VÄESTÖTILASTOA VUODEN 1950 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA III NIDE ASUNTOKANTA BEFOLKNINGSSTATISTIK 1950 ÄRS ALLMÄNNA FOLKRÄKNING III DELEN BOSTADSBESTÅNDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄESTÖTILASTOA VUODEN 1950 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA III NIDE ASUNTOKANTA BEFOLKNINGSSTATISTIK 1950 ÄRS ALLMÄNNA FOLKRÄKNING III DELEN BOSTADSBESTÅNDET"

Transkriptio

1 SVT VI : C ; kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot eng julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finsweeng Vuoden yleinen väestölaskenta års allmänna folkräkning population census asuntokanta bostadsbeståndet housing Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], Suomen virallinen tilasto : C ; Väestötilastoa svt Väestö - Befolkning - Population Suomi - Finland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFCIAL STATISTICS OF FINLAND VI VÄESTÖTILASTOA VUODEN YLEINEN VÄESTÖLASKENTA III NIDE ASUNTOKANTA BEFOLKNINGSSTATISTIK ÄRS ALLMÄNNA FOLKRÄKNING III DELEN BOSTADSBESTÅNDET POPULATION CENSUS VOLUME III HOUSING HELSINKI

3 Helsinki. Valtioneuvoston kirjapaino

4 Alkusanat Tämä julkaisu sisältää tietoja maan asuntokannasta väestölaskennan yhteydessä.. toimeenpannun asuntolaskennan mukaan. Tilaston laadintaa on lähinnä valvonut toimistopäällikkö Irja Schulman, joka on myös kirjoittanut julkaisun tekstin. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, marraskuussa. Förord Föreliggande publikation innehåller uppgifter om bostadsbeståndet i riket enligt den bostadsräkning som utfördes i samband med folkräkningen... Uppgörandet av statistiken har närmast övervakats av byråchef Irja Schulman som också skrivit texten. Helsingfors, Statistiska centralbyrån, i november. Valter Lindberg Aarre Tunkelo

5 SISÄLLYS Sivu Alkusanat Johdanto. Aikaisempia asuntotutkimuksia. Vuoden asuntolaskennan toimeenpano ja laajuus A. Asuntojen huoneluku, hallintasuhteet ja mukavuudet. Asunnot lmoneluvun mukaan. Asuntojen hallintaperuste. Asuntojen mukavuudet ja keittomahdollisuus... B. Asukkaat ja asuminen. Asunnot henkilöluvun mukaan :. Asumistiheys. Ahtaasti asutut huoneisto.t V. Ruokakuntien asunto-olot. Ruokakunnat ja niiden suuruus. Ruokakuntien lapsiluku ja käytössä olevat huoneet. Ahtaasti asuvat ruokakunnat TAULUJA. Asuinhuoneistot huoneluvun mukaan sekä asumistiheys, kunnittain. Asuinhuoneistot huoneluvun ja henkilömäärän mukaan; koko maa, kaupungit, kauppalat, maalaiskimnat, Helsinki, Turku ja Tampere G. Asuinhuoneistojen mukavuudet, hallintaperuste sekä ahtaasti asutut huoneistot, kunnittain. Asuinhuoneistot huoneluvun sekä huoneistonhaltijan elinkeinohaaran ja ammattiaseman mukaan; koko maa, kaupungit, kauppalat, maalaiskunnat. Huoneistonhaltijaruokakunnat henkilöluvun, alle - vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, lääneittäin. Alivuokralaisruokakunnat henkilöluvun, alle -vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, lääneittäin. Huoneistonhaltijaruokakunnat henkilöluvun, alle - vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, Helsinki, Turku ja Tampere. Alivuokralaisruokakunnat henkilöluvun, alle -vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, Helsinki, Turku ja Tampere INNEHALL Sida Förord Inledning. Tidigare bostadsundersökningar. -års bostadsräkning, huru den utförts och vad den omfattar A. Bostäderna efter antal rum, upplåtelseform och bekvämligheter. Bostäderna efter antalet rum. Bostadens upplåtelseform. Bekvämligheter och kokmöjligheter i lägenheterna B. De boende och bostadsförhållandena. Lägenheterna efter antalet boende personer.... Boendetätheten. Trångbodda lägenheter C. Hushållens bostadsförhållanden. Hushållen och deras storlek. Antalet barn i hushållen och antalet disponibla rum. Hushåll som bo trångt '. TABELLER. Bostadslägenheterna efter rumsantal samt boendetäthet, kommunvis. Bostadslägenheterna efter rumsantal och antal personer; hela riket, städer, köpingar, landskommuner, Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Bostadslägenheternas bekvämligheter, upplåtelseform samt trångbodda lägenheter, kommunvis. Bostadslägenheterna efter rumsantal samt efter lägenhetsinnehavarens näringsgren och yrkesställning; hela riket, städer, köpingar och landskommuner. Lägenhetsinnehavarnas hushåll efter antal personer, barn under år samt efter disponibelt antal rum, länsvis. Underhyresgästers hushåll efter antal personer, barn under år samt efter disponibelt antal rum, länsvis. Lägenhetsinnehavarnas hushåll efter antal personer, barn under år samt efter disponibelt antal rum, Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Underhyresgästers hushåll efter antal personer, barn under år, samt efter disponibelt antal rum, Helsingfors, Åbo och Tammerfors CONTENTS Page Foreivord Introduction. Earlier studies on housing. Housing census of A. Dwellings. Dwellings by number of rooms. Dwellings by form of occupation. Conveniences and cooking facilities in dwellings... B. Occupants and their housing conditions. Dwellings by number of persons. Density of housing. Overcrowded divellings C. Households and their housing conditions. Number of persons in households. Number of children in households and number of rooms in occupation. Households at densities of mor e than two persons per room Page TABLES. Dwelling units by number of rooms, and housing density, by communes. Dwelling units by number of rooms and number of persons; whole country, towns, market towns, rural communes, Helsinki, Turku and Tampere. Dwelling units by conveniences and type of occupancy; number of overcrowded dimllings, by communes.... Dwelling units by number of rooms and by industry and industrial status of the occupant; whole country, towns, market towns and rural communes. Owner or tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, by counties. Sub-tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, by counties. Owner or tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, Helsinki, Turku and Tampere. Sub-tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, Helsinki, Turku and Tampere

6 Johdanto. Aikaisempia asuntotutkimuksia Asuntokantaa selvittäviä tutkimuksia on maassamme suoritettu niiden väestölaskentojen yhteydessä, joita vuodesta lähtien joka :s vuosi toimeenpantiin eräissä suurimmissa kaupungeissa ja kauppaloissa. Viimeinen tällainen laskenta oli vuonna. Viralliseen tilastoon sisältyy lisäksi kaksi sosiaalisen tutkimustoimiston suorittamaa väestökeskusten asunto-olojen selvitystä. Aikaisempi näistä, asuntolaskenta vuonna, käsitti kaikki kaupungit ja kauppalat sekä eri maalaiskuntiin kuuluvaa taajamaa ja sen tehtävänä oli luoda pohja vuoden asuntokomitean työlle. Vuonna asetetun kaupunkien asuntokomitean pyynnöstä sosiaalinen tutkimustoimisto suoritti uuden asunto-olojen selvityksen vuonna. Yhdeksässä kaupungissa toimitettiin kaikki asunnot käsittävän kiinteistölaskennan lisäksi yksityiskohtaisempi tutkimus ns. pienasunnoista, ts. enintään huonetta käsittävistä huoneistoista. Varhaisin maaseutua koskeva asuntolaskenta toimeenpantiin vuonna tilattoman väestön alakomitean toimesta professori Hannes Gebhardin johdolla. Se liittyi osana laajempaan yhteiskuntataloudelliseen selvitykseen ja tiedot kerättiin kaikista asunnoista. Tärkein maaseudun asunto-olojen tutkimus edellä mainitun jälkeen oli vuonna asetetun maaseudun asuntokomitean aloitteesta tapahtunut selvitys. Se toimeenpantiin kahdessa vaiheessa. Alustava asuntotutkimus kohdistui omassa asunnossa asuvien pienviljelijäin ja palkkatyöväen asunto-oloihin kunnassa. Yksityiskohtaisempaa selvitystä suorittamaan perustettiin sosiaaliseen tutkimustoimistoon mainitun komitean alainen väliaikainen tutkimustoimisto. Sen laatimaan tutkimukseen maaseudun asunto-oloista vuonna sisältyivät kaikki asunnot maalaiskunnassa, jotka oli valittu eri puolilta maata. Inledning. Tidigare bostadsundersökningar I vårt land har tidigare utförts undersökningar rörande bostadsbeståndet i samband med de folkräkningar som fr.o.m. år förrättats vart :nde år i en del av de största städerna och köpingarna. Den senaste undersökningen av nämnda slag utfördes år. I den officiella statistiken ingå dessvitom tvenne utredningar av byrån för social forskning rörande bostadsförhållandena i tätorterna. Den förra av dem, bostadsräkningen av år, omfattade samtliga städer och köpingar samt tätorter inom olika landskommuner och dess uppgift var att skapa en grund för - års bostadskommittés arbete. På anhållan av den år tillsatta kommittén gjorde byrån för social forskning en ny utredning rörande bostadsförhållandena år. Förutom en fastighetsräkning i nio städer gjordes en mera detaljerad undersökning rörande s.k. småbostäder, d.v.s. lägenheter omfattande högst rum. Den första bostadsräkningen på landsbygden förrättades år av subkommittén för den obesuttna befolkningen under professor Hannes Gebhards ledning. Den bildade en del av en mera omfattande socialekonomisk utredning och uppgifter insamlades för samtliga bostäder. Den viktigaste undersökningen rörande bostadsförhållandena på landsbygden efter ovannämnda var den som gjordes på initiativ av bostadskommittén för landsbygden som tillsattes år. Den utfördes i två etapper. Den förberedande bostadsundersökningen, som omfattade kommuner, berörde de småbrukare och lönearbetare vilka bodde i egna bostäder. För att utföra en mera detaljerad utredning grundades på byrån för social forskning en interimistisk forskningsbyrå, som lydde under nämnda kommitté. I den av byrån utförda undersökningen rörande bostadsförhållandena på landsbygden ingå samtliga bostäder i landskommuner, vilka utvalts från olika delar av riket.. Vuoden asuntolaskennan toimeenpano ja laajuus Väestölaskennasta vuonna annetun lain mukaan asunto- ja kiinteistölaskenta on suoritettava joka :s vuosi kaikissa maamme kunnissa yleisen väestölaskennan yhteydessä. Ensimmäinen laskenta toimeenpantiin joulukuun päivänä. Esillä oleva julkaisu sisältää yksinomaan asuntoja koskevia tietoja. Kiinteistötiedot julkaistaan erillisenä niteenä.. -års bostadsräkning, huru den utförts och vad. den omfattar Enligt lagen om folkräkning av år bör en bostads- och fastighetsräkning, som ansluter sig till den allmänna folkräkningen och som omfattar alla rikets kommuner, utföras vart tionde år. Den första räkningen utfördes den december. Föreliggande publikation innehåller uppgifter enbart om bostäder. Fastigheterna behandlas i en skild publikation.

7 Asuntolaskenta käsitti kaikki asuinhuoneistot. Tiedot kerättiin samalle lomakkeelle kuin väestölaskennan henkilö- ja ruokakuntatiedot ja ne antoi kunkin huoneiston haltija. Haltijaksi katsottiin se henkilö, jonka käytössä huoneisto oli. Lomakkeen asuntotiedustelua koskeva osa on esitetty tämän julkaisun sivulla. Asuinhuoneistolla (asunnolla) tarkoitetaan tässä laskennassa huonetta tai huoneryhmää, joka rakennusteknillisesti on muista huoneistoista erotettu, varustettu omalla sisäänkäytävällä suoraan ulkoa tai porraskäytävästä ja jota käytetään asumiseen. Määrittelyssä jätettiin huomioon ottamatta, missä kerroksessa huoneisto oli ja sijaitsiko se varsinaisessa asuinrakennuksessa vai esim. liikerakennuksessa. Kellari- tai ullakkokerroksessa sijaitsevat»huoneistot» laskettiin mukaan, mikäli niissä asuttiin. Muihin kuin asumistarkoituksiin käytettyjä huoneistoja kuten koulujen luokkahuoneita, myymälöitä, konttorihuoneistoja tms. ei tilastossa otettu huomioon. Asuntotilaston ulkopuolelle jäivät niinikään laitosasunnot kuten hotellit ja matkustajakodit, oppilasasuntolat, vanhainkodit, sairaalat, kasarmit ja vankilat. Sensijaan kerättiin tiedot mainituissa laitoksissa palvelevan henkilökunnan asuntojen kohdalta. Kesäasunnot, joita talvella ei käytetä, eivät myöskään sisälly laskentaan. Milloin asuntona oli parakki, kalliosuoja tms. oli laskijan annettujen ohjeiden mukaan tehtävä siitä kyselylomakkeeseen merkintä. Vastaukset olivat tältä kohdin kuitenkin varsin puutteellisia ja ilmeistä on, että lomake näissä tapauksissa usein oli jätetty täyttämättä. Näin ollen ei sellaisista tilapäisasunnoista saatu tietoja. Bostadsräkningen omfattar samtliga bostadslägenheter. Uppgifterna lämnades på samma blankett söm personuppgifterna och uppgifterna om hushållen, och ifylldes av lägenhetens innehavare. Med innehavare avsågs den person, som bebodde lägenheten. Det avsnitt av blanketten som berör bostadsräkningen finnes avbildad på sid. i denna publikation. Med bostadslägenhet (bostad) avses här ett sådant rum eller en sådan grupp av rum, som i byggnadstekniskt hänseende äro avskilda från övriga lägenheter och ha egen ingång direkt utifrån eller från trappuppgång och som användes till bostad. I definitionen fästes varken avseende vid i vilken våning lägenheten fanns eller om den var belägen i ett egentligt bostadshus eller t.ex. i ett affärshus. Kallar- och vindslägenheter medtogs, ifall de användes till bostad. Lokaler som icke användes som bostad, såsom klassrum i skolor, butiker, kontorslokaler o.dyl. ha inte beaktats i statistiken. Inrättningar, såsom hotell och resandehem, elevinternat, ålderdomshem, sjukhus, kaserner och fängelser falla likaså utom ramen för denna statistik. Däremot insamlades uppgifter om de bostäder personalen vid nämnda inrättningar använde. Sommarbostäder, som inte användas om vintern, ha inte medtagits i statistiken. Om bostaden var barack, bombskydd insprängt i berg eller dyl. hade räknarna instruerats att göra anteckning därom på frågeblanketten. Uppgifterna äro dock i detta avseende synnerligen bristfälliga, och tydligt är att blanketten i dessa fall oftast inte alls ifyllts. Om sådana tillfälliga bostäder ha uppgifter sålunda inte erhållits. A. Asuntojen huoneluku, hallintasuhteet ja mukavuudet. Asunnot huoneluvun mukaan Tärkeä tekijä asuntokannan kokoonpanoa tutkittaessa on huoneiston suuruus. Sen mittana voidaan käyttää huoneiden lukumäärää, neliöpinta-alaa tai tilavuutta. Esillä oleva tarkastelu sisältää tietoja huoneiden lukumäärästä, johon keittiö on mukaan luettu. Huoneeksi katsottiin ikkunalla varustettu ja ovella erotettu vähintään m suuruinen ala. Tätä pienempiä huoneita samoin kuin halleja, käytäviä ja eteisiä ei laskennassa otettu huomioon. Kuten aikaisemmissa asuntoja koskevissa tutkimuksissa voitiin nytkin todeta, että asuntokanta varsin suuressa määrin oli pienasunto valtaista. Yleisin huoneistotyyppi oli kahden huoneen asunto, joka tavallisesti käsittää huoneen ja keittiön tai etenkin kaupungeissa kaksi huonetta ja keittokomeron. Tähän ryhmään kuului runsaasti kolmasosa kaikista asunnoista. Pienasuntojen, joihin tässä luetaan tai huonetta käsittävät huoneistot, osuus koko asuntokannasta oli. %. Pienasuntoja oli suhteellisesti enemmän väestö - keskuksissa, joissa niiden osuus oli. % asuntokannasta vastaavan prosenttiluvun ollessa maalaiskunnissa öl.i. Perheasuntojen yleisintä tyyppiä, kaksi huonetta ja keittiö, edvisti. % ja neljän huoneen sekä sitä A. Bostäderna efter antal rum, upplåtelseform och bekvämligheter. Bostäderna efter antalet rum Vid en undersökning av bostadsbeståndet utgör lägenheternas storlek en viktig faktor. Som mått kan användas antalet rum, lägenhetens areal eller kubikinnehåll. Föreliggande redogörelse innehåller uppgifter om rummens antal, varvid kök räknats som ett rum. Med rum avses ett med fönster försett och genom dörr avskilt utrymme på minst m. Rum under m ävensom hallar, gångar och tamburer ha inte beaktats. Såsom vid tidigare bostadsundersökningar kunde man även nu konstatera att bostadsbeståndet i mycket stor utsträckning består av småbostäder. Bostäder på två rum, vilka vanligen omfattar rum och kök eller, särskilt i städerna, två rum och kokvrå, utgjorde den största gruppen eller drygt en tredjedel av samtliga bostäder. Småbostäderna, varmed förstås lägenheter på eller rum, utgjorde. % av hela bostadsbeståndet. Antalet småbostäder var förhållandevis större i bostadscentra, där deras andel i bostadsbeståndet utgjorde. %, mot. % i landskommunerna. Den vanligaste typen familjebostäder, två rum och kök, utgjorde. % och lägenheterna på fyra rum eller f ère.% av samtliga bostäder. I städerna och

8 . Dwétting units by number of rooms Huoneistoja lägenheter Huoneluku Antal rum Tuntematon Okänd Yhteensä Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner... lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket....o... suurempia huoneistoja.% kaikista asunnoista. Asuntojen keskimääräinen huoneluku oli kaupungeissa ja kauppaloissa. ja maaseudulla.. köpingarna var medelantalet rum per bostad i genomsnitt., på landsbygden... Asuntojen hallintaperuste Hallintamuotoon nähden on huoneistot jaettu neljään pääryhmään: talon tai osakkeen omistajien asunnot, vuokra-asunnot sekä työnantajan omistamat asunnot. Viimeksi mainittuun ryhmään on tässä tilastossa luettu myös ns. virka-asunnot, jollainen kuuluu eräiden etupäässä maaseudulla toimivien virkamiesten kuten kunnanlääkärin, asemapäällikön, kansakoulun opettajan ym. palkkaetuihin. Samoin luettiin tähän ryhmään eläkkeellä olevalle henkilölle eläke-etuna kuuluva asunto. Runsaasti puolet (. %) maan asuntokannasta todettiin olleen asunnon haltijan omia asuntoja. Hallintasuhteissa vallitsi huomattava ero väestökeskusten ja maaseudun asuntojen välillä. Huoneistonhalt i joista asui kaupungeissa ja kauppaloissa. % omistamissaan huoneistoissa ja. % toisen omistamissa asunnoissa. Maalaiskunnissa sensijaan vain noin neljäsosa huoneistonhalt i joista oli vuokralaisia ja työnantajan huoneistossa asuvia, ja talon tai huoneiston omistajia oli. % kaikista huoneistonhaltijoista. Vuokrahuoneistojen osuus tuli yleensä sitä suuremmaksi, mitä suuremmasta paikkakunnasta oli kysymys. Helsingissä tämä ryhmä käsitti n. % asuntokannasta, Turussa sen osuus oli n. % ja Tampereella n. %. Vuokralaisten käyttämät asunnot olivat huoneluvultaan keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin omistajien asunnot. Viimemainituista oli ja huonetta käsittäviä pienasuntoja. %, mutta vuokra-asuntojen joukossa näiden osuus oli. %. Neljä huonetta tai sitä suurempia asuntoja oli vuokra-asunnoissa ainoastaan. %.. Bostadens upplåtelseform Med avseende på tipplåtelseformen har lägenheterna indelats i fyra huvudgrupper: bostäder som bebos av hus- eller aktieägaren, hyresbostäder samt bostäder som tillhöra arbetsgivaren. Till den sistnämnda gruppen har i statistiken även hänförts s.k. tjänstebostäder, vilka ingå i vissa i främsta rummet på landsbygden verksamma tjänstemäns löneförmåner. Hit höra t.ex. kommunalläkare, stationsinspektorer och folkskollärare. Likaså har till denna grupp hänförts bostäder, vilka såsom pensionsförmån ställts till pensionerades disposition. Drygt hälften (. o %) av bostäderna i landet disponerades av ägarna själva. I fråga om upplåtelseförhållande förete bostäderna i befolkningscentra och på landsbygden betydande differenser. I städer och köpingar bodde. % i egna lägenheter och. % i bostäder i annans ägo. På landsbygden däremot var endast c. en fjärdedel av lägenhetsinnehavarna hyresgäster eller personer med tjänstebostad och. % huseller aktieägare. Ju större orten var, desto större var i allmänhet hyreslägenheternas andel. I Helsingfors omfattade denna grupp c. % av bostadsbeståndet, i Åbo c. % och i Tammerfors c. %. Hyreslägenheterna omfattade i genomsnitt betydligt färre rum än de som disponerades av ägarna själva. Av sistnämnda lägenheter utgjorde antalet småbostäder på och rum. o %, men i fråga om hyreslägenheter var deras andel. %. Antalet bostäder på fyra rum eller f ère utgjorde endast. % av totalantalet hyreslägenheter.

9 Huoneluku Antal rum Asuntojen hallintaperuste ja huoneluku Lägenheternas upplåtelseform och rumsantal Tuntematon Okänd Yhteensä Talonomistajat Husägare..... O.o. Koko Aktieägare maa Hela..... O.o. Osakkeenomistajat Vuokralaiset Hyresgäster riket..... O.o. Työnantajan asunnossa asuvat Boende i av arbetsgivaren upplåten lägenhet Tuntematon Okänd Kaikki huoneistonhaltijat Samtliga lägenhetsinne havare Seuraavassa asetelmassa on huoneistonhaltijat ryhmitelty ammattiaseman ja asunnon hallintaperusteen mukaan. I följande sammanställning ha lägenhetsinnehavarna grupperats efter yrkesställning och lägenhetens upplåtelseform. Hallintamuoto Upplåtelseform Yrittäjät Företagare Koko maa Hela riket Talonomistajat Husägare. i Osakkeenomistajat - Aktieägare. Vuokralaiset Hyresgäster. i Työnantajan asunnossa asuvat Boende i av arbetsgivaren upplåten lägenhet... Tuntematon Okänd. Yhteensä. o o o Johtajat ja toimihenkilöt Företagsledare o. förvaltningspersonal Työntekijät Arbetarpersonal Ammatittomat Personer utan yrke Kaikki huoneistonhaltijat. Samtliga lägenhetsinnehavare Kaupungit ja kauppalat o/ /o Talonomistajat Husägare. Osakkeenomistajat Aktieägare. i Vuokralaiset Hyresgäster. Työnantajan asunnossa asuvat Boende i av arbetsgivaren upplåten lägenhet... Tuntematon Okänd. Yhteensä. o Yrittäjistä oli talonomistajia maaseudulla kokonaista.%, mikä johtuu maanviljelijä väestön suuresta osuudesta tässä ryhmässä. Myös maaseudun työntekijöistä runsaasti puolet (. %) oli talon omistajia. Yrittäjät, jotka asuivat työnantajan asunnossa, xrvat niitä huoneistonhaltijoita, joille asunto oli määräytynyt sivuammatin perusteella. Städer och köpingar o o På landsbygden var. % av företagarna husägare, vilket beror på jordbrukarbefolkningens stora andel i denna grupp. Även av antalet arbetare på landsbygden var drygt hälften (. %) husägare. Med företagare, som bodde i arbetsgivarens bostad, avses de lägenhetsinnehavare, vilka erhållit bostad på grund av sitt biyrke.. Asuntojen mukavuudet ja keittomahdollisuus Asuntojen mukavuuksilla on tärkeä merkitys asuntojen laatua arvostettaessa. Asuntolaskennan tuloksena saatiin erilaisilla mukavuuksilla varustettujen huoneistojen osuudeksi kaikista huoneistoista taulussa olevat luvut. Runsaasti kolme neljäsosaa asunnoista oli varustettu sähkövalolla. Väestökeskukset olivat miltei kokonaan sähköistettyjä, maalaiskunnissa sensijaan vain / asunnoista. Vesijohto oli ilmoitettu olleen keskimäärin joka neljännessä huoneistossa ja jonkun verran yleisempi mukavuus oli viemäri. Nämä kotitalouden töitä suuresti helpottavat laitteet olivat vielä melko harvinaisia maaseudun asunnoissa, joista. % näyttää olleen ilman vesijohtoa ja. % ilman viemäriä. Kaupungeissa vastaavat suhdeluvut olivat.ja.. Keskuslämmitys oli vain puoleksi niin yleinen kuin vesijohto.. Bekvämligheter och kokmöjligheter i lägenheterna Bekvämligheterna spela en viktig roll vid bedömandet av bostädernas standard. På basen av bostadsräkningen erhölls siffrorna i tabell, vilka belysa de med bekvämligheter försedda lägenheternas andel i totalantalet lägenheter. Drygt tre fjärdedelar av bostäderna i riket hade elekt? risk belysning. Befolkningscentra voro nästan helt och hållet elektrifierade, landskommunerna endast till */. I genomsnitt var fjärde bostad har anmälts ha vattenledning; avlopp förekomm i något större utsträckning. Dessa bekvämligheter, som i hög grad underlätta hushållsarbetet voro ännu ganska sällsynta på landsbygden, där för hela.% av bostäderna icke hade anmälts att de hade vattenledning och för. % att de icke hade avlopp. För städerna voro motsvarande relationstal. och.. Centralvärme var endast

10 . Dwelling unite by conveniences Huoneistoja Sumina lägenheter sähkövalo el-ljus Niistä huoneistoja, joissa oli Därav lägenheter med viemäri avlopp vesijohto vattenledning keskuslämmit. centralvärme lämminvesi varm vatten kaasujohto gasledning kylpyhuone badrum Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors... Muut kaupungit övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands Turun-Porin Abo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket * ll.l Maalaiskunnissa ainoastaan asuntoa tuhannesta sijaitsi keskuslämmitystalossa. Tarkasteltaessa erilaisilla mukavuuksilla varustettujen huoneistojen suhteellista osuutta lääneittäin havaitaan, että Pohjois-Suomi sekä Mikkelin ja Kuopion läänit olivat muuta maaseutua huomattavasti huonommassa asemassa. Vielä voidaan todeta, että Ahvenanmaan asunnot olivat ellei sähköistystä oteta lukuun mukavuuksiin nähden parhaiten varustettuja. Seuraava tarkastelu valaisee kysymystä, millaisin keittomahdollisuuksin huoneistot olivat varustetut. hälften så vanligt som vattenledning. I landskommunerna hade endast bostäder på tusen centralvärme. Då man undersöker den relativa andelen bostäder försedda med olika bekvämligheter länsvis framgår att standarden i norra Finland samt S:t Michels och Kuopio län var betydligt lägre än på den övriga landsbygden. Dessutom kan konstateras att, ifall elektrifieringen inte beaktas, bostäderna på Åland voro bäst försedda med bekvämligheter. Följande utredning belyser kokmöjligheterna i städerna. bo- Keittiö Keitto- Keitto- Xöjj komero kaappi Kokvrå Kokskåp Kaupungit Städer.. o. Niistä Därav Helsinki Helsingfors... Turku Åbo... Tampere Tammerfors... Miiut kaupungit Övriga städer... Kauppalat Köpingar... Maalaiskunnat Landskommuner.. i Koko maa Hela riket. o Vailla keittomahd. Utan kokmöjlighet Tuntematon Okänd Huoneistoja lägenheter loo.o Keittokomerolla tarkoitetaan tässä suoraan tai epäsuorasti valaistua ruoanlaittokomeroa, keittokaapeiksi taas on luettu keittosyvennykset, joissa hella on upotettu seinän sisään.»vailla keittomahdollisuutta» tarkoittaa sitä, että huoneistossa ei ole varsinaista hellaa vastakohtana niille, joissa on keittiö, keittokomero tai keittokaappi. Miltei kaikissa asunnoissa oli ilmoitettu olevan jonkinlainen keittomahdollisuus. Yleensä on todettavissa, että keittiöllä varustettujen huoneistojen osuus asunto- Med kokvrå avses här en direkt eller indirekt belyst vrå för matlagning, med kokskåp åter en fördjupning i väggen, i vilken spisen infällts.»utan kokmöjlighet» avser att lägenheten saknar en egentlig spis i motsats till bostäder i vilka finnas kök, kokvrå eller kokskåp. Nästan alla bostäder ha uppgivits ha något slag av kokmöjlighet. I allmänhet kan konstateras att andelen lägenheter försedda med kök är mindre ju större ett

11 kannasta on sitä pienempi mitä suuremmasta asutuskeskuksesta on kysymys. Keittokomerolla varustettuja huoneistoja oli eniten Helsingissä, jossa ne muodostivat miltei neljännen osan kaikista asunnoista. Vailla keittomahdollisuutta olevia ns.»vajaahuoneistoja» oli.% koko asuntokannasta, mikä absoluuttisena lukuna vastaa huoneistoa. Yhden huoneen asunnoissa niiden osuus oli. %. Nämä lienevät enimmäkseen syntyneet siten, että omalla sisäänkäytävällä varustettu huone on erotettu itsenäiseksi asunnoksi. Seuraava asetelma osoittaa erilaisten hellatyyppien yleisyyttä. befolkningscentrum är. Antalet lägenheter med kokvrå var störst i Helsingfors, där det utgjorde nästan en fjärdedel av samtliga bostäder. Antalet lägenheter utan kokmöjlighet utgjorde. % av hela bostadsbeståndet, vilket betyder lägenheter. Bland lägenheter på ett rum var deras andel. %. Dessa torde i de flesta fall ha uppkommit så att rum med egen ingång avskilts till en självständig bostad. Av följande sammanställning framgår förekomsten av olika typer av spisar. Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Koko maa Hela riket Puuhella Vedspis Kaasuhella Gasspis Sähköhella Elspis Ilman hellaa Utan spis Tuntematon Okänd Huoneistoja lägenheter Puilla lämmitettävä hella oli luonnollisesti tavallisin keittolaite. N. % asunnoista oli varustettu tällä liesityypillä. Sähköliedellä varustetuista asunnoista tuli. % kaupunkien,. %kauppaloiden ja. % maaseudun osalle. Mikäli oli ilmoitettu, että asunnossa oli kaksi keittolaitetta (esim. puu- ja sähköhella), otettiin laskennassa huomioon vain nykyaikaisempi niistä. Vedspisen var givetvis den förhärskande typen. Vedspis förekom i c. % av rikets bostäder. Av totalantalet lägenheter med elektrisk spis funnos. % i städerna,. % i köpingarna och. % på landsbygden. I de fall då det uppgivits att bostaden var försedd med tvenne spisar (t.ex. ved- och elektrisk spis) har i statistiken endast den modernare av dem beaktats. B. Asukkaat ja asuminen. Asunnot henkilöluvun mukaan Edellä on selvitetty asuntokannan kokoonpanoa ja laatua. Vertaamalla huoneistojen suuruutta niissä asuvien henkilöiden lukumääriin saadaan valaistusta kysymykseen, miten väljästi tai ahtaasti väestö asuu. Asunnon suuruuden mittana on tässä käytetty - kuten edellisestä on käynyt ilmi yksinomaan huonelukua. Huoneistojen henkilöluvulla tarkoitetaan sitä asukasmäärää, jolle laskennassa voitiin»rekisteröidä» vakinainen asunto. Tämän henkilöluvun ulkopuolelle jäivät laitoshoidokit sekä sellaiset henkilöt, joilla laskentahetkellä ei ollut vakinaista asuntoa, vaan jotka asuivat esim. matkustajakodeissa,»sukulaisten luona» tms. Maan väkiluku oli vuoden lopulla henkeä ja asuntojen henkilömäärä oli. Laitoshoidokkien ja vailla vakinaista asuntoa olevien osuudeksi jää näin ollen henkeä, mikä merkitsee.% väkiluvusta. Tärkeä asunto-oloihin vaikuttava tekijä on huoneiston suuruuden ohella asukasryhmien, so. ruokakuntien ja perheiden suuruus. Huoneistot ryhmittyivät niissä asuvan henkilömäärän mukaan seuraavasti. B. De boende och bostadsförhållandena. Lägenheterna efter antalet boende personer Ovan har redogjorts för bostadsbeståndets sammansättning och lägenheternas standard. Genom att jämföra lägenheternas storlek med antalet personer som bor i dem får man svar på frågan, huru rymligt eller huru trångt befolkningen bor. Som mått på bostadens storlek har här såsom av det föregående framgått endast använts antalet rum i bostaden. Med antalet personer i lägenheterna avses dem, för vilka bostadsräkningen kunde»registrera» en stadigvarande bostad. I detta personantal ingå inte anstalts interner samt sådana personer, vilka vid tiden för räkningen inte hade stadigvarande bostad, utan bodde t.ex. på resandehem,»hos släktingar» o.dyl. Rikets folkmängd utgjorde i slutet av år och bostädernas personantal. Antalet anstaltsinterner och antalet personer utan stadigvarande bostad uppgick sålunda till personer, d.v.s. till. % av folkmängden. En viktig omständighet i fråga om bostadsförhållandena utgör, vid sidan av lägenhetens storlek, storleken av de boendes grupper, d.v.s. hushållens och familjernas storlek. Lägenheterna fördelade sig efter antalet boende personer på följande sätt.

12 . Dwelling units by number of persons Huoneistoja, joiden henkilöluku oli Lägenheter med följande antal boende: * Huoneistoja yht. lägenheter Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner... lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket o Huoneistoista oli runsaasti puolet sellaisia, joissa asui henkeä. Yhden asukkaan huoneistoja oli noin kymmenesosa kaikista asunnoista. Melkoisia eroavaisuuksia havaitaan asukasryhmien suuruudessa eri osissa maata. Perheet ja ruokakunnat olivat pienimmät maan etelä- ja lounaisosissa, mutta mitä kauemmas itään ja pohjoiseen tullaan sitä suuremmiksi käyvät asukasryhmät keskimäärin. Niinpä Uudenmaan läänin maalaiskunnissa vain. % kaikista asukasryhmistä käsitti kuusi tai useampia henkilöitä. Vastaava suhdeluku oli sensijaan Kuopion läänin alueella. ja Lapin läänissä. l.. Asumistiheys Keskimääräinen asumistiheys eli asukkaiden luku huonetta kohden keittiö mukaan luettuna ilmenee seuraavista luvuista. Av lägenheterna voro drygt hälften sådana, i vilka det bodde personer. Antalet lägenheter vilka beboddes av endast en person utgjorde c. en tiondedel av samtliga bostäder. I fråga om persongruppernas storlek kan i olika delar av riket betydande skiljaktigheter konstateras. Familjerna och hushållen voro minst i rikets södra och sydvästra delar, men ju mer öster- och norrut man kommer desto större äro invånargrupperna i genomsnitt. Så t.ex. bestod i landskommunerna i Nylands län endast. % av samtliga hushåll och familjer av sex eller flere personer. Motsvarande relationstal för Kuopio län utgjorde däremot. och för Lapplands län. i.. Boendetätheten Den genomsnittliga boendetätheten eller antalet boende per rum köket medräknat framgår av följande siffror. Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner. Koko maa Hela riket Asukkaita huonetta kohden huoneistoissa, joiden huoneluku oli Antalet boende per rum i lägenheter med följande antal rum Kaikki Samtliga lägenheter Tarkasteltaessa asumistiheyslukuja eri lääneissä todetaan, että ne maan pohjois- ja itäosissa olivat huomattavasti suuremmat kuin muualla maassa. Kuopion läänin maalaiskunnissa tuli keskimäärin, Lapin läänissä henkeä huonetta kohden. Huomattava on, että pienasuntojen osuus asuntokannasta oli erittäin suuri näissä lääneissä. Samoilla seuduilla olivat myös suuret perheet ja ruokakunnat varsin yleisiä. Då man studerar boendetätheten i olika län kan konstateras att den var betydligt större i rikets norra och östra delar än i övriga delar av riket. I landskommunerna i Kuopio län utgjorde antalet invånare per rum i genomsnitt, i Lapplands län. Observeras bör att i dessa län småbostädernas andel i bostadsbeståndet var mycket betydande. I samma trakter var även stora familjer och hushåll mycket talrika. Av

13 Yksityisistä kunnista kiintyy huomio Rautavaaran kuntaan, jossa asumistiheys () oli suurin maassa. Seuraavalla sijalla oli Juuka (). Pienin oli asumistiheys Ahvenanmaalla, jonka miltei kaikissa kunnissa tuli huonetta kohden vähemmän kuin yksi henkilö. Kaupungeista oli Kemissä, Kotkassa ja Kuopiossa asumistiheys suurin. Niissä kaikissa oli huonetta kohden yli henkeä. Seuraavina olivat Kajaani, Oulu ja Mikkeli. Parhaassa asemassa kaupungeista olivat Maarianhamina ja Uusikaarlepyy, molemmissa vähemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden. Suolahti, Varkaus ja Lieksa olivat kauppaloista tiheimmin asiittuja. Kaikkiaan oli kaupungissa ja kauppalassa asumistiheys suurempi kuin ja maalaiskunnassa suurempi kuin henkeä huonetta kohden. Asumistiheys oli suurin pienasunnoissa. Luvut noudattavat tässä suhteessa suurin piirtein samanlaista jakautumaa eri puolilla maata. Kun tarkastellaan koko maata koskevia lukuja havaitaan, että esimerkiksi huoneen huoneistot olivat keskimäärin noin. kertaa niin tiheästi asuttuja kuin huoneen huoneistot, noin kertaa niin tiheästi kuin huoneen huoneistot ja noin. kertaa niin tiheästi asuttuja kuin huoneen huoneistot.. Ahtaasti asutut huoneistot Kun asumistiheys huoneistossa ylittää tietyn rajan, voidaan sanoa, että huoneisto on ahtaasti asuttu. Tämä raja voidaan asettaa eri tavoin. Esillä olevassa tutkimuksessa on huoneisto katsottu ahtaasti asutuksi, jos siinä asui huonetta kohden keittiö mukaan luettuna enemmän kuin henkeä. Näin ollen olivat tällaisia yhden huoneen huoneisto, jos siinä asui vähintään henkeä, kahden huoneen huoneisto, jos siinä asui vähintään henkeä, kolmen huoneen huoneisto, jos siinä asui vähintään henkeä jne. Tämä määritelmä ei kuitenkaan anna täsmällistä kuvaa ahtaasti asumisesta. Suurellakin asumistiheydellä on erilainen vaikutus ja merkitys riippuen siitä, mikä on esimerkiksi huoneen pinta-ala. Edellä esitetty normi ei myöskään ota huomioon eroavaisuuksia eri ikäluokkien asumistilan tarpeessa. Tässä tarkastellaan asumisahtautta ensin huoneistojen kohdalta ja edempänä ruokakuntien asunto-oloja selviteltäessä myös ruokakuntien osalta. enskilda kommuner fäster man sig vid Rautavaara kommun, där boendetätheten () var störst i hela riket. På andra plats kom Juuka med. Minst var boendetätheten på Åland, där det i nästan samtliga kommuner kom mindre än en person per rum. I fråga om städerna var boendetätheten störst i Kemi, Kotka och Kuopio, i vilka städer antalet personer per rum var över. Därpå följde Kaj ana, Uleåborg och S:t Michel. Beträffande städerna var situationen gynnsammast i Mariehamn och i Nykarleby, i vilka antalet personer per rum var mindre än ett. Av köpingarna hade Suolahti, Varkaus och Lieksa den högsta boendetätheten. I städer och köpingar var boendetätheten större än och i landskommuner större än personer per rum. Boendetätheten var störst i småbostäder. I detta hänseende är fördelningen av siffrorna i stort sett likadan i olika delar av riket. Vid en granskning av siffrorna för hela riket, framgår att boendetätheten t.ex. i ett-rums lägenheterna var c.. gånger större än i -rums lägenheterna, c. gånger större än i -rums lägenheterna och c.. gånger större än i -rums lägenheterna.. Trångbodda lägenheter Då boendetätheten i lägenheterna överskrider en viss gräns, talar man om att lägenheten är trångbodd. Denna gräns kan dragas på olika sätt. I föreliggande undersökningar har lägenheten ansetts vara trångbodd, om antalet personer per rum köket inräknat överskrider personer. Till denna kategori höra således ettrums lägenheter med minst invånare, två-rums lägenheter med minst invånare, tre-rums lägenheter med minst invånare o.s.v. Denna definition ger likväl inte en exakt bild av trångboddheten. Verkningarna av en t.o.m. betydande trångboddhet kan vara olika beroende t.ex. på rummens ytinnehåll. I ovannämnda norm beaktas inte heller att behovet av bostadsutrymme varierar inom olika åldersgrupper. I det följande behandlas först trångbodda lägenheter och längre fram, i avsnittet rörande hushållen, samma problem med avseende på hushållen. Kaupungit Städer. Niistä Därav Helsinki Helsingfors. Turku Åbo. i Tampere Tammerfors. Muut kaupungit Övriga städer... Kauppalat Köpingar. Maalaiskunnat Landskommuner... Koko maa Hela riket. Ahtaasti asuttuja huoneistoja, % vastaavan suuruisista huoneistoista Trångbodda lägenheter i % av totalantalet lägenheter i samma storleksklass Ahtaasti asut- Huoneluku Antal rum o tuja huoneistoja %:na kaikista asunnoista Trångbodda lägenheter i % av samtliga lägenheter Henkilöitä ahtaasti asutuissa huoneistoissa % Antal personer i trångbodda lägenheter i %

14 Ahtaasti asuminen keskittyy etupäässä pieniin, huoneen huoneistoihin. Näin on asianlaita varsinkin maan etelä- ja lounaisosissa, missä asunto-olot muuten osoittautuivat paremmiksi. Pohjois-Suomessa sekä Kuopion, Mikkelin ja Kymen lääneissä olivat myös suuremmat asunnot suhteellisen paljon liika-asuttuja. Kaupunkien ja kauppaloiden suhteen ei maan eri osien välillä ole varsin suuria eroja. Maan etelä- ja länsiosat muodostivat tässä suhteessa verrattain homogeenisen alueen. Erot ahtaasti asuttujen huoneistojen suhteellisessa osuudessa toisaalta Pohjois- ja Itä-Suomen asutuskeskusten ja toisaalta Etelä-Suomen asutuskeskusten välillä pysyttelivät % vaiheilla. Maaseutua lääneittäin tarkasteltaessa havaitaan, että Lapin, Kuopion ja Oulun lääneissä oli ahtaasti asuttuja huoneistoja suhteellisesti yli. kertaa niin paljon kuin Etelä-Suomen maalaiskunnissa. Ahtaasti asuvaa väestöä oli asuntolaskennan mukaan n. % asuinhuoneistojen koko henkilömäärästä. Kaupungeissa ja kauppaloissa olivat ahtaasti asutut huoneistot suurimmaksi osaksi. % sellaisia, joissa asui henkilöä ja huoneisto käsitti siis (tässä sovelletun ahtaasti asumisen määritelmän mukaan) - huonetta. Maaseudulla sen sijaan ahtaasti asuttujen huoneistojen valtaosa eli. % oli yli asukkaan huoneistoja ja muut. % olivat huoneistoja, joissa asui henkilöä. Kun edelleen tarkastellaan ahtaasti asiimisen eri asteita saadaan tulokseksi alla olevat luvut. Det är framförallt små lägenheter på rum som är trångbodda. Så är fallet isynnerhet i landets södra och sydvästra delar, där bostadsförhållandena i övrigt visat sig vara bättre. I norra Finland samt i Kuopio, S:t Michels och Kymmene län var trångboddheten även i de större lägenheterna rätt kännbar. I fråga om städer och köpingar är skillnaden i olika delar av riket inte särdeles betydande. Rikets södra och västra delar bilda i detta avseende ett jämförelsevis homogent område. Differenserna i fråga om de relativa antalen trångbodda lägenheter i bostadscentra å ena sidan i norra och östra Finland och å andra sidan i södra Finland varierade mellan - %. Vid en granskning av landsbygden i de olika länen framgår att det relativa antalet trångbodda lägenheter i Lapplands, Kuopio och Uleåborgs län var över. gånger större än i landskommunerna i södra Finland. Den del av befolkningen som bodde trångt utgjorde enligt bostadsräkningen c. % av totalantalet invånare i bostadslägenheterna. I städerna och köpingarna utgjordes de trångbodda lägenheterna till största delen. % av sådana i vilka bodde personer och lägenheterna omfattade sålunda (enligt den här använda definitionen på trångboddhet) rum. På landsbygden däremot bestod huvuddelen eller. % av de trångbodda bostäderna av lägenheter med över invånare och resten d.v.s.. % av lägenheter med personer. Vid en ytterligare undersökning av olika grader av trångboddhet erhålles siffrorna nedan. Ahtaasti asutut huoneistot asumistiheysryhmittäin Trångbodda lägenheter fördelade i grupper efter boendetäthet Henkilöitä huonetta kohden Antalet personer per rum Kaupungit Städer..... Kauppalat Köpingar... i. o. Maalaiskunnat - Landskommuner lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands..... Turun-Porin Åbo-Björneborgs..... Ahvenanmaa Åland. o.... Hämeen Tavastehus.. o.. o. Kymen Kymmene.... o. Mikkelin S:t Michels..... o Kuopion Kuopio... i.. Vaasan Vasa..... Oulun Uleåborgs..... Lapin Lapplands... o.. Koko maa Hela riket.». o. l.s l.s Tyypillisin asumistiheys ahtaasti asutuissa huoneistoissa oli.. henkeä huonetta kohden. Tällaisia huoneistoja oli % asuntokannasta. Ahtaasti asumisen aste vaihteli melkoisesti maan eri osien välillä. Kun Uudenmaan ja TurunPorin läänien maalaiskunnissa oli vähintään neljä henkeä huonetta kohden käsittäviä asuntoja vain noin.% asuntokannasta, oli niitä Kuopion ja Lapin lääneissä noin %. Edelleen voidaan todeta, että asuntoja, joissa asumistiheys oli vähintään kuusi henkeä huonetta kohden, oli Kuopion ja Lapin läänien maaseudulla suhteellisesti noin yhdeksän kertaa niin paljon kuin edellä mainituissa lääneissä maan eteläosassa. Den vanligaste boendetätheten i trångbodda lägenheter var. o. personer per rum. Sådana lägenheter utgjorde % av bostadsbeståndet. Graden av trångboddhet varierade betydligt i olika delar av riket. Då i Nylands och Åbo-Björneborgs län antalet lägenheter med minst fyra personer per rum utgjorde endast c..% av bostadsbeståndet uppgingo dessa i Kuopio och Lapplands län till c. %. Ytterligare kan konstateras, att på landsbygden i Kuopio och Lapplands län antalet sådana lägenheter där boendetätheten var minst sex personer per rum relativt sett var c. nio gånger större än i de tidigare nämnda länen i rikets södra delar.

15 Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä viitata siihen, että edellä esitetyt huomattavan jyrkät eroavaisuudet asunto-oloissa maan eri osien välillä voivat muuttua lievemmiksi, jos myös huoneiden pinta-ala otettaisiin huomioon asumistiheyttä ja -ahtautta arvosteltaessa. Vuoden väestölaskennan yhteydessä ei kerätty tietoja huoneiden pinta-aloista. Vuonna suoritetun maaseudun asunto-oloja koskevan tutkimuksen mukaan olivat asunnot Pohjois- ja Itä-Suomen maalaiskunnissa keskimäärin suurempia kuin muualla maassa. Yhden huoneen asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli Uudenmaan, TurunPorin ja Hämeen lääneissä noin m ja Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneissä noin m. Kahden huoneen asunnoissa ero oli jo suurempi ja kolmen huoneen huoneistot olivat maan pohjois- ja itä-osissa keskimäärin runsaasti m suurempia kuin muualla maassa. Toisaalta lienee sodanjälkeinen rakennustoiminta, jossa on noudatettu määrättyjä yhtenäisiä normeja, ollut omiaan jossain määrin tasoittamaan rakennustavoissa ennen sotia vallinneita alueellisia eroavaisuuksia. I detta sammanhang är det likväl skäl att påpeka att ovannämnda synnerligen stora differenser i bostadsförhållandena i olika delar av riket bleve mindre ifall vid bedömningen av boendetätheten och trångboddheten även rummens ytinnehåll skulle beaktas. I samband med -års folkräkning insamlades inte uppgifter om rummens ytinnehåll. Enligt -års undersökning om bostadsförhållandena på landsbygden voro bostäderna i norra och östra Finlands landskommuner i genomsnitt större än annanstädes i riket. I Nylands, Åbo-Björneborgs och Tavastehus län utgjorde den genomsnittliga arealen i ett-rums lägenheterna c. m, i S:t Michels, Kuopio och Uleåborgs län c. m. I fråga om två rums lägenheter var skillnaden redan större och tre rums lägenheterna voro i rikets norra och östra delar i genomsnitt drygt m större än i andra delar av riket. Å andra sidan torde byggnadsverksamheten efter kriget, då man följt vissa enhetliga normer, varit ägnad att i viss mån utjämna skillnaderna mellan olika områden i fråga om lägenhetstypen. C. Ruokakuntien asunto-olot. Ruokakunnat ja niiden suuruus Ruokakunnan muodostavat perheenjäsenet ja muut henkilöt, jotka asuvat yhdessä ja joilla on yhteinen ruokatalous. Siten samassa huoneistossa saattoi asua useampiakin ruokakuntia, mikäli kaikki huoneiston asukkaat eivät täyttäneet myös viimeksimainittua ehtoa. Näin on asianlaita silloin, jos asunnossa on alivuokralaisia, s. o. ruokakunta, joka maksaa vuokransa samassa huoneistossa asuvalle huoneistonhaltij alle, olipa tämä huoneiston omistaja tai pää vuokraaja. Kuten edellä on mainittu asuntolaskenta käsittää sen väestön, joka oli jäsenenä yksityisissä asuntoruokakunnissa. Sen ulkopuolelle jäivät laitosruokakunnat sekä sellaiset henkilöt ja perheet, joille ei laskennassa voitu»rekisteröidä» vakinaista asuntoa.»vailla vakinaista asuntoa» olevien ryhmään saattaa sisältyä myös sellaisia alivuokralaisina asuvia henkilöitä, jotka huoneistonhaltij a syystä tai toisesta oli jättänyt ilmoittamatta. Huoneistoa ja sen asukasmäärää koskevat tiedot antoi huoneistonhaltija. Alivuokralaisen sen sijaan tuli jättää väestölaskentalomakkeen asuntoa koskeva osa kokonaan täyttämättä. Yksityisruokakuntien jota nimitystä tässä käytetään laitosruokakuntien vastakohtana luku oli vuoden lopussa ja niihin kuuluva väestö henkeä. Kun koko väkiluku oli, oli n.s. laitosväestöä henkeä. Yksityisruokakuntien kokonaismäärästä oli huoneistonhaltijain ruokakuntia ), alivuokralaisruokakuntia ja»vailla vakinaista asuntoa» olevia. Viimeksimainittujen luku on saatu vähentämällä yksityisruokakuntien kokonaisluvusta asuntoruokakuntien luku. Ruokakuntaryhmien jakautuminen väestökeskusten ja maaseudun osalle käy selville taulusta. l ) Huoneistonhaltijaruokakuntien luku on pienempi kuin huoneistojen luku ( ), koska huoneistoista oli sellaisia, jotka laskentahetkellä olivat asumattomina.. Hushållens bostadsförhållanden. Hushållen och deras storlek Med hushåll avses familjemedlemmar eller andra personer, som bo tillsammans och ha gemensamt matlag. Sålunda kan i samma lägenhet bo flere hushåll, ifall samtliga invånare i lägenheten inte fylla även sistnämnda villkor. Så är fallet då i bostaden finnes underhyresgäster, d.v.s. ett hushåll som erlägger hyra åt lägenhetsinnehavaren, som kan vara lägenhetens ägare eller huvudhyresgäst. Som tidigare nämnts omfattar bostadsräkningen den befolkning som tillhörde hushållen i privatbostäder. Hushåll i anstalter samt sådana personer och familjer för vilka en stadigvarande bostad inte kunnat»registreras» ha inte medtagits. I gruppen»utan stadigvarande bostad» kan också ingå sådana underhyresgäster, om vilka lägenhetsinnehavaren av en eller annan orsak inte lämnat uppgifter. Uppgifterna om lägenheten och dess invånarantal lämnades av lägenhetsinnehavaren. Underhyresgästerna däremot behövde inte ifylla den del av blanketten som berörde bostaden. Benämningen privata Jhushåll användes här i motsats till hushåll i anstalter. De förstnämnda utgjorde vid utgången av år och omfattade personer. Den totala befolkningen uppgick till varvid antalet personer i anstalter genom subtraktion fås till. Av totalantalet privata hushåll tillhörde x ) gruppen»lägenhetsinnehavarens hushåll»,»underhyresgästernas hushåll» och gruppen»personer utan stadigvarande bostad». Sistnämnda antal har erhållits genom att från totalantalet privata hushåll subtrahera antalet hushåll med stadigvarande bostad. Av tabell framgår huru ovannämnda hushållsgrupper fördela sig mellan befolkningscentra och landsbygd. Antalet lägenhetsinnehavarhushåll är mindre än antalet bostadslägenheter ( ) emedan lägenheter stodo obebodda vid folkräkningstillfället.

16 . Division of différent groups of households in urban and rural areas Huoneistonhaltijain ruokakuntia Lägenhetsinnehavarnas hushåll Alivuokralaisruokakuntia Underhyresgästers hushåll Vailla vakinaista asuntoa olevia Personer utan stadigvarande bostad Ruokakuntia Hushåll sammanlagt Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer loo.o.... Kauppalat Köpingar.... Maalaiskunnat Landskommuner.... Koko maa Hela riket... loo.o Henkilölukunsa mukaan jakaantuivat ruokakunnat koko maassa seuraavasti. Efter antalet personer fördelade sig hushållen i hela riket på följande sätt. Henkilöluku Antal personer Huoneistonhaltijain ruokakuntia Lägenhetsinnehavarnas hushåll Alivuokralaisruokakuntia Underhyresgästershushåll Vailla vakinaista asuntoa olevia Personer utan stadigvarande bostad Ruokakuntia Hushåll sammanlagt %..... %..... %.... O.o %..... Yhteensä.... Kolmen hengen ruokakunnat muodostivat suurimman ryhmän sekä väestökeskusten että maaseudun huoneistonhaltijaruokakunnista. Viimeksimainituista olivat toisella sijalla neljä henkeä käsittävät ruokakunnat (. %), kaupungeissa ja kauppaloissa kahden hengen ruokakunnat (. %) olivat toiseksi yleisin ryhmä. Seitsemän hengen ja sitä suurempia huoneistonhaltijoiden ruokakuntia oli maaseudulla suhteellisesti noin neljä kertaa niin paljon kuin väestökeskuksissa. Myös alivuokralaisten kohdalla olivat maaseudun ruokakunnat henkilöluvultaan suurempia. Vähintään kolmen hengen ruokakuntia oli niistä. o %, vastaavan luvun ollessa kaupungeissa ja kauppaloissa.%. Antalet hushåll på tre personer bildade den största gruppen av lägenhetsinnehavarnas hushåll såväl i befolkningscentra som på landsbygden. På landsbygden kom antalet hushåll på fyra personer på andra plats (. %), men i städer och köpingar utgjorde antalet hushåll på två personer. % den näststörsta gruppen. Det relativa antalet lägenhetsinnehavarhushåll på sju personer eller f ère var på landsbygden c. fyra gånger större än i befolkningscentra. Även i fråga om underhyresgästerna voro hushållen på landsbygden större; hushåll på tre eller f ère personer utgjorde där. %, mot. % i städer och köpingar.. Ruokakuntien lapsiluku ja käytössä olevat huoneet Taulussa esitetään ruokakuntien suhteellinen jakautuminen käytössä olevien huoneiden ja alle -vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan. Huoneistonhaltijaruokakunnista oli kaupungeissa ja kauppaloissa. % ja maaseudulla. i % sellaisia, joissa oli yksi tai useampia vuotta nuorempia lapsia. Alivuokralaisten keskuudessa lapsettomat ruokakunnat muodostivat suurimman osan käsittäen. % väestökeskusten ja. % maaseudun kaikista alivuokralaisruokakunnista. Edelleen havaittiin, että maaseudulla oli lasta kohden käytössä vähemmän asumistilaa kuin kaupungeissa ja kauppaloissa.. Antalet barn i hushållen och antalet disponibla rum Av tabell framgår hushållens relativa fördelning efter antalet disponibla rum och barn under år. I. % av lägenhetsinnehavarnas hushåll i städerna och köpingarna fanns ett eller f ère barn; för landsbygden var motsvarande siffra. i %. Inom underhyresgästernas hushåll var gruppen barnlösa hushåll störst och omfattade i befolkningscentra. % och på landsbygden. %. Vid en jämförelse mellan siffrorna för befolkningscentra och för landsbygden framgick att bostadsutrymmet per barn på landsbygden var mindre än i städerna och köpingarna.

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

SVT VI : C 102 ; 8. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot. osan tiedot swe. osan tiedot eng

SVT VI : C 102 ; 8. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot. osan tiedot swe. osan tiedot eng SVT : C 0 ; 0 0 0 00 0 0 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot eng julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finsweeng Vuoden 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

tilastotiedotus statistisk rapport ISSN

tilastotiedotus statistisk rapport ISSN # tilastotiedotus statistisk rapport ISSN 0355-2365 Tilastokeskus 978 Statistikcentralen Tiedustelut-Förfrdgningar Päiväys-Datum N:o-Nr Pekka Myrskylä 5.4.978 VÄ 978:6 Hannele Sauli Ossi Honkanen 90-6022

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto VI C:06 Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 980 Osa III B Del III B

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

VÄESTÖTILASTOA C 102 VUODEN 1950 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA II NIDE VÄESTÖ ELINKEINOHAARAN JA AMMATTIASEMAN MUKAAN BEFOLKNINGSSTATISTIK C 102

VÄESTÖTILASTOA C 102 VUODEN 1950 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA II NIDE VÄESTÖ ELINKEINOHAARAN JA AMMATTIASEMAN MUKAAN BEFOLKNINGSSTATISTIK C 102 SVT VI : C 0 ; 0 0 0 00 0 0 kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot eng julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue fïnsweeng Vuoden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

SVT VI : 72 ; 13. kieli nimeke. rinnakkaisn. swe. rinnakkaisn. fre

SVT VI : 72 ; 13. kieli nimeke. rinnakkaisn. swe. rinnakkaisn. fre SVT VI : 72 ; 13 041 245 246 246 248 248 248 260 440 500 598 650 650 651 kieli nimeke rinnakkaisn. rinnakkaisn. swe fre osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom.

Lisätiedot

I SEURAKUNTIEN VÄKILUKU

I SEURAKUNTIEN VÄKILUKU I SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Hiippakunnat, rovastikunnat ja seurakunnat Vuonna evankelis-luterilaisessa kirkossa oli 465 seurakuntaa. Edellisenä vuonna seurakuntia oli 466. Kirkollista hallintoa varten maa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Erityisavustukset prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen -hankkeille Specialbidrag för sammanslutningar enligt konstens enprocentsprincip

Erityisavustukset prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen -hankkeille Specialbidrag för sammanslutningar enligt konstens enprocentsprincip Itä-Suomen aluetoimipiste Haapaniemenkatu 40 E 2 70110 Kuopio Östra Finlands regionalbyrå Haapaniemenkatu 40 E 2 70110 Kuopio Saapumispäivämäärä Ankomstdatum Dnro Rn Erityisavustukset prosentti rakennuskustannuksista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 961/2002 vp Suomessa asuvan, Ruotsissa työskentelevän henkilön työsuhdeauton verotus Eduskunnan puhemiehelle Suomen, Ruotsin ja Norjan puoleisella rajaseudulla asuu joukko suomalaisia,

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

1970 Osa XIII Del XIII Volume XIII

1970 Osa XIII Del XIII Volume XIII Suomen virallinen tilasto Finlands of f iciel la statisti«official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa XIII Del XIII Volume XIII HELSINKI 1975 Tulot ammatin,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 468/2004 vp Kuntalain mukainen valitusoikeus Eduskunnan puhemiehelle Kuntalain mukaan kunnan päätökseen voivat hakea muutosta muun muassa kunnan jäsen ja sellainen henkilö, joka omistaa

Lisätiedot

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer 1(5) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde 638-439-876-3 Vattenområde, 638-439-878-1 Venepaikka, 638-439-878-2 Hiekanottopaikka, 638-439-878-3 Båtstrand, 638-439-878-4 Båtplats,638-439-878-5

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Tilastokeskus: asuntokantatilastot, väestölaskennat, Kiinteistövirasto

Tilastokeskus: asuntokantatilastot, väestölaskennat, Kiinteistövirasto 2.1 Asuntokanta 2.1.1 Asuntojen määrä ja ominaisuudet Tietolähde: Perustietoja: Tilastokeskus: asuntokantatilastot, väestölaskennat, Kiinteistövirasto Asuntokanta hallintaperusteen (omistusasunto, vuokra-asunto,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa 2002 2008

Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa 2002 2008 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa 2002 Munhälsovården på hälsovårdscentralerna 2002 Sanna-Mari Saukkonen +358 20 610

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot