SVT VI : C 102 ; 8. kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot. osan tiedot swe. osan tiedot eng

Transkriptio

1 SVT : C 0 ; kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot eng julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finsweeng Vuoden 0 yleinen väestölaskenta 0 års allmänna folkräkning 0 population census väestön syntymäpaikka, yleissivistys, kielitaitoja uskontokunta, ruotsinkielinen väestöjä ulkomaiden kansalaiset befolkningens fördelning efter födelseort, allmän medborgerlig bildning, språkkunskap och religionssamfund, svenskspråkig befolkning och utländska medborgare population by birth-place, educational level, knowledge of languages, congrégation, swedish-speaking population and aliens Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], Suomen virallinen tilasto : C 0 ; Väestötilastoa svt Väestö - Befolkning - Population 0 Suomi - Finland

2 SUOMEN RLLINEN TILSTO FINLNDS OFFICIELL STTISTIK OF F ICI L STT I STIC S OF FINLND VÄESTÖTILSTO C 0 VUODEN 0 YLEINEN VÄESTÖLSKENT II NIDE VÄESTÖN SYNTYMÄPIKK, YLEISSISTYS, KIELITITO J USKONTOKUNT, RUOTSIN- KIELINEN VÄESTÖ J ULKOMIDEN KNSLISET BEFOLKNINGSSTTISTIK 0 RS LLMÄNN FOLKRÄKNING II DELEN BEFOLKNINGENS FÖRDELNING EFTER FÖDELSEORT, LLMÄN MEDBORGERLIG BILDNING, SPRÅKKUNSKP OCH RELIGIONSSMFUND, SVENSKSPRÅKIG BEFOLKNING OCH UTLÄNDSK MEDBORGRE 0 POPULTION CENSUS VOLUME II POPULTION BY BIRTH-PLCE, EDUCTIONL LEVEL, KNOWLEDGE OF LNGUGES.CONGRE- GTION, SWEDISH-SPEKING POPULTION ND LIEN S HELSINKI

3 Helsinki. Valtioneuvoston kirjapaino

4 lkusanat Tämä vuoden 0 väestölaskennan aineistoon perustuva julkaisu sisältää tietoja väestön syntymäpaikasta, koulusivistyksestä, kielitaidosta ja uskonnosta. Lisäksi on tietoja maan ruotsinkielisestä väestöstä sekä maassa vakinaisesti asuvista ulkomaiden kansalaisista. Yleisen väestölaskennan tulokset on julkaistu kahdeksassa niteessä, joista tämä on viimeinen. Yksityiskohtaisemmat tiedot samoin kuin erikoistutkimukset on tutkijain käytettävissä Tilastollisen päätoimiston arkistossa. Sitä varten on tähän niteeseen liitetty luettelo kaikista väestölaskennan perusteella valmistetuista tilastotauluista. Luetteloon on merkitty, missä laajuudessa tiedot on painettu julkaisujen eri niteisiin ja mitkä tiedot ovat saatavana Tilastollisen päätoimiston arkistosta. Käsillä olevan niteen laatimista on lähinnä valvonut vt. apulaisaktuaari Kaisu Kossila. Tekstin on kirjoittanut allekirjoittanut Tunkelo. Helsingissä Tilastollisessa päätoimistossa helmikuussa Förord Föreliggande publikation, som baserar sig på material från folkräkningen år 0, innehåller uppgifter om befolkningens fördelning efter födelseort, skolbildning, språkkunskaper och religion samt dessutom uppgifter om rikets svenskspråkiga befolkning och stadigvarande i riket bosatta utländska medborgare. Den allmänna folkräkningens resultat ha utgivits i en publikationsserie på åtta delar av vilka denna är den sista. Mer detaljerade uppgifter såsom också specialundersökningar stå till forskares förfogande i Statistiska centralbyråns arkiv. En förteckning över samtliga statistiska tabeller, som sammanställts på basen av folkräkningsmaterialet, har bilagts till denna publikation. v förteckningen framgår i vilken utsträckning uppgifterna publicerats i publikationsseriens olika delar, och vilka uppgifter som stå att få från Statistiska centralbyråns arkiv. Sammanställandet av föreliggande publikation har närmast övervakats av t.f. biträdande aktuarie Kaisu Kossila. Texten har skrivits av undertecknad Tunkelo. Helsingfors, Statistiska centralbyrån, i februari Valter Lindberg arre Tunkelo

5 Sisällys Sivu lkusanat Johdanto. Syntymäpaikkatilasto. Koulusivistys ja ikä. Kielitaito. Ruotsinkielinen väestö. Väestö uskonnon mukaan. Ulkomaiden kansalaiset. Väestölaskennan julkaisematta jääneet tulokset... Tauluja. Väestö syntymäpaikan mukaan, lääneittäin 0. Väestö koulusivistyksen ja iän mukaan, lääneittäin... Väestö kielitaidon mukaan, kunnittain 0. Pääkieleltään ruotsinkielisen väestön jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan, lääneittäin. Väestö uskontokunnan, iän ja sukupuolen sekä läänien mukaan. Ulkomaiden kansalaiset kansalaisuuden ja asuinpaikan mukaan, lääneittäin. Ulkomaiden kansalaiset kansallisuuden, elinkeinohaaran ja ammattiaseman mukaan, koko maa, Helsinki, kaupungit, kauppalat, maalaiskunnat 0 Liitteet: Luettelo väestölaskennan taulukoiduista tiedoista Ruokakunta- ja asuntolomake Innehåll Sida Förord Inledning. Statistiken över födelseorten. Skolbildning och ålder. Språkkunskap. Den svenskspråkiga befolkningen. Befolkningen efter religion. Utländska medborgare. Resultat av folkräkningen som icke publicerats Tabeller. Befolkningens fördelning efter födelseort, länsvis 0. Befolkningen efter skolbildning och ålder, länsvis. Befolkningens fördelning efter språkkunskap, kommunvis 0. Fördelningen av befolkning med svenska som huvudspråk, efter ålder och kön, länsvis. Befolkningens fördelning efter religionssamfund, ålder, kön och län. Utländska medborgare efter medborgarskap och boningsort, länsvis. Utländska medborgare efter medborgarskap, näringsgren och yrkesställning, hela riket, Helsingfors, städer, köpingar, landskommuner 0 Bilagor: Förteckning över samtliga på basen av folkräkningens uppgifter sammanställda tabeller Hushålls- och bostadsblankett Contents Foreword Introduction. Birth-place. Educational level and age. languages. Swedish-speaking population. Population by religion. liens. Census data which have not been published Tables. Population by birth-place, by counties 0. Population by educational level and age, by counties... Population by knowledge of languages, by communes.. 0. Repartition of Swedish-speaking population by age and sex, by counties. Population by congrégation, age and sex and by county. liens by citizenship and résidence, by counties. liens by citizenship, industry and industrial status, whole country, Helsinki, towns, märket towns, rural communes 0 List of tabulated data related to the census

6 Johdanto Seuraavat väestösuhteitä koskevat tiedot aikaisemmilta ajoilta ovat sisältyneet väestörekisterien inventointien avulla suoritettuihin ns. kymmen vuotistilastoihin: syntymäpaikka (vuodesta 0) koulusivistys (»» ) Maamme suurimmissa kaupungeissa vastaavina ajankohtina suoritettujen varsinaisten väestölaskentojen ohjelmiin ovat kuuluneet lisäksi tiedustelut väestön kielitaidosta, eri kieliryhmien ikäjaosta sekä maassa varsinaisesti asuvista ulkomaan kansalaisista. Vuonna 0 kaikki yllämainitut tiedot ensi kerran kerättiin koko väestöltä.. Syntymäpaikkatilasto Tiedot väestön asuin- ja syntymäpaikasta kuvaavat väestön liikkuvuutta. Mitä vilkkaampi muuttoliike on, sitä vähemmän väestössä on sellaisia, jotka elävät syntymäkunnassaan koko elinaikansa. Tiedot syntymäpaikasta aikaisemmilta vuosilta perustuvat kirkonkirjoissa ja muissa väestörekistereissä oleviin merkitöihin. Merkintä syntymäpaikasta väestörekistereihin on kuitenkin tapahtunut eri vuosikymmeninä jossain määrin muuttuneiden periaatteiden mukaan. Syntymäpaikaksi on aikaisemmin merkitty lapsen todellinen syntymäpaikka ja vain harvemmin äidin rekisteri- tai asuinkunta; viimeksi mainittujen kuntien merkitseminen tuli tarpeelliseksi vasta sen jälkeen, kun useimmat synnytykset tapahtuivat synnytyslaitoksissa, jotka eivät aina sijaitse äidin asuinkunnassa. Todelliseen syntymäpaikkaan perustuva tilasto olisi täten tullut harhaan j ohta vaksi. Yhtenäisyyden saavuttamiseksi väestölaskennan tiedoissa syntymäpaikasta oli henkilölomakkeeseen merkitty ohjeeksi seuraavaa:»syntymäpaikalla tarkoitetaan tässä äidin vakinaista asuinpaikkaa asianomaisen syntymäaikana. Se voi siis olla toinen kuin kirkonkirjoihin (tai muuhun väestörekisteriin) merkitty. Ilmoitettava kaupungin, kauppalan tai maalaiskunnan nimi». Samalla huomautettiin siitä, että syntymäpaikka on ilmoitettava mikäli mahdollista nykyisen kunnallisen jaotuksen mukaan ja että jos syntymäpaikka oli maan rajojen ulkopuolella (luovutettuja alueita lukuunottamatta), oli ilmoitettava valtio ja paikkakunta. Yli puolet väestöstä, %, asui väestölaskennan aikana syntymäkunnassaan. Syntymäkunnastaan toiseen kuntaan asumaan siirtyneihin kuului kuitenkin % koko väestöstä kokonaan luovutetuissa kunnissa syntyneitä henkilöitä, joiden enemmistö oli joutunut sodan johdosta siirtoväkenä hakemaan uuden asuinpaikan. Vielä 0 vuotta sitten kuului silloisesta väestöstä Inledning Följande uppgifter om befolkningsförhållandena ha tidigare ingått i de s.k. decenniestatistikerna, som uppgjorts genom inventering av befolkningsregistren: födelseort (från år 0) skolbildning (»»» ) Vid de egentliga folkräkningar, vilka vid samma tidpunkter som inventeringarna av befolkningsregistren utförts i rikets större städer, har dessutom insamlats uppgifter om befolkningens språkkunskaper, om de olika språkgruppernas åldersfördelning samt om i riket stadigvarande bosatta utländska medborgare. År 0 insamlades för första gången samtliga ovannämnda uppgifter för hela befolkningen.. Statistiken över födelseorten Uppgifterna om bonings- och födelseort ge en bild av befolkningens rörlighet. Ju livligare flyttningsrörelsen är, desto mindre är proportionen av dem som bo kvar i sin födelsekommun hela sin livstid. Uppgifterna om födelseort för tidigare år grunda sig på anteckningar i kyrkoböckerna och andra befolkningsregister. nteckningarna i befolkningsregistren om födelseorten ha emellertid under olika decennier gjorts enligt i någon mån varierande principer. Tidigare antecknades barnets verkliga födelseort och endast sällan moderns bonings- eller registerkommun; anteckning av sistnämnda kommuner blev nödvändigt först när det blev vanligt att föda barn på barnbördshus, som inte alltid ligger i moderns boningskommun. En statistik baserad på den verkliga födelseorten skulle under sådana omständigheter bli vilseledande. För att uppnå enhetlighet i folkräkningens uppgifter över födelseort hade i personformuläret följande direktiv givits:»med födelseort avses här moderns stadigvarande bostadsort, då personen ifråga föddes. Födelseorten kan alltså vara en annan än den i kyrkoboken upptagna. Uppge stadens, köpingens eller landskommunens namn». Det påpekades samtidigt att födelseorten bör, såvitt möjligt, anges enligt nuvarande kommunal indelning samt att om födelseorten ligger utom landets gränser (med undantag för de avträdda områdena), bör staten och orten uppges. Över hälften av befolkningen, %, bodde vid folkräkningstidpunkten i födelsekommunen. Till gruppen personer som flyttat från födelsekommunen till annan boningskommun hörde dock sådana som voro födda i helt avträdda kommuner; dessa sistnämnda utgjorde % av hela befolkningen. Majoriteten av dem som voro födda i helt avträdda kommuner hade på grund

7 vain % ryhmään syntynyt muualla kuin asuinkunnassaan. Väestölaskennan mukaan vuonna 0 oli tällaisia omatoimisesti muuttaneita % väestöstä, joten sisäinen muuttoliike on tuntuvasti vilkastunut. Seuraavat prosenttiluvut antavat asiasta tarkemman kuvan: av kriget varit tvungna att som förflyttade söka sig nya boningsorter. Ännu 0 år tidigare hörde av den dåvarande befolkningen endast % till gruppen födda i annan kommun än boningskommunen. Enligt folkräkningen 0 hörde till denna kategori av frivilliga flyttande % av befolkningen varför man kan säga att den inre flyttningsrörelsen har blivit betydligt livligare. Följande procentsiffror belysa saken noggrannare. Syntymäpaikka Födelseort asuinkunta boningskommunen saman läänin muu kunta (Nyky-Suomessa) annan kommun i samma län (i det nuvarande Finland).. muu lääni annat län kokonaan luovutettu kunta helt avträdd kommun ulkomaat tai tuntematon utomlands eller okänd.. Yhteensä Summa Miespuoliset Naispuoliset Kvinnkön Yhteensä Summa Kaupunkien ja kauppalain väestöstä oli kolmasosa, %, syntynyt asuinkunnassa, kun taasen maalaiskuntien osalta vastaava luku oli %. Maan etelä- ja lounaisosien väestö oli suuremmassa määrässä kuin pohjoisten ja itäisten läänien asujamisto syntynyt muualla kuin asuinkunnassaan. Niinpä Uudenmaan läänin väestöstä vain % oli syntymäkunnassaan asuvia, kun taas Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä tällaisia oli, ja %.. Koulusivistys ja ikä Kustakin vuotta täyttäneestä henkilöstä tuli ilmoittaa suoritettujen opintojen yleistaso siten, että oli merkittävä tieto kansakoulukurssin, keskikoulukurssin ja ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Näiden tietojen perusteella saadaan kuva koulunkäynnin yleisyydestä ikäluokittain ja maan eri osissa. Tiedot korkeakoulututkintojen ja ammattikoulutuksen suorittamisesta on julkaistu henkilökohtaista ammattijakoa selostavassa niteessä (SVT C : 0: :V). Kansakoulusivistyksen omaaviksi laskettiin ne henkilöt, jotka eivät olleet saaneet muuta opetusta kuin varsinaisen kansakoulukurssin mahdollisine jatko-opetuksineen. Samaan tasoon kuuluviksi katsottiin myös ne henkilöt, jotka olivat keskeyttäneet koulunkäyntinsä oppikoulussa suorittamatta keskikoulukurssia loppuun. Kun oppivelvollisuuslaki oli ollut jo lähes 0 vuotta voimassa väestölaskentahetkenä, oli pääosa väestöstä vähintään kansakoulukurssin saavuttanut. Tästä syystä ei katsottu tarpeelliseksi erikseen tiedustella väestön luku- ja kirjoitustaitoa; luku- ja kirjoitustaidottomia saattoivat olla yleensä vain oppivelvollisuusikää ( vuotta) nuoremmat lapset tai sellaiset, jotka sairauden tai aisti- tai älyllisten vikojensa vuoksi eivät olleet kyenneet omaksumaan näitä taitoja. Lisäksi löytynee vanhimpien ikäluokkien keskuudessa pienehkö määrä sellaisia, jotka ovat syystä tai toisesta menettäneet luku- tai kirjoitustaitonsa tai eivät ole koskaan omanneet näitä taitoja. Tilaston laatimista luku- ja kirjoitustaidosta vaikeuttaa se, ettei näiden taitojen täydellisestä tai osittaisesta puuttumisesta ole olemassa sellaista määritelmää, jota olisi väestölaskennassa voitu käyttää mittana. v städernas och köpingarnas befolkning var en tredjedel, %, född i boningskommunen, medan däremot motsvarande siffra för landskommuner var %. Befolkningen i rikets södra och västra delar var till större del än i de norra och östra delarna född i annan kommun än boningskommunen. v Nylands läns befolkning var sålunda endast % bosatt i födelsekommunen medan däremot motsvarande siffra för Vasa, Uleåborgs och Lapplands län var, respektive %.. Skolbildning och ålder För varje person som fyllt år skulle anmälan göras om bildningsgraden sålunda, att det antecknades huruvida vederbörande absolverat folkskolekurs, mellanskolekurs eller studentexamen. På grundvalen av dessa uppgifter fås en uppfattning av de olika bildningsnivåernas frekvens i olika åldersgrupper och landsdelar. Om dem åter, som avlagt högskoleexamen eller erhållit yrkesutbildning, finns uppgifter i den del, som behandlar befolkningens fördelning efter individualyrke (FOS C 0 : V). Till gruppen folkskolebildade räknades de personer, som icke erhållit annan undervisning än egentlig folkskol ekurs eventuellt kompletterad med fortsättningskurs. Till samma grupp räknades också de personer, som hade avbrutit sin skolgång i lärdomsskola utan att avlägga mellanskoleexamen. Enär lagen om skolplikt hade varit i kraft närmare 0 år vid tidpunkten för folkräkningen hade huvudparten av befolkningen åtminstone folkskolebildning. v denna orsak ansågs det inte nödvändigt att särskilt efterfråga befolkningens läs- och skrivkunnighet; i gruppen personer, som sakna las- och skrivkunnighet kunna i huvudsak förekomma enbart personer under skolpliktsåldern ( år) samt personer, som på grund av sjukdom eller defekter i intelligens och sinnesorgan inte haft möjlighet att lära sig läsa och skriva. Dessutom torde i högre åldersgrupper finnas en mindre mängd sådana, som av någon orsak förlorat förmågan att läsa eller skriva eller aldrig inhämtat dessa färdigheter. Uppgörandet av en statistik över läs- och skrivkunnigheten försvåras av att man inte förfogar över en sådan definition av total eller partiell oförmåga att läsa och skriva, som vid folkräkning kunde användas som måttstock.

8 Olosuhteita maan eri osissa kuvaavat seuraavat suhdeluvut, jotka osoittavat, montako prosenttia kussakin läänissä oli sen vuotta täyttäneistä asukkaista suorittanut kansakoulu- tai keskikoulukurssin taikka ylioppilastutkinnon. Förhållandena i olika delar av riket framgå av följande relationstal, vilka ange huru många procent av befolkningen, som fyllt år, som i de olika länen hade genomgått folk- eller mellanskola och avlagt studentexamen. Lääni Län Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs hvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket Ylioppilastutkinto Studentexamen Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Kansakoulukurssi Folkskolekurs Lähemmäs puolet ylioppilastutkinnon suorittaneista asui Uudenmaan läänissä. Oulun, Lapin, Mikkelin ja Kuopion lääneissä oli eniten niitä, jotka eivät olleet suorittaneet kansakoulukurssiakaan, mikä johtuu lähinnä siitä, että näissä lääneissä oppivelvollisuutta ei ole voitu toteuttaa samassa laajuudessa kuin muualla Suomessa.. Kielitaito Sen lisäksi, että kysyttiin väestön pääkieltä, jonka mukainen jako on kunnittain julkaistu väestölaskennan I niteessä (SVT C 0 : I), pyrittiin myös selvittämään, miten suuri osa väestöstä osasi puhua molempia kotimaisia kieliä. Kunkin henkilön kohdalle oli merkittävä vastaus kysymykseen:»osaatteko ainakin auttavasti myös toista kotimaista kieltä?» Vastauksien laatu perustui kunkin omaan harkintaan eikä mitään yhtenäistä määrittelyä kielitaidosta oltu annettu. Sen mukaisesti on myös tuloksia arvosteltava. Seuduilla, joilla yhdellä pääkielellä on valta-asema, toisen kotimaisen kielen taito oli harvinaisempaa kuin kaupungeissa ja kaksikielisillä alueilla. Närmare hälften av de personer som avlagt studentexamen bodde i Nylands län. I Uleåborgs, Lapplands, St. Michels och Kuopio län fanns de största andelarna sådana, som inte ens genomgått, folkskolekurs, vilket närmast beror därpå, att skolplikt i dessa län inte kunde genomföras samtidigt som i det övriga riket.. Språkkunskap Förutom att huvudspråk efterfrågades befolkningens fördelning efter huvudspråk kommunvis har publicerats i I delen i publikationsserien om folkräkningens resultat (FOS C 0 : I) insamlades också uppgifter om kunskapen i de båda inhemska språken. För varje person skulle svar på följande fråga ges:»talar Ni åtminstone hjälpligt även det andra inhemska språket?» Svaren grundade sig på den svarandes eget omdöme och någon enhetlig definition av språkkunskap hade inte givits, vilket man bör minnas när uppgifterna beträffande språkkunskap bedömas. I trakter där ett huvudspråk dominerar var kunskap i det andra inhemska språket sällsyntare än i städer och på tvåspråkiga områden. Pääkieli Kaikki Huvudspråk Samtliga suomi finska 0 ruotsi svenska muu kieli annat språk 0 Osaa myös toista kotimaista kieltä Talar också det andra inhemska språket luku %:na kaikista antal i % av samtliga Suomenkielisen väestön keskuudessa ruotsinkielen taito keskittyy kaupunkeihin ja yleensä kaksikielisillä alueilla asuviin. Kaupunkien siitä osasta väestöä, jonka pääkielenä oli suomi, osasi 0 % myös ruotsia. Ruotsinkielisestä väestöstä lähes puolet ilmoitti taitavansa myös suomea. Tämä korkea luku johtuu siitä, että ruotsinkielisistä yli 0 % asui kaupungeissa, joissa kaksikielisyys on yleisempää. Niinpä Helsingin kaikista asukkaista % ja Turun % ilmoitti osaavansa puhua suomea. Bland den finsktalande befolkningen är kunskaper i svenska koncentrerad till städer och överhuvud till tvåspråkiga områden. v den befolkning i städerna vars huvudspråk var finska talade 0 % också svenska. Bland den svenskspråkiga befolkningen uppgav sig inemot hälften kunna också finska. tt siffran är så hög beror på att över 0 % av de svenskspråkiga bodde i städer i vilka tvåspråkighet är vanligare. Sålunda uppgav % av samtliga invånare i Helsingfors att de kunde tala finska, motsvarande siffra för Åbo var %.

9 . Ruotsinkielinen väestö. Den svenskspråkiga befolkningen Taulussa n:o on esitetty pääkielekseen ruotsin ilmoittaneen väestön ikä- ja sukupuoli jako. Tämän väestönosan keskuudessa ovat sekä syntyneisyys että kuolleisuus alemmat kuin suomenkielisessä väestössä, josta syystä sen ikärakenne poikkeaa tuntuvasti koko maan ikäjaosta. Samasta taulusta ilmenee myös ruotsinkielisen väestön pääasialliset asuma-alueet. Kielilain määräysten mukaisia ruotsinkielisiä kuntia oli kaupunkia ja maalaiskuntaa. Näistä muodostaa hvenanmaa ( kaupunki ja maalaiskuntaa) yhtenäisen alueen, jonka väestöstä % oli ruotsinkielistä. Kaksikielisissä kunnissa asui pääosa ruotsinkielisestä väestöstä, josta noin puolet, henkeä, asui sellaisissa kunnissa, joissa ruotsi oli enemmistön kielenä, ja toinen puoli, henkeä, niissä kunnissa, joissa suomi oli väestön enemmistön kielenä. Suomenkielisissä kunnissa asui ruotsinkielistä eli % ruotsinkielisestä väestöstä.. Väestö uskonnon mukaan Väestölaskennan yhteydessä suoritettiin väestörekisterien tarkistus. Tästä syystä oli jokaisen ilmoitettava se seurakunta tai siviilirekisteri, jonka kirjoissa asianomainen oli. Ne henkilöt, jotka kuuluivat jonkun luovutetulla alueella toimineeseen ja laskentahetkenä jo lakkautettuun väestörekisteriin,ilmoittivat tämän rekisterin. Kaikki laillistetut uskontokunnat otettiin huomioon, mutta ei helluntai- ym. seurakuntia, joilla ei ollut rekisterinpito-oikeutta. Vertaamalla väestölaskennan aineisto väestörekistereihin saatettiin niihin merkityt henkilöt jakaa läsnäoleviin ja poissaoleviin. Ensi kerran on laadittu selvitys eri uskontokuntien jäsenten ikä- ja sukupuolisuhteista. inoastaan siviilirekisterissä oli miehiä enemmän kuin naisia ( % miehiä). Naisten enemmyys oli yleistä ja suhteellisesti eniten heitä oli adventtikirkkoon kuuluvissa ( %). Väestön ikäjako evankelisluterilaisessa kirkossa vastaa suunnilleen koko väestön vastaavaa jakoa. Siirtyminen evankelisluterilaisesta kirkosta joko siviilirekisteriin tai johonkin eriuskolaisseurakuntaan voi tapahtua vasta täysi-ikäisenä, josta syystä näissä oli suhteellisesti enemmän 0 vuotiaita kuin koko väestössä.. Ulkomaiden kansalaiset Laskennassa koottiin tiedot pysyvästi maassa asuvista ulkomaalaisista, joita oli henkeä. Näistä asui kaupungeissa, kauppaloissa ja maalaiskunnissa henkeä; kaupungeissa ja kauppaloissa oli 0 % kaikista. Suurimman ryhmän muodostivat Neuvostoliiton kansalaiset, joita oli % kaikista ulkomaiden kansalaisista. Pohjoismaiden kansalaisia oli yhteensä saman verran ja näistä eniten ruotsalaisia I tabell no finns den befolkning som uppgivit svenska som sitt huvudspråk, fördelad efter ålder och kön. Den svenskspråkiga befolkningens såväl nativitet som mortalitet är lägre än den finskspråkiga befolkningens; därför skiljer sig åldersstrukturen för den svenskspråkiga befolkningen betydligt från åldersfördelningen för hela befolkningen. v samma tabell framgår också den svenskspråkiga befolkningens huvudsakliga bosättningsområden. I enlighet med språklagens bestämmelser klassificerades städer och landskommuner som svenskspråkiga. Bland dessa kommuner utgör Åland ( stad och landskommuner) ett sammanhängande område, vilkens befolkning till % är svenskspråkig. Den största delen av den svenskspråkiga befolkningen bodde emellertid i tvåspråkiga kommuner, cirka hälften,, i kommuner där majoritetens språk är svenska och ungefär lika många,, i sådana kommuner där finska är majoritetens språk. I finskspråkiga kommuner bodde svenskspråkiga personer eller % av den svenskspråkiga befolkningen.. Befolkningen efter religion I samband med folkräkningen utfördes en justering av befolkningsregistren. Därför hade var och en att anmäla till vilken församling eller vilket civilregister vederbörande hörde. De personer, som tillhörde något befolkningsregister, som verkat på det avträdda området och som vid tidpunkten för folkräkningen upphört med sin verksamhet uppgåvo detta register. I beaktande togos samtliga legaliserade trossamfund, men inte sådana som pingstförsamlingar och andra vilka icke ha rätt att föra befolkningsregister. Genom att jämföra folkräkningens material med befolkningsregistren kunde de i registren upptagna personerna uppdelas i frånvarande och närvarande. För första gången har en statistik över ålders- och könsfördelning för de olika trossamfundens medlemmar uppgjorts. Endast i civilregistret fanns f ère män än kvinnor ( % män). I allmänhet fanns överskott av kvinnor och störst var deras proportionella andel i adventkyrkan ( %). Befolkningens fördelning efter ålder i den evangelisklutherska kyrkan är i stort sett den samma som fördelningen för hela befolkningen. Överflyttning från evangelisk-lutherska kyrkan antingen till civilregistret eller till någon dissentersförsamling kan ske först då vederbörande är fullvuxen varför det relativa antalet personer tillhörande civilregister och dissentersförsamlingar i åldersgruppen 0 år är större än motsvarande relativa antal för hela befolkningen.. Utländska medborgare Vid folkräkningen insamlades uppgifter om stadigvarande i riket bosatta utlänningar, vilka till antalet voro personer. v dessa bodde i städer, i köpingar och i landskommuner eller i städer och köpingar 0 % av samtliga. Den största gruppen utgjordes av medborgare i Sovjetunionen, vilka voro % av samtliga utländska medborgare. Medborgare i de nordiska länderna voro sammanlagt lika många

10 ( % kaikista ulkomaalaisista). Nykyisin kansalaisuutta vailla olevia entisen Venäjän alamaisia oli maassamme 0 henkeä. Enemmistö ulkomaalaisista oli ammatissa toimivia ja perheenjäseniä oli vähän, eli % kaikista. Useimmat saivat toimeentulonsa teollisuuden tarjoamista toimista (0 % kaikista ulkomaan kansalaisista). Kaupan elinkeinohaaraan kuului henkeä eli % kaikista. och av dem utgjorde svenskarna flertalet ( % av samtliga). Statslösa personer, som varit medborgare i det förutvarande Ryssland fanns det i riket till ett antal av 0. Majoriteten av de utländska medborgarna voro yrkesverksamma och familjemedlemmar voro endast eller % av samtliga. De flesta erhöllo sin utkomst inom industrin (0 % av samtliga utländska medborgare)., Till näringsgrenen handel hörde personer eller % av samtliga.. Väestölaskennan julkaisematta jääneet tulokset. Resultat av folkräkningen, som icke publicerats Niistä tiedoista, jotka väestöltä kerättiin, on eräitä jätetty käyttämättä. Tämä johtuu osaksi siitä, että annetut vastaukset olivat laadultaan epätyydyttäviä, kuten esim. tiedot aistiviallisuudesta (sokeus, kuurous tai mykkyys). Toiset kysymykset taas oli otettu lomakkeeseen yksinomaan varmentamaan ammatti- y m tietoja ja helpottamaan luokittelua eivätkä olleet tarkoitettu erillisinä selostettaviksi. Samaten katsottiin tarpeettomaksi selvittää asuinpaikkakunnaltaan tilapäisesti poissa olevien henkilöiden oleskelukuntia tai poissaolon syitä laskentahetkenä. Jokainen henkilö laskettiin sen kunnan väestöön kuuluvaksi, missä hänellä oli vakinainen asunto. Myöskään ei ole katsottu aiheelliseksi painattaa kaikia tietoja niin yksityiskohtaisesti kuin se olisi ollut mahdollista. Sen vuoksi on, kuten alkusanoissa on mainittu, tämän niteen liitteeseen kerätty yhdistelmä väestölaskenta-aineiston perusteella valmistetuista tauluista. Jäljennös ruokakunta- ja asuntolomakkeesta (C) on painettu tähän niteeseen lukuunottamatta lomakkeen viimeistä sivua, joka on julkaistu niteessä. v de uppgifter, som insamlades om befolkningen, har en del förblivit oanvända. Detta beror till en del därpå att några frågor voro otillfredsställande besvarade; otillfredsställande voro t.ex. uppgifterna om defekter i sinnesorganen (blindhet, dövhet, stumhet). Några frågor åter hade medtagits endast för kontroll av yrkes- o.a. uppgifter och för att underlätta klassificeringen och voro icke avsedda att särskilt bearbetas. Det ansågs icke heller motiverat att bearbeta uppgifterna om vistelsekommun och frånvarons orsak vid folkräkningsögonblicket för de personer, som tillfälligt voro frånvarande från sin boningskommun. Varje person räknades till befolkningen i den kommun, där han var stadigvarande bosatt. Inte heller ansågs skäl föreligga att publicera uppgifterna så detaljerat som det hade varit möjligt. Därför publiceras såsom i förordet nämndes som bilaga till föreliggande del en förteckning över de tabeller som sammanställts på basen av folkräkningsmaterialet. Hushålls- och bostadsblanketten (C) har avtryckts som bilaga till föreliggande publikation utom sista sidan som publicerats i delen.

11 0. Väestö syntymäpaikan mukaan, lääneittäin Befolkningens fördelning efter födelseort, länsvis Population by birth-place, by counties Syntymäpaikka Födelseort Birth-place Kokonaan luovutetut kunnat, alueittain I sin helhet avträdda kommuner, efter område Wholly ceded communes, by districts Osittain luovutetut kunnat, lääneittäin Delvis avträdda kommuner, länsvis Partly ceded communes, by counties Uudenmaan lääni Nylands län Turun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län hvenanmaa Åland Hämeen lääni Tavastehus län Lääni Län County Koko maa Hela riket Whole country Kaupungit Städer Towns Kauppalat Köpingar Market toivns Maalaiskunnat Landskommuner Rural communes Judenmaan lääni Nylands län Helsinki Helsingfors Muut kaupungit Övriga städer Other towns Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Purun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län... Turku Åbo :.. Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner hvenanmaa Åland Maarianhamina Mariehamn Maalaiskunnat Landskommuner ïameen lääni Tavastehus län Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Cymen lääni Kymmene Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner kikkelin lääni S:t Michels län Kaupungit Städer Kauppala Köping Maalaiskunnat Landskommuner Cuopion lääni Kuopio Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Vaasan lääni Vasa län Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner )ulun lääni Uleåborgs län Kaupungit Städer Maalaiskunnat Landskommuner japin lääni Lapplands län Kaupungit Städer Kauppala Köping Maalaiskunnat Landskommuner SI* Isl ii }S,.,.,«i K \\ b i{ ii Ä l! ii II I ii II Ii II i? ii II jas li*l -tei il ni n il il II s* U n lo sa H il ti *% U Molemmat sukupuolet

12 Syntymäpaikka Födelseort Birth-place Kymen lääni Kymmene Iän Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopion lääni Kuopio Iän Vaasan lääni Vasa Iän Oulun lääni Uleåborgs län Lapin lääni Lapplands län Ulkomaat Utländerna Lääni Län County t-t U S* Ja ti u u, <u a> es ' I I I I jj I li t I I I fl h li I la i» m i li Koko maa Hela riket Whole country Kaupungit Städer Towns Kauppalat Köpingar Market towns Maalaiskunnat Landskommuner Rural commîmes Molemmat sukupuolet Uudenmaan lääni Nylands län Helsinki Helsingfors Muut kaupungit Övriga städer Other totons Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Turun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län... Turku Åbo Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner hvenanmaa Åland Maarianhamina Mariehamn Maalaiskunnat Landskommuner Hämeen lääni Tavastehus län Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Kymen lääni Kymmene Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Mikkelin lääni S: t Michels län Kaupungit Städer Kauppala Köping Maalaiskunnat Landskommuner Kuopion lääni Kuopio län Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Vaasan lääni Vasa Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner ulun lääni Uleåborgs län Kaupungit Städer Maalaiskunnat Landskommuner Lapin lääni Lapplands län Kaupungit Städer Kauppala Köping Maalaiskunnat Landskommuner

13 Syntymäpaikka Födelseort Birth-place Kokonaan luovutetut kunnat alueittain I sin helhet avträdda kommuner, efter område Wholly ceded communes, by districts Osittain luovutetut kunnat, lääneittäin Delvis avträdda kommuner, länsvis Partly ceded communes, by counties Uudenmaan lääni Nylands län Turun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län hvenanmaa Åland Hämeen lääni Tavastehus län Lääni Län County Koko maa Hela riket Whole country Kaupungit Städer Towns Kauppalat Köpingar Market towns Maalaiskunnat Landskommuner Rural communes Uudenmaan lääni Nylands län Helsinki Helsingfors Muut kaupungit Övriga städer Other totons Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Turun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län Turku Åbo Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner hvenanmaa Åland Maarianhamina Mariehamn Maalaiskunnat Landskommuner Hämeen lääni Tavastehus län Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Kymen lääni Kymmene Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Mikkelin lääni S:t Michels län Kaupungit Städer Kauppala Köping Maalaiskunnat Landskommuner Kuopion lääni Kuopio Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Vaasan lääni Vasa Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Oulun lääni Uleåborgs län Kaupungit Städer Maalaiskunnat Landskommuner Lapin Jääni Lapplands län Kaupungit Städer Kauppala Köping Maalaiskunnat Landskommuner <n au g O ( il! fl! y M i! is if i! g I «> II Ii! j Ii «. jl ÏÏ HÖ II!!!! in I II ff ii ' II II i h! II! ii! I f II g % ï MM* $êz S «M åä < p, ww ao ww ^>g &< ao MM a^ ga så &ë go MW aj Miespuoliset Maies

14 Syntymäpaikka Födelseort Birth-place Kymen lääni Kymmene Iän Mikkelin lääni S:t Michels län Kuopion lääni Kuopio Iän Vaasan lääni Vasa Iän Oulun lääni Uleåborgs län Lapin lääni Lapplands län Ulkomaat Utländerna Foreign countr Lääni Län County Koko maa Hela riket Whole country Kaupungit Städer Towns Kauppalat Köpingar Market towns Maalaiskunnat Landskommuner Rural communes Uudenmaan lääni Nylands län Helsinki Helsingfors Muut kaupungit Övriga städer Other toivns Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Turun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län... Turku Åbo Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner hvenanmaa Åland Maarianhamina Mariehamn Maalaiskunnat Landskommuner Hämeen lääni Tavastehus län Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Kymen lääni Kymmene Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Mikkelin lääni S:t Michels län Kaupungit Städer Kauppala Köping. Maalaiskunnat Landskommuner Kuopion lääni Kuopio Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Vaasan lääni Vasa Iän Kaupungit Städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Oulun lääni Uleåborgs län Kaupungit Städer Maalaiskunnat Landskommuner Lapin lääni Lapplands län Kaupungit Städer Kauppala Köping Maalaiskunnat Landskommuner ^ ** " U Ui U S lf li lf li li li - B-ai is -is -I.» s Si -a as BS Ï.gg B.s,ga «=S gsl «<gs s ««fl Î I Î p f! Il!! Il! Il II!!! <«iii II llî Hi m M Xv MM g^ M^ MW g^ M^ MM «HI MS MM»a MS S MS MM sj <%^ <^ %S>^ W^< ^^teife«gfc) HOö Miespuoliset Maies

15 . Väestö yleissivistyksen ja iän mukaan, lääneittäin Befolkningen efter allmän medborgerlig bildning och ålder, länsvis Population by educational level and age, by counties Ikä lider ge Koko väestö Hela befolkningen Total population i I Mani kön Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ' ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Koko maa Hela riket Whole country 0 0 Tuntem. Okänd Unknown Yhteensä Summa Total Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Of whick years and over KaupungitStäderTowns 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över.. Kauppalat Köpingar Market towns 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över.. Maalaiskunnat Landskommuner Rural communes 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ' '; 0.S J C *) Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu hållits Including persons, whose educational level is unknown » Ï 0.: c. 0. ( ö' ,... 0 c Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke er-

16 Ikä lider ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Maies Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Uudenmaan lääni Nylands län 0 0 Tuntem. Okänd ' ! , Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Helsinki Helsingfors 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ^ Muut kaupungit övriga städer Other towns 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kauppalat Köpingar 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke erhållits Including persons, whose educational level is unknown

17 0 Ikä ider ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Maies Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd i J0.,. 0,. 0i., , % Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över , Turun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län 0 0 Tuntem. Okänd J. 0, J ,. 0 0,. 0,. 0,0. 0, Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över , Turku Åbo 0 0 Tuntem. Okänd l!o ,.,.,.,.., , Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över i Muut kaupungit övriga städer 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ,.,. 0, < ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke erhållits Including persons, whose edueational level i» unknoum

18 Ikä Ålder ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Maies Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primärt/ éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary sehool Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle sehool Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Kauppalat Köpingar 0 0 Tuntem. Okänd 0 0 " o/ Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ; i Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd i. l.i.é LI Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över r 0.. hvenanmaa Åland 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över : Kaupunki Stad 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu hållits Including persons, whose educational level is unknown I Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke er-

19 Ikä ider Åge Koko väestö Hela befolkningen Total population Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle sehool Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Man- Man- Man- Man- Man- kön kön kön kön kön M aies Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över.. Hämeen lääni Tavastehus län 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över.. Tampere Tammerfors 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över.. Muut kaupungit Övriga städer 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över...i-* * Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke ernallitä Including persons, whose educational level is unknown.

20 Ikä Ålder ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Maies Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination /o Kauppalat Köpingar 0 0 Tuntem. Okänd i Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd g Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kymen lääni Kymmene Iän 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kaupungit Städer 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke erhållits Including persons, whose educational level is unknown

21 Ikä Ålder ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ' ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no prlmary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination sukup % % % % Kauppalat Köpingar 0 0 Tuntein. Okänd c ? ?,? ? ' 0 Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd , Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Mikkelin lääni S:t Michels Iän 0 0 Tuntem. Okänd ?, ,,,., 0,0 Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kaupungit Städer 0 0 Tuntem. Okänd ?, l?ul, ,.,,,,? Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke erhållits Including persons, whose educational level is unknoum

22 Ikä Ålder ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Maies Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ' ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation*) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Kauppala Köping 0 0 Tuntem. Okänd 0 ' : i 0 0; i * ,. '. 0' 0. *... É ' * Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över i C !.... Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd... Î : ' 0 Ii , Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över...c 0 0i. 0 { Kuopion lääni Kuopio län 0 0 Tuntem. Okänd :. 0..' Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kaupungit Städer 0 0 ; " ; Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu hållits Including persons, whose educational level is unknown Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke er-

23 Ikä Ålder ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi *) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Felks kolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Kauppalat Köpingar 0 0 Tuntem. Okänd , Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Vaasan lääni Vasa län 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kaupungit ^Städer 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ; ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke erhållits Including persons, whose educational level is unknown

24 Ikä Ålder Koko väestö Hela befolkningen Total 'population Botk Maies Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi *) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Miesp Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Kauppalat Köpingar 0 0 Tuntem. Okänd a i: 0; Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 :. Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Oulun lääni Uleåborgs län 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kaupungit Städer 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över ] ) Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke erhållits Including persons, whose educational level is unknoivn

25 Ikä Ålder ge Koko väestö Hela befolkningen Total population Maies Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ') Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle school Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination Man- i kön ' i Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över c UI Lapin lääni Lapplands län 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Jl Kaupungit Städer 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över Kauppala Köping 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över *) Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu hållits Including persons, whose educational level is unknoivn Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke er-

26 Ikä il rl nr ge Maalaiskunnat Landskommuner 0 0 Tuntem. Okänd Yhteensä Summa Siitä v. täyttäneitä Därav år och över.. Koko väestö Hela befolkningen Total populatiori Osittainen tai puuttuva kansakoulukurssi ) Ofullständig eller ingen folkskolekurs ) Partial or no primary éducation ) 0 0 % Kansakoulukurssi Folkskolekurs Primary school % Keskikoulukurssi Mellanskolekurs Middle schoo 0 /o Ylioppilastutkinto Studentexamen Matriculation examination ') Tähän sisältyvät myös ne henkilöt, joiden koulunkäyntiä ei ollut ilmoitettu Häri ingå även de personer om vilkas skolbildning icke erhållits Including persons, whose educational level is unknown. %