TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT
|
|
- Anita Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 41 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 41 Espoo 2001 TKK-RTA-S41 TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT Tomi Ventovuori Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI
2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 41 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 41 Espoo 2001 TKK-RTA-S41 TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT Tomi Ventovuori Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI
3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy 1. painos Espoo 2001
4 ESIPUHE Tämä tutkimus on osa Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää kiinteistö- ja toimitilapalveluihin liittyvää sopimuskäytäntöä sekä palvelujen hankintaja laadunhallintamenetelmiä. Tämän osatutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä asioita on otettava huomioon kiinteistö- ja toimitilajohtamisen palvelujen hankinnassa ja sopimuksen laadinnassa. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus on osa Tekesin Rembrand palvelevan kiinteistöliiketoiminnan teknologiaohjelmaa. Tekes on tutkimuksen päärahoittaja. Lisäksi tutkimusta rahoittavat johtoryhmän organisaatiot. Johtoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Tiina Tanninen-Ahonen Tapani Väljä Hannu Soikkeli Jorma Äikää Jukka Tammisto Kari Sundqvist Matti Malmberg Mikko Salla Jouko Kankainen Teknologia-asiantuntija, Tekes Talousjohtaja, Sponda Oyj (Pj) Kehityspäällikkö, YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy Käyttäjäpalvelujen johtaja, SOK Kiinteistötoiminnot Apulaisjohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj Key Account Manager, ISS Suomi Oy Aluepäällikkö, ABB Oy Kiinteistöpäällikkö, Nokia Oyj Professori, Teknillinen Korkeakoulu Erikoistyötä on ohjannut tutkimuspäällikkö, diplomi-insinööri Jukka Puhto. Espoossa Tomi Ventovuori 3
5 4
6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSEN RAKENNE KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ PALVELUT JA LAATU TUOTTEEN KÄSITE PALVELUN KÄSITE PALVELUN LAATU ASIANTUNTIJAPALVELUT Asiantuntijapalvelujen luonne Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen laadunohjauksen keinona PALVELUJEN LAADUNOHJAUS TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUKSET TOIMITILAJOHTAMINEN YLEINEN SOPIMUSKÄYTÄNTÖ YLEISIÄ PERIAATTEITA TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUKSISTA TOIMEKSISAAJAN VALINTAMENETTELY PALVELUKUVAUKSET TARJOUSPYYNTÖVAIHEESSA PALVELUTASOSOPIMUS SOPIMUSAIKAINEN LAADUNHALLINTA TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUSTEN ANALYYSI SOPIMUKSEN SISÄLTÖ SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET SOPIMUSHINTA JA MAKSUPERUSTE SOPIMUSASIAKIRJAT JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET LÄHDELUETTELO LIITE 1 Toimitilajohtamisen sopimus LIITE 2 Siivouksen palvelukuvauksen sisällys LIITE 3 Laatumittareiden käyttö pesulapalveluissa 5
7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Kiinteistöjohtamisen toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia Suomessa luvulla. Näistä merkittäviä ovat muun muassa kiinteistöjohtamispalveluita tarjoavien yritysten muodostuminen, kiinteistösijoitusyhtiöiden muodostuminen, yksityisrahoitusmallien käyttäminen, kiinteistöpalveluiden liittäminen rakentamiseen ja sähkökilpailun vapautuminen (Kuva 1). TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 1990-LUVULLA Kiinteistöjohtamispalveluita tarjoavien yrityksien muodostuminen Kiinteistösijoitusyhtiöiden muodostuminen KIINTEISTÖ- JOHTAMINEN Kiinteistöpalveluiden liittäminen rakentamiseen Sähkökilpailun vapautuminen Yksityisrahoitusmallien käyttäminen Kuva 1 Kiinteistöjohtamisen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia 1990-luvulla Suomessa (Lähde: Heinimäki. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, s.13) Suomen kiinteistömarkkinoilla on parhaillaan käynnissä rakennemuutos, jossa kiinteistöjen omistaminen, käyttö ja palvelutarjonta ovat erkanemassa toisistaan. Tällä muutoksella haetaan tehokkuutta pääomien käytölle sekä kiinteistöomistamisen ja kiinteistöpalveluiden ammatillistamista ja sitä kautta kannattavuutta ja lisääntyvää kilpailukykyä. 1 Perinteisesti yritykset ovat omistaneet itse omat tilansa ja hoitaneet kiinteistöjohtamisen omalla organisaatiollaan. Kiinteistöt ovat siirtymässä ammattimaiseen omistukseen ja käyttäjä-omistaminen on vähenemässä. Lisäksi yritykset pyrkivät keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja ulkoistamaan tukitoiminnot ulkopuolisille palveluyrityksille. Suomen kiinteistömarkkinoille onkin viime vuosien aikana tullut uudentyyppisiä palveluyrityksiä, jotka tarjoavat kiinteistö- ja toimitilajohtamispalveluita kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille. 2 Yritysten halu keskittyä omaan liiketoimintaansa ja uudentyyppisten palveluyritysten tarjoamat toimitilajohtamisen palvelut ovat luoneet alan sopimuskäytännön kehittämiselle uusia vaatimuksia. Ongelmana on että, toimitilajohtamisen sopimukset ovat nykyään hyvin hajanaisia eikä alalla ole yleisiä sopimusasiakirjamalleja tai alan yleisiä sopimusehtoja. 1 RAKLI Kiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminnan ja teknologian kehittäminen, esiselvitys, s Heinimäki, S. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, s.13. 6
8 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Tämän erikoistyön tavoitteena on selvittää toimitilajohtamisen sopimuksen rakenne, keskeiset sopimusehdot, palvelusisällön kuvaustavat, sopimusaikaisen palvelujen laadunhallinta sekä toiminnan tuloksellisuutta mittaavat työkalut ulkomaisen kirjallisuuden mukaan. Tutkimus tehdään kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksen kirjallisuusosuudessa tutkitaan palvelun ja laadun luonnetta sekä sopimusaikaista palvelun laadunohjausta. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan ulkomailta kerättyjä toimitilajohtamisen sopimuksia. Toimitilajohtamisen sopimusten analysointi perustuu ulkomailta kerättyyn sopimusmateriaaliin. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen rakenne voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osassa, luvussa kaksi, käsitellään palveluja ja laatua yleisellä tasolla sekä palvelujen laadunohjausta. Toisessa osassa, luvussa kolme, käsitellään toimitilajohtamisen sopimuksia ja sopimusten laadunhallintaa. Kolmannessa osassa, luvussa neljä, analysoidaan ulkomaisia toimitilajohtamisen sopimuksia. Viimeisessä luvussa esitetään johtopäätökset tämän tutkimuksen tuloksista. 1.4 Käsitteiden määritelmiä Tässä raportissa facilities management contract on suomennettu toimitilajohtamisen sopimukseksi, vaikka näille sanoille ei ole vielä Suomessa omaksuttua virallista käytäntöä. Lisäksi tässä tutkimuksessa on käytetty tilaajaa samassa tarkoituksessa kuin palvelujen ostajaa, joka voi olla toimitilan manageri, omistaja tai käyttäjä. Palvelun tuottajaa on käytetty samassa tarkoituksessa kuin toimitilajohtoyritys (managing contractor or managing agent). Kiinteistöjohtaminen (real estate management; estate management) on kiinteistöliiketoimintaan tai kiinteistönpitoon liittyvää johtamista. Kiinteistöjohtaminen on tässä määritelty yläkäsitteenä, joka käytännön johtamistoiminnassa toteutuu esimerkiksi kiinteistökohteen johtamisena tai toimitilajohtamisena. 1 Kiinteistökohteen johtaminen; operatiivinen kiinteistöjohtaminen (property management; PM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistön tai sen osan käytettävyydestä ja arvon kehittämisestä ottamalla huomioon kiinteistönomistajan edut ja tarpeet. Kiinteistökohteen johtamisessa pyritään ohjaamaan erityisesti kiinteistön hallintaan ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimintoja kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kiinteistökohteen johtamisesta huolehtivat suomalaisissa yrityksissä tyypillisesti kiinteistö- ja kohdepäälliköt. 2 1 RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s.13. 7
9 Toimitilajohtaminen; tilajohtaminen (facility management; facilities management; FM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. 1 Kiinteistöpalvelut (facilities services; real estate services; property services; building management services) ovat kiinteistön ylläpitoon kohdistuvia palveluja, jotka voidaan edelleen jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistönhoitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 2 Kunnossapitopalvelut ovat kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu 3. Käyttäjäpalvelut (user services) ovat kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnattuja palveluja. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. 4 Tilapalvelut (facility services) ovat tilojen ominaisuuksiin kohdistuvia ja käyttäjän toimintaa tukevia palveluja. Tilapalvelut sisältävät erilaisia käyttäjä- ja kiinteistöpalveluja. Tilapalvelujen sisältö vaihtelee organisaatiokohtaisesti, ja niistä sovitaan yleensä erikseen joko vuokrasopimuksessa tai erillisessä palvelusopimuksessa. Nimitystä toimitilapalvelut käytetään kiinteistöalalla usein synonyymina tilapalvelut käsitteelle, vaikka käsitteet rajautuvatkin hieman eri tavalla. 5 Kaavio 1 Kiinteistöjohtamiseen liittyviä käsitteitä (vrt. RAKLI 2001) Kiinteistöjohtaminen Operatiivinen kiinteistöjohtaminen Toimitilajohtaminen Kiinteistöpalvelut Käyttäjäpalvelut Tilapalvelut 1 RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s.23. 8
10 2 PALVELUT JA LAATU 2.1 Tuotteen käsite Jako palveluihin ja tavaroihin on usein liian karkeaa ja keinotekoista. Tuote kannattaa nähdä kokonaisuutena, jossa on aineettomia ja aineellisia elementtejä. 1 Tuotteessa on tietty määrä palvelua, tavaraa ja informaatiota. Tuotteen luonteesta riippuu, kuinka paljon näitä elementtejä siihen sisältyy. Esimerkiksi asiantuntijan neuvo on lähes puhdas informaatiotuote, jossa ei ole lainkaan tavaran elementtejä. 2 Koska tuotteiden avulla yritys pyrkii tyydyttämään asiakkaansa tarpeet ja toiveet, tuote voidaan määritellä kahdella tavalla 3 : Tuote = se mitä asiakas myy Tuote = se mitä asiakas ostaa Ensimmäisen määritelmän mukaan tuotteen käsite pitää sisällään paitsi konkreettiset, käsin kosketeltavat tavarat, myös monenlaiset palvelut. Tuotteita ovat autojen tai talojen lisäksi esimerkiksi kampaamojen ja matkatoimistojen tarjoamat palvelut, konsulttitoimistojen tarjoama asiantuntijapalvelu ja kiinteistönhoitoyrityksen tarjoamat hoitopalvelut. Tuotteiksi voidaan tulkita myös erilaiset ideat ja aatteet. 4 Toisessa tuotteen määritelmässä taas tulee esille asiakkaan näkökulma, jolloin tuotekäsitteen sisältö laajenee huomattavasti. Kun asiakas ostaa tietyn tuotteen, esimerkiksi matkapuhelimen, hän ei osta pelkästään kyseistä laitetta, vaan samalla myös kaikkea sitä, mitä laitteella voidaan saada aikaan. Voidaankin sanoa, että asiakas ei osta tuotetta, vaan ratkaisun ongelmiinsa, tarpeiden tyydyttäjän Palvelun käsite Palvelua käsittelevässä kirjallisuudessa on palvelun määritelmää tarkasteltu useista eri lähtökohdista. Palvelun käsitettä on lähestytty kuluttajan ja organisaation kannalta, sekä vertaamalla tavaroita ja palveluja tuottavia organisaatioita. Pohjimmiltaan palvelu on toimintaa, joka tapahtuu käyttäjän vuorovaikutussuhteessa fyysisen laitteen tai kontaktihenkilöstön kanssa. Palveluista on maailmanlaajuisesti monia määritelmiä. 6 Grönroos on kuitenkin yhdistänyt yleisimmin esiintyneet määritelmät seuraavasti 7 : Palvelu on ainakin jossain määrin aineeton teko tai tekojen sarja, joka tapahtuu yleensä joskaan ei välttämättä asiakkaan palveluhenkilökunnan ja fyysisten resurssien tai tavaroiden ja palvelun tarjoajan järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa ja joka tarjoaa ratkaisun asiakkaan ongelmiin 1 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s Korhonen, A. Kiinteistönhoidon hankinnan valmistelu. Diplomityö, s Korhonen, A. Kiinteistönhoidon hankinnan valmistelu. Diplomityö, s Korhonen, A. Kiinteistönhoidon hankinnan valmistelu. Diplomityö, s Pajusuo, M. Palvelu ja palvelun laatu: Case Intermezzo, s.5. 7 Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s.49. 9
11 Useimmille palveluille voidaan löytää neljä peruspiirrettä 1 : palvelut ovat enemmän tai vähemmän aineettomia palvelut ovat tekoja tai tekojen sarjoja eivätkä asioita palvelut tuotetaan ja kulutetaan ainakin jossain määrin samanaikaisesti asiakas osallistuu tuotantoprosessiin ainakin jossain määrin. Palveluiden peruspiirteistä voi johtaa vielä heterogeenisyyden. Jokainen asiakas on yksilö ja kokee saman palvelun erilailla. Jos kaikki muu säilyy ennallaan, niin ainakin sosiaalinen suhde on erilainen. Tämä palvelujen heterogeenisyys aiheuttaa palvelujen johtamiselle suuren ongelman: kuinka pitää asiakkaille tuotetun ja tarjotun palvelun koettu laatu tasaisena. 2 Useimmat palvelut eivät ole täysin aineettomia. Moniin palveluihin nimittäin sisältyy joitakin fyysisiä, tavaratuotteelle ominaisia, käsin kosketeltavia tai silmiin havaittavia osia, kuten esimerkiksi leikattu nurmikko tai puhtauttaan kiiltelevä lattia. 3 Palvelujen ja tavaroiden välillä on kuitenkin selviä eroja (Taulukko 1), joista ratkaisevin aiheutuu juuri palvelujen pääasiallisesta luonteesta. Taulukko 1 Palveluiden ja tavaroiden väliset erot (Grönroos C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s.50) Tavarat aineellisia, fyysisesti konkreettisia homogeenisiä kulutuksen eriaikaisuus tuotannosta asia omistajuus siirtyy ostajalle voidaan varastoida asiakkaat eivät yleensä osallistu tuotantoprosessiin Palvelut aineettomia heterogeenisiä kulutuksen ja tuotannon samanaikaisuus teko tai prosessi omistajuus ei siirry ostajalle ei voida varastoida asiakkaat osallistuvat tuotantoprosessiin Palvelu on monimutkainen ilmiö. Sanan merkitys vaihtelee henkilökohtaisesta palvelusta palveluun tuotteena. Koneesta tai miltei mistä tahansa tuotteesta voi tehdä palvelun, kunhan pyrkii mukauttamaan ratkaisun asiakkaan yksityiskohtaisten vaatimusten mukaisesti. 4 ISO standardi määrittelee palvelun toiminnaksi asiakkaan puolesta ja asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseksi. Tähän määritelmään liittyy kolme tarpeellista täsmennystä 5 : Asiakasta tai palveluyritystä voi palvelutapahtumassa edustaa henkilö tai laite. Asiakkaan osallistuminen palvelutuotantoon saattaa olla tärkein palvelun syntymisen edellytys. Palveluun voi liittyä käsin kosketeltavan tavaran luovuttamista tai käyttämistä. Käsin kosketeltava tavara voi olla ainoa kohde, josta palveluyritys asiakasta veloittaa. 1 Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s Gustafsson, K & Mannermaa, K. Markkinointi, s Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s
12 2.3 Palvelun laatu Palvelujen luonteen monimutkaisuudesta johtuen on asiakkaan kokeman palvelun laadun havainnollistamiseksi keksitty useita eri malleja. Laatumallit auttavat palvelujen tuottajia ymmärtämään, kuinka palvelun käyttäjät arvioivat palveluja, mikä johtaa miettimään, kuinka näitä arviointeja johdetaan ja kuinka niihin voidaan vaikuttaa. 1 Jarmo Lehtisen näkemyksen mukaan palvelun laatu jaetaan toiminnalliseen laatuun (process quality) ja tulokselliseen laatuun (output quality). Prosessin laatu on arvioitavissa asiakkaan saaman palvelun aikana, kun taas tuloksellinen laatu tulee arvioitavaksi palvelutapahtuman jälkeen. Esimerkiksi kampaamon suorittama hiustenleikkaus edustaa prosessin laatua, silloin kun arvioidaan hiustenleikkauksen suoritusta leikkauksen aikana ja taas tuloksellista laatua, kun hiustenleikkaus on suoritettu ja nähdään lopputulos. 2 Asiakas asettaa palvelutapahtumassa erilaisia vaatimuksia laatuominaisuuksille. Näitä yleisiä ominaisuuksia on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) 3. Taulukko 2 Kymmenen palvelun laadun ominaisuutta (Lähde: Hope & Mühlemann. Service Operations Management - Strategy, design and delivery, s. 102.) Laatutunnus Kosketeltavuus Toimintavarmuus Palvelualttius Viestintäkyky Luotettavuus Turvallisuus Ammattitaito Käyttäytyminen Ymmärtämys Saavutettavuus Kuvaus Palveluun vaikuttavat fyysiset tekijät, kuten asiakaspalvelutilan, henkilökunnan, työvälineiden fyysinen olemus. Kyky tuottaa samantasoista palvelua yhä uudelleen. Tiedustelujen tai muiden vastaavien käsittelynopeus. Asiakkaalla annetun tiedon vaikeaselkoisuus ja ymmärrettävyys. Palvelun toimittajan luotettavuus. Asiakkaan fyysinen tai tietosuojaan liittyvä turvallisuus. Palvelun tarjoajan tekninen asiantuntevuus. Palvelun tarjoajan asenne ja palvelutyöntekijän omaksutut käytöstavat. Kuinka hyvin palvelun tarjoaja kykenee ymmärtämään asiakkaansa tarpeita. Palvelujen tuottajan tavoitettavuus joko maantieteellisesti tai puhelimitse. Svenska Handelshögskolanin professori Christian Grönroos on taas esittänyt palvelun ostajan laatukokemuksen koostuvan kolmesta elementistä (Kuva 2): tekninen laadusta, toiminnallisesta laadusta ja yrityskuvasta. Tekninen laatu tarkoittaa sitä, mitä yritys konkreettisesti tekee asiakkaalle. Toiminnallinen laatu taas kertoo, miten asiakas saa palvelun. Se on siis seurausta asiakkaan ja palvelujen tuottajan vuorovaikutuksesta palvelua tuottaessa. Yrityskuva, yrityksenkuva asiakkaan mielessä, toimii asiakkaan laatukokemuksen suodattajana, joka voi tilapäisesti lievittää asiakkaan kokeman ja teknisen laadun puutteita tai kääntäen vahvistaa koettuja virheitä. 4 1 Pajusuo, M. Palvelu ja palvelun laatu: Case Intermezzo, s Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.2. 3 Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.2. 4 Turunen, H. Tuotantotalouden poj, opetusmoniste 2, Kysynnän luontiprosessi, 1998, s
13 Asiakkaan kokema kokonaislaatu syntyy laatukokemuksen ja odotusten välisestä vertailusta. Asiakkaan odottamaan laatuun vaikuttavat hänen tarpeensa, hänen muilta kuluttajilta saamansa suusanallinen viestintä ja yrityskuva. Palveluyritys voi myös vaikuttaa siihen perinteisin markkinoinnin keinoin. Yrityksen kannalta pahin tilanne syntyy, jos itse on perinteisin markkinoinnin keinoin luonut asiakkaalle korkeita odotuksia, joita ei pystytä lunastamaan. 1 Odotettu laatu Koettu kokonaislaatu Koettu laatu Imago Markkinaviestintä Imago Suusanallinen viestintä Asiakkaan tarpeet Tekninen laatu: mitä Toiminnallinen laatu: miten Kuva 2 Koettu kokonaislaatu (Lähde: Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s.66.) Berryn, Zeithaml ja Parasuraman tekemissä analyyseissä, jotka ovat saaneet vaikutteita niin Crönroosilta kuin Lehtiseltäkin, on päästy neljään seuraavanlaiseen johtopäätökseen palvelun laadun sisällöstä 2 : 1. Asiakkaalla on näkemys palvelun laadun lopputuloksesta, jota hän vertaa aikaisempiin palveluista saamiinsa odotuksiin sekä todellisiin kokemuksiin palvelusta. Jos odotukset täyttyvät, palvelunlaatu on koettu riittävänä. Jos taas odotukset eivät täyty, palvelunlaatu koetaan riittämättömänä. Jos taas odotukset ylitetään, palvelulaatu on ollut riittävääkin parempi eli ihanteellinen laatu on saavutettu. Nämä odotukset ja kokemukset ovat johdonmukaisesti yhteydessä Grönroosin laatumalliin. 2. Laadun kehitys johtaa juurensa niin ikään toiminnallisesta palvelusta kuin tuloksellisesta palvelustakin. Lehtisen lainalaisuus toiminnallisesta ja tuloksellisesta laadun ajatuksesta on johdettavissa palvelun tuottajien käyttäytymistavoista kuten kohteliaisuudesta, halusta auttaa, luotettavuudesta. Tapa, jolla palvelu suoritetaan, on ratkaiseva osa palvelua asiakkaan näkökulmasta. 3. Palvelua on kahden tyyppistä. Ensimmäisenä on olemassa laatutaso, jossa rutiininomainen palvelu toteutetaan kuten pankkivirkailija hoitaa tavalliset tilitapahtumat. Toisena on olemassa laatutaso, joka on hoidettu poikkeuksellisissa tai ongelmallisissa tilanteissa esimerkiksi, kun kuukausittaisessa luottokortin tiliotteessa on virhe. Molempien tasojen täyttyminen on edellytyksenä hyvän laadun saavuttamiseksi. 1 Turunen, H. Tuotantotalouden poj, opetusmoniste 2, Kysynnän luontiprosessi, 1998, s Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.3. 12
14 4. Luottokorttipalveluja tarjoava yritys on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhteydenpito lisääntyy ongelmien ilmetessä. Luottokortin käyttäjä on tavallisesti yhteydessä myyjän, mutta ei luottokorttiyhtiöön ellei synny ongelmia. Ongelma voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kortin käyttäjä ylittää luottorajansa tai asiakas saa virheellisen tiliotteen. Näistä voidaan oppia, että yhteydenpito asiakkaan ja yrityksen välillä havainnollistaa kuinka voidaan edesauttaa laadullista imagoa. Seuraava kuva (Kuva 3) kertoo kuinka palvelun laadun syntyminen lähtee liikkeelle ennakko odotuksista. Nämä odotukset, jotka asiakas tuo palvelutilanteeseen ovat riippuvaisia sekä todetusta toiminnallisesta ja tuloksellisesta laadusta. Nämä yhteydet säilyvät riippumatta siitä suoritetaanko tavallista palvelua vai vastataanko poikkeukseen. 1 Hylättävä laatu Alle odotusten Ennakko odotukset X Todettu toiminnan laatu X Todettu tuloksellinen laatu = Odotustenmukainen Hyväksyttävä laatu Yli odotusten Ihanteellinen laatu Kuva 3 Todetun palvelulaatuprosessin yhtälö (Lähde: Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Tooartikkeli, 1985, s.4) Odotustenmukaisen kokonaislaadun saavuttamiseksi edellytetään, että kaikki kolme osa-aluetta on hoidettu hyvin ja tasapainoisesti. Suuret puutteet yhdelläkin osa-alueella saattavat estää prosessin tehokkaan toiminnan ja kokonaistavoite jää saavuttamatta, koska odotustenmukainen kokonaislaatu määräytyy yleensä heikoimman osa-alueen perusteella. 2.2 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelujen luonne Palvelun perusluonne on aineettomuus. Jotkut palvelut ovat kuitenkin selkeämmin määriteltävissä ja arvioitavissa kuin toiset. Asiantuntijapalvelut ovat usein kaikkein vaikeimmin määriteltävissä ja aineettomimpia palveluita. Nämä aineettomat palvelut voivat olla esimerkiksi suunnitelmia, ohjeita ja ideoita. Ne ovat työsuorituksia, joista vaihtelevassa määrin jää konkreettinen lopputulos. 2 1 Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.4. 2 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s
15 Asiantuntijatyön riskit ovat valtavat. Usein asiakkaan on lähes mahdotonta arvioida ostohetkellä ostamaansa palvelua 1. Riskiä voidaan vähentää hankkimalla tietoja palvelujen tarjoajan aikaisemmista töistä esimerkiksi perehtymällä asiantuntijan taustoihin ja työvälineisiin 2. On selvitettävä, mitä asiantuntija osaa ja millaiset taustaresurssit hänellä on käytössään. Monimutkaisia ongelmia ratkaistaessa ei yhden henkilön osaaminen usein riitä, vaan asiantuntijalla tulee olla riittävät taustaresurssit. 3 Jotta työn lopputulos olisi hyvä, asiakkaan luottamus palvelun tuottajaan täytyy olla vankalla pohjalla. Esimerkiksi toimitilajohtamisen sopimuksissa asiakkaan on luovutettava oma hallinta- ja ylläpitotoiminta toimitilajohtoyhtiön hoidettavaksi, jolloin saatetaan käsitellä asiakkaan suuriakin varallisuuseriä. Asiantuntijapalvelujen luonteeseen kuuluu myös asiakkaan ja palvelun tuottajan näkemyserot tarvittavista palveluista. Asiakas hallitsee oman asiansa, mutta ei kyseessä olevaa erityisasiaa ja asiantuntija taas ei välttämättä ymmärrä riittävästi asiakkaan toimintaympäristöä ja muita tekijöitä. Asiakas saattaa myös katsoa asioita lyhytjänteisesti ja hänellä saattaa olla voimakkaita mielipiteitä asioista pinnallisella tietotasolla. Osaamiserojen ja asioiden vaikeuden vuoksi asiantuntijapalveluissa on tavallista, että asiakas ei ole aina oikeassa Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen laadunohjauksen keinona Jako palveluihin ja tavaroihin on usein liian karkea ja keinotekoinen. Tuote kannattaa nähdä kokonaisuutena, jossa on aineettomia ja aineellisia elementtejä. Kansainvälisen ISO 9000-standardijärjestelmän mukaanhan tuote ja palvelu on toimintojen ja prosessien tulos, aineellinen tai aineeton ja toiminto tai prosessi jo sinänsä. Tuote-elementtien sisällön vaativuuskin vaihtelee. Palveluelementtien tuottaminen voi olla vaativaa tai helppoa ja samoin fyysisten elementtien tuottamisen vaativuus vaihtelee helposta vaikeaan. Asiantuntijapalvelut ovat tuotteita, joissa vaativien aineettomien osaamis- ja tietoelementtien osuus on suuri (Kuva 4). 5 TUOTTEIDEN TIETOINTENSIIVISYYS TUOTTEEN OLEMUS Fyysinen Palvelu Alhainen Perinteinen teollisuus Palveluteollisuus Korkea High-Tech- Yritykset Asiantuntijapalvelut Kuva 4 Asiantuntijapalvelut yrityskentässä (Lähde: Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s.26.) 1 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s Lehtinen, J. Konsultti neuvoo palvelujohtamisen-artikkeli, Kauppalehti, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s
16 Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen mahdollistaa sen, että pystytään tekemään halvemmalla ja nopeammin laadukkaampaa ja asiakaslähtöisempää palvelua. Asiantuntijapalveluissa tuotteistaminen on usein työmenetelmien ja työprosessien kehittämistä sekä erilaisten puitteiden ja struktuurien luomista tapauskohtaisesti eri sisällöille. 1 Tuotteistaminen parantaa tehokkuutta monella tavalla. Se parantaa kehitystyön tehokkuutta antamalla sille selkeät tavoitteet ja pakottaa analysoimaan ja systemisoimaan tuotantoprosesseja, jolloin työvaiheet selkiintyvät ja todentuvat. Tuotteistaminen antaa mahdollisuuksia työnjakoon ja henkilöiden osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Tuotteistaminen parantaa myös laatua suurelta osin samoista syistä kuin tuottavuuttakin. Toiminta systematisoituu, toiminnansuunnittelu paranee, kiire vähenee, tavoitteet ja laatukriteerit täsmentyvät, koulutus tehostuu, laadunarviointi ammattimaistuu ja asiakkaan odotukset muodostuvat selkeämmäksi. 2 Koska asiantuntijan työ ja palveluprosessin kuvaaminen on usein vaikeaa, mutta hyödyt ovat selkeitä ja konkreettisia, kannattaa asiantuntijapalveluissa pyrkiä kuvaamaan nimenomaan asiakashyötyjä ja lopputulosta. Silloin asiakas suhteuttaa oikeammin myös työstä maksettavat palkkiot. 3 Asiantuntijan pitää pystyä ohjaamaan asiakasta valitsemaan hänelle pidemmällä tähtäimellä hyvä ratkaisu ja hänen on pystyttävä säästämään asiantuntemuksellaan asiakasta tulevaisuudessa uhkaavilta ongelmilta. Asiakkaalle on annettava hänen tarvitsemansa palvelu ei välttämättä siis sitä jota asiakas luulee haluavansa. Yhteistyö alkaa analysoimalla nykytila, jotta voidaan arvioida mitä kaikkea pitää tehdä tavoitteeseen pääsemiseksi Palvelujen laadunohjaus Laadunohjaus sisältää ISO 9000 standardin mukaan operatiiviset tekniikat ja toiminnot, joita käytetään laatua koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Vaatimusten täyttämiseen vaikuttavat lähinnä seuraavat asiat 5 : yrityksen käyttämien toimittajien laatu yrityksen oma tapa toimia sekä yrityksen käyttämät tilat, koneet ja laitteet henkilöstö, jonka merkitys on erityisen suuri palveluyrityksessä. ISO 9000 standardin periaatteiden mukaan laadunohjauksen onnistuminen pitää tarvittaessa pystyä osoittamaan yrityksen omalle johdolle ja asiakkaille. Laadunohjausta tuetaan mittauksella ja mittauksia analysoimalla. 6 1 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s
17 Yksinkertaisuudessaan laatuhan on asiakkaan tarpeiden tyydyttämistä. Laatu ei synny itsestään, vaan sitä täytyy tuottaa ja ylläpitää koko organisaatiotasolla. Laatuvirheiden välttämiseksi jokaisen työntekijän tulisi olla kontaktissa organisaation tuotteeseen tai palveluun, jota he työkseensä käsittelevät. Epäonnistuminen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tai jonkin työvaiheen aikana sattunut virhe saattaa korostua loppua kohden. 1 Laadun edellytys on jatkuvaa pyrkimystä tavoitteiden toteutumiseen sekä kykyä saavuttaa nämä asetetut vaatimukset. Jos asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan kaikissa tilanteissa, saadaan monia etuja kuten kilpailuetua, säästöjä kuluissa, tuottavuuden paranemista ja parempia suorituksia. 2 Kuten edellä käy ilmi, laatu voidaan johtaa suoraan minkä tahansa organisaation liiketoiminnasta tai palveluprosessista. Prosessin aikana (Kuva 5) alkuvaatimukset (input) muunnetaan asiakkaan tarpeiden ja odotusten mukaiseen lopputulokseen (output). Kun tutkitaan prosessin lopputulosta on tärkeää analysoida kuinka alkuvaatimusten aikana asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tämä lopputuloksen seuranta sisältyy hyvään laadunhallintajärjestelmään, auttaa ohjaamaan työprosessia laadukkaamman lopputuloksen saavuttamiseksi, sekä takaa ettei synny laatuongelmia. 3 Materiaalit Toimenpiteet Menetelmät Informaatio Ihmiset Tiedot Taidot Koulutus Koneet/Irtaimisto tehtävät (inputs) Prosessi Tuotteet Palvelut Informaatio Paperityö tulokset (outputs) Kuva 5 Ohjausprosessi (Lähde: Oakland. Total Quality Management, s.14.) Palvelutilanteissa tavoitteiden toteutumista ja onnistumista arvioidaan palveluprosessin aikana hankittavan palautteen avulla. Yleisiä palautteen hankintamenettelyjä ovat reklamaatiot, käyttäjätyytyväisyyskyselyt, erilaiset raportit ja auditointi. Palautteesta saatu tieto on pyrittävä hyödyntämään palvelun kehittämisessä. Saatua tietoa käytetään ongelmien ennaltaehkäisemiseen, korjaaviin toimenpiteisiin ongelmien ilmettyä ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. 4 (Routto et al. 2000, s.11.) 1 Oakland, J. Total Quality Management, s.5 ja 9. 2 Oakland, J. Total Quality Management, s.9. 3 Oakland, J. Total Quality Management, s Routto, E. & Puhto, J. Ulkoisten kiinteistönhoidon laadunhallinta, s
18 3 TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUKSET 3.1 Toimitilajohtaminen Toimitilajohtaminen (facility management; facilities management; FM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. 1 Kiinteistöpalvelut (facilities services; real estate services; property services; building management services) ovat kiinteistön ylläpitoon kohdistuvia palveluja, jotka voidaan edelleen jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistönhoitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 2 Kunnossapitopalvelut ovat kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu 3. Käyttäjäpalvelut (user services) ovat kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnattuja palveluja. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. 4 Toimitilajohtaminen on prosessi, jossa organisaatio tuottaa, ylläpitää ja kehittää kiinteistö- ja tukipalveluja ydinliiketoiminnan strategisten tarpeiden täyttämistä varten 5. Toimitilajohtaminen kohdistuu useisiin tukitoimintoihin. Se sisältää tavallisesti tilan ja sen yleisen infrastruktuurin, rakennuksen ja rakennukseen liittyvät järjestelmät, sisustuksen ja työpisteet sekä palvelut, kuten monistus, turvallisuus, ruokahuolto, logistiikka ja yleisten laitteiden hankinta. On ilmeisen mahdotonta tehdä selvästi rajattua määritelmää, sillä tilapalvelun konsepti toimii parhaiten abstraktina ja avoimena konseptina. Aina ei ole mahdollista erottaa tukitoimintojen sisältöä perustoiminnan sisällöstä ja vastuusta. Toimitilajohtamisen sisältö vaihtelee eri organisaatiossa ja muuttuu ajan myötä Yleinen sopimuskäytäntö Sopimus sanaa käytetään ainakin kolmesta merkityksestä. Se voi tarkoittaa sopimuksen tekemistä eli sitä, että sopijapuolet ovat sopimusoikeudellisesti sidottuja. Sopimus voi tarkoittaa myös sopijapuolten suhteen sisältöä. Kolmanneksi sopimus nimitystä käytetään asiakirjasta, joka sisältää sopimuksen ehdot. 7 1 RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s Vanhanen P. Facility Management Toimitilajohdon yhdistys FIFMA ry. Toimitilajohtamisen palvelujen kysyntä kasvaa Facility Managementtiä kannattaa opiskella, Leväinen, K. Toimitilajohtaminen ammattina ja tieteenä, Maanmittaus lehti nro.1-2, s Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s.3. 17
19 Euroopassa on kahdentyyppisiä sopimusjärjestelmiä. Englantilainen common law järjestelmä poikkeaa Manner-Euroopan kontinentaalisesta -järjestelmästä. Molempien järjestelmien mukaan sopimus syntyy tarjouksen tai siihen oikeaan aikaan annetun ehdottoman, hyväksyttävän vastauksen tuloksena. Järjestelmät eroavat toisistaan siinä, että kontinentaalisessa järjestelmässä tarjous on sitova oikeustoimi, common law järjestelmän mukaan tarjous voidaan peruuttaa, kunnes hyväksyvä vastaus on annettu tiedoksi. Idea on siis se, ettei yksipuolista sitovuutta ole. 1 Sopimus voidaan jakaa syntymisen perusteella kolmeen ryhmään 2 : 1. Konsuaalisopimukset Sopimus tulee voimaan asianosaisen ollessa yksimielisiä tahdonilmaisujen muodosta riippumatta. Suurin osa sopimuksesta kuuluu tähän ryhmään. 2. Määrämuotoiset sopimukset Nämä sopimukset eroavat konsuaalisopimuksista siinä, että sopimus on tehtävä määrätyssä muodossa. 3. Reaalisopimukset Sopimus tulee kaikilta osin sitovaksi vasta suorituksella esimerkiksi esineen luovuttaminen vastapuolelle. Sopijapuolten yksimieliset tahdonilmaisut ovat perustana kaikissa sopimuksissa. Aina ei kuitenkaan riitä yksimielisyys. Tarvitaan lisäksi määrättyä muotoa tai suoritusta, jotta sopimus tulee voimaan. Esimerkiksi määrämuotoinen sopimus tarvitaan kiinteistökaupassa. Määrämuotoisuus ei tarkoita välttämättä samaa kuin sopimuksen kirjallinen muoto, vaikka sekin voi olla laissa määrätty esimerkiksi kirjallinen muoto vaaditaan maakaaren 3 mukaan kiinteistön luovutuksessa. 4 Pohjoismaissa toimitilajohtamisen sopimuskäytäntö on vielä toistaiseksi tapauskohtaista. Yleisiä sopimusohjeita on laadittu muun muassa toimitilajohtamiseen seuraavissa maissa: Englanti: Saksa: a) Property Advisers to the Civil Estate (PACE) GC/Works/10 Facilities Management Contract b) The Chartered Institute of Building Facilities Management Contract (CIOB) GEFMA Facility Management Vertrag Ruotsi: AFF - Avtal för fastighetsförvalning: kontraktsformulär 99. Tanska: The Danish property management model: General Conditions for Administration of Real Estate, Tanskalainen sopimusohje on laadittu operatiiviseen kiinteistöjohtamiseen. Englantilaiset toimitilajohtamisen sopimusohjeet ovat taas pääosin operatiivisiin palveluihin tarkoitettuja sopimusohjeita, eikä kiinteistöjohtamisen palveluja kuvaavia yleisiä ohjeita. 1 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s Ks. Maakaari /540, Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s
20 Toimitilajohtamisen sopimusten toiminnalliset tarkoitukset ovat hyvin samankaltaisia, mutta pohjoiseurooppalaisen toimitilajohtamisen sopimuskäytännön suurimmat erottavat tekijät johtuvat vaihtelevista, paikallisista lainsäädännöistä 1. Eri maiden lainsäädännöt kattavat eri asiat monin eri tavoin ja tarkkuuksin. Pohjoismaiset lait kattavat monet asiat huomattavasti selkeämmin kuin common-law maiden, USA ja Iso-Britannia, joissa lait muuttuvat oikeustapausten perusteella. 3.3 Yleisiä periaatteita toimitilajohtamisen sopimuksista Toimitilajohtamisen sopimuksessa on yksilöitävä toimitilajohtamispalveluita tarjoavalta yritykseltä hankittavat palvelukokonaisuudet sekä niihin liittyvät palvelukohtaiset sopimusehdot. Olennaista on, että sopimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti tuotetut palvelut, sillä palvelun tuottajalla ei ole velvollisuutta suorittaa sellaisia palveluita, joista ei ole sopimuksessa ennalta sovittu. Tämän vuoksi asiakkaan täytyisi olla erityisen huolellinen ja varmistaa, että kaikki mitä hän odottaa palvelun tuottajan tekevän olisi dokumentoituna yksityiskohtaisesti sopimukseen. 2 (Hanson 1999, s.9.) Toimitilajohtamisen sopimus koostuu (Kuva 6) palvelukuvauksesta (service specification), palvelutasosopimus (service level agreement) sekä yleisistä sopimusehdoista (conditions of contract), jotka voivat koostua alan standardisopimuksista. Lisäksi sopimukseen rakennetaan laadunohjausjärjestelmä, jonka avulla mitataan toteutunutta palvelutasoa. SOPIMUS - yleiset sopimusehdot Palvelukuvaus Palvelutasosopimus Laatumittarit Kuva 6 Sopimuselementit Palvelukuvaus määrittelee asiakkaan hyväksymän palvelutason ja muodostaa osan sopimusta palveluntuottajan kanssa. Palvelukuvauksen laatiminen on edellytys palvelutasosopimuksen tekemiselle. 3 Palvelutasosopimus syntyy palvelukuvauksen pohjalta ja kuvaa käytännöllisesti jokaisen osapuolen velvoitteet. Tarjouspyyntövaiheessa sopimuksen ei tarvitse sisältää muuta kuin viitekehys kokonaissuoritukselle sekä yksityiskohtaisten menettelyjen aiheet. Palvelutasosopimusta kehitetään sopimuksen aikana. 4 1 Keituri, K. & Äijälä, S. Facility and Property Management Agreements in Finland and USA. Kansainvälistyvä kiinteistöbusiness, Projektityö s.3. 2 Hanson, M. Guide to Facilities Management Contracts, s.9. 3 Atkin, B. & Brooks, A. Total Facilities Management, s Atkin, B. & Brooks, A. Total Facilities Management, s
ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT
Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 213 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 213 Espoo 2003 TKK-RTA-R213 ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT
LisätiedotTOIMITILAJOHTAMISPALVELUJEN KEHITTYMINEN POHJOIS- EUROOPASSA
Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 197 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 197 Espoo 2001 TKK-RTA-R197 TOIMITILAJOHTAMISPALVELUJEN
LisätiedotToimitilapalvelut Tero Lehtonen, diplomi-insinööri Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous tero.t.lehtonen@hut.fi
Tero Lehtonen, diplomi-insinööri Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous tero.t.lehtonen@hut.fi 506 Yritykset ovat aina olleet riippuvaisia toistensa tuottamista palveluista ja hyödykkeistä.
LisätiedotParempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä
Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut
LisätiedotIP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua. tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy
IP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy Työn lähtökohdat Asiantuntemus ja osaaminen eivät takaa hyvää palvelua Asiakkaan
LisätiedotKIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUSKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN
Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 201 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 201 Espoo 2001 TKK-RTA-R201 KIINTEISTÖJOHTAMISEN
LisätiedotKilpailuttamiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa, sillä kiireessä tehdään usein vääriä ratkaisuja.
Nä e yt ut siv 4 Kilpailutus Kilpailuttamiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa, sillä kiireessä tehdään usein vääriä ratkaisuja. Kilpailutusvaiheeseen kuuluu kilpailutustavan päättäminen, tarjouspyynnön
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistönhoito. Sammakkolammentie 2, Kuopio
TARJOUSPYYNTÖ Kiinteistönhoito Sammakkolammentie 2, Kuopio 1.2.2017 Sivu 2/5 Sammakkolammentie 2, Kuopio 1. KOHDETIEDOT Tilaaja Savon koulutuskuntayhtymä PL 87 70101 Kuopio Tilaajan yhteyshenkilö Ari Orsjoki
LisätiedotSiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen
Sisällys Kirjoittajat 2 Termistöä 11 1 Johdanto 13 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 14 1.1.1 Tavoitteena onnistuminen 14 1.1.2 Kaikki mukaan 15 1.1.3 Yhteinen asiakas 17 1.1.4 Läpinäkyvää toimintaa 17 1.1.5
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA
ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko
LisätiedotSISÄILMASTOSEMINAARI 2019 INSTA:800-STANDARDIN MUKAISEN LAADUNARVIOINNIN VAIKUTUKSET SIIVOUSPALVELUN LAATUUN JA TULOSTEN LUOTETTAVAAN VERTAILUUN
SISÄILMASTOSEMINAARI 2019 INSTA:800-STANDARDIN MUKAISEN LAADUNARVIOINNIN VAIKUTUKSET SIIVOUSPALVELUN LAATUUN JA TULOSTEN LUOTETTAVAAN VERTAILUUN Satu Lahtinen, Helsinki 14.03.2019 SISÄLTÖ Tutkimuskohde
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotKysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista
Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista tilaaja: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ajankohta: 12. - 19.1.2005 toteutus: kyselyyn kutsuttiin 50 merkittävintä kiinteistönhoidon
LisätiedotKiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen
Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Organisaatiomme Toimitusjohtaja Kari Kari Virta Virta Henkilöstöpalvelut Sirpa Huuskonen Liiketoiminnan kehitys Mika
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 88. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 482/2017 02.08.00 88 Valtuustokysymys koulujen siivoukseen liittyvien ostopalvelujen ongelmista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aija Leino, puh. 050 566 7134
LisätiedotTuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet
Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (180 osp) on tarkoitettu henkilöille, jotka
LisätiedotARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Viheralan hankintatoiminta
TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT Organisaation hankinnan suunnitteleminen HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA määrittää hankinnan tavoitteet
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotYritysyhteenliittymän markkinointi
Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset
LisätiedotYrityspuiston konsepti ja johtaminen
Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Osmo Hiltunen, KJ-Kiinteistöjohto Oy Coresma 6.2.2008 7.2.2008 KJ-Kiinteistöjohto Oy 2 Täyden palvelun kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yritys Yksityinen ja riippumaton
Lisätiedot10.2.2015 Laura Käsmä
Tarjous Maisemasta Kankaanpään kaupungille 10.2.2015 Tarjouksen vastaanottaja Kankaanpään kaupunki Kaupunginjohtaja Paavo Karttunen Kuninkaanlähteenkatu 12 PL 36 38701 Kankaanpää Tarjouksen antaja Kuntamaisema
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotQuality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088
Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä
LisätiedotTeknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 198
Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 198 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 198 Espoo 2001 TKK-RTA-R198 KIINTEISTÖNHOIDON
LisätiedotMittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
LisätiedotKiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely
LisätiedotSOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotKiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä
Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä Antti Alanko IV-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija (C-24269-26-18) Ylläpito Ylläpito on jonkin järjestelmän oikean toiminnan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotLiikkeen luovutuksesta
Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen
LisätiedotEi aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon
LisätiedotMiten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant
Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x
LisätiedotOstettavien palveluiden arvo näkyväksi mittaustiedon avulla
Ostettavien palveluiden arvo näkyväksi mittaustiedon avulla TkT, Dos. Aki Jääskeläinen (aki.jaaskelainen@tut.fi) Tuotantotalous ja tietojohtaminen, TTY Mittaamisen käyttötarkoitukset ja kohteet 1 Mittaamisen
LisätiedotTERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen
TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen
LisätiedotIsännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla
Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?
LisätiedotKotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Mission Impossible? / Ilmo Larvi
23.08.2018 Kotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Mission Impossible? / Ilmo Larvi 1 Julkiset hankinnat kaupunkikehittämisen työkalu Hankintoja voidaan ohjata vähimmäisvaatimuksien
LisätiedotIsännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa
Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin
LisätiedotVerkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
LisätiedotSuomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta
Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja
LisätiedotVierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi
Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country
LisätiedotOMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola
OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset
LisätiedotKilpailutusprosessiin tehoa
A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotHyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo
Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia
LisätiedotKohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista
Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN
Lisätiedot1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut
1(6) TARJOUSPYYNTÖ KIINTEISTÖJEN ULKOALUEIDEN HOIDOSTA 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunnan hankintapalvelut pyytää tarjoustanne kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta tarjouspyyntöasiakirjoista selviävällä
LisätiedotTalotekniikan elinkaarimallit ja konseptit
Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto
LisätiedotKiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen
Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa
LisätiedotSOPIMUS [...] PALVELUSTA
Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166
LisätiedotRiskit hallintaan ISO 31000
Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA
Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä Tarjouspyyntö Sivu 1/5 JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA Hankittava kokonaisuus
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotKysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016
Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta
1 (5) SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: HAAGA-HELIA Oy Ab konserni Y- tunnus: 2029188-8 Osoite: Ratapihankatu 13, 00520 Helsinki Tilaajan yhteyshenkilö
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotPALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE
PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotKuuluuko ylläpitosiivous suorittaa myös koulujen ja lukion kesäloma-aikana?
1 (5) KIINTEISTÖNHOITO- JA SIIVOUSPALVELUT Hätilän koulu ja lukio sekä Tuomelan koulu KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 9.5.2011 KYSYMYS 1 Kuuluuko ylläpitosiivous suorittaa myös koulujen ja lukion kesäloma-aikana?
Lisätiedot<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 5 Palvelukuvaus pohja Palvelukuvaus versio x.x 1/5 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Termit ja lyhenteet...3
LisätiedotTOIMITILAPALVELUORGANISAATION ASIAKKUUDENHALLINNAN KEHITTÄMINEN
Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Helsinki University of Technology Construction Economics and Management TOIMITILAPALVELUORGANISAATION ASIAKKUUDENHALLINNAN KEHITTÄMINEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
LisätiedotFORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki
FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
LisätiedotCase Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä
Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset
LisätiedotSOPIMUS IT- PALVELUSTA SOPIMUS NRO: MEDBIT Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
Medbit Oy 1 SOPIMUS IT- PALVELUSTA SOPIMUS NRO: MEDBIT-12-2014 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: Raision sosiaali- ja terveyskeskus Y- tunnus: 0204428-5 Osoite: PL 100, 20201 RAISIO Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotCanon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen
Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.
LisätiedotARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Viheralan tarjoustoiminta
TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT Tarjouspyyntöjen hankkiminen HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA käyttää tarjouspyyntöjen hankinnassa viheralan
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotKuntien omistajapolitiikka ja toimitilastrategia - paneeli
Kuntien omistajapolitiikka ja toimitilastrategia - paneeli Kuntaliiton maakuntafoorumi Sote-toimitilojen tulevaisuus 21.5.2019 Jussi Niemi @twittertili 21.5.2019 Kuntien omistajapolitiikka ja toimitilastrategia
LisätiedotSisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
LisätiedotRAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA
OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön
LisätiedotSessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut
Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta
LisätiedotTETS-tilannekatsaus Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
TETS-tilannekatsaus 1.12.2011 Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry TETS-tilannekatsaus 1. TETS tausta ja tavoite 2. Liittyjätilanne 3. Jatkoaikataulu 4. Liitynnät muihin kehityshankkeisiin
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka
Ympäristöjohtamismenettelyn strategiatyöpaja, FIGBC, 16.11.2010 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistö-
LisätiedotSOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]
Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotEsimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä
Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotJULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI
JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio
LisätiedotIsännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma
Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotToimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa
Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Unto Kariniemi, Johtava konsultti, Talent Vectia Kuntamarkkinat 11.9.2013 Huone 4.12, klo 15:30 15:50
LisätiedotTietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa
Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotKIINTEISTÖPALVELUSOPIMUS
Huom! Lomakkeita myy Kiinteistöalan Kustannus Oy. Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyritykset voivat ladata lomakkeet jäsenextrasta veloituksetta. KIINTEISTÖPALVELUSOPIMUS 1. SOPIMUSKOHDE Kiinteistö 2. SOPIMUKSEN
LisätiedotKuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö
Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ
Lisätiedot8.10.2014 LISÄKYSYMYKSET SEKÄ NIIDEN VASTAUKSET, PESU- JA PUHDISTUSAINEET, SIIVOUSVÄLINEET, JÄTEPUSSIT JA SANITEETTITARVIKKEET
8.10.2014 LISÄKYSYMYKSET SEKÄ NIIDEN VASTAUKSET, PESU- JA PUHDISTUSAINEET, SIIVOUSVÄLINEET, JÄTEPUSSIT JA SANITEETTITARVIKKEET Tarjouspyyntöön määräaikaan 6.10.2014 klo 14.00 mennessä esitetyt kysymykset
LisätiedotYleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN
Lisätiedot2.1 Yhteispalveluna tarjottavat avustavat asiakaspalvelutehtävät
1 LOMAKE: YHTEISPALVELUSOPIMUS 9.2.2007; LUONNOS 1. Sopimusosapuolet 1.1. Toimeksisaaja(t) 1.2. Toimeksiantajat 1 2 3 4 5 6 2. Yhteispalveluntehtävät 2.1 Yhteispalveluna tarjottavat avustavat asiakaspalvelutehtävät
LisätiedotFinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto
FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotAltian tulospalkkio 2014
Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.
Lisätiedot