SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI"

Transkriptio

1 SINUN equal pace - TULOSRAPORTTISI selkeästi jäsennelty - helppo tulkita - tukee omaa henkilöstöjohtamistasi

2 2 Johdanto equal pace -verkkotyökalun tulosraportti saattaa rohkaista sinua ottamaan uusia näkökulmia henkilöstöhallintoosi. Se voi näyttää lupaavia lähtökohtia ratkaisujen löytämiseen, mikä voi parantaa kuvaasi työnantajana. equal pace -työkalun avulla sinusta voi tulla houkutteleva työnantaja - eikä vain naisille. HUOMIO: Tietojasi ei ole tallennettu, eikä tätä raporttia jaeta muille henkilöille tai organisaatioille paitsi sinulle itsellesi. Teknisistä syistä käytämme tässä tulosraportissa saksalaista merkintätapaa desimaalien suhteen, eli desimaalierottimena käytetään pilkkua (ja tuhansien erottimena pistettä) sen sijaan, että käytettäisiin pistettä (ja tuhansien erottimena pilkkua). Jos sinulla on kysyttävää equal pace -verkkotyökalusta ja tulosraportista, autamme mielellämme. Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin ja kertoa kokemuksistasi ja kommentoidaksesi equal pace -verkkotyökalua.

3 3 Sisältö 1. Yleiset tiedot 4 2. Johdon yhteenveto 6 3. Yksilön ja työn erityispiirteet Ikä Koulutustaso Mahdollinen työkokemus Virka Johtotaso Työn monimutkaisuus Oikeudellinen huomautus 28

4 4 1. Yleiset tiedot Tämä raportti näyttää mahdollisen sukupuolten välisen palkkaeron laajuuden yrityksessäsi ja voi paljastaa tärkeimmät syyt siihen. Arviointi perustuu yksinomaan antamiisi tietoihin. equal pace -verkkotyökalu suoritti useita laskutoimituksia. Saat syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa sukupuolten välisistä palkkaeroista kuuden luokan osalta: 1. Ikä 2. Koulutustaso 3. Mahdollinen työkokemus 4. Virka 5. Työn monimutkaisuus, ja 6. Johtotaso Lisäksi equal pace -verkkotyökalun avulla voit ottaa huomioon mies- ja naistyöntekijöidesi uratauot. Virkaan liittyviä tietoja voidaan muokata tätä tarkoitusta varten. Jos haluat tehdä johtopäätöksiä urataukojen vaikutuksista, suosittelemme, että vertaat aineistojen laskelmia erikseen mukautettujen virkavuosien kanssa ja ilman niitä. Lisätietoja on saatavilla kohdassa 3.4 VIRKA. HUOMIO: Tässä raportissa termejä palkka, tulo, palkkio ja korvaus käytetään synonyymeinä ja ne tarkoittavat aina koko rahallista korvauspakettia tai koko rahallista pakettia. Miesten ja naisten osuudet yrityksessäsi ovat seuraavat: Miesten ja naisten keskimääräiset palkat ovat keskeisessä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron määrittämisessä ja ne ovat syvällisen analyysin lähtökohta. Yrityksesi luvut ovat seuraavat: Kuva 1.1: Miesten ja naisten osuus yrityksessä Taulukko 1.1: Miesten ja naisten osuus yrityksessä Naiset Frauen Miehet Männer yhteensä Gesamt Henkilöstön absoluuttinen määrä Henkilöstön suhteellinen määrä 61,1 % 38,9 % 100 %

5 5 Miesten ja naisten keskimääräiset palkat ovat keskeisessä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron määrittämisessä. Yrityksesi oleelliset tiedot ovat seuraavat: Kuva 1.2: Miesten ja naisten keskipalkat yrityksessä Niin kutsuttua sukupuolten välistä palkkaeroa pidetään yleisesti miesten ja naisten keskimääräisen palkan erotuksena. Tässä raportissa se on siis esitetty prosentuaalisena erona mies- ja naistyöntekijöiden bruttotulojen välillä. HUOMIO: Sukupuolten välistä palkkaeroa ei ole mukautettu, eli mahdollisia eroja koulutustasossa, virassa, mahdollisessa työkokemuksessa ja työn ominaisuuksissa ei oteta huomioon. Lisäanalyysi on tarpeen, jotta kuvassa 1.2 näkyvien tietojen tulkinnasta olisi hyötyä. Taulukko 1.2: Miesten ja naisten keskipalkat yrityksessä Keskipalkka prosenttia miespuolisten työntekijöiden Naiset ,9 % Miehet %

6 6 2. Johdon yhteenveto Seuraavat equal pace -verkkotyökalun laskelmien tulokset yrityksellesi perustuvat tietoihin, jotka lähetettiin :iin. On tehtävä ero mukauttamattoman/yleisen palkkaeron (vrt. ensimmäinen kaavio kuvassa 2.1) ja mukautetun palkkaeron välillä (vrt. toinen kaavio kuvassa 2.1). Jälkimmäiset tulokset tilastollisista arvioinneista on saatu vertaamalla keskiansioita naisilla ja miehillä, joilla on samat ominaisuudet. Tämä tarkoittaa, että palkkaeron prosenttiosuus määritellään olettaen, että kaikki käytettävissä olevat selittävät muuttujat on otettu huomioon, eli jos esimerkiksi koulutusvuosien määrä ja työvuosien määrä (palvelusaika) on sama, ja jos mahdollisten työkokemusvuosien määrä [henkilökohtaiset ominaisuudet] on sama, samoin kuin vaatimustaso ja ammattiasema [työhön liittyvät ominaisuudet]. Jos olet ottanut huomioon urakatkot, niiden vaikutus korjattuihin työvuosiin on tallennettu. Kuva 2.1: Mukauttamaton ja mukautettu sukupuolten palkkaero prosentteina Mukauttamaton sukupuolten välinen Mukautettu sukupuolten välinen palkkaero Osoitin vasemmalle: Naiset ansaitsevat vähemmän Osoitin oikealle: Naiset ansaitsevat enemmän Yleiset tiedot osoittavat mukauttamattoman palkkaeron 20,9 %. Tilastollisen analyysin tulos osoittaa, että osa 16,6 palkkaeron prosenttiyksiköistä voidaan selittää henkilökohtaisilla ja työhön liittyvillä ominaisuuksilla, kun taas sukupuolella selittyvä osuus 4,3 % pysyy samana (mukautettu palkkaero). Tämä mukautetun palkkaeron arvo tulisi luokitella vähäinen. HUOMIO: Jäljellä oleva sukupuolten välinen palkkaero voi johtua työntekijän tai työn ominaisuuksien vaikutuksista, joita ei ole sisällytetty analyysiin. Myöhemmissä analyyseissä on suositeltavaa ottaa huomioon yhteisesti kaikki kriteerit, joita pidät oleellisina palkanmuodostuksessa. equal pace - verkkotyökalun raportti antaa jo nyt sinulle tietoa kuudesta mahdollisesta asiaan vaikuttavasta tekijästä. Taulukko 2.1: Mukauttamaton ja mukautettu sukupuolten palkkaero prosentteina Sukupuolten välinen palkkaero Analyysin tilastolliset perusteet: Nämä tulokset on määritetty R²-arvolla 75,1 %. Tämä tarkoittaa: Mukauttamaton sukupuolten välinen Mukautettu sukupuolten välinen palkkaero 20,9 % 4,3 % Tuloksesi on hyvin luotettava. Sukupuoleen perustuva tulos on tilastollisesti merkittävä

7 7 Seuraavassa taulukossa on yleiskatsaus erilaisista selittävistä muuttujista. Se tarjoaa tietoa sukupuoliprofiilista yrityksessäsi perustuen ikään, koulutusvuosiin, mahdolliseen työkokemukseen ja työvuosiin. Samalla se käyttää ammattiasemaan ja vaatimustasoon liittyviä tietoja osoittaakseen, missä määrin naiset ja miehet ovat ali- tai yliedustettuina tietyissä toimissa, joissa on erityisiä vaatimuksia. Taulukko 2.2: Yksilölliset ja työhön liittyvät ominaisuudet sukupuolen mukaan Keskiarvot/jakaantuminen Miehet (N=272) Naiset (N=428) % ero miesten keskiarvosta Ikä Koulutustaso Mahdollinen työkokemus Virka 39,2 11,7 21,5 12,1 39,9 12,7 21,2 13,4 1,8 % 8,5 % -1,4 % 10,7 % Johtotaso Keskiarvo Ei johtotehtäviä 2. Alin johtotaso 3. Alempi johtotaso 4. Keskitason johtajuus 5. Ylempi johtotaso 6. Ylin johtotaso 88,2 % 11,0 % 0,4 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 69,9 % 28,0 % 2,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -20,7 % 154,5 % 425,0 % -100,0 % Työn monimutkaisuus Keskiarvo yksinkertaisimmat ja/tai toistuvat työtehtävät 2. Työtehtävät, jotka ovat pääasiassa luonteeltaan toistuvia 3. Tehtävät, joista vain osa on luonteeltaan toistuvia 4. Työehtävät, joissa vaaditaan itsenäistä ja ammattitaitoista työtä 5. Työtehtävät, joissa vaaditaan hyvin itsenäistä ja taidokasta työtä 6. Erityisen vaativat ja monimutkaiset työtehtävät 21,0 % 3,3 % 57,0 % 15,1 % 3,3 % 0,4 % 16,8 % 3,0 % 34,8 % 33,4 % 9,8 % 2,1 % -20,0 % -9,1 % -38,9 % 121,2 % 197,0 % 425,0 % Vastaavat sukupuolikohtaiset?suhteet ammattiaseman ja vaatimustason kriteeteille on esitetty jälleen kaavamuodossa kahdessa seuraavassa kuvassa.

8 8 Kuva 2.2: Miesten ja naisten osuus luokittain Johtotaso Kuva 2.3: Miesten ja naisten osuus luokittain Työn monimutkaisuus

9 9 Kuva 2.4: Yksilön ja työn ominaisuuksien vaikutus sukupuolten palkkaeroihin Koulutustaso Mahdolliset työvuodet Virka Johtotaso Mukautettu sukupuolten palkkaero Työn monimutkaisuus Tulkinta Osoittimen poikkeama ilmaisee näytettyjen muuttujien aiheuttaman palkkaeron likimääräisen osuuden. Esimerkki: Vasemmalle osoittava indikaattori ilmaisee suurin piirtein prosenttiyksiköt, joilla sukupuolten välinen palkkaero pienenisi, jos miesten ja naisten (keskimääräiset) koulutustasot eivät eroaisi toisistaan. Toisaalta taas oikealle osoittava indikaattori ilmaisee suurin piirtein prosenttiyksiköt, joilla palkkaero kasvaisi, jos miesten ja naisten (keskimääräiset) koulutustasot eivät eroaisi toisistaan. HUOMIO: Teknisistä syistä kunkin ominaisuuden erillisiä vaikutuksia arvioivat laskelmat on tehtävä erikseen. Kuvan 2.4 ja taulukon 2.3 arvot ovat vain arvioita. Yksittäisiä arvoja laskettaessa niiden summa ei siis vastaa mukauttamatonta sukupuolten välistä palkkaeroa, kuten kuvassa 2.1 on ilmoitettu. Taulukko 2.3: Yksilön ja työn ominaisuuksien vaikutus sukupuolten palkkaeroihin* Sukupuolten välinen palkkaero Koulutustaso Mahdollinen työkokemus Virka Johtotaso Mukautettu palkkaero Työn monimutkaisuus 4,9 % 0,0 % 0,1 % 1,4 % 4,3 % 5,0 % Seuraavassa raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti tässä näytettyjä yksittäisiä muuttujia. Erillisistä luvuista löydät arvokkaita vinkkejä, jotka voivat olla hyödyllisiä lähtökohtia palkkaerojen vähentämiseksi yrityksessäsi. * Tilastoja koskeva huomautus: Yksittäisten kriteerien yhteenlasketut osuudet eivät muodosta miesten ja naisten ansioiden kokonaiseroa. Tämä johtuu siitä, että jotkin näytettävistä tuloksista laskettiin käyttämällä eri menetelmiä, jotta olisi nopeaa tunnistaa alueet, joilla tarvitaan toimenpiteitä. Siksi luvut ovat vain arvioita.

10 10 3. Yksilön ja työn erityispiirteet 3.1 Ikä Makrotaloudellisesta näkökulmasta Suomen yritysten mahdollisuudet saada tarpeeksi paljon ammattitaitoista työvoimaa lähivuosina näyttävät paljon paremmilta kuin muissa Euroopan maissa. Kokonaishedelmällisyysasteen tiedetään olevan suurempi kuin monissa muissa EU-maissa. Se on pysynyt lähes muuttumattomana yli 20 vuotta ja vuonna 2012 luku oli 1,75 prosenttia (Eurostatin tiedot). Niinpä ennusteiden mukaan väkiluku kasvaa noin hengellä vuoteen 2030 mennessä. Tässä mielessä voidaan väittää, että saattaisi olla tarpeetonta käsitellä ikää tekijänä, kun tarkastellaan naisten ja miesten mahdollisia palkkaeroja. Mutta toisin kuin muissa Euroopan maiden yrityksissä, Suomessa voi välttyä vaikeuksilta, jotka liittyvät ammattitaitoisen työvoiman houkutteluun ja sitouttamiseen. Ikä ei todella yleensä aiheuta mitään suoraa vaikutusta palkkatasoon, mutta se korreloi merkittävästi muiden selittävien tekijöiden kanssa, kuten koulutustason, työkokemuksen ja virkojen kanssa. Siksi tiedot palkkaeroista eri ikäryhmien välillä ja naistyöntekijöiden osuudesta kussakin palkkaryhmässä voi jo nyt kertoa lapsiin liittyvien urakatkojen vaikutuksista. Ja jos olet toimeenpannut virkaikään perustuvan korvausjärjestelmän, tiedot paljastavat suotuisia vaikutuksia niille työntekijöille, joilla on ollut pitkä työura. Palkkaerot ja työntekijöiden ikärakenne saattavat kuitenkin heijastaa myös naistyöntekijöiden alempaa taitotasoa johtuen aikaisemmasta matalammasta taipumuksesta hankkia korkeampi koulutus. Naisten kurominen lähelle miesten tasoa viime vuosikymmeninä viittaa kuitenkin siihen, että tämä ongelma on pienenemässä. HUOMIO: Ikä voi kuitenkin olla lupaava lähtökohta palkkarakenteen analysointiin. Eurostatin tiedot osoittavat, että sukupuolten välinen palkkaero Suomessa kasvaa iän myötä. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa se on yhteensä 6,3 %, vuotiaiden keskuudessa 12,7 %, vuotiaiden keskuudessa 20,2 %, vuotiaiden keskuudessa 21,0 % ja vähintään 55-vuotiaiden keskuudessa 23,0 %. Kuten voidaan nähdä, merkittävimmät kasvut näkyvät elämän ruuhkavuosien aikaan, jolloin perhevelvollisuudet sattuvat samaan aikaan uran alkuvaiheen kanssa. Palkkajakauma iän mukaan on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 3.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ikäryhmässä. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 3. Kuvat 3.2 ja 3.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakäyriä. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miesten käyrää alempana, ja ero kasvaa iän myötä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota urakatkoksiin ja naisten ylenemismahdollisuuksiin.

11 11 Kuva 3.1: Palkkojen erotus Ikä [vuosina] Taulukko 3.1: Palkkojen erotus Ikä [vuosina] < 20 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 60 vuotta Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,2 % ,1 % ,4 % ,7 % ,8 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,0 % ,3 % ,5 % ,4 % ,0 %

12 12 Kuva 3.2: Palkka Ikä [vuosina] - Yksilölliset arvot* Kuva 3.3: Palkka Ikä [vuosina] - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

13 Koulutustaso On hyvin tiedossa, että koulutus on yksi merkityksellisimmistä työntekijän palkkamahdollisuuksien parametreistä. Korkeampi koulutustaso merkitsee yleensä suurempia urakehitys- ja palkankorotusmahdollisuuksia. Täten voidaan väittää, että parempi tuottavuus korreloi korkeamman koulutustason kanssa ja johtaa näin ollen parempiin palkkoihin. Tietysti myös pula hakijoista tai työntekijöistä, joilla on tiettyjä taitoja, sekä neuvottelutaidot vaikuttavat yksilöllisiin palkkatasoihin. Kuten OECD:n empiirinen näyttö kiinnostavasti osoittaa, koulutustason osuus sukupuolten välisisessä palkkaerossa Suomessa viittaa selvästi siihen, että sukupuolieroilla koulutustasossa ei ole merkittävää roolia makrotalouden näkökulmasta. Päinvastoin, tämä tulos voi muuttua katsottaessa tilannetta yrityksen näkökulmasta. HUOMIO: Suosittelemme vahvasti koulutustason sisällyttämistä tekijäksi palkkarakenneanalyysiin. Ensinnäkin raportissa esitetään mies- ja naistyöntekijöiden taitolisät. Toiseksi, tiedot voivat paljastaa, että naispuoliset työntekijät ovat enemmän tai vähemmän ammattitaitoisia kuin heidän miespuoliset kollegansa. Kolmanneksi, huomattavat palkkaerot eri sukupuolilla, joilla on sama kuolutustaso, voivat viitata siihen, että erilaisilla taidoilla ja pätevyyksillä on eri markkina-arvo, ja miehet ja naiset ovat hankkineet niitä eri suhteessa suorittamalla yliopisto- tai ammattikoulukursseja. Teknisistä syistä equal pace -verkkotyökalu erottaa kuusi luokkaa työntekijöiden arvosanoissa ja todistuksissa: [1] Peruskoulun yläaste (perusopetuksen ylemmät luokat, mukaan lukien erityisopetus), tuntematon tai keskeneräinen koulutus tai alempi koulutustaso kuin kohdassa [2] [2] Ammattikoulu (toisen asteen ammatillinen koulutus, mukaan lukien oppisopimuskoulutus); ylioppilastutkinto (lukiossa) tai vastaava tutkinto [3] Erikoisammattitutkinto (erityisalan ammatillinen pätevyys) tai vastaava ammattitutkinto tai vastaava tutkinto [4] (ammattikorkeakoulun) kandidaatin tutkinto tai vastaava tutkinto [5] (Ammattikorkeakoulun) maisterin tutkinto tai vastaava tutkinto [6] Tohtorin tai lisensiaatin arvo (tohtoritutkinto-ohjelmat) tai vastaava tutkinto (lisätietoja kohdasta Usein kysytyt kysymykset) Palkkojen jakautuminen koulutustason perusteella näkyy seuraavilla sivuilla. Kuva 4.1 näyttää miesten ja naisten keskimääräiset palkat kuudessa pätevyysluokassa. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 4.1 yhdessä mies- ja naispuolisten työntekijöiden osuuksien kanssa kussakin kuudessa pätevyysluokassa. Kuvat 4.2 ja 4.3 esittävät molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakäyrät. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miesten käyrää alempana, syynä voi olla ammatinvalinnan laadullinen vaikutus sukupuolten palkkaeroon yrityksessäsi.

14 14 Kuva 4.1: Palkkojen erotus Koulutustaso Taulukko 4.1: Palkkojen erotus Koulutustaso Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,1 % ,4 % ,5 % ,1 % ,4 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,3 % ,5 % ,5 % ,5 % ,4 % ,0 %

15 15 Kuva 4.2: Palkka Koulutustaso - Yksilölliset arvot* Kuva 4.3: Palkka Koulutustaso - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

16 Mahdollinen työkokemus Yleensä työelämässä vietettyjen vuosien kasvaessa myös mahdollisuus kasvattaa inhimillistä pääomaa kasvaa (esimerkiksi työssäoppimisen ja lisäkoulutuksen kautta). Monilla yirtyksillä ei kuitenkaan ole käytettävissä tarvittavia tietoja todellisen työkokemuksen kartuttamiseksi. Siten equal pace - verkkotyökalu tarjoaa tietoa mahdollisesta työkokemuksesta. Jälkimmäinen vastaa ikää vähenettynä tyypillisillä (yhdenmukaistetuilla) koulunkäyntivuosilla miinus kuusi (päiväkotivuodet). Tyypilliset koulunkäyntivuodet on johdettu koulutustasosta, joka on luokiteltu kuuteen kohtaan (katso alla). Empiirinen näyttö osoittaa, että mahdollinen työkokemus vastaa likimain varsinaista työkokemusta ja on siten tärkeä tekijä sekä palkkatason että palkkakehityksen määrittämisessä. HUOMIO: Analyysin tekemisen jälkeen on erittäin suositeltavaa verrata mahdollisen työkokemuksen tasoa työn tiettyihin ominaisuuksiin, kuten työn monimutkaisuuteen tai johtotasoon. Mahdollisen työkokemuksen eristetty vaikutus sukupuolten väliseen palkkaeroon voi kadota, jos työhön liittyy tiettyä monimutkaisuutta tai tietty päätösten tekijä vaatii tiettyä työkokemusta. Jos eristetty vaikutus sukupuolten väliseen palkkaeroon säilyy, mahdollisella työkokemuksella on merkitystä myös työperheissä. Palkkajakauma mahdollisen työkokemuksen osalta näytetään seuraavissa kuvissa. Kuva 5.1 näyttää keskipalkat miehillä ja naisilla kuudessa eri ryhmässä mahdollisen työkokemuksen osalta. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 5.1. Kuvat 3.2 ja 3.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakäyriä. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miesten käyrää alempana, ja ero kasvaa mahdollisen työkokemuksen kasvun myötä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota naisten urakatkoksiin. HUOMIO: Seuraavien sivujen kaaviot eivät voi osoittaa tietoa urakatkosten vaikutuksesta. Suora analyysi urakatkosten vaikutuksista palkkatasoon voidaan suorittaa muokkaamalla virkamuuttujaa ja tekemällä analyysi erikseen mukauttamattomalle ja mukautetulle viralle (katso kohdat 1 ja 3.4). [1] Peruskoulun ylä-aste, tuntematon [2] Ammatillinen koulu, Lukion ylioppilastutkinto [3] Erikoisammattitutkinto tai vastaava edistyneempi ammatillinen pätevyys [4] (Teknillinen) Kandidaatin tutkinto [5] (Teknillinen) Maisterin tutkinto [6] Tohtorin / Lisensiaatin tutkinto

17 17 Kuva 5.1: Palkkojen erotus Työkokemus Taulukko 5.1: Palkkojen erotus Työkokemus korkeintaan 4 vuotta 5-9 vuotta vuotta yli 20 vuotta Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,9 % ,6 % ,4 % ,5 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,5 % ,0 % ,2 % ,2 %

18 18 Kuva 5.2: Palkka Työkokemus - Yksilölliset arvot* Kuva 5.3: Palkka Työkokemus - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

19 Virka Yleensä palkka kasvaa viran saamisen myötä. Tärkeimmät syyt tähän ovat seuraavat: Suuremman määrän työvuosia yrityksessä oleletaan korreloivan paremman yrityskohtaisen taitotason ja pätevyyden kanssa, mikä taas periaatteessa lisää tuottavuutta. Lisäksi jyrkemmät palkkaprofiilit voivat viitata virkaikäperustaiseen korvausjärjestelmään, jossa työntekijöiden on tarkoitus sitoutua yritykseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) työvoimatilastojen mukaan miesten (naisten) keskimäräinen virka-aika Suomessa oli 10,0 (10,3) vuotta vuonna Ensi silmäyksellä luvut näyttävät suunnilleen samoilta molemmille sukupuolille, eikä kukaan siksi odottaisi viralla olevan suurta vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon. Vaikka tämä on vain makrotaloudellinen näkökulma, uran keskeytyksillä, esimerkiksi vanhempainvapailla, voi olla tärkeä rooli yrityksessäsi. Siksi erillinen analyysi urakatkoksista voi antaa syvempää tietoa, varsinkin jos tarkkaillaan vain virkojen marginaalisia vaikutuksia Lisäksi viran oletetaan olevan tärkeä mittapuu yrityksen kyvyssä sitouttaa työntekijöitä. Tässä mielessä keskimääräinen verka yrityksessäsi voi kuvata työntekijöiden kartuttamaa yrityskohtaista taitotasoa ja sinun mahdollisuuksiasi saada ammatilliseen koulutukseen käyttämäsi sijoitus takaisin. Lisäksi sitä voidaan käyttää haastatteluissa merkkinä työnantajakuvastasi ja henkilöstöhallintosi tehokkuudesta, jolloin voidaan tasapainottaa yrityksen vaatimukset ja työntekijöiden mieltymykset ja parantaa työn ja yksityiselämän tasapainoa. Virka voi osoittaa - parempaa työtyytyväisyyttä, - työntekijöiden suurempaa uskollisuutta ja sitoutumista yritykseen ja sen tavoitteisiin ja arvoihin - oikeudenmukaista korvausta ja korkeaa tyytyväisyyttä palkkaan Palkkajakauma virkojen suhteen näytetään seuraavissa kuvissa. Kuva 6.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ryhmässä. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 6.1. Kuvat 6.2 ja 6.3 kuvaavat molempien sukupuolten trendivakioituja palkkakäyriä. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miehiä alempana, ja jos ero kasvaa pidemmän viran myötä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota naisten urakatkoksiin ja työpaikan tarjoamaan jatkokoulutukseen. HUOMIO: Mitä tulee tietojesi tulkintaan, huolehdi virkavalmisteluista, olitpa sitten mukauttanut viran urakatkoksiin tai et. Keskeytyksillä työelämässä voi olla pysyvä vaikutus palkkatasoon, koska kertyvä inhimillinen pääoma ei ole erikoistunutta ja olemassa oleva inhimillinen pääoma voi vanhentua. Siten urakatkokset, esimerkiksi lastenhoitotarkoituksissa, voivat selittää suuremman sukupuolten välisen palkkaeron, jos naiset yrityksessäsi keskeyttävät työuransa miehiä useammin. Urakatkosten eristettyjen vaikutusten kattava arviointi voidaan varmistaa vain vertaamalla analyysien tuloksia urakatkosten kanssa ja ilman niitä. null

20 20 Kuva 6.1: Palkkojen erotus Virka Taulukko 6.1: Palkkojen erotus Virka enintään 1 vuosi 2-3 vuotta 4-5 vuotta 6-9 vuotta vuotta yli 20 vuotta Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,5 % ,3 % ,8 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,6 % ,5 % ,7 %

21 21 Kuva 6.2: Palkka Virka - Yksilölliset arvot* Kuva 6.3: Palkka Virka - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

22 Johtotaso Johtotaso kertoo sekä työntekijöiden vastuusta yrityksen toiminnassa että heidän päätöksentekovallastaan työorganisaatiossa. Tässä mielessä se heijastaa yleensä myös hallinnan laajuutta. Johtotaso on erittäin merkittävä henkilökohtaisen palkatason ennustaja. Ensinnäkin palkan pitäisi heijastaa esimiehen kasvavaa vastuuta koko yrityksen toiminnasta. Toiseksi, monet yritykset käyttävät ylennyksiä kannustimena. Työntekijöitä houkutellaan yhä parempiin suorituksiin ylennyksen yhteydessä tapahtuvan palkankorotuksen toivossa. Kun työntekijät etenevät urallaan, palkat yleensä kasvavat suhteettomasti johtotason nousuun nähden, kun taas myöhemmän ylennyksen todennäköisyydet pienenevät. Tämä pätee erityisesti analyyseihin, jotka keskittyvät sukupuolikysymyksiin. Kuten Euroopan unionin tiedoista voi nähdä, noin 29,2 % suurten pörssiyhtiöiden johtotason työpaikoista Suomessa on naisilla (lokakuussa 2014). Työn monimutkaisuuden lisäksi, joka selittää toiminnallisia urakysymyksiä, johtotaso on toinen työhön liittyvä kriteeri, jonka mukaan työorganisaatiota ja työpaikkoja voidaan luokitella. Yksinkertaisuuden nimissä equal pace -verkkotyökalu viittaa kuuteen luokkaan: 1. Ilman hallinnollisia tehtäviä 2. Alin johtotaso (ryhmän johtaja, työtehtävissä vain operatiivista/teknistä valvontaa) 3. Alempi johtotaso (ryhmän tai osaston johtajuus, toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on alle 4 työntekijää) 4. Keskitason johtotaso (osaston johtajuus yksiköissä, joissa on yli 150 työntekijää, toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on alle 150 työntekijää) 5. Ylempi johtotaso (osaston johtajuus yksiköissä, joissa on yli 250 työntekijää, toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on alle 250 työntekijää) 6. Ylin johtotaso (toimeenpanovalta yrityksissä, joissa on yli 250 työntekijää) Palkkajakauma suhteessa johtotasoon on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 8.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri johtotasossa. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 8.1. Kuvat 8.2 ja 8.3 esittävät molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakäyrät suhteessa johtajuuteen. Koska johtotaso on kategorinen muuttuja, yksilöllisten palkkojen frekvenssijakauma näytetään kussakin kuudessa luokassa. Kuten monet tutkimukset osoittavat, naisten suuremmalla osuudella johtotehtävissä saattaa olla myönteinen vaikutus yritysten menestykseen. Naisten tukemisessa urallaan mentorointiohjelmien perustaminen ja osa-aikaisten johtotehtävien tarjoaminen ovat vain kaksi lähtökohtaa, joilla voi lisätä naisten osuutta johtotehtävissä.

23 23 Kuva 7.1: Palkkojen erotus Johtotaso Taulukko 7.1: Palkkojen erotus Johtotaso Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,8 % ,8 % ,2 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,5 % ,0 % ,0 % ,0 %

24 24 Kuva 7.2: Palkka Johtotaso - Yksilölliset arvot* Kuva 7.3: Palkka Johtotaso - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

25 Työn monimutkaisuus Toimen vaatimukset vaihtelevat yleensä riippuen työtehtävien monimutkaisuudesta. Käytännössä on lukuisia tehtäviä, jotka voitaisiin erottaa, vaikka toimien kuvaukset olisivat lähes samat. Tässä tapauksessa ja tämän analyysin tekemiseksi työperheiden oletetaan olevan olemassa, ja oletetaan, että ne ovat viitteellisiä palkanmuodostukseen liittyviä ryhmiä. Tämä vaikuttaa uskottavalta, koska monimutkaisemmat työtehtävät vaativat yleensä tiettyjä taitoja ja pätevyyttä ja heijastavat siten parempaa henkilökohtaista tuottavuutta. HUOMIO: Työperheiden luokittelu ja palkkaryhmiin nimittämisen kriteerit saavat heijastaa vain työtehtävien erityispiirteitä, jolloin suljetaan pois mahdollisuus myönteiseen tai kielteiseen kohteluun esimerkiksi sukupuolen tai iän perusteella. Empiirinen näyttö Suomessa, mutta myös muissa maissa, paljastaa, että työn ominaisuudet, kuten työn monimutkaisuus, vaikuttavat huomattavasti sukupuolten väliseen palkkaeroon. OECD:n tekemän analyysin mukaan 32 prosenttiyksikön sukupuolten välisestä palkkaerosta omassa maassasi voidaan katsoa johtuvan työn eri ominaisuuksista. Vaikka yrityksesi työluokitusjärjestelmässä voi olla useita luokkia, sinua on pyydetty teknisistä syistä nimeämään työntekijöiden työt korkeintaan kuuteen luokkaan. Todisteet viittaavat siihen, että tällä rajallisella määrälla luokkia on jo nyt suuri selitysvoima liittyen sukupuolten väliseen palkkaeroon: 1. Työtehtävät, joihin kuuluu helpoimpia ja/tai toistuvia tehtäviä 2. Työtehtävät, joihin kuuluvat tehtävät ovat pääasiassa luonteeltaan toistuvia 3. Työtehtävät, joihin kuuluu teknisiä tehtäviä, joista vain osa on luonteeltaan toistuvia 4. Työtehtävät, jotka vaativat pääasiassa itsenäistä ja ammattitaitoista työskentelyä 5. Työtehtävät, jotka vaativat todella itsenäistä ja hyvin ammattitaitoista työskentelyä 6. Työtehtävät, joihin kuuluvat kaikista haastavimmat ja monimutkaisimmat työt. Palkkajakauma työn monimutkaisuuden mukaan on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 7.1 näyttää miesten ja naisten keskipalkat kuudessa eri ryhmässä. Vastaavat tiedot on esitetty taulukossa 7.1. Kuvat 7.2 ja 7.3 esittävät molempien sukupuolten trendivakioidut palkkakäyrät. Koska työn monimutkaisuus on kategorinen muuttuja, yksilöllisten palkkojen frekvenssijakauma näytetään kussakin kuudessa luokassa. HUOMIO: Jos naiset suorittavat yksinkertaisempia työtehtäviä suhteettoman usein, mukauttamattoman palkkaeron oletetaan olevan suhteellisen suuri, kun taas mukautetun palkkaeron odotetaan olevan suhteellisen pieni. Tässä tapauksessa henkilöstöhallinnon tulisi kiinnittää huomiota erityisesti rekrytointiin ja koulutustoimintaan, joiden avulla naiset voivat päästä käsiksi monimutkaisempiin töihin. Jos naisten trendivakioitu palkkakäyrä on huomattavasti miehiä alempana, ja jos ero kasvaa pidemmän viran myötä, kannattaa kiinnittää huomiota mahdollisesti huomaamatta jääneisiin työn ja työntekijöiden ominaisuuksiin equal pace -verkkotyökalun luokittelun avulla.

26 26 Kuva 8.1: Palkkojen erotus Työn monimutkaisuus Taulukko 8.1: Palkkojen erotus Työn monimutkaisuus Miesten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Naisten keskiansiot (täyspäiväinen työsuhde) Kokonaiskeskiansiot Palkkaero (prosentteina miesten tuloista) ,5 % ,3 % ,1 % ,7 % ,2 % ,2 % Miesten määrä Naisten määrä Kokonaismäärä Naisten osuus, % ,8 % ,1 % ,0 % ,7 % ,4 % ,0 %

27 27 Kuva 8.2: Palkka Työn monimutkaisuus - Yksilölliset arvot* Kuva 8.3: Palkka Työn monimutkaisuus - Suuntaus* * Vain korkeintaan &euro

28 4. Oikeudellinen huomautus Disclaimer: Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin PROGRESS-ohjelman taloudellisella tuella. Julkaisun sisällöstä vastaavat yksin Kölnin taloudellinen tutkimuskeskus, PMSG PERSONALMARKT ja Roland Berger Strategy Consultants, eikä sisällön voi mitenkään katsoa edustavan Euroopan komission näkemyksiä. Konsortiota tukee taloudellisesti myös sen yhteistyökumppani, Saksan liittovaltion perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasioista vastaava ministeriö (BMFSFJ). Raportin kuvat: pressmaster Fotolia Contact: If you have any questions, please contact us at or +49 (0) or +49 (0) Partners: Cologne Institute for Economic Research (IW Köln) PO Box Köln / Germany PMSG PersonalMarkt Services GmbH Hoheluftchaussee Hamburg / Germany Roland Berger Strategy Consultants GmbH Sederanger München / Germany

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset Usein kysytyt kysymykset Lähde: Fach- und Führungskräfte pressmaster Fotolia equal pace:n ovat yhdessä toimittaneet Euroopan unionin PROGRESS -hankkeen osarahoittama Konsortiota tukee myös taloudellisesti

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Sami Napari (Etla) Perhe- ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Taustaa Sukupuolten välinen palkkaero kaventunut

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) 18.05.2016 Sivu 1 / 1 5576/2015 01.01.01 85 Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1414-15) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA) Esityksen rakenne! Johdanto

Lisätiedot

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön

Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Kohti nykyistä selkeämpiä korkeakoulujen opiskelijavalintoja ylioppilastutkinto käyttöön Johanna Moisio, HT, opetusneuvos Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 Faktoja korkeakoulujen opiskelijavalinnoista

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Vertailukuntien valinta

Vertailukuntien valinta Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma,

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009 Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009 Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa

Lisätiedot

Til.yks. x y z

Til.yks. x y z Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Laskelmia hammashoidon sairaanhoitokorvauksen vaihtoehdoista. Signe Jauhiainen

Laskelmia hammashoidon sairaanhoitokorvauksen vaihtoehdoista. Signe Jauhiainen Laskelmia hammashoidon sairaanhoitokorvauksen vaihtoehdoista Signe Jauhiainen 10.5.2012 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja hammashoidon korvauksista laskelmia mallien

Lisätiedot