PISTEET (A+B) A a) b) c) d) e)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PISTEET (A+B) A a) b) c) d) e) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20."

Transkriptio

1 ASTAUSLOMAKE - KANSALLINEN BIOLOGIAKILPAILU 2014 OPISKELIJAN NIMI: KOTIOSOITE: PISTEET (A+B) SYNTYMÄAIKA: PUHELINNUMERO: KOULUN NIMI: UOSIKURSSINI: MERKITSE RASTILLA (X) OIKEA AIHTOEHTO - ONNEA KILPAILUUN A a) b) c) d) e) oikein=1p B I. II. III. I. 21. O 22. O 23. O 24. O 25. O 26. O 27. O 28. O 29. O 30. O 4 oikein=2p. 3 oikein=1p. 2, 1 tai 0 oikein=0p.

2 A (Tehtävät ) - vain yksi vaihtoehdoista a), b), c), d) tai e) on oikein (max 20p.) 1. Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon? a) Suku b) Kunta c) Lahko d) Lokero e) Luokka 2. Mikä seuraavista eliöistä on sijoitettu oikeaan ryhmään? a) esikuusi - Havupuut b) esikirppu - Hyönteiset c) esikko - Kovakuoriaiset d) esikäärme - Piikkinahkaiset e) esilisko - Sammakkoeläimet 3. Oikea maapallolle ilmestymisjärjestys on a) Esitumalliset - tumalliset - fotosynteesi - monisoluiset eliöt b) Tumalliset - esitumalliset - fotosynteesi - monisoluiset eliöt c) Kalat - sammakkoeläimet - paljassiemeniset kasvit - nisäkkäät d) Sammalet - koppisiemeniset kasvit - sammakkoeläimet - linnut e) Sanikkaiset - sammalet - sammakkoeläimet - paljassiemeniset kasvit 4. Mikä seuraavista väittämistä on oikein? a) Mutaatiot saavat aikaan geneettistä biodiversiteettiä b) Luonnonvalinta johtaa entistä kehittyneempiin rakenteisiin c) Teollisuusmelanismi on esimerkki tasapainottavasta luonnonvalinnasta d) Avainlajeiksi kutsutaan lajeja, joilla on jokin valintaedun antava ominaisuus e) Sopeutumislevittäytymisessä populaation yksilöt levittäytyvät uusille elinalueille reviirikiistojen välttämiseksi 5. Kasvien johtosolukko hoitaa kasvin sisäisiä kuljetustehtäviä. Mikä seuraavista on oikein? a) Putkilot ja siiviläputket hoitavat aineiden kuljetuksen juurissa ja varsissa, mutta eivät lehtisuonellisissa lehdissä b) Sekovartisilla kasveilla on erikoistunutta johtosolukkoa vain juurissa c) Puuvartisilla kasveilla ei ole putkiloita, vaan ainoastaan putkisoluja d) Aineiden kuljetus siiviläputkissa perustuu pääosin painovoimaan e) Putkilot kuljettavat kasviravinteita 6. Mikä ekosysteemin eliöiden energiatalouteen liittyvistä väitteistä on kokonaan oikea? a) Energiapyramidin alimmalle trofiatasolle kuuluvat vain vihreät kasvit, ja toiset eliöt sijoittuvat tapauskohtaisesti muille tasoille b) Pedot kolmannella trofiatasolla ovat toisen asteen kuluttajia c) Metsäekosysteemiin sateen mukana tulevan typen aiheuttama rehevöityminen vähentää eläinten ravinnonsaantia kaikilla trofiatasoilla d) Nettotuotanto tarkoittaa eläimeen kertyvä biomassaa, kun taas eläimen tuottaman lämmön, eritteiden ja ulosteiden sisältämä energia on muiden eliöiden saavuttamattomissa olevaa ohivirtaavaa energiaa e) Saastuneissa vesiekosysteemeissä ympäristömyrkkyjen rikastuminen ylempiin trofiatasoihin siirryttäessä johtuu huippupetojen vilkkaasta aineenvaihdunnasta ja siihen liittyvästä suuresta veden kulutuksesta 7. Jos pienestä järvestä loppuu talvella jääpeitteen aikaan happi, niin a) Makean veden määrä järvessä lisääntyy b) Järven eliöyhteisö palaa entiselleen keväällä c) Järven pohjakerroksista vapautuu fosforia ekosysteemiin d) Hajottajat lisäävät järven pohjasta ekosysteemiin vapautuvan typen määrää e) Pohjasedimenteissä käynnistyy happea vapauttava vaihtoehtoinen kemosynteesi 1

3 8. Kun voikukan lehden solu upotetaan sen solunestettä osmoottisesti väkevämpään suolaliuokseen a) Suolaliuoksen NaCl-molekyylit siirtyvät passiivisesti kasvisoluun b) Suolaliuoksen vesimolekyylit siirtyvät osmoottisesti kasvisoluun c) Solukalvo repeää kasvavasta solunsisäisestä nestepaineesta d) Solukalvo irtoaa soluseinästä e) Solun tuma hajoaa 9. oikukan lehden fotosynteesissä valmistuvan glukoosin hiili on peräisin a) ATP-molekyyleistä b) Ilman hiilidioksidimolekyyleistä c) eden fotolyysistä valoreaktiossa d) Kasvin maaperästä ottamista ravinteista e) Kasvin muodostamista orgaanisista yhdisteistä 10. Soluhengityksessä tuotettu ATP-energia a) arastoidaan eliön soluissa myöhempiä tarpeita varten b) Tuotetaan aina glykolyysissä tuotetuista palorypälehapoista c) On peräisin pääosin sitruunahappokierrosta (Krebsin syklistä) d) On välttämätöntä yhteyttävien kasvisolujen normaalille toiminnalle e) Tuotetaan eliön joko juurillaan ottamista tai ravinnosta saaduista ravinteista 11. Suvullisesti lisääntyvällä nisäkkäällä on normaali kromosomisto ja sen kromosomiluku (2n) on 8. Sen somaattisissa soluissa on välivaiheen (interfaasin) lopussa: a) 6 autosomia b) 32 kromatidia c) 16 geenilokusta d) 32 DNA-molekyyliä e) 8 vastinkromosomiparia 12. DNA:n mallijuosteen emäsjärjestys on 5 CGA AAT CCA TAG 3 a) DNA:n koodijuosteen emäsjärjestys on 3 GCT TTA GGT AUC 5 b) Lähetti-RNA:n emäsjärjestys on 3 GCU UUA GGT ATC 5 c) Lähetti-RNA:n emäsjärjestys on 3 CGA AAU CCA UAG 5 d) Siirtäjä-RNA-molekyylien emästen järjestys voi olla 5 CGA AAU CCA UAG 3 e) Siirtäjä-RNA-molekyylien emästen järjestys voi olla 5 GCU UUA GGT ATC Yksilokuksisesta autosomaalisesta geenistä on multippeleiden alleeleiden sarja: A > a > a a) Fenotyyppejä voi olla 3 erilaista b) Fenotyyppejä voi olla 4 erilaista c) Fenotyyppejä voi olla 6 erilaista d) Genotyyppejä voi olla 3 erilaista e) Genotyyppejä voi olla 4 erilaista 14. Mikä yhdistelmä on oikein? DdEe x ddee tuottaa jälkeläisiä lukusuhteessa a) 1:2:1 ja geenit periytyvät intermediaarisesti eli välimuotoisesti b) 1:1:1:1 ja geenit ovat vahvasti kytkeytyneet c) 1:1 ja lokukset sijaitsevat eri kytkentäryhmissä d) 1:7:7:1 ja lokusten välinen etäisyys on 14 cm (kromosomikarttayksikköä) e) 7:1:1:7 ja lokusten välinen etäisyys on 12,5 cm (kromosomikarttayksikköä) 15. Banaanikärpäsillä tutkittiin neljää ominaisuutta. Näiden ominaisuuksien lokukset (ja geenit A, B, C ja D) sijaitsevat samassa vastinkromosomiparissa. Lukuisten risteytysten jälkeläistön geenienvaihdunta osoitti seuraavia etäisyyksiä lokusten välille: A-B: 15, B-C: 35, A-D: 10, A-C: 20, B-D: 25 ja C-D: 10 cm. Mikä on geenien järjestys kromosomissa? a) ACBD b) ABDC tai CDBA c) BADC tai CDAB d) BDCA tai ACDB e) CBDA tai ADBC 2

4 16. Mikä väittämistä on oikein? a) Raskaustesti mittaa veren progesteronitasoa b) Ihmisellä on somaattisissa soluissa 23 kromosomia c) Munasolu voi hedelmöittyä vasta sen mentyä meioosin loppuun d) Jos kaksi siittiötä hedelmöittää munasolun samaan aikaan, syntyvät identtiset kaksoset e) Alkionkehityksen gastrulaatiossa alkiolevy pitenee ja jakautuu kolmeksi alkiokerrokseksi 17. Korvaan liittyvistä väittämistä oikein on a) Tasapainoelin sijaitsee välikorvassa b) Sisäkorvan viimeinen kuuloluu on alasin c) Kuuloaistinsolut ärsyyntyvät kemiallisesti aiheuttaen signaalin kuulohermoa myöten aivoihin d) Simpukkatiehyessä sijaitsevan tyvilevyn eri kohtien värähtelyvoimakkuus riippuu äänen taajuudesta e) Aivot tulkitsevat äänilähteen suunnan sen perusteella, missä aivojen osassa kuuloaistimus tulkitaan 18. Mikä munuaisiin liittyvistä väittämistä on oikein? a) Munuaisten toiminnan säätelyyn osallistuu kilpirauhasen erittämä aldosteroni-hormoni b) Munuaiset osallistuvat verensokerin säätelyyn pitkään jatkuvan paaston aikana c) Munuaisten avulla päästään eroon helposti rasvaliukoisista aineista d) Nefronin osia ovat hiussuonikeränen, Boylen linko ja kokoojaputki e) Alkuvirtsaa tuotetaan vuorokaudessa jopa 20 litraa 19. Hormoneiden suhteen pitää paikkansa a) Käpyrauhasen erittämän melatoniinin määrä vähenee pimeässä b) Lisämunuaisen kuorikerros erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia c) Tyroksiini lisää kalsiumin varastoitumista luukudokseen d) Kasvuhormoni mm. lisää veren glukoosipitoisuutta e) Haima erittää vereen glykogeenia ja insuliinia 20. Tutkija selvitti hiirimakien suoliston loisia keräämällä yhdeltä alueelta noin kaksisataa ulostenäytettä ja tunnistamalla niistä lajimäärän. Hän teki tuloksistaan kuvaajan, jossa lajimäärän kertyminen on kuvattu näytteiden määrän funktiona. Mikä väitteistä pitää paikkansa? Lajia Näytteitä a) Tutkija ei ollut kerännyt riittävästi näytteitä, jotta hän olisi löytänyt kaikki suolistoloislajit b) Yleisimpien lajien selvittämiseen riittää vain muutaman näytteen kerääminen c) Alueen kantokyky pystyy elättämään vain kuusi lajia d) Tutkija olisi saanut kerättyä kaikki lajit 40 näytteellä e) Kaikki loislajit esiintyvät yhtä yleisesti 3

5 B (Tehtävät ) - väittämät I., II., III. ja I. ovat joko oikein tai väärin (max 20p.) 21. Uuden sopeutuman ilmaantuminen populaation aiheuttaa valintaedun sitä kantaville yksilöille. Sopeutumat yleistyvät populaatiossa nopeammin tai hitaammin, riippuen siitä kuinka suuren valintaedun ne antavat - joskus ne voivat myös kadota satunnaisajautumisen ansiosta. Jos sopeutumaan ei liity minkäänlaista tiheyteen riippuvaa valintahaittaa, se fiksoituu, eli kaikki populaation yksilöt kantavat sitä. Kun yksittäisen geenin alleelimuutos antaa suuren valintaedun, tällöin myös sen lähialueella samassa kromosomissa olevat alleelit yleistyvät populaatiossa hyödyllisen geenin siivellä. Tapahtumaa, jossa tietty alleeli yleistyy hyvin nopeasti niin, ettei tekijäinvaihdunta ehdi erottamaan valinnan kohteena olevan alleelin ympärillä olevien geenien alleeleja, kutsutaan valintapyyhkäisyksi (selective sweep). Ihmisen evoluutiohistorian tunnetuin valintapyyhkäisy on laktoositoleranssin yleistyminen. Alun perin ihmiset eivät aikuisena pystyneet käyttämään hyödyksi maidon sokeria, laktoosia, koska laktaasientsyymin eritys loppuu imetyksestä vierottamisen jälkeen. Turkin alueella noin kahdeksantuhatta vuotta sitten tapahtuneen mutaation ansiosta geenimuutosta kantavat jatkavat laktaasin tuottoa koko elämänsä. Kuvassa laktoositoleranssi osuutena populaatiosta. (Muokattu kartasta artikkelissa: Itan et al A worldwide correlation of lactase persistence phenotype and genotypes. BMC Evolutionary Biology) (Merkitse X:llä O tai -riville) I. Laktoositoleranssin aiheuttama valintaetu riippuu ympäristöstä II. Hyödyllinen mutaatio voi johtaa geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen III. alintapyyhkäisyn vaikutus ympärillä olevien geenien leviämiseen riippuu kromosomin pituudesta I. Pohjois-Euroopassa ihmiset, jotka pystyivät käyttämään hyödyksi maitoa, selvisivät paremmin ja saivat enemmän jälkeläisiä 4

6 22. Skotlannissa sijaitsevien St. Kildan saarten villilammaspopulaatiota on seurattu jo pitkään. Soay-rotuiset lampaat on merkitty yksilöllisesti ja niitä seurataan vuosittain. Jokaisesta lampaasta tiedetään sen lisääntymismenestys ja elinikä. Soay-lampaiden lisääntymismenestys riippuu sarvien koosta: mitä pidemmät sarvet ovat, sitä enemmän ne saavat jälkeläisiä. Lampaista huomattiin, että sarvien pituutta sekä lampaan elinikää säätelee yksi geeni, Rxfp2. Geenistä on kaksi alleelia, HO P ja HO +. Dominoiva HO + aiheuttaa pitkät sarvet. Yksilöllä, joka on genotyypiltään homotsygootti HO P -alleelin suhteen, on lyhyemmät sarvet. Pässeistä selvitettiin niiden lisääntymismenestys (vuosittainen jälkeläisten määrä) sekä selviytyvyys (kuinka suuri osa niistä selvisi seuraavaan vuoteen elossa). Tulokset on esitetty kuvaajassa. Johnston et al. Nature 2013, doi: /nature12489 I. Lyhytsarvisilla lampailla on suhteellisesti eniten jälkeläisiä II. Lampailla, joiden genotyyppi on HO + HO P, on suurin kelpoisuus III. Jos olosuhteet säilyvät samanlaisina, molemmat alleelit säilyvät populaatiossa I. Pitkäsarviset lampaat, jotka ovat homotsygootteja Rxfp2-geenin suhteen, elävät pidempään 5

7 23. Loisien ja niiden isäntien sanotaan olevan jatkuvassa evolutiivisessa kilpavarustelussa: loiset pyrkivät jatkuvasti kehittymään hyväksikäyttämään isäntäänsä paremmin ja isännät pyrkivät kehittämään immuunipuolustustaan tehokkaammaksi. Tämä dynamiikka saattaa johtaa nopeaankin evoluutioon. Eräs tapa tutkia isännän ja loisen suhteen evoluutiota on tehdä niin sanottu aikasiirtokoe (time shift experiment), jossa isäntiä tartutetaan vanhoilla loisilla. Oivallinen kohde kokeeseen oli vesikirput ja niitä tartuttavat bakteerit, koska molemmatkin näistä tuottavat pitkäikäisiä lepomuotoja. Järven pohjasedimentistä kairattiin pala, josta saatiin kultakin vuodelta kasvatettua sekä isäntiä että loisia. Isäntiä tartutettiin niin, että kutakin isäntäsukupolvea tartutettiin sekä aiemmin että myöhemmin ilmaantuneilla loisilla. (Kuva: Decaestecker et al. 2007: doi: /nature0629) Kuvaajassa näkyy y-akselilla kuinka suuri osuus bakteereista pystyi aiheuttamaan tartunnan vesikirpuissa. X-akselilla on kuvattu loisen ja isännän ikäero sukupolvina. Negatiiviset arvot tarkoittavat, että loinen on isäntää vanhempi ja positiiviset sitä, että ne ovat isäntiä nuorempia. I. Mitä suurempaa haittaa loinen aiheuttaa, sitä hitaampaa isännän evoluutio on II. esikirpuilla on paras vastustuskyky juuri edeltäviä bakteerisukupolvia vastaan III. Isännän immuunipuolustukseen liittyvä genotyyppi vaihtelee niin, että se on noin 20 sukupolven välein samankaltainen I. aikka loinen sopeutuu uusien isäntäyksilöiden genotyyppeihin, se säilyttää tarttumiskykynsä vanhoihin isäntien genotyyppeihin 24. Rokotukset ovat tehokas tapa saada immuniteetti tauteja vastaan. Paitsi että rokotukset suojaavat yksilöä, riittävän suuren määrän rokottaminen myös estää tautien leviämisen koko populaatiossa. Tautien leviämiskykyä kuvaa niin sanottu lisääntymisvakio R 0. Se kuvaa kuinka monta yksilöä yksi tartunnan saanut yksilö voi tartuttaa. R 0 voi siis vaihdella riippuen taudin vaiheesta ja tartunnan saaneesta. Kun R 0 on pienempi kuin yksi, epidemia tulee enemmin tai myöhemmin päättymään. Jotta tauti saadaan hävitettyä kokonaan, tarvittava rokotusten kattavuus voidaan karkeasti laskea kaavalla 1-1/R 0. R 0 -arvoon vaikuttaa se, kuinka kauan tauti on tartuttava, kuinka herkästi se tarttuu ja kuinka monta ihmistä taudin saanut kohtaa. Taulukossa on annettu eri tautien R 0 -arvoja tartunnan leviämisvaiheessa: Tauti R 0 Tuhkarokko 2-18 Kurkkumätä 6-7 Isorokko 5-7 Polio 5-7 HI/AIDS 2-5 Espanjantauti (influenssa) 2 Kausi-influenssa 1,2 I. Taudin tappavuus riippuu R 0 -arvosta II. Tuhkarokon leviämisen estäminen vaatii pienemmän rokotuskattavuuden kuin polion III. Jos pisaratartunnalla leviävä tauti nostaa korkean kuumeen, se nostaa myös R 0 -arvoa I. Kurkkumätärokotteen kattavuuden pitää olla vähintään 86%, jotta taudin leviäminen estyy 6

8 25. Polyakryyliamidielektroforeesin (SDS-PAGE) avulla voidaan tutkia proteiinien molekyylimassaa. Menetelmässä tutkittavien proteiinien joukkoon sekoitetaan dodekyylisulfaattia, joka tarttuu proteiineihin ja antaa niille negatiivisen varauksen. Tämän jälkeen proteiineja ajetaan sähkökenttään asetetussa polyakryyliamidigeelissä, jolloin varautuneet proteiinit kulkeutuvat kohti laitteiston anodia. Oheisessa kuvassa on kuvattu erään SDS-PAGE:n tulos. Ajon jälkeen proteiinit on värjätty. asemmassa laidassa on proteiinistandardi, jossa proteiinien molekyylimassa ylhäältä alas lukien on seuraava: Da, Da, Da, Da, Da, Da ja Da. Proteiinit ovat lähteneet liikkeelle geelin ylälaidasta. I. Proteiinit ovat ajautuneet kohti laitteiston +-napaa II. Yhdessä juovassa voi olla useita erilaisia proteiineja III. Nuolella merkityn proteiinin molekyylimassa on noin Da I. Suurikokoisemmat proteiinit ovat ajautuneet geelillä nopeammin 26. Puuvartisilla kasveilla kasvien varsi kasvaa paksuutta, kun jällen solukko tuottaa sisäänpäin puusolukkoa ja ulospäin nilasolukkoa. Paksuuntuva varsi auttaa tukemaan kasvia paremmin sekä mahdollistaa tehokkaamman aineiden kuljetuksen. Oheinen kuva esittää yksinkertaistettuna puuvartisen kasvin varren poikkileikkauksen. (Kuva Thomas Steiner / Wikimedia Commons) I. Kasvin vanhetessa myös jälsikerros paksuuntuu II. Jos kasvin sydänpuu lahoaa, kasvi kuolee nopeasti III. Jos kasvilta poistetaan kaarna, kasvi kuolee nopeasti I. arren paksuuskasvu aiheutuu ensisijaisesti puusolukon paksuuskasvusta 7

9 27. Kasvien kukan kehityksen geneettistä säätelyä on selitetty ns. ABC-mallilla. Mallissa kussakin kukan osassa ilmenee tietty geeni tai tiettyjä geenejä, jotka saavat aikaan ko. kukan osan kehityksen. Oheisen kuvan mukaisessa mallissa kukan osasta kehittyy verhiö, jos siinä ilmentyy vain A-geeni. Siihen kohtaan kukkaa, jossa ilmentyvät sekä A- että B-geenit, kehittyy teriö. Hetiössä ilmentyvät sekä B- että C-geenit. Emiö syntyy kukan osassa, jossa ilmentyy vain C-geeni. I. Jos piirroksen kasvin B-geeni tehdään toimimattomaksi, saadaan kukkia, joissa on ainoastaan verho- ja emilehtiä II. Jos C-geeni ei ilmene, piirroksen kasviyksilö on steriili III. Jos kasvilla on terälehdet, mutta ei verholehtiä, siltä puuttuu A-geeni I. Kukka voi tuottaa hedelmän, vaikka B-geeni ei ilmenisi siinä (Kuva: Madeleine Price Ball / Wikimedia Commons) 28. Elektrokardiogrammi (EKG) kuvaa sydämen toimintaa ja sydämessä liikkuvia sähköisiä impulsseja. Tyypillinen EKG -käyrä (kuvassa) koostuu kolmesta vaiheesta. P-aallon aikana sähköinen signaali kulkee eteisiin, minkä seurauksena ne supistuvat. QRS-kompleksin aikana sähköinen signaali kulkee nopeasti kammioihin ja tämän jälkeen ne supistuvat. T-aalto johtuu kammioiden nopeasta uudelleenpolarisoitumisesta. Alemmassa kuvassa on osoitettu eteisvärinästä mitattu EKGkäyrä (ylempi) ja normaali EKG-käyrä (alempi). Eteisvärinän aikainen EKG Normaali EKG (Kuvat: J. Heuser / Wikimedia Commons) I. P-aallon alussa impulssi lähtee liikkeelle sinussolmukkeesta II. Eteisvärinän seurauksena kammiot eivät pääse supistumaan III. Kammioiden supistuminen on voimakkaimmillaan R-kohdassa I. Jos eteiskammiosolmukkeen toiminta on häiriintynyt, P- ja R-kohdan välinen aika muuttuu 8

10 29. Plasmidit ovat rengasmaisia DNA-molekyylejä, joita käytetään apuna esimerkiksi geenitekniikassa. Plasmideja voidaan muokata katkaisemalla niitä erilaisilla katkaisu- eli restriktioentsyymeillä ja liittämällä niihin uusia DNA-jaksoja liittäjä- eli ligaasientsyymin avulla. Kun plasmidiin halutaan liittää uusi geeni, se on liitettävä oikeassa suunnassa, jotta geeni toimisi plasmidissa oikein. Kuvassa on kuvitteellinen 2014 emäsparin kokoinen plasmidi, johon on merkitty viiden eri katkaisuentsyymin katkaisukohdat ja niiden sijainti plasmidissa. Esimerkiksi EcoRI-entsyymi katkaisee plasmidin 12. ja 624. emäsparin kohdalta. I. Katkaistaessa plasmidi EcoRI-entsyymillä saadaan 612 ja 1402 emäsparin pituiset DNA-molekyylit II. Kun plasmidi pbmol katkaistaan XbaI- ja BamHI-entsyymeillä, saadaan neljä eripituista DNAmolekyyliä III. Jos plasmidiin halutaan liittää uusi geeni, kannattaa em. entsyymeistä käyttää KpnI- ja SceIentsyymejä I. Tutkija katkaisee plasmidin KpnI- ja SceI-entsyymeillä, poistaa lyhyemmän palasen ja liittää tilalle 400 emäsparin mittaisen geenin. Plasmidin koko tämän jälkeen on 1867 emäsparia 9

11 30. Kilpikonnan kovan kuoren rintapanssari (plastron) muodostuu yhdeksästä eri luusta (kuvassa), jotka kaikki ovat parillisia, paitsi entoplastron. Luiden päälle on kertynyt sarveislevyjä (scute), jotka ovat muodostuneet keratiinista. Kaikki luut ovat luutuneet välittömällä luutumisella (eikä siis rustoisen mallin kautta), kuten ihmisen kallon peitinluut ja leukaluut. Lajeista riippuen kylkiluut ja lantion luut saattavat olla sulautuneita kilpeen. Pehmeäkuoriset kilpikonnat nähtävästi polveutuvat kilvellisistä kilpikonnista. Kilpikonnan rintapanssarin luuta muodostavat solut saattavat olla hermopienan keskivaiheilta ja nämä solut muodostavat esimerkiksi kalojen vastaavat iholuut (kuten evät). Ihmisen kallon luut sen sijaan muodostuvat hermopienan etupäästä. Kuva: Pseudemydura umbrina (Chelidae), Faendalimas, Wikimedia Commons I. Kilpikonnien kuori on muodostunut kylkiluista II. Keratiinilevyt eivät voi korjautua, koska ne ovat luun ulkopuolella III. Kalojen evät ja kilpikonnien kuori voivat olla homologisia rakenteita I. Pehmeäkuorisissa kilpikonnissa on luultavasti jäljellä rustoa kuoren tilalla 10

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen 11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta

Lisätiedot

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia 1. Sukupuut Seuraavat ihmisen sukupuut edustavat periytymistä, jossa ominaisuuden määrää yksi alleeli. Päättele sukupuista A-F, mitä periytymistapaa kukin niistä voi edustaa. Vastaa taulukkoon kirjaimin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon

Lisätiedot

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

Mitä (biologinen) evoluutio on?

Mitä (biologinen) evoluutio on? Mitä (biologinen) evoluutio on? Näinkö se menee? - (Erityisesti evoluutioteorian alkuaikoina) eliölajien muuttumista ajan kuluessa. - Nykyisin populaatioiden geenikoostumuksen muutosta ajan kuluessa (kun

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 8 Ravitsemustiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. Lisäksi A-osasta on saatava yhteensä vähintään

Lisätiedot

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa. Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen

Lisätiedot

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla. 1 Esipuhe Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 1 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot kuuteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ EMONKASVATUS HISTORIAA Ensimmäinen kuvaus mehiläisemosta naaraana julkaistiin Espanjassa 1586. Englantilainen Charles Butler osoitti vuonna 1609, että kuhnurit ovat koirasmehiläisiä Jo vuonna 1568 Saksassa

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT: Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö Samapituisten merkkijonojen lukumäärä I Olkoon tehtävänä muodostaa annetuista merkeistä (olioista, alkioista) a 1,a 2,a 3,..., a n jonoja, joissa on p kappaletta merkkejä.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin. Genetiikan perusteet Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin. Transmissiogenetiikka l. mendelistinen genetiikka Historia Yksinkertaiset

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan. Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa

Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kohti sähköistä arviointia käytännön esimerkkejä lukion biologiassa Kimmo Lahti Pateniemen lukio, Oulu OPH:n tilaisuus 2.2.2015 (Oulu): Kohti digitaalisia ylioppilastutkinnon kokeita luonnontieteissä Taustaa

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina klo

OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina klo Biologian yhteisvalinta 2016 OHJEITA BIOLOGIAN VALINTAKOKEESEEN VASTAAJALLE VALINTAKOE torstaina 26.5.2016 klo 9.0013.00 1. Tarkista, että sinulle on jaettu viisi (5) tehtävää. Tehtävissä 2, 3 ja 5 on

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

3Eksponentiaalinen malli

3Eksponentiaalinen malli 3Eksponentiaalinen malli Bakteerien määrä lihassa lisääntyy 250 % jokaisen vuorokauden aikana. Epilepsialääkkeen määrän puoliintuminen elimistössä vie aina yhtä pitkän ajan, 12 tuntia. Tällaisia suhteellisia

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeen vastausanalyysi 2015. Biologia Petri Ojala, FM Lahden lyseo

Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeen vastausanalyysi 2015. Biologia Petri Ojala, FM Lahden lyseo Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeen vastausanalyysi 2015 Biologia Petri Ojala, FM Lahden lyseo Tehtävä 1. a) Elektronimikroskooppikuva soluelimistä - Kuvassa on mitokondrio 1. Rakenteessa 1. tapahtuu

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit

Geneettiset algoritmit Geneettiset algoritmit Evoluution piirteitä laskennassa Optimoinnin perusteet - Kevät 2002 / 1 Sisältö Geneettisten algoritmien sovelluskenttä Peruskäsitteitä Esimerkkejä funktion ääriarvon etsintä vangin

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot