Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeen vastausanalyysi Biologia Petri Ojala, FM Lahden lyseo

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeen vastausanalyysi 2015. Biologia Petri Ojala, FM Lahden lyseo"

Transkriptio

1 Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeen vastausanalyysi 2015 Biologia Petri Ojala, FM Lahden lyseo

2 Tehtävä 1. a) Elektronimikroskooppikuva soluelimistä - Kuvassa on mitokondrio 1. Rakenteessa 1. tapahtuu veden fotolyysi --- tapahtuu viherhiukkasissa yhteytyksessä, ei mitokondrioissa, eikä soluhengityksessä 2. Rakenteessa 1. tapahtuu hiilidioksidin pelkistyminen: Soluhengityksen lopputuotteena on hiilidioksidi ja vesi. Pelkistyminen tapahtuu alkuaineille niiden vastaanottaessa elektroneja toiselta alkuaineelta 3. Rakenteessa 2. hiilidioksidi pelkistyy sokeriksi: Mitokondrioissa ei muodostu sokeria, vaan se päinvastoin hajoaa 4. ADP:tä fosforyloidaan rakenteessa 1.: OIKEIN. Suurin osa sokerin sidosenergian sitomisesta ATP-molekyyleihin tapahtuu mitokondrion sisäkalvostolla kun ADP-molekyylejä muutetaan (oksydatiivisen) fosforylaation avulla ATPmolekyyleiksi 5. Rakenne 3. sisältää mm. ATP:tä: OIKEIN. Mitokondrion ulkopuolella näkyy karkeaa solulimakalvostoa, jossa tapahtuu proteiinisynteesiä. Proteiinisynteesi on anabolinen reaktio ja kuluttaa runsaasti energiaa

3 b) Eliökunnan kehityksestä tiedetään, että 6. Selkäjänteisten kehitys alkoi noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Selkäjänteiset on yksi eläinkunnan pääjaksoista. Varhaisimmat selkäjänteiset ovat löytyneet yli 500 miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista 7. Sammakkoeläimet ilmaantuivat elämän vanhalla ajalla: OIKEIN Elämän vanha aika = miljoonaa vuotta sitten. Vanhimmat tunnetut sammakkoeläinten fossiilit on ajoitettu lähes 400 miljoonaa vuotta vanhoiksi 8. Ensimmäisiä sikiökalvollisia olivat linnut. Myös matelijoilla, joista linnut ja nisäkkäät ovat kehittyneet, on sikiökalvot 9. Avoin verenkiertojärjestelmä on tyypillinen hyönteisille: OIKEIN 10. Eläinkunnan kaikkien pääjaksojen ensimmäiset edustajat ilmaantuivat noin 500 miljoonaa vuotta sitten OIKEIN - ns. Kambrin räjähdys tapahtui miljoonaa vuotta sitten

4 c) Oheinen sukupuu esittää ABO-veriryhmän periytymistä. Mikä tai mitkä seuraavista henkilöistä ovat ABO-veriryhmätekijän suhteen homotsygootteja? 11. Henkilö 2: --- ei voi olla, koska jälkeläinen (7) on veriryhmältään O-, jonka ainoa mahdollinen genotyyppi on ii, eli O- veriryhmän resessiivinen alleeli on täytynyt periytyä molemmilta vanhemmilta 12. Henkilö 3: OIKEIN/VÄÄRIN. Tosin sukupuun mukaiset jälkeläiset voisivat syntyä myös heterotsygoottisella I A i perimällä. Todennäköisyys olisi kuitenkin vain 6,25 % 13. Henkilö 4. Ei voi olla, koska jälkeläisissä on A-veriryhmään kuuluvia jälkeläisiä. Homotsygoottinen genotyypiltään I B I B Henkilö voisi saada vain veriryhmiin B- tai AB- kuuluvia jälkeläisiä. Jälkeläisissä on kuitenkin A-veriryhmään kuuluvia 14. Henkilö 7. OIKEIN. O-veriryhmän ainoa genotyyppi ii 15. Henkilö 13. OIKEIN. Pariskunnan 8. ja 9. molemmat jälkeläiset (13. ja 14.) ovat homotsygoottisia

5 Genotyyppi Fenotyyppi eli veriryhmä ii O I A I A I A i I B I B I B i I A I B A A B B AB

6 d) Suot ovat tärkeitä ekosysteemejä 16. Soiden ojittaminen saa aikaan elohopean kertymistä lähivesistöihin: OIKEIN. Elohopea liukene heikosti puhtaaseen veteen, mutta soiden humus-pitoiseen happamaan veteen se liukenee helposti. 17. Aktiivinen hajotustoiminta tekee soista tehokkaita hiilinieluja: Hajotustoiminnassa tapahtuu soluhengitystä, joka vapauttaa hiiltä, lisäksi soiden hajotustoiminta on mm. alhaisen happipitoisuuden vuoksi hidasta 18. Suot eivät ole tärkeitä hiilinieluja, koska niissä on suhteellisen vähän kasvillisuutta: Suot ovat merkittäviä hiilinieluja juuri hitaan hajotustoiminnan ansiosta 19. Alkuvaiheessa suon kuivaaminen lisää hiilidioksidipäästöjä, koska hajottajien toiminta voimistuu: OIKEIN Suon kuivuessa hajottajien happitilanne paranee ja hajotustoiminta kiihtyy ja hiilidioksidia vapauttava soluhengitys lisääntyy. 20. Soiden kuivattaminen vähentää metaanipäästöjä: OIKEIN. Happitilanteen paraneminen vähentää mätänemistä ja siinä syntyvän metaanin muodostumista

7 e) Heteroosi - Saman lajin sisällä risteytetään kaksi geneettisesti mahdollisimman erilaisia yksilöitä 21. Heteroosilla tarkoitetaan lajien välistä riippuvuussuhdetta 22. Heteroosilla tarkoitetaan lajien välistä geneettistä muuntelua Lajin sisäinen muuntelu on heteroosin edellytys, mutta ei tarkoita sitä 23. Heteroosi-termillä viitataan X- ja Y-kromosomien väliseen kokoeroon 24. Heteroosi voidaan saada aikaan risteyttämällä saman lajin perimältään erilaisia itsesiitoslinjoja keskenään: OIKEIN. Itsesiitoksella voidaan lisätä homotsygotiaa linjojen sisällä. Kun erilaiset linjat risteytetään myöhemmin, saadaan aikaan heteroosia. 25. Heteroosi on vastakohta homotsygotialle ja sille on ominaista hybridien elinvoima: OIKEIN Edulliset alleelit ovat useimmiten dominoivia ja niiden vaikutus tulee esille heteroosissa 26. Sisäsiitos vähentää heteroosia: OIKEIN

8 f. DNP:tä (2,4-dinitrofenoli) käytetään teollisuudessa esimerkiksi väriaineiden, lahonsuoja-aineiden ja räjähteiden lähtöaineena sekä kasvi- ja hyönteismyrkkynä. Aikaisemmin sitä käytettiin myös laihdutuslääkkeenä rasvojen polttamiseen Edellä esitetyn ja aiemman tiedon perusteella voidaan päätellä, että 27. Tyroksiini saa aikaan irtikytkijäproteiinien tuotannon sitoutumalla omiin solukalvoreseptoreihinsa: Kilpirauhashormonien reseptorit ovat tumassa 28. DNP vähentää solujen ATP-tuotantoa inhiboimalla sitruunahappokierron entsyymejä Ei inhiboi sitruunahappokiertoa, vetyionien vuotaminen estää elektroninsiirtoketjun toimintaa. 29. DNP:llä käsitellyt solut voivat tuottaa ATP:tä glykolyysin avulla: OIKEIN Glykolyysi tapahtuu solulimassa mitokondrioiden ulkopuolella 30. DNP:n irtikytkentävaikutus voi johtaa energiankulutuksen lisääntymiseen: OIKEIN, solujen energiantarve ei vähene, vaikka ATP:n tuotanto vähenee ja ATP-tuotannon heiketessä glukoosia tarvitaan enemmän vastaavan ATP-määrän saamiseksi 31. Tyroksiinin aikaansaamalla irtikytkijävaikutuksella viitataan sitruunahappokierron ja elektroninsiirtoketjun väliseen häiriöön Häiriö elektroninsiirtoketjussa

9 g) Jäteveden puhdistuksen biologisissa vaiheissa 32. Käytetään enimmäkseen aerobisia olosuhteita: OIKEIN - Nitrifikaatiobakteerien avulla ulosteiden sisältämät ammoniumyhdisteet muuttuvat nitraatiksi 33. Käytetään ferrosulfaattisaostusta Ferrosulfaattisaostus on kemiallista puhdistusta 34. Allasta hapetetaan, jotta ferrosulfaattisaostus nopeutuisi Kyllä hapetetaan, mutta edelleen kyse on kemiallisesta, ei biologisesta puhdistuksesta ja sillä tehostetaan aerobisten nitrifikaatiobakteerien toimintaa 35. Hyödynnetään tehokkaasti biologista typensidontaa. Biologisessa typensidonnassa ilman typpikaasua muutetaan ammonium-yhdisteiksi. Vedenpuhdistuksessa tavoite päinvastainen 36. Hyödynnetään alkueläimiä orgaanisen jätteen hajottamisprosesseissa: OIKEIN Alkueläimet tosin ovat tumallisia ja jäteveden biologinen puhdistus taas tapahtuu bakteerien toimesta

10 h) Ihmisyksilön kehitys hedelmöittyneestä munasolusta (tsygootista) alkio- ja sikiövaiheiden kautta käsittää mm. elinten muodostumisen. Ihmisen sydän muistuttaa kehityksensä alkuvaiheessa kalan sydäntä, minkä vuoksi voidaan todeta, että: 37. Ihmisalkion putkimaisessa kehitysvaiheessa oleva sydän pumppaa verta hapetettavaksi kehittyvään istukkaan, josta veri kiertää takaisin sydämeen: OIKEIN 38. Ihmisalkion putkimaisessa kehitysvaiheessa olevassa sydämessä on vain yksi eteinen ja yksi kammio: OIKEIN 39. Ihmisalkion sydän alkaa sykkiä alkion ollessa noin kolmen viikon ikäinen. OIKEIN 40. Ihmisalkio ei ole vielä sydämen sykkeen käynnistyessä kiinnittynyt kohdun limakalvoon Kiinnittyminen tapahtuu jo noin viikon kuluttua hedelmöityksestä 41. Sikiön verenkierrossa on väliaikainen yhteys keuhkolaskimon ja aortan välillä Yhteys on eteisten sekä keuhkovaltimon ja aortan välillä

11 i) Taulukon ja aiemman tiedon perusteella voidaan päätellä, että 42. albumiini toimii hydrofobisten yhdisteiden kantajamolekyylinä. OIKEIN 43. taulukon yhdisteet voivat soluissa aktivoida estogeenireseptorivälitteisiä vasteita vasta sitten, kun ne ovat vapautuneet albumiinista. OIKEIN 44. vapauduttuaan albumiinista taulukon yhdisteet sitoutuvat solukalvolla sijaitseviin reseptoreihinsa. 45. bisfenoli A pystyy syrjäyttämään DDT:tä sitoutumisessa estrogeenireseptoriin, kun oletetaan, että ligandien pitoisuudet ovat samat ja ne kilpailevat samoista reseptoripaikoista. OIKEIN 46. kun DDT sitoutuu estrogeenireseptoriin, se voi esimerkiksi naarashiirillä saada aikaan kohdun limakalvon paksuuntumisen. OIKEIN 47. bisfenoli A ja DDT eivät läpäise istukkaa.

12 j) Neurofysiologisissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että: 48. Hermoimpulssin eteneminen kaikki tai ei mitään periaatteella varmistaa, että jos impulssi syntyy, se pääsee esteettä siirtymään hermosolusta toiseen: Hermosolujen välissä on synapsirako, jonka yli impulssin täytyy siirtyä välittäjäaineiden välityksellä. Impulssin kulku ei myöskään välttämättä jatku seuraavassa hermosolussa inhiboivien synapsien vaikutuksesta 49. Isoaivojen noin 25 mm. paksuinen kuorikerros vastaa mm. tahdonlaisten liikkeiden säätelystä: Isoaivojen kuorikerros on huomattavasti ohuempi (noin 3 mm) 50. Ihminen voi vaikuttaa hermosolujen rakenteeseen omalla tietoisella toiminnallaan. OIKEIN mm. Uuden oppiminen aiheuttaa uusien synapsiyhteyksien syntymistä. Ihminen voi myös hidastaa hermoyhteyksien katoamista vanhetessaan.

13 51. Lisämunuaisen kuoresta verenkiertoon erittyvä adrenaliini on tärkein sydämen sykettä kiihdyttävä tekijä Adrenaliini erittyy lisämunuaisen ytimestä 52. Kyynärvarren koukistusrefleksi voidaan estää sympaattisen hermovälittäjäaineen toiminnan estäjillä OIKEIN

14 Osa C q. Kuinka suuri osa vuotiaista suomalaisista miehistä oli normaali- tai alipainoisia vuonna 2012? ,7 % ,6 % ,3 % ,3 % ,7 % Oikein: aineiston mukaan miehistä BMI vähintään 25 kg / m 2 66,3 % ,3 = 33,7%) r. Mikäli lihavien naisten osuuden kasvuvauhti pysyy samana kuin aikavälillä , mikä on lihavien osuus naisista vuonna 2020? ,4 % ,7 % ,1 % Oikein ,3 % ,5 % 20,1 % ( BMI vähintään 30 kg / m 2 osuus 18,3 > 19 % = 0,14 % / v 8 vuodessa 0,14 % / vuosi = 1,12 % 1,12% + 19 = 20,12 %

15 Tehtävä Glukagoni nostaa verensokeria vapauttamalla glukoosia verenkiertoon maksan ja lihasten glykogeenistä VIRHEELLINEN - Lihaksista ei vapauteta glukoosia verenkiertoon 2. Insuliini tehostaa glukoosin imeytymistä ohutsuolessa GLUT4-kuljettajaproteiinin välityksellä VIRHEELLINEN - Insuliini vaikuttaa glukoosin pääsyyn soluihin, mutta ei vaikuta imeytymiseen ruuansulatuksesta. Glukoosi siirtyy ohutsuolen ja munuaistiehyen epiteelisoluihin natriumavusteisesti, mutta muualla elimistön soluihin GLUTkuljettajaproteiinien (glukoosikuljettimien) kautta 3. Insuliinin puute aiheuttaa ketoaineiden muodostumista, mikä johtaa elimistön happamoitumiseen. OIKEIN - Insuliinin puutteessa glukoosi ei pääse soluihin. Tällöin käynnistyy ketoaineenvaihdunta. Ketoosissa muodostuu mm. asetoasetaattia, joka aiheuttaa ph:n laskua

16 4. Glukagonin glukoneogeeniseen vaikutukseen kuuluu glukoosin muodostuminen myös rasvakudoksessa VIRHEELLINEN Kun ateriasta kuluu lisää aikaa ja verensokeri laskee edelleen, käynnistyy kaksi tasapainottavaa mekanismia: glykogenolyysi (glykogeenin pilkkoutuminen glukoosimolekyyleiksi) ja glukoneogeneesi (glukoosin muodostus laktaatista, aminohapoista ja glyserolista). Molempia tapahtuu maksassa, mutta glukoneogeneesiä uudempien tutkimusten mukaan merkittävässä määrin myös munuaisissa. 5. Insuliinin, glukagonin ja adrenaliinin vaikutukset välittyvät soluihin tumassa olevien reseptorien välityksellä VIRHEELLINEN - Kaikki ovat vesiliukoisia, joten reseptorit ovat solukalvolla 6. Terveellä ihmisellä veren glukoosipitoisuuden lasku johtaa GLUT4-kuljettimien vähenemiseen solukalvolla OIKEIN Insuliinipitoisuuden lasku käynnistää GLUT4-kuljettajaproteiinien siirron solunsisäisiin kalvorakkuloihin - verensokerin lasku taas laskee insuliinipitoisuutta

17 7. Haiman insuliinierityksen aktivoituminen verensokerin noustessa tapahtuu GLUT2-kuljettimien välityksellä, mutta GLUT4- kuljettimet liittyvät insuliinin eritykseen. OIKEIN 8. Haiman insuliinierityksen aktivoitumiseen liittyy beta-solujen kalvojännitteen muuttuminen positiivisemmaksi, K ATP - kanavat sulkeutuvat. OIKEIN - Johtaa aineistotekstin mukaan depolarisaatioon kalsiumionien vapautumiseen insuliinin eksosytoosiin

18 5. Tehtävä a) Miten glukoosi kulkeutuu äidin verenkierrosta sikiön soluihin? Glukoosi kuljetetaan äidin verenkierron mukana istukkaan ja edelleen istukan nukkalisäkkeiden kautta sikiön verenkiertoon GLUT-kuljettimien avulla avustetulla diffuusiolla suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Äidin ja sikiön verenkierrot eivät istukassa sekoitu. Glukoosi siirtyy sikiöön napalaskimon välityksellä. Sikiön soluihin glukoosi siirtyy GLUT-avusteisesti (esim. GLUT1 GLUT4). Miten ja millä mekanismeilla äidin diabetes vaikuttaa sikiön koon kasvuun? Sikiön veren sokeripitoisuus kasvaa, ja sikiön oma insuliinituotanto kiihtyy. Äidin diabetes nopeuttaa sikiön kasvua, koska sikiön kohonnut verensokeri ja insuliinierityksen lisääntyminen saavat aikaan anabolisen vaikutuksen

19 b) Miten diabeteksen solukorvaushoitoon soveltuvia haiman soluja voidaan saada (1) aikuisen ihmisen ihon solusta, (2) alkiorakkulavaiheen (blastokysta) solusta ja (3) munasolusta, jonka tuma on poistettu? Aikuisen ihossa ja alkion (alkiorakkula/blastokysti) sisäsolumassassa (alkionysty) on monikykyisiä/ useakykyisiä (pluripotentteja) kantasoluja. Nämä solut voidaan saada erilaistumaan haluttuun suuntaan muuttamalla kasvatusolosuhteita (säätelyaineet, kasvutekijät) tai siirtämällä niihin (aktiivisia) geenejä, joiden avulla solu saadaan erilaistumaan haiman β-soluiksi. Munasoluun, josta tuma on poistettu, voidaan siirtää potilaan somaattisen esim. ihosolun tuma ja näin palauttaa solu kantasoluksi (hoidollinen kloonaus). Saadut solut ovat potilaan omia soluja. Jos solut saadaan sopivissa kasvatusolosuhteissa ja kasvutekijöiden vaikutuksesta erilaistumaan haiman β-soluiksi ja siten tuottamaan insuliinia, niillä voidaan korvata tuhoutuneita haiman Langerhansin saarekesoluja.

20 Tehtävä 6. Alla oleva kuva esittää terveen henkilön verensokerin vuorokausikäyrää. Kuvaan on ruokailurytmin (aamiainen, lounas ja päivällinen) lisäksi merkitty koehenkilön juoksulenkki illalla klo a) Mitkä tekijät vaikuttavat veren glukoosipitoisuuteen tunnin juoksulenkin aikana, kun oletetaan, että aineenvaihdunta pysyy lenkin aikana aerobisena? Sympaattinen aktivaatio ja adrenaliinin eritys lisämunuaisytimestä lisääntyvät, jolloin maksan glykogenolyysi käynnistyy. Glukagonin eritys kasvaa ja insuliinin eritys vähenee. Glukagoni käynnistää maksan glykogenolyysin ja glukoosia vapautuu verenkiertoon (verensokeria kohottava vaikutus). Lihasten glykogeeni ei vapaudu glukoosina verenkiertoon. Fyysinen kuormitus (lihassupistukset) saa aikaan GLUT4-kuljettimien siirron soluliman varastorakkuloista solukalvolle, mikä tehostaa glukoosin ottoa lihassoluihin (verensokeria alentava vaikutus). Veren rasvahappojen käyttö tehostuu lihasten aerobisessa energia-aineenvaihdunnassa, mikä tasapainottaa verensokeria.

21 b) Seurantajakson lopussa, aamulla klo 7, koehenkilön verensokeri (ns. paastoarvo) on 4,1 mmol/l. Miten selität, että veren glukoosipitoisuus pysyy vakaana yön yli, vaikka koehenkilö ei syönyt lenkin jälkeen ja nukkui yhtäjaksoisesti aamuun saakka? Yöunen aikana insuliinin eritys vähenee, mikä hillitsee verensokerin laskua. Verensokeri pysyy vakaana maksan autoregulaation ansiosta: maksan glykogenolyysi käynnistyy, samoin glukoneogeneesi (glukoosia muistakin ravintoaineista, kuten maitohaposta, aminohapoista ja glyserolista). Glukoneogeneesi käynnistyy myös munuaisissa. Lyhytaikaisessa paastossa (yön yli) glykogenolyysi ja glukoneogeneesi (erityisesti maksassa) ovat yhtä merkittäviä.

22 Tehtävä 8. a) Kuinka moneen osaan analysoitu potilasnäyte pilkkoutuisi restriktioanalyysissa yllä kuvattua sekvenssiä vastaavalla alueella? Perustele vastauksesi Eksonit sijaitsevat kohdissa 1 50, ja TTCTGTTCGC AATACTTGAA TAGCCGGTAT GCGGAGAATT AGCGCTTCGA 51 CAATACTTGA ATAGCCGGTA TGCGGAGAAT AGCGCTTATA ATGTTCTTGA 101 TAGCCGGTAT GCGGAGAATT ATAATGTTCG CAATACTTGA ATAGCGGTAT 151 GCGGAGAATT ATAATGTTCG CAATACTTGA ATAGCCGGTA TGCGGAGAAT 201 TATAATGTTC AGCGCTCTTG AATAGCCGGT ATGCGGAGAA TTATAATGTT 251 CGCAATACTT TAATATCCTT GTATTCGGAG AATTATAAGG Restriktioentsyymi AfeI tunnistaa nukleotidijärjestyksen AGCGCT ja katkaisee DNA:n sen kohdalta. Mutaatiokohdasta restriktioentsyymin katkaisukohta on hävinnyt. Potilaasta otetusta haimabiopsiasta (kudosnäyte) eristettiin lähetti-rna:ta (mrna), joka sitten edelleen muokattiin geenianalyysiä varten. Analyysin perusteella potilaalla on kyseinen mutaatio, mutta ei muita mutaatioita.

23 a) 5 p Kolmesta restriktioentsyymin AfeI katkaisukohdasta yksi on hävinnyt mutaation myötä, yksi sijaitsee intronissa, jota ei enää ole mrna:ssa eli alkuperäisessä potilasnäytteessä. Jäljelle jää siis yksi katkaisukohta, joten tutkittu näyte pilkkoutui kahteen osaan. b) 3 p Juoste A. Muodostuvat juosteet ovat vastakkaissuuntaiset alkuperäisen DNA:n kanssa. Uusi juoste syntyy aina 5' 3'- suunnassa, koska DNA-polymeraasi pystyy liittämään uuden nukleotidin vain juosteessa valmiina olevan nukleotidin vapaaseen 3'-OH-ryhmään.

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET LÄÄKETIETEELLISTEN ALOJEN VALINTAKOE 20.5.2015 VASTAUSANALYYSI / HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Analyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 Energiaa ja raaka-aineita saadaan ruuansulatuksen avulla 8 Avainsanat glukagoni glukoosi glykogeeni imeytyminen insuliini pilkkoutuminen ruuansulatuselimistö

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta

Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Tehtäviin 1 4 vastataan erilliselle optisesti luettavalle lomakkeelle. Muiden tehtävien vastaukset kirjoitetaan vastausmonisteeseen.

Tehtäviin 1 4 vastataan erilliselle optisesti luettavalle lomakkeelle. Muiden tehtävien vastaukset kirjoitetaan vastausmonisteeseen. 1 LÄÄKETIETEELLISTE ALJE VALITAKE 0.5.015 TETÄVÄMISTE Tämä on valintakokeen tehtävämoniste. Moniste sisältää aineistotekstin ja valintakoetehtävät johdantoineen, sekä liitteenä valintakokeen kaavakokoelman

Lisätiedot

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 8 Ravitsemustiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. Lisäksi A-osasta on saatava yhteensä vähintään

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA Mika Silvennoinen Pro Gradu -tutkielma Liikuntafysiologia LFY.312 Kevät

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Morfometrinen tutkimus Sira Torvinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS?

MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS? MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS? Työn tekemiseen kuluva aika: Työhön on varattava aikaa vähintään 90 minuuttia. Työhön osallistuvien oppilaiden olisi hyvä välttää ruokailua ennen koetta, jotta verensokeri

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. A-OSA, maksimi

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus

Nimi sosiaaliturvatunnus Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat: Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien

Lisätiedot

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004

INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 1.1 Insuliinin eritys Insuliinia tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeiden keskiosien β-soluissa. Samojen saarekkeiden eri osissa eritetään myös glukagonia, somatostatiinia

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS

GLYKOLYYSI! Glykolyyttinen metaboliareitti! LUENNON RAKENNE! ENERGIA HIILIHYDRAATEISTA. ATP:n ANAEROBINEN JA AEROBINEN UUDELLEENMUODOSTUS GLYKLYYSI LUENNN RAKENNE Anaerobinen (hapeton) vs. Aerobinen (hapellinen) energiantuotto Glykolyysin reaktiot Glykolyysin energetiikka Glykolyysi / anaerobinen energiantuotto syövässä ja liikunnassa Riikka

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Ikääntymisen vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan Aging and cardiovascular function (s. 882/642)

Ikääntymisen vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan Aging and cardiovascular function (s. 882/642) 1 Ikääntymisen vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan Aging and cardiovascular function (s. 882/642) Hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta sekä kestävyys heikkenevät ikääntymisen

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia 1. Sukupuut Seuraavat ihmisen sukupuut edustavat periytymistä, jossa ominaisuuden määrää yksi alleeli. Päättele sukupuista A-F, mitä periytymistapaa kukin niistä voi edustaa. Vastaa taulukkoon kirjaimin

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA.

RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA. RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA. 1. BIOLOGIA Kysymyksissä 1-8 on neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi on oikein. Oikeasta vastauksesta saa

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa

Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa LT, Dos. Jukka HYKS, Jorvin srl, sisätaudit Valtakunnallinen Diabetespäivä 12.11.2009 Sairastuminen Elimistön stressireaktio Stressihormonit insuliinin vastavaikuttajahormoneja

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden BIOLOGIAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Kestävyysliikunnan aikana nautitun veden, urheilujuoman ja mustaherukkamehun vaikutus veren glukoosipitoisuuteen ja lihasten happeutumiseen terveillä

Kestävyysliikunnan aikana nautitun veden, urheilujuoman ja mustaherukkamehun vaikutus veren glukoosipitoisuuteen ja lihasten happeutumiseen terveillä Kestävyysliikunnan aikana nautitun veden, urheilujuoman ja mustaherukkamehun vaikutus veren glukoosipitoisuuteen ja lihasten happeutumiseen terveillä ja tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä Pro gradu

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot