TESTITULOSTEN YHTEENVETO

Transkriptio

1 TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa nopeasti. Nimi Kehitettävä Hyvä LIHASSOLUT Sinulla on geneettisesti enemmän nopeita lihassoluja. Hitaat Nopeat MAKSIMAALINEN HAPENOTTOKYKY Saatat joutua tekemään enemmän työtä hapenottokykysi kasvattamiseksi. Kehitettävä Hyvä GENEETTINEN LIIKKUJAN PROFIILISI ON: Moniulotteinen liikkuja. Sinulla on geneettisesti sekä nopeus- että kestävyysominaisuuksia. RUOKAVALIO Kehonkoostumuksen kannalta sinulle voi sopia vähärasvaisempi ruokavalio. Vähähiilihydraattisempi Vähärasvaisempi

2 TIIVISTELMÄ TESTISSÄ TUTKITUISTA OMINAISUUKSISTA JA YKSITYISKOHTAISET TIEDOT GEENEISTÄ Ihmisen DNA-perimä jakautuu 46 kromosomiin, joista puolet tulee äidiltä ja puolet isältä. Nämä kromosomit on kuvattu viereisessä ympyrässä numeroilla (1-22) ja kirjaimilla (sukupuolikromosomit X ja Y). Geenit ovat erityisiä toiminnallisia alueita, jotka sijaitsevat kromosomeissa. Vaikka geenejä on ihmisessä noin , ne vievät vain noin 1 prosentin koko perimästä, joka koostuu noin 3 miljardista pienestä palasesta, niin sanotusta emäksestä. Tässä testissä olemme kurkistaneet perimääsi, joka on ollut sinulla jo syntymästäsi lähtien. Onkin tärkeää ymmärtää, että nämä tulokset kertovat sinun geneettisistä lähtökohdistasi, joihin sinä pystyt omilla elintavoillasi ja toiminnallasi vaikuttamaan. LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Rasittavan liikunnan yhteydessä lihakset tuottavat laktaattia glukoosin hajotustuotteena. Laktaatin muodostuminen on yhteydessä siihen, että lihakset tuntuvat raskailta ja väsyneiltä rankan suorituksen aikana ja sen jälkeen. Lihasten väsymiseen suorituksen aikana vaikuttaa se, kuinka hyvin glukoosin hajotustuotteena syntyvä laktaatti pystytään siirtämään uudelleen lihassolujen käyttöön energiaksi. Hidas laktaatin kuljetus voi johtaa lihasten nopeampaan väsymiseen suorituksen aikana ja heikentää suorituskykyä. Tässä testissä tutkittu MCT1 osallistuu laktaatin kuljetukseen ja vaikuttaa näin lihasten energiansaantiin suorituksen aikana. Geeni: MCT1 Sijainti: kromosomi 1 Pistemutaatio: rs Sinun genotyyppisi: AA 19% AA 50% AT 31% TT Sinun genotyyppisi AA tarkoittaa, että geneettisiltä lähtökohdiltasi lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Tämä on kestävyysominaisuus.

3 AEROBINEN KUNTO Anaerobinen kynnys on raja, jossa laktaattia alkaa kertyä enemmän kuin sitä saadaan poistettua. Tämä raja riippuu sinun geeniperimästäsi sekä aerobisesta kunnostasi. Tässä testissä tutkitun PPARGC1A-geenin koodaama proteiini säätelee muita energiantuotantoon liittyviä geenejä. Pistemutaatio PPARGC1A-geenissä liittyy siihen, miten hyvin harjoittelulla voidaan vaikuttaa anaerobiseen kynnykseen ja sitä kautta aerobiseen suorituskykyyn. Geeni: PPARGC1A Sijainti: kromosomi 4 Pistemutaatio: rs Sinun genotyyppisi: GA 13% AA 41% GG 46% GA Sinun genotyyppisi GA tarkoittaa, että sinulla on geneettisiä edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoasi nopeasti. Tämä on kestävyysominaisuus. LIHASSOLUT Ihmisellä eri lihassolutyyppien (nopeiden ja hitaiden) suhteeseen vaikuttavat sekä geneettiset että ympäristölliset tekijät. Näin ollen oikeantyyppisillä harjoituksilla pystyy itse vaikuttamaan siihen, kuinka hyvä suorituskyky on nopeassa tai kestävyyttä vaativassa liikunnassa. Vaikka sinulla ei olisi erityistä geneettistä taipumusta nopeus- ja voimatyyppiseen liikuntaan, voit silti tulla nopeaksi harjoittelemalla oikein. Vastaavasti geneettisesti nopea voi harjoitella kestävyyttä ja samalla hyödyntää perinnöllistä taipumustaan nopeuteen. Tässä testissä tutkitun ACTN3- geenin koodaama proteiini osallistuu lihassolujen nopeaan supistumiseen. Pistemutaatio ACTN3-geenissä johtaa sen koodaaman proteiinin määrän vähenemiseen lihassoluissa ja nopeusominaisuuksien geneettiseen heikentymiseen. Geeni: ACTN3 Sijainti: kromosomi 11 Pistemutaatio: rs Sinun genotyyppisi: CC 31% CC 51% CT 18% TT Sinun genotyyppisi CC tarkoittaa, että sinulla on lähtökohtaisesti enemmän nopeita kuin hitaita lihassoluja. Tämä on nopeusominaisuus.

4 MAKSIMAALINEN HAPENOTTOKYKY Maksimaalinen hapenottokyky (VO 2max ) kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa happea lihaksiin, jotka käyttävät sitä energiantuotantoon maksimaalisessa rasituksessa. Hapenottokykyyn vaikuttavat geneettiset ominaisuudet sekä oikeantyyppinen harjoittelu. Liikkujat, joilla on hyvä aerobinen kunto ja korkea VO 2max voivat harjoitella intensiivisemmin kuin huonommassa kunnossa olevat. Lisäksi hyväkuntoinen ja harjoitellut henkilö käyttää rasituksessa energiaksi enemmän rasvaa kuin hiilihydraatteja. Tässä testissä tutkittu HIF1A vaikuttaa elimistön sopeutumiseen kohonneeseen hapentarpeeseen esimerkiksi kovatehoisessa suorituksessa. Geeni: HIF1A Sijainti: kromosomi 14 Pistemutaatio: rs Sinun genotyyppisi: CC 18% CT 1% TT 81% CC Sinun genotyyppisi CC tarkoittaa, että saatat joutua tekemään enemmän työtä hapenottokykysi kasvattamiseksi. Tämä on nopeusominaisuus. RUOKAVALIO Geeniperimä vaikuttaa osaksi siihen, miten eri ravintoaineita käsitellään elimistössä. Tässä testissä tutkittiin APOEgeenin erilaisia variaatioita sekä pistemutaatiota IRS1-geenissä. APOE-geeni osallistuu muun muassa kolesterolin käsittelyyn verenkierrossa. Tietyt APOE-geenin variaatiot altistavat enemmän rasvaiselle ruokavaliolle kuin toiset ja voivat näin ollen aiheuttaa terveydellisiä ongelmia, jos ruokavalio on väärä. IRS1-geeni puolestaan vaikuttaa elimistön kykyyn käsitellä insuliinia. Tässä geenissä esiintyvä pistemutaatio on yhdistetty elimistön kykyyn käsitellä hiilihydraattia sekä siihen, minkälainen vaikutus erityyppisillä ruokavalioilla on painoon. Geeni: APOE Sijainti: kromosomi 19 Pistemutaatio: rs429358/rs7412 Sinun genotyyppisi: E3/E4 4% E2 19% E4 77% E3 Geeni: IRS1 Sijainti: kromosomi 2 Pistemutaatio: rs Sinun genotyyppisi: CC 14% TT 46% CT 40% CC Tutkittujen geenien perusteella sinun kannattaa kokeilla vähärasvaista ruokavaliota, joka sisältää paljon proteiineja ja hyviä hiilihydraatteja. Näiden geenien mukaan tämäntyyppinen ruokavalio tukee parhaiten terveyttäsi.

5 LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN

6 LISÄTIETOA LIHASTEN VÄSYMISESTÄ JA PALAUTUMISESTA Rasittavan liikunnan yhteydessä lihakset tuottavat laktaattia glukoosin hajotustuotteena. Laktaatin muodostuminen on yhteydessä siihen, että lihakset tuntuvat raskailta ja väsyneiltä rankan suorituksen aikana ja sen jälkeen. Lihasten väsymiseen suorituksen aikana vaikuttaa se, kuinka hyvin glukoosin hajotustuotteena syntyvä laktaatti pystytään siirtämään uudelleen lihassolujen käyttöön energiaksi. Hidas laktaatin kuljetus voi johtaa lihasten nopeampaan väsymiseen suorituksen aikana ja heikentää suorituskykyä, toisin sanoen anaerobinen kynnysvauhti pysyy tällöin esimerkiksi juostessa matalana. Tärkein laktaatin kuljetukseen osallistuva tekijä on MCT1-proteiini. Tehokkaan liikunnan aikana sen määrä lihassoluissa lisääntyy, jotta laktaatin kuljetus saadaan käyntiin. Suurempi MCT1:n määrä takaa tehokkaamman laktaatin kuljetuksen energiaksi, mikä auttaa liikkumaan korkeammalla intensiteetillä ja parantaa suorituskykyä. Oikein harjoittelemalla anaerobista kynnysvauhtia/- tehoa saadaan tällä perusteella kasvatettua. Tässä testissä tutkittiin yhden emäksen geenimuutosta MCT1-geenissä. Geenimuutoksella AA laktaatin kuljetuksen pitäisi toimia normaalisti. Geenimuutokset AT ja TT vaikuttavat MCT1-geenin toimintaan, mikä johtaa vähempään MCT1-proteiinin määrään. Tällöin laktaatin kuljetuskyky ei ole optimaalista, mikä tarkoittaa lihasten nopeampaa väsymistä ja heikompaa suorituskykyä. Tätä ominaisuutta voi kuitenkin kehittää tekemällä oikeantyyppisiä harjoituksia. TT-genotyypillä laktaatin kuljetus on vähemmän tehokasta, jopa % vähemmän kuin AA-genotyypillä. Tutkimusten mukaan tämä geenimuutos vaikuttaa siihen, että veren laktaattipitoisuudet ovat korkeammat intensiivisen harjoittelun jälkeen. Lisäksi on havaittu, että T-alleeli on selvästi yleisempi nopeus-/voimaurheilijoilla verrattuna kestävyysurheilijoihin, mikä saattaa kertoa sen yhteydestä hyviin nopeusominaisuuksiin. TT-genotyypin kannattaa tietoisesti pyrkiä kehittämään laktaatin sietokykyä ja sen kuljetustehokkuutta. Näitä voidaan kehittää tekemällä harkitusti korkeatehoisia harjoituksia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että palautuminen näistä voi olla hidasta ja niitä ei voi tehdä liian usein. Kompressiotekstiileistä voi olla apua laktaattitason nousun aiheuttamaan lihaskipuun ja ne saattavat jonkin verran tehostaa laktaatin kuljetusta ja näin ollen nopeuttaa palautumista.