin tiedot). Niinpä ennusteiden mukaan väkiluku kasvaa noin hengellä vuoteen 2030 mennessä. Tässä mielessä voidaan väittää, että saattaisi olla tarpeetonta käsitellä ikää tekijänä, kun tarkastellaan naisten ja miesten mahdollisia palkkaeroja. Mutta toisin kuin muissa Euroopan maiden yrityksissä, Suomessa voi välttyä vaikeuksilta, jotka liittyvät ammattitaitoisen työvoiman houkutteluun ja sitouttamiseen. Ikä ei todella yleensä aiheuta mitään suoraa vaikutusta palkkatasoon, mutta se korreloi merkittävästi muiden selittävien tekijöiden kanssa, kuten koulutustason, työkokemuksen ja virkojen kanssa. Siksi tiedot palkkaeroista eri ikäryhmien välillä ja naistyöntekijöiden osuudesta kussakin palkkaryhmässä voi jo nyt kertoa lapsiin liittyvien urakatkojen vaikutuksista. Ja jos olet toimeenpannut virkaikään perustuvan korvausjärjestelmän, tiedot paljastavat suotuisia vaikutuksia niille työntekijöille, joilla on ollut pitkä työura. Palkkaerot ja työntekijöiden ikärakenne saattavat kuitenkin heijastaa myös naistyöntekijöiden alempaa taitotasoa johtuen aikaisemmasta matalammasta taipumuksesta hankkia korkeampi koulutus. Naisten kurominen lähelle miesten tasoa viime vuosikymmeninä viittaa kuitenkin siihen, että tämä ongelma on pienenemässä. HUOMIO: Ikä voi kuitenkin olla lupaava lähtökohta palkkarakenteen analysointiin. Eurostatin tiedot osoittavat, että sukupuolten välinen palkkaero Suomessa kasvaa iän myötä. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa se on yhteensä 6,3 %, vuotiaiden keskuudessa 12,7 %, vuotiaiden keskuudessa 20,2 %, vuotiaiden keskuudessa 21,0 % ja vähintään 55-vuotiaiden keskuudessa 23,0 %. Kuten voidaan nähdä, merkittävimmät kasvut näkyvät elämän ruuhkavuosien aikaan, jolloin perhevelvollisuudet sattuvat samaan aikaan uran alkuvaiheen kanssa. Palkkajakauma iän mukaan on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 3.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ikäryhmässä. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 3. Kuvat 3.2 ja 3.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakäyriä. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miesten käyrää alempana, ja ero kasvaa iän myötä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota urakatkoksiin ja naisten ylenemismahdollisuuksiin.

11 11 Kuva 3.1: Palkkojen erotus Ikä [vuosina] Taulukko 3.1: Palkkojen erotus Ikä [vuosina] < 20 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 60 vuotta Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,2 % ,1 % ,4 % ,7 % ,8 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,0 % ,3 % ,5 % ,4 % ,0 %

12 12 Kuva 3.2: Palkka Ikä [vuosina] - Yksilölliset arvot* Kuva 3.3: Palkka Ikä [vuosina] - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

13 Koulutustaso On hyvin tiedossa, että koulutus on yksi merkityksellisimmistä työntekijän palkkamahdollisuuksien parametreistä. Korkeampi koulutustaso merkitsee yleensä suurempia urakehitys- ja palkankorotusmahdollisuuksia. Täten voidaan väittää, että parempi tuottavuus korreloi korkeamman koulutustason kanssa ja johtaa näin ollen parempiin palkkoihin. Tietysti myös pula hakijoista tai työntekijöistä, joilla on tiettyjä taitoja, sekä neuvottelutaidot vaikuttavat yksilöllisiin palkkatasoihin. Kuten OECD:n empiirinen näyttö kiinnostavasti osoittaa, koulutustason osuus sukupuolten välisisessä palkkaerossa Suomessa viittaa selvästi siihen, että sukupuolieroilla koulutustasossa ei ole merkittävää roolia makrotalouden näkökulmasta. Päinvastoin, tämä tulos voi muuttua katsottaessa tilannetta yrityksen näkökulmasta. HUOMIO: Suosittelemme vahvasti koulutustason sisällyttämistä tekijäksi palkkarakenneanalyysiin. Ensinnäkin raportissa esitetään mies- ja naistyöntekijöiden taitolisät. Toiseksi, tiedot voivat paljastaa, että naispuoliset työntekijät ovat enemmän tai vähemmän ammattitaitoisia kuin heidän miespuoliset kollegansa. Kolmanneksi, huomattavat palkkaerot eri sukupuolilla, joilla on sama kuolutustaso, voivat viitata siihen, että erilaisilla taidoilla ja pätevyyksillä on eri markkina-arvo, ja miehet ja naiset ovat hankkineet niitä eri suhteessa suorittamalla yliopisto- tai ammattikoulukursseja. Teknisistä syistä equal pace -verkkotyökalu erottaa kuusi luokkaa työntekijöiden arvosanoissa ja todistuksissa: [1] Peruskoulun yläaste (perusopetuksen ylemmät luokat, mukaan lukien erityisopetus), tuntematon tai keskeneräinen koulutus tai alempi koulutustaso kuin kohdassa [2] [2] Ammattikoulu (toisen asteen ammatillinen koulutus, mukaan lukien oppisopimuskoulutus); ylioppilastutkinto (lukiossa) tai vastaava tutkinto [3] Erikoisammattitutkinto (erityisalan ammatillinen pätevyys) tai vastaava ammattitutkinto tai vastaava tutkinto [4] (ammattikorkeakoulun) kandidaatin tutkinto tai vastaava tutkinto [5] (Ammattikorkeakoulun) maisterin tutkinto tai vastaava tutkinto [6] Tohtorin tai lisensiaatin arvo (tohtoritutkinto-ohjelmat) tai vastaava tutkinto (lisätietoja kohdasta Usein kysytyt kysymykset) Palkkojen jakautuminen koulutustason perusteella näkyy seuraavilla sivuilla. Kuva 4.1 näyttää miesten ja naisten keskimääräiset palkat kuudessa pätevyysluokassa. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 4.1 yhdessä mies- ja naispuolisten työntekijöiden osuuksien kanssa kussakin kuudessa pätevyysluokassa. Kuvat 4.2 ja 4.3 esittävät molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakäyrät. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miesten käyrää alempana, syynä voi olla ammatinvalinnan laadullinen vaikutus sukupuolten palkkaeroon yrityksessäsi.

14 14 Kuva 4.1: Palkkojen erotus Koulutustaso Taulukko 4.1: Palkkojen erotus Koulutustaso Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,1 % ,4 % ,5 % ,1 % ,4 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,3 % ,5 % ,5 % ,5 % ,4 % ,0 %

15 15 Kuva 4.2: Palkka Koulutustaso - Yksilölliset arvot* Kuva 4.3: Palkka Koulutustaso - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

16 Mahdollinen työkokemus Yleensä työelämässä vietettyjen vuosien kasvaessa myös mahdollisuus kasvattaa inhimillistä pääomaa kasvaa (esimerkiksi työssäoppimisen ja lisäkoulutuksen kautta). Monilla yirtyksillä ei kuitenkaan ole käytettävissä tarvittavia tietoja todellisen työkokemuksen kartuttamiseksi. Siten equal pace - verkkotyökalu tarjoaa tietoa mahdollisesta työkokemuksesta. Jälkimmäinen vastaa ikää vähenettynä tyypillisillä (yhdenmukaistetuilla) koulunkäyntivuosilla miinus kuusi (päiväkotivuodet). Tyypilliset koulunkäyntivuodet on johdettu koulutustasosta, joka on luokiteltu kuuteen kohtaan (katso alla). Empiirinen näyttö osoittaa, että mahdollinen työkokemus vastaa likimain varsinaista työkokemusta ja on siten tärkeä tekijä sekä palkkatason että palkkakehityksen määrittämisessä. HUOMIO: Analyysin tekemisen jälkeen on erittäin suositeltavaa verrata mahdollisen työkokemuksen tasoa työn tiettyihin ominaisuuksiin, kuten työn monimutkaisuuteen tai johtotasoon. Mahdollisen työkokemuksen eristetty vaikutus sukupuolten väliseen palkkaeroon voi kadota, jos työhön liittyy tiettyä monimutkaisuutta tai tietty päätösten tekijä vaatii tiettyä työkokemusta. Jos eristetty vaikutus sukupuolten väliseen palkkaeroon säilyy, mahdollisella työkokemuksella on merkitystä myös työperheissä. Palkkajakauma mahdollisen työkokemuksen osalta näytetään seuraavissa kuvissa. Kuva 5.1 näyttää keskipalkat miehillä ja naisilla kuudessa eri ryhmässä mahdollisen työkokemuksen osalta. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 5.1. Kuvat 3.2 ja 3.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakäyriä. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miesten käyrää alempana, ja ero kasvaa mahdollisen työkokemuksen kasvun myötä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota naisten urakatkoksiin. HUOMIO: Seuraavien sivujen kaaviot eivät voi osoittaa tietoa urakatkosten vaikutuksesta. Suora analyysi urakatkosten vaikutuksista palkkatasoon voidaan suorittaa muokkaamalla virkamuuttujaa ja tekemällä analyysi erikseen mukauttamattomalle ja mukautetulle viralle (katso kohdat 1 ja 3.4). [1] Peruskoulun ylä-aste, tuntematon [2] Ammatillinen koulu, Lukion ylioppilastutkinto [3] Erikoisammattitutkinto tai vastaava edistyneempi ammatillinen pätevyys [4] (Teknillinen) Kandidaatin tutkinto [5] (Teknillinen) Maisterin tutkinto [6] Tohtorin / Lisensiaatin tutkinto

17 17 Kuva 5.1: Palkkojen erotus Työkokemus Taulukko 5.1: Palkkojen erotus Työkokemus korkeintaan 4 vuotta 5-9 vuotta vuotta yli 20 vuotta Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,9 % ,6 % ,4 % ,5 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,5 % ,0 % ,2 % ,2 %

18 18 Kuva 5.2: Palkka Työkokemus - Yksilölliset arvot* Kuva 5.3: Palkka Työkokemus - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

19 Virka Yleensä palkka kasvaa viran saamisen myötä. Tärkeimmät syyt tähän ovat seuraavat: Suuremman määrän työvuosia yrityksessä oleletaan korreloivan paremman yrityskohtaisen taitotason ja pätevyyden kanssa, mikä taas periaatteessa lisää tuottavuutta. Lisäksi jyrkemmät palkkaprofiilit voivat viitata virkaikäperustaiseen korvausjärjestelmään, jossa työntekijöiden on tarkoitus sitoutua yritykseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) työvoimatilastojen mukaan miesten (naisten) keskimäräinen virka-aika Suomessa oli 10,0 (10,3) vuotta vuonna Ensi silmäyksellä luvut näyttävät suunnilleen samoilta molemmille sukupuolille, eikä kukaan siksi odottaisi viralla olevan suurta vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon. Vaikka tämä on vain makrotaloudellinen näkökulma, uran keskeytyksillä, esimerkiksi vanhempainvapailla, voi olla tärkeä rooli yrityksessäsi. Siksi erillinen analyysi urakatkoksista voi antaa syvempää tietoa, varsinkin jos tarkkaillaan vain virkojen marginaalisia vaikutuksia Lisäksi viran oletetaan olevan tärkeä mittapuu yrityksen kyvyssä sitouttaa työntekijöitä. Tässä mielessä keskimääräinen verka yrityksessäsi voi kuvata työntekijöiden kartuttamaa yrityskohtaista taitotasoa ja sinun mahdollisuuksiasi saada ammatilliseen koulutukseen käyttämäsi sijoitus takaisin. Lisäksi sitä voidaan käyttää haastatteluissa merkkinä työnantajakuvastasi ja henkilöstöhallintosi tehokkuudesta, jolloin voidaan tasapainottaa yrityksen vaatimukset ja työntekijöiden mieltymykset ja parantaa työn ja yksityiselämän tasapainoa. Virka voi osoittaa - parempaa työtyytyväisyyttä, - työntekijöiden suurempaa uskollisuutta ja sitoutumista yritykseen ja sen tavoitteisiin ja arvoihin - oikeudenmukaista korvausta ja korkeaa tyytyväisyyttä palkkaan Palkkajakauma virkojen suhteen näytetään seuraavissa kuvissa. Kuva 6.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ryhmässä. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 6.1. Kuvat 6.2 ja 6.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakäyriä. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miehiä alempana, ja jos ero kasvaa pidemmän viran myötä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota naisten urakatkoksiin ja työpaikan tarjoamaan jatkokoulutukseen. HUOMIO: Mitä tulee tietojesi tulkintaan, huolehdi virkavalmisteluista, olitpa sitten mukauttanut viran urakatkoksiin tai et. Keskeytyksillä työelämässä voi olla pysyvä vaikutus palkkatasoon, koska kertyvä inhimillinen pääoma ei ole erikoistunutta ja olemassa oleva inhimillinen pääoma voi vanhentua. Siten urakatkokset, esimerkiksi lastenhoitotarkoituksissa, voivat selittää suuremman sukupuolten välisen palkkaeron, jos naiset yrityksessäsi keskeyttävät työuransa miehiä useammin. Urakatkosten eristettyjen vaikutusten kattava arviointi voidaan varmistaa vain vertaamalla analyysien tuloksia urakatkosten kanssa ja ilman niitä. null

20 20 Kuva 6.1: Palkkojen erotus Virka Taulukko 6.1: Palkkojen erotus Virka enintään 1 vuosi 2-3 vuotta 4-5 vuotta 6-9 vuotta vuotta yli 20 vuotta Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,5 % ,3 % ,8 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,6 % ,5 % ,7 %

21 21 Kuva 6.2: Palkka Virka - Yksilölliset arvot* Kuva 6.3: Palkka Virka - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

22 Johtotaso Johtotaso kertoo sekä työntekijöiden vastuusta yrityksen toiminnassa että heidän päätöksentekovallastaan työorganisaatiossa. Tässä mielessä se heijastaa yleensä myös hallinnan laajuutta. Johtotaso on erittäin merkittävä henkilökohtaisen palkatason ennustaja. Ensinnäkin palkan pitäisi heijastaa esimiehen kasvavaa vastuuta koko yrityksen toiminnasta. Toiseksi, monet yritykset käyttävät ylennyksiä kannustimena. Työntekijöitä houkutellaan yhä parempiin suorituksiin ylennyksen yhteydessä tapahtuvan palkankorotuksen toivossa. Kun työntekijät etenevät urallaan, palkat yleensä kasvavat suhteettomasti johtotason nousuun nähden, kun taas myöhemmän ylennyksen todennäköisyydet pienenevät. Tämä pätee erityisesti analyyseihin, jotka keskittyvät sukupuolikysymyksiin. Kuten Euroopan unionin tiedoista voi nähdä, noin 29,2 % suurten pörssiyhtiöiden johtotason työpaikoista Suomessa on naisilla (lokakuussa 2014). Työn monimutkaisuuden lisäksi, joka selittää toiminnallisia urakysymyksiä, johtotaso on toinen työhön liittyvä kriteeri, jonka mukaan työorganisaatiota ja työpaikkoja voidaan luokitella. Yksinkertaisuuden nimissä equal pace -verkkotyökalu viittaa kuuteen luokkaan: 1. Ilman hallinnollisia tehtäviä 2. Alin johtotaso (ryhmän johtaja, työtehtävissä vain operatiivista/teknistä valvontaa) 3. Alempi johtotaso (ryhmän tai osaston johtajuus, toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on alle 4 työntekijää) 4. Keskitason johtotaso (osaston johtajuus yksiköissä, joissa on yli 150 työntekijää, toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on alle 150 työntekijää) 5. Ylempi johtotaso (osaston johtajuus yksiköissä, joissa on yli 250 työntekijää, toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on alle 250 työntekijää) 6. Ylin johtotaso (toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on yli 250 työntekijää) Palkkajakauma suhteessa johtotasoon on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 8.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri johtotasossa. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 8.1. Kuvat 8.2 ja 8.3 esittävät molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakäyrät suhteessa johtajuuteen. Koska johtotaso on kategorinen muuttuja, yksilöllisten palkkojen frekvenssijakauma näytetään kussakin kuudessa luokassa. Kuten monet tutkimukset osoittavat, naisten suuremmalla osuudella johtotehtävissä saattaa olla myönteinen vaikutus yritysten menestykseen. Naisten tukemisessa urallaan mentorointiohjelmien perustaminen ja osa-aikaisten johtotehtävien tarjoaminen ovat vain kaksi lähtökohtaa, joilla voi lisätä naisten osuutta johtotehtävissä.

23 23 Kuva 7.1: Palkkojen erotus Johtotaso Taulukko 7.1: Palkkojen erotus Johtotaso Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,8 % ,8 % ,2 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,5 % ,0 % ,0 % ,0 %

24 24 Kuva 7.2: Palkka Johtotaso - Yksilölliset arvot* Kuva 7.3: Palkka Johtotaso - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

25 Työn monimutkaisuus Toimen vaatimukset vaihtelevat yleensä riippuen työtehtävien monimutkaisuudesta. Käytännössä on lukuisia tehtäviä, jotka voitaisiin erottaa, vaikka toimien kuvaukset olisivat lähes samat. Tässä tapauksessa ja tämän analyysin tekemiseksi työperheiden oletetaan olevan olemassa, ja oletetaan, että ne ovat viitteellisiä palkanmuodostukseen liittyviä ryhmiä. Tämä vaikuttaa uskottavalta, koska monimutkaisemmat työtehtävät vaativat yleensä tiettyjä taitoja ja pätevyyttä ja heijastavat siten parempaa henkilökohtaista tuottavuutta. HUOMIO: Työperheiden luokittelu ja palkkaryhmiin nimittämisen kriteerit saavat heijastaa vain työtehtävien erityispiirteitä, jolloin suljetaan pois mahdollisuus myönteiseen tai kielteiseen kohteluun esimerkiksi sukupuolen tai iän perusteella. Empiirinen näyttö Suomessa, mutta myös muissa maissa, paljastaa, että työn ominaisuudet, kuten työn monimutkaisuus, vaikuttavat huomattavasti sukupuolten väliseen palkkaeroon. OECD:n tekemän analyysin mukaan 32 prosenttiyksikön sukupuolten välisestä palkkaerosta omassa maassasi voidaan katsoa johtuvan työn eri ominaisuuksista. Vaikka yrityksesi työluokitusjärjestelmässä voi olla useita luokkia, sinua on pyydetty teknisistä syistä nimeämään työntekijöiden työt korkeintaan kuuteen luokkaan. Todisteet viittaavat siihen, että tällä rajallisella määrälla luokkia on jo nyt suuri selitysvoima liittyen sukupuolten väliseen palkkaeroon: 1. Työtehtävät, joihin kuuluu helpoimpia ja/tai toistuvia tehtäviä 2. Työtehtävät, joihin kuuluvat tehtävät ovat pääasiassa luonteeltaan toistuvia 3. Työtehtävät, joihin kuuluu teknisiä tehtäviä, joista vain osa on luonteeltaan toistuvia 4. Työtehtävät, jotka vaativat pääasiassa itsenäistä ja ammattitaitoista työskentelyä 5. Työtehtävät, jotka vaativat todella itsenäistä ja hyvin ammattitaitoista työskentelyä 6. Työtehtävät, joihin kuuluvat kaikista haastavimmat ja monimutkaisimmat työt. Palkkajakauma työn monimutkaisuuden mukaan on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 7.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ryhmässä. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 7.1. Kuvat 7.2 ja 7.3 esittävät molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakäyrät. Koska työn monimutkaisuus on kategorinen muuttuja, yksilöllisten palkkojen frekvenssijakauma näytetään kussakin kuudessa luokassa. HUOMIO: Jos naiset suorittavat yksinkertaisempia työtehtäviä suhteettoman usein, mukauttamattoman palkkaeron oletetaan olevan suhteellisen suuri, kun taas mukautetun palkkaeron odotetaan olevan suhteellisen pieni. Tässä tapauksessa henkilöstöhallinnon tulisi kiinnittää huomiota erityisesti rekrytointiin ja koulutustoimintaan, joiden avulla naiset voivat päästä käsiksi monimutkaisempiin töihin. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miehiä alempana, ja jos ero kasvaa pidemmän viran myötä, kannattaa kiinnittää huomiota mahdollisesti huomaamatta jääneisiin työn ja työntekijöiden ominaisuuksiin equal pace -verkkotyökalun luokittelun avulla.

26 26 Kuva 8.1: Palkkojen erotus Työn monimutkaisuus Taulukko 8.1: Palkkojen erotus Työn monimutkaisuus Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,5 % ,3 % ,1 % ,7 % ,2 % ,2 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,8 % ,1 % ,0 % ,7 % ,4 % ,0 %

27 27 Kuva 8.2: Palkka Työn monimutkaisuus - Yksilölliset arvot* Kuva 8.3: Palkka Työn monimutkaisuus - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

28 4. Oikeudellinen huomautus Disclaimer: Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin PROGRESS-ohjelman taloudellisella tuella. Julkaisun sisällöstä vastaavat yksin Kölnin taloudellinen tutkimuskeskus, PMSG PERSONALMARKT ja Roland Berger Strategy Consultants, eikä sisällön voi mitenkään katsoa edustavan Euroopan komission näkemyksiä. Konsortiota tukee taloudellisesti myös sen yhteistyökumppani, Saksan liittovaltion perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasioista vastaava ministeriö (BMFSFJ). Raportin kuvat: pressmaster Fotolia Contact: If you have any questions, please contact us at or +49 (0) or +49 (0) Partners: Cologne Institute for Economic Research (IW Köln) PO Box Köln / Germany PMSG PersonalMarkt Services GmbH Hoheluftchaussee Hamburg / Germany Roland Berger Strategy Consultants GmbH Sederanger München / Germany

SINUN equel pace - TULOSRAPORTTISI

SINUN equel pace - TULOSRAPORTTISI SINUN equel pace - TULOSRAPORTTISI selkesti jsennelty - helppo tulkita - tukee omaa henkilstjohtamistasi 2 Johdanto equal pace -verkkotykalun tulosraportti saattaa rohkaista sinua ottamaan uusia nkkulmia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT

KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT Pentti JÄRVELÄ TkT, Professori TTY Muovi- ja elastomeeritekniikka TTY Lahden yksikkö 1 TAVOITE Hankkia osaamista joltakin alueelta. Osaamista, joka on vaihdettavissa rahaksi työnantajan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Keskustelutilaisuus 9.4.2013, EK

Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Keskustelutilaisuus 9.4.2013, EK Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Keskustelutilaisuus 9.4.2013, EK Osallistujien kysymyksiä (1) Millaista osaamista ja pätevyyttä odotetaan tutkinnon järjestäjiltä, ja miksi? Millä käytännön toimilla

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Eron suuruusluokka prosenttiyksikköinä Keskuskauppakamarin selvitys 6.3.2014 Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Keskuskauppakamari julkaisi viime marraskuussa selvityksensä

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy

Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua.

Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Vastaajista 82 % uskoo henkilöstöpalveluyritysten roolin kasvavan tulevaisuudessa osana työvoiman saatavuuden ratkaisua. Kasvaa merkittävästi 25 % Kasvaa jonkin verran 57 % Pysyy ennallaan 17 % Vähenee

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat:

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat: Yleistä Tilastoapu on Excelin sisällä toimiva apuohjelma, jonka avulla voit analysoida tilastoaineistoja. Tilastoapu toimii Excelin Windows-versioissa Excel 2007, Excel 2010 ja Excel 2013. Kun avaat Tilastoavun,

Lisätiedot

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tutkimuksen tavoite tutkia työpaikkatasolla minkälaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia perhevapaista aiheutuu työnantajalle

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot