TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 41 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 41 Espoo 2001 TKK-RTA-S41 TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT Tomi Ventovuori Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 41 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 41 Espoo 2001 TKK-RTA-S41 TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT Tomi Ventovuori Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy 1. painos Espoo 2001

4 ESIPUHE Tämä tutkimus on osa Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää kiinteistö- ja toimitilapalveluihin liittyvää sopimuskäytäntöä sekä palvelujen hankintaja laadunhallintamenetelmiä. Tämän osatutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä asioita on otettava huomioon kiinteistö- ja toimitilajohtamisen palvelujen hankinnassa ja sopimuksen laadinnassa. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus on osa Tekesin Rembrand palvelevan kiinteistöliiketoiminnan teknologiaohjelmaa. Tekes on tutkimuksen päärahoittaja. Lisäksi tutkimusta rahoittavat johtoryhmän organisaatiot. Johtoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Tiina Tanninen-Ahonen Tapani Väljä Hannu Soikkeli Jorma Äikää Jukka Tammisto Kari Sundqvist Matti Malmberg Mikko Salla Jouko Kankainen Teknologia-asiantuntija, Tekes Talousjohtaja, Sponda Oyj (Pj) Kehityspäällikkö, YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy Käyttäjäpalvelujen johtaja, SOK Kiinteistötoiminnot Apulaisjohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj Key Account Manager, ISS Suomi Oy Aluepäällikkö, ABB Oy Kiinteistöpäällikkö, Nokia Oyj Professori, Teknillinen Korkeakoulu Erikoistyötä on ohjannut tutkimuspäällikkö, diplomi-insinööri Jukka Puhto. Espoossa Tomi Ventovuori 3

5 4

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSEN RAKENNE KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ PALVELUT JA LAATU TUOTTEEN KÄSITE PALVELUN KÄSITE PALVELUN LAATU ASIANTUNTIJAPALVELUT Asiantuntijapalvelujen luonne Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen laadunohjauksen keinona PALVELUJEN LAADUNOHJAUS TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUKSET TOIMITILAJOHTAMINEN YLEINEN SOPIMUSKÄYTÄNTÖ YLEISIÄ PERIAATTEITA TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUKSISTA TOIMEKSISAAJAN VALINTAMENETTELY PALVELUKUVAUKSET TARJOUSPYYNTÖVAIHEESSA PALVELUTASOSOPIMUS SOPIMUSAIKAINEN LAADUNHALLINTA TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUSTEN ANALYYSI SOPIMUKSEN SISÄLTÖ SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET SOPIMUSHINTA JA MAKSUPERUSTE SOPIMUSASIAKIRJAT JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET LÄHDELUETTELO LIITE 1 Toimitilajohtamisen sopimus LIITE 2 Siivouksen palvelukuvauksen sisällys LIITE 3 Laatumittareiden käyttö pesulapalveluissa 5

7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Kiinteistöjohtamisen toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia Suomessa luvulla. Näistä merkittäviä ovat muun muassa kiinteistöjohtamispalveluita tarjoavien yritysten muodostuminen, kiinteistösijoitusyhtiöiden muodostuminen, yksityisrahoitusmallien käyttäminen, kiinteistöpalveluiden liittäminen rakentamiseen ja sähkökilpailun vapautuminen (Kuva 1). TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 1990-LUVULLA Kiinteistöjohtamispalveluita tarjoavien yrityksien muodostuminen Kiinteistösijoitusyhtiöiden muodostuminen KIINTEISTÖ- JOHTAMINEN Kiinteistöpalveluiden liittäminen rakentamiseen Sähkökilpailun vapautuminen Yksityisrahoitusmallien käyttäminen Kuva 1 Kiinteistöjohtamisen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia 1990-luvulla Suomessa (Lähde: Heinimäki. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, s.13) Suomen kiinteistömarkkinoilla on parhaillaan käynnissä rakennemuutos, jossa kiinteistöjen omistaminen, käyttö ja palvelutarjonta ovat erkanemassa toisistaan. Tällä muutoksella haetaan tehokkuutta pääomien käytölle sekä kiinteistöomistamisen ja kiinteistöpalveluiden ammatillistamista ja sitä kautta kannattavuutta ja lisääntyvää kilpailukykyä. 1 Perinteisesti yritykset ovat omistaneet itse omat tilansa ja hoitaneet kiinteistöjohtamisen omalla organisaatiollaan. Kiinteistöt ovat siirtymässä ammattimaiseen omistukseen ja käyttäjä-omistaminen on vähenemässä. Lisäksi yritykset pyrkivät keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja ulkoistamaan tukitoiminnot ulkopuolisille palveluyrityksille. Suomen kiinteistömarkkinoille onkin viime vuosien aikana tullut uudentyyppisiä palveluyrityksiä, jotka tarjoavat kiinteistö- ja toimitilajohtamispalveluita kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille. 2 Yritysten halu keskittyä omaan liiketoimintaansa ja uudentyyppisten palveluyritysten tarjoamat toimitilajohtamisen palvelut ovat luoneet alan sopimuskäytännön kehittämiselle uusia vaatimuksia. Ongelmana on että, toimitilajohtamisen sopimukset ovat nykyään hyvin hajanaisia eikä alalla ole yleisiä sopimusasiakirjamalleja tai alan yleisiä sopimusehtoja. 1 RAKLI Kiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminnan ja teknologian kehittäminen, esiselvitys, s Heinimäki, S. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, s.13. 6

8 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Tämän erikoistyön tavoitteena on selvittää toimitilajohtamisen sopimuksen rakenne, keskeiset sopimusehdot, palvelusisällön kuvaustavat, sopimusaikaisen palvelujen laadunhallinta sekä toiminnan tuloksellisuutta mittaavat työkalut ulkomaisen kirjallisuuden mukaan. Tutkimus tehdään kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksen kirjallisuusosuudessa tutkitaan palvelun ja laadun luonnetta sekä sopimusaikaista palvelun laadunohjausta. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan ulkomailta kerättyjä toimitilajohtamisen sopimuksia. Toimitilajohtamisen sopimusten analysointi perustuu ulkomailta kerättyyn sopimusmateriaaliin. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen rakenne voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osassa, luvussa kaksi, käsitellään palveluja ja laatua yleisellä tasolla sekä palvelujen laadunohjausta. Toisessa osassa, luvussa kolme, käsitellään toimitilajohtamisen sopimuksia ja sopimusten laadunhallintaa. Kolmannessa osassa, luvussa neljä, analysoidaan ulkomaisia toimitilajohtamisen sopimuksia. Viimeisessä luvussa esitetään johtopäätökset tämän tutkimuksen tuloksista. 1.4 Käsitteiden määritelmiä Tässä raportissa facilities management contract on suomennettu toimitilajohtamisen sopimukseksi, vaikka näille sanoille ei ole vielä Suomessa omaksuttua virallista käytäntöä. Lisäksi tässä tutkimuksessa on käytetty tilaajaa samassa tarkoituksessa kuin palvelujen ostajaa, joka voi olla toimitilan manageri, omistaja tai käyttäjä. Palvelun tuottajaa on käytetty samassa tarkoituksessa kuin toimitilajohtoyritys (managing contractor or managing agent). Kiinteistöjohtaminen (real estate management; estate management) on kiinteistöliiketoimintaan tai kiinteistönpitoon liittyvää johtamista. Kiinteistöjohtaminen on tässä määritelty yläkäsitteenä, joka käytännön johtamistoiminnassa toteutuu esimerkiksi kiinteistökohteen johtamisena tai toimitilajohtamisena. 1 Kiinteistökohteen johtaminen; operatiivinen kiinteistöjohtaminen (property management; PM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistön tai sen osan käytettävyydestä ja arvon kehittämisestä ottamalla huomioon kiinteistönomistajan edut ja tarpeet. Kiinteistökohteen johtamisessa pyritään ohjaamaan erityisesti kiinteistön hallintaan ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimintoja kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kiinteistökohteen johtamisesta huolehtivat suomalaisissa yrityksissä tyypillisesti kiinteistö- ja kohdepäälliköt. 2 1 RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s.13. 7

9 Toimitilajohtaminen; tilajohtaminen (facility management; facilities management; FM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. 1 Kiinteistöpalvelut (facilities services; real estate services; property services; building management services) ovat kiinteistön ylläpitoon kohdistuvia palveluja, jotka voidaan edelleen jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistönhoitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 2 Kunnossapitopalvelut ovat kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu 3. Käyttäjäpalvelut (user services) ovat kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnattuja palveluja. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. 4 Tilapalvelut (facility services) ovat tilojen ominaisuuksiin kohdistuvia ja käyttäjän toimintaa tukevia palveluja. Tilapalvelut sisältävät erilaisia käyttäjä- ja kiinteistöpalveluja. Tilapalvelujen sisältö vaihtelee organisaatiokohtaisesti, ja niistä sovitaan yleensä erikseen joko vuokrasopimuksessa tai erillisessä palvelusopimuksessa. Nimitystä toimitilapalvelut käytetään kiinteistöalalla usein synonyymina tilapalvelut käsitteelle, vaikka käsitteet rajautuvatkin hieman eri tavalla. 5 Kaavio 1 Kiinteistöjohtamiseen liittyviä käsitteitä (vrt. RAKLI 2001) Kiinteistöjohtaminen Operatiivinen kiinteistöjohtaminen Toimitilajohtaminen Kiinteistöpalvelut Käyttäjäpalvelut Tilapalvelut 1 RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s.23. 8

10 2 PALVELUT JA LAATU 2.1 Tuotteen käsite Jako palveluihin ja tavaroihin on usein liian karkeaa ja keinotekoista. Tuote kannattaa nähdä kokonaisuutena, jossa on aineettomia ja aineellisia elementtejä. 1 Tuotteessa on tietty määrä palvelua, tavaraa ja informaatiota. Tuotteen luonteesta riippuu, kuinka paljon näitä elementtejä siihen sisältyy. Esimerkiksi asiantuntijan neuvo on lähes puhdas informaatiotuote, jossa ei ole lainkaan tavaran elementtejä. 2 Koska tuotteiden avulla yritys pyrkii tyydyttämään asiakkaansa tarpeet ja toiveet, tuote voidaan määritellä kahdella tavalla 3 : Tuote = se mitä asiakas myy Tuote = se mitä asiakas ostaa Ensimmäisen määritelmän mukaan tuotteen käsite pitää sisällään paitsi konkreettiset, käsin kosketeltavat tavarat, myös monenlaiset palvelut. Tuotteita ovat autojen tai talojen lisäksi esimerkiksi kampaamojen ja matkatoimistojen tarjoamat palvelut, konsulttitoimistojen tarjoama asiantuntijapalvelu ja kiinteistönhoitoyrityksen tarjoamat hoitopalvelut. Tuotteiksi voidaan tulkita myös erilaiset ideat ja aatteet. 4 Toisessa tuotteen määritelmässä taas tulee esille asiakkaan näkökulma, jolloin tuotekäsitteen sisältö laajenee huomattavasti. Kun asiakas ostaa tietyn tuotteen, esimerkiksi matkapuhelimen, hän ei osta pelkästään kyseistä laitetta, vaan samalla myös kaikkea sitä, mitä laitteella voidaan saada aikaan. Voidaankin sanoa, että asiakas ei osta tuotetta, vaan ratkaisun ongelmiinsa, tarpeiden tyydyttäjän Palvelun käsite Palvelua käsittelevässä kirjallisuudessa on palvelun määritelmää tarkasteltu useista eri lähtökohdista. Palvelun käsitettä on lähestytty kuluttajan ja organisaation kannalta, sekä vertaamalla tavaroita ja palveluja tuottavia organisaatioita. Pohjimmiltaan palvelu on toimintaa, joka tapahtuu käyttäjän vuorovaikutussuhteessa fyysisen laitteen tai kontaktihenkilöstön kanssa. Palveluista on maailmanlaajuisesti monia määritelmiä. 6 Grönroos on kuitenkin yhdistänyt yleisimmin esiintyneet määritelmät seuraavasti 7 : Palvelu on ainakin jossain määrin aineeton teko tai tekojen sarja, joka tapahtuu yleensä joskaan ei välttämättä asiakkaan palveluhenkilökunnan ja fyysisten resurssien tai tavaroiden ja palvelun tarjoajan järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa ja joka tarjoaa ratkaisun asiakkaan ongelmiin 1 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s Korhonen, A. Kiinteistönhoidon hankinnan valmistelu. Diplomityö, s Korhonen, A. Kiinteistönhoidon hankinnan valmistelu. Diplomityö, s Korhonen, A. Kiinteistönhoidon hankinnan valmistelu. Diplomityö, s Pajusuo, M. Palvelu ja palvelun laatu: Case Intermezzo, s.5. 7 Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s.49. 9

11 Useimmille palveluille voidaan löytää neljä peruspiirrettä 1 : palvelut ovat enemmän tai vähemmän aineettomia palvelut ovat tekoja tai tekojen sarjoja eivätkä asioita palvelut tuotetaan ja kulutetaan ainakin jossain määrin samanaikaisesti asiakas osallistuu tuotantoprosessiin ainakin jossain määrin. Palveluiden peruspiirteistä voi johtaa vielä heterogeenisyyden. Jokainen asiakas on yksilö ja kokee saman palvelun erilailla. Jos kaikki muu säilyy ennallaan, niin ainakin sosiaalinen suhde on erilainen. Tämä palvelujen heterogeenisyys aiheuttaa palvelujen johtamiselle suuren ongelman: kuinka pitää asiakkaille tuotetun ja tarjotun palvelun koettu laatu tasaisena. 2 Useimmat palvelut eivät ole täysin aineettomia. Moniin palveluihin nimittäin sisältyy joitakin fyysisiä, tavaratuotteelle ominaisia, käsin kosketeltavia tai silmiin havaittavia osia, kuten esimerkiksi leikattu nurmikko tai puhtauttaan kiiltelevä lattia. 3 Palvelujen ja tavaroiden välillä on kuitenkin selviä eroja (Taulukko 1), joista ratkaisevin aiheutuu juuri palvelujen pääasiallisesta luonteesta. Taulukko 1 Palveluiden ja tavaroiden väliset erot (Grönroos C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s.50) Tavarat aineellisia, fyysisesti konkreettisia homogeenisiä kulutuksen eriaikaisuus tuotannosta asia omistajuus siirtyy ostajalle voidaan varastoida asiakkaat eivät yleensä osallistu tuotantoprosessiin Palvelut aineettomia heterogeenisiä kulutuksen ja tuotannon samanaikaisuus teko tai prosessi omistajuus ei siirry ostajalle ei voida varastoida asiakkaat osallistuvat tuotantoprosessiin Palvelu on monimutkainen ilmiö. Sanan merkitys vaihtelee henkilökohtaisesta palvelusta palveluun tuotteena. Koneesta tai miltei mistä tahansa tuotteesta voi tehdä palvelun, kunhan pyrkii mukauttamaan ratkaisun asiakkaan yksityiskohtaisten vaatimusten mukaisesti. 4 ISO standardi määrittelee palvelun toiminnaksi asiakkaan puolesta ja asiakkaan tarpeiden tyydyttämiseksi. Tähän määritelmään liittyy kolme tarpeellista täsmennystä 5 : Asiakasta tai palveluyritystä voi palvelutapahtumassa edustaa henkilö tai laite. Asiakkaan osallistuminen palvelutuotantoon saattaa olla tärkein palvelun syntymisen edellytys. Palveluun voi liittyä käsin kosketeltavan tavaran luovuttamista tai käyttämistä. Käsin kosketeltava tavara voi olla ainoa kohde, josta palveluyritys asiakasta veloittaa. 1 Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s Gustafsson, K & Mannermaa, K. Markkinointi, s Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s

12 2.3 Palvelun laatu Palvelujen luonteen monimutkaisuudesta johtuen on asiakkaan kokeman palvelun laadun havainnollistamiseksi keksitty useita eri malleja. Laatumallit auttavat palvelujen tuottajia ymmärtämään, kuinka palvelun käyttäjät arvioivat palveluja, mikä johtaa miettimään, kuinka näitä arviointeja johdetaan ja kuinka niihin voidaan vaikuttaa. 1 Jarmo Lehtisen näkemyksen mukaan palvelun laatu jaetaan toiminnalliseen laatuun (process quality) ja tulokselliseen laatuun (output quality). Prosessin laatu on arvioitavissa asiakkaan saaman palvelun aikana, kun taas tuloksellinen laatu tulee arvioitavaksi palvelutapahtuman jälkeen. Esimerkiksi kampaamon suorittama hiustenleikkaus edustaa prosessin laatua, silloin kun arvioidaan hiustenleikkauksen suoritusta leikkauksen aikana ja taas tuloksellista laatua, kun hiustenleikkaus on suoritettu ja nähdään lopputulos. 2 Asiakas asettaa palvelutapahtumassa erilaisia vaatimuksia laatuominaisuuksille. Näitä yleisiä ominaisuuksia on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) 3. Taulukko 2 Kymmenen palvelun laadun ominaisuutta (Lähde: Hope & Mühlemann. Service Operations Management - Strategy, design and delivery, s. 102.) Laatutunnus Kosketeltavuus Toimintavarmuus Palvelualttius Viestintäkyky Luotettavuus Turvallisuus Ammattitaito Käyttäytyminen Ymmärtämys Saavutettavuus Kuvaus Palveluun vaikuttavat fyysiset tekijät, kuten asiakaspalvelutilan, henkilökunnan, työvälineiden fyysinen olemus. Kyky tuottaa samantasoista palvelua yhä uudelleen. Tiedustelujen tai muiden vastaavien käsittelynopeus. Asiakkaalla annetun tiedon vaikeaselkoisuus ja ymmärrettävyys. Palvelun toimittajan luotettavuus. Asiakkaan fyysinen tai tietosuojaan liittyvä turvallisuus. Palvelun tarjoajan tekninen asiantuntevuus. Palvelun tarjoajan asenne ja palvelutyöntekijän omaksutut käytöstavat. Kuinka hyvin palvelun tarjoaja kykenee ymmärtämään asiakkaansa tarpeita. Palvelujen tuottajan tavoitettavuus joko maantieteellisesti tai puhelimitse. Svenska Handelshögskolanin professori Christian Grönroos on taas esittänyt palvelun ostajan laatukokemuksen koostuvan kolmesta elementistä (Kuva 2): tekninen laadusta, toiminnallisesta laadusta ja yrityskuvasta. Tekninen laatu tarkoittaa sitä, mitä yritys konkreettisesti tekee asiakkaalle. Toiminnallinen laatu taas kertoo, miten asiakas saa palvelun. Se on siis seurausta asiakkaan ja palvelujen tuottajan vuorovaikutuksesta palvelua tuottaessa. Yrityskuva, yrityksenkuva asiakkaan mielessä, toimii asiakkaan laatukokemuksen suodattajana, joka voi tilapäisesti lievittää asiakkaan kokeman ja teknisen laadun puutteita tai kääntäen vahvistaa koettuja virheitä. 4 1 Pajusuo, M. Palvelu ja palvelun laatu: Case Intermezzo, s Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.2. 3 Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.2. 4 Turunen, H. Tuotantotalouden poj, opetusmoniste 2, Kysynnän luontiprosessi, 1998, s

13 Asiakkaan kokema kokonaislaatu syntyy laatukokemuksen ja odotusten välisestä vertailusta. Asiakkaan odottamaan laatuun vaikuttavat hänen tarpeensa, hänen muilta kuluttajilta saamansa suusanallinen viestintä ja yrityskuva. Palveluyritys voi myös vaikuttaa siihen perinteisin markkinoinnin keinoin. Yrityksen kannalta pahin tilanne syntyy, jos itse on perinteisin markkinoinnin keinoin luonut asiakkaalle korkeita odotuksia, joita ei pystytä lunastamaan. 1 Odotettu laatu Koettu kokonaislaatu Koettu laatu Imago Markkinaviestintä Imago Suusanallinen viestintä Asiakkaan tarpeet Tekninen laatu: mitä Toiminnallinen laatu: miten Kuva 2 Koettu kokonaislaatu (Lähde: Grönroos, C. Nyt kilpaillaan palveluilla, s.66.) Berryn, Zeithaml ja Parasuraman tekemissä analyyseissä, jotka ovat saaneet vaikutteita niin Crönroosilta kuin Lehtiseltäkin, on päästy neljään seuraavanlaiseen johtopäätökseen palvelun laadun sisällöstä 2 : 1. Asiakkaalla on näkemys palvelun laadun lopputuloksesta, jota hän vertaa aikaisempiin palveluista saamiinsa odotuksiin sekä todellisiin kokemuksiin palvelusta. Jos odotukset täyttyvät, palvelunlaatu on koettu riittävänä. Jos taas odotukset eivät täyty, palvelunlaatu koetaan riittämättömänä. Jos taas odotukset ylitetään, palvelulaatu on ollut riittävääkin parempi eli ihanteellinen laatu on saavutettu. Nämä odotukset ja kokemukset ovat johdonmukaisesti yhteydessä Grönroosin laatumalliin. 2. Laadun kehitys johtaa juurensa niin ikään toiminnallisesta palvelusta kuin tuloksellisesta palvelustakin. Lehtisen lainalaisuus toiminnallisesta ja tuloksellisesta laadun ajatuksesta on johdettavissa palvelun tuottajien käyttäytymistavoista kuten kohteliaisuudesta, halusta auttaa, luotettavuudesta. Tapa, jolla palvelu suoritetaan, on ratkaiseva osa palvelua asiakkaan näkökulmasta. 3. Palvelua on kahden tyyppistä. Ensimmäisenä on olemassa laatutaso, jossa rutiininomainen palvelu toteutetaan kuten pankkivirkailija hoitaa tavalliset tilitapahtumat. Toisena on olemassa laatutaso, joka on hoidettu poikkeuksellisissa tai ongelmallisissa tilanteissa esimerkiksi, kun kuukausittaisessa luottokortin tiliotteessa on virhe. Molempien tasojen täyttyminen on edellytyksenä hyvän laadun saavuttamiseksi. 1 Turunen, H. Tuotantotalouden poj, opetusmoniste 2, Kysynnän luontiprosessi, 1998, s Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.3. 12

14 4. Luottokorttipalveluja tarjoava yritys on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhteydenpito lisääntyy ongelmien ilmetessä. Luottokortin käyttäjä on tavallisesti yhteydessä myyjän, mutta ei luottokorttiyhtiöön ellei synny ongelmia. Ongelma voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kortin käyttäjä ylittää luottorajansa tai asiakas saa virheellisen tiliotteen. Näistä voidaan oppia, että yhteydenpito asiakkaan ja yrityksen välillä havainnollistaa kuinka voidaan edesauttaa laadullista imagoa. Seuraava kuva (Kuva 3) kertoo kuinka palvelun laadun syntyminen lähtee liikkeelle ennakko odotuksista. Nämä odotukset, jotka asiakas tuo palvelutilanteeseen ovat riippuvaisia sekä todetusta toiminnallisesta ja tuloksellisesta laadusta. Nämä yhteydet säilyvät riippumatta siitä suoritetaanko tavallista palvelua vai vastataanko poikkeukseen. 1 Hylättävä laatu Alle odotusten Ennakko odotukset X Todettu toiminnan laatu X Todettu tuloksellinen laatu = Odotustenmukainen Hyväksyttävä laatu Yli odotusten Ihanteellinen laatu Kuva 3 Todetun palvelulaatuprosessin yhtälö (Lähde: Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Tooartikkeli, 1985, s.4) Odotustenmukaisen kokonaislaadun saavuttamiseksi edellytetään, että kaikki kolme osa-aluetta on hoidettu hyvin ja tasapainoisesti. Suuret puutteet yhdelläkin osa-alueella saattavat estää prosessin tehokkaan toiminnan ja kokonaistavoite jää saavuttamatta, koska odotustenmukainen kokonaislaatu määräytyy yleensä heikoimman osa-alueen perusteella. 2.2 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelujen luonne Palvelun perusluonne on aineettomuus. Jotkut palvelut ovat kuitenkin selkeämmin määriteltävissä ja arvioitavissa kuin toiset. Asiantuntijapalvelut ovat usein kaikkein vaikeimmin määriteltävissä ja aineettomimpia palveluita. Nämä aineettomat palvelut voivat olla esimerkiksi suunnitelmia, ohjeita ja ideoita. Ne ovat työsuorituksia, joista vaihtelevassa määrin jää konkreettinen lopputulos. 2 1 Berry, L. et al. Quality Counts in Services, Too-artikkeli, s.4. 2 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s

15 Asiantuntijatyön riskit ovat valtavat. Usein asiakkaan on lähes mahdotonta arvioida ostohetkellä ostamaansa palvelua 1. Riskiä voidaan vähentää hankkimalla tietoja palvelujen tarjoajan aikaisemmista töistä esimerkiksi perehtymällä asiantuntijan taustoihin ja työvälineisiin 2. On selvitettävä, mitä asiantuntija osaa ja millaiset taustaresurssit hänellä on käytössään. Monimutkaisia ongelmia ratkaistaessa ei yhden henkilön osaaminen usein riitä, vaan asiantuntijalla tulee olla riittävät taustaresurssit. 3 Jotta työn lopputulos olisi hyvä, asiakkaan luottamus palvelun tuottajaan täytyy olla vankalla pohjalla. Esimerkiksi toimitilajohtamisen sopimuksissa asiakkaan on luovutettava oma hallinta- ja ylläpitotoiminta toimitilajohtoyhtiön hoidettavaksi, jolloin saatetaan käsitellä asiakkaan suuriakin varallisuuseriä. Asiantuntijapalvelujen luonteeseen kuuluu myös asiakkaan ja palvelun tuottajan näkemyserot tarvittavista palveluista. Asiakas hallitsee oman asiansa, mutta ei kyseessä olevaa erityisasiaa ja asiantuntija taas ei välttämättä ymmärrä riittävästi asiakkaan toimintaympäristöä ja muita tekijöitä. Asiakas saattaa myös katsoa asioita lyhytjänteisesti ja hänellä saattaa olla voimakkaita mielipiteitä asioista pinnallisella tietotasolla. Osaamiserojen ja asioiden vaikeuden vuoksi asiantuntijapalveluissa on tavallista, että asiakas ei ole aina oikeassa Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen laadunohjauksen keinona Jako palveluihin ja tavaroihin on usein liian karkea ja keinotekoinen. Tuote kannattaa nähdä kokonaisuutena, jossa on aineettomia ja aineellisia elementtejä. Kansainvälisen ISO 9000-standardijärjestelmän mukaanhan tuote ja palvelu on toimintojen ja prosessien tulos, aineellinen tai aineeton ja toiminto tai prosessi jo sinänsä. Tuote-elementtien sisällön vaativuuskin vaihtelee. Palveluelementtien tuottaminen voi olla vaativaa tai helppoa ja samoin fyysisten elementtien tuottamisen vaativuus vaihtelee helposta vaikeaan. Asiantuntijapalvelut ovat tuotteita, joissa vaativien aineettomien osaamis- ja tietoelementtien osuus on suuri (Kuva 4). 5 TUOTTEIDEN TIETOINTENSIIVISYYS TUOTTEEN OLEMUS Fyysinen Palvelu Alhainen Perinteinen teollisuus Palveluteollisuus Korkea High-Tech- Yritykset Asiantuntijapalvelut Kuva 4 Asiantuntijapalvelut yrityskentässä (Lähde: Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s.26.) 1 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s Lehtinen, J. Konsultti neuvoo palvelujohtamisen-artikkeli, Kauppalehti, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s

16 Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen mahdollistaa sen, että pystytään tekemään halvemmalla ja nopeammin laadukkaampaa ja asiakaslähtöisempää palvelua. Asiantuntijapalveluissa tuotteistaminen on usein työmenetelmien ja työprosessien kehittämistä sekä erilaisten puitteiden ja struktuurien luomista tapauskohtaisesti eri sisällöille. 1 Tuotteistaminen parantaa tehokkuutta monella tavalla. Se parantaa kehitystyön tehokkuutta antamalla sille selkeät tavoitteet ja pakottaa analysoimaan ja systemisoimaan tuotantoprosesseja, jolloin työvaiheet selkiintyvät ja todentuvat. Tuotteistaminen antaa mahdollisuuksia työnjakoon ja henkilöiden osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Tuotteistaminen parantaa myös laatua suurelta osin samoista syistä kuin tuottavuuttakin. Toiminta systematisoituu, toiminnansuunnittelu paranee, kiire vähenee, tavoitteet ja laatukriteerit täsmentyvät, koulutus tehostuu, laadunarviointi ammattimaistuu ja asiakkaan odotukset muodostuvat selkeämmäksi. 2 Koska asiantuntijan työ ja palveluprosessin kuvaaminen on usein vaikeaa, mutta hyödyt ovat selkeitä ja konkreettisia, kannattaa asiantuntijapalveluissa pyrkiä kuvaamaan nimenomaan asiakashyötyjä ja lopputulosta. Silloin asiakas suhteuttaa oikeammin myös työstä maksettavat palkkiot. 3 Asiantuntijan pitää pystyä ohjaamaan asiakasta valitsemaan hänelle pidemmällä tähtäimellä hyvä ratkaisu ja hänen on pystyttävä säästämään asiantuntemuksellaan asiakasta tulevaisuudessa uhkaavilta ongelmilta. Asiakkaalle on annettava hänen tarvitsemansa palvelu ei välttämättä siis sitä jota asiakas luulee haluavansa. Yhteistyö alkaa analysoimalla nykytila, jotta voidaan arvioida mitä kaikkea pitää tehdä tavoitteeseen pääsemiseksi Palvelujen laadunohjaus Laadunohjaus sisältää ISO 9000 standardin mukaan operatiiviset tekniikat ja toiminnot, joita käytetään laatua koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Vaatimusten täyttämiseen vaikuttavat lähinnä seuraavat asiat 5 : yrityksen käyttämien toimittajien laatu yrityksen oma tapa toimia sekä yrityksen käyttämät tilat, koneet ja laitteet henkilöstö, jonka merkitys on erityisen suuri palveluyrityksessä. ISO 9000 standardin periaatteiden mukaan laadunohjauksen onnistuminen pitää tarvittaessa pystyä osoittamaan yrityksen omalle johdolle ja asiakkaille. Laadunohjausta tuetaan mittauksella ja mittauksia analysoimalla. 6 1 Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, s Sipilä, J. Asiantuntijapalvelujen markkinointi, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s Järvelin, K. et al. Palveluyrityksen laadun kehittäminen, s

17 Yksinkertaisuudessaan laatuhan on asiakkaan tarpeiden tyydyttämistä. Laatu ei synny itsestään, vaan sitä täytyy tuottaa ja ylläpitää koko organisaatiotasolla. Laatuvirheiden välttämiseksi jokaisen työntekijän tulisi olla kontaktissa organisaation tuotteeseen tai palveluun, jota he työkseensä käsittelevät. Epäonnistuminen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tai jonkin työvaiheen aikana sattunut virhe saattaa korostua loppua kohden. 1 Laadun edellytys on jatkuvaa pyrkimystä tavoitteiden toteutumiseen sekä kykyä saavuttaa nämä asetetut vaatimukset. Jos asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan kaikissa tilanteissa, saadaan monia etuja kuten kilpailuetua, säästöjä kuluissa, tuottavuuden paranemista ja parempia suorituksia. 2 Kuten edellä käy ilmi, laatu voidaan johtaa suoraan minkä tahansa organisaation liiketoiminnasta tai palveluprosessista. Prosessin aikana (Kuva 5) alkuvaatimukset (input) muunnetaan asiakkaan tarpeiden ja odotusten mukaiseen lopputulokseen (output). Kun tutkitaan prosessin lopputulosta on tärkeää analysoida kuinka alkuvaatimusten aikana asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tämä lopputuloksen seuranta sisältyy hyvään laadunhallintajärjestelmään, auttaa ohjaamaan työprosessia laadukkaamman lopputuloksen saavuttamiseksi, sekä takaa ettei synny laatuongelmia. 3 Materiaalit Toimenpiteet Menetelmät Informaatio Ihmiset Tiedot Taidot Koulutus Koneet/Irtaimisto tehtävät (inputs) Prosessi Tuotteet Palvelut Informaatio Paperityö tulokset (outputs) Kuva 5 Ohjausprosessi (Lähde: Oakland. Total Quality Management, s.14.) Palvelutilanteissa tavoitteiden toteutumista ja onnistumista arvioidaan palveluprosessin aikana hankittavan palautteen avulla. Yleisiä palautteen hankintamenettelyjä ovat reklamaatiot, käyttäjätyytyväisyyskyselyt, erilaiset raportit ja auditointi. Palautteesta saatu tieto on pyrittävä hyödyntämään palvelun kehittämisessä. Saatua tietoa käytetään ongelmien ennaltaehkäisemiseen, korjaaviin toimenpiteisiin ongelmien ilmettyä ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. 4 (Routto et al. 2000, s.11.) 1 Oakland, J. Total Quality Management, s.5 ja 9. 2 Oakland, J. Total Quality Management, s.9. 3 Oakland, J. Total Quality Management, s Routto, E. & Puhto, J. Ulkoisten kiinteistönhoidon laadunhallinta, s

18 3 TOIMITILAJOHTAMISEN SOPIMUKSET 3.1 Toimitilajohtaminen Toimitilajohtaminen (facility management; facilities management; FM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. 1 Kiinteistöpalvelut (facilities services; real estate services; property services; building management services) ovat kiinteistön ylläpitoon kohdistuvia palveluja, jotka voidaan edelleen jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistönhoitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 2 Kunnossapitopalvelut ovat kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu 3. Käyttäjäpalvelut (user services) ovat kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnattuja palveluja. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. 4 Toimitilajohtaminen on prosessi, jossa organisaatio tuottaa, ylläpitää ja kehittää kiinteistö- ja tukipalveluja ydinliiketoiminnan strategisten tarpeiden täyttämistä varten 5. Toimitilajohtaminen kohdistuu useisiin tukitoimintoihin. Se sisältää tavallisesti tilan ja sen yleisen infrastruktuurin, rakennuksen ja rakennukseen liittyvät järjestelmät, sisustuksen ja työpisteet sekä palvelut, kuten monistus, turvallisuus, ruokahuolto, logistiikka ja yleisten laitteiden hankinta. On ilmeisen mahdotonta tehdä selvästi rajattua määritelmää, sillä tilapalvelun konsepti toimii parhaiten abstraktina ja avoimena konseptina. Aina ei ole mahdollista erottaa tukitoimintojen sisältöä perustoiminnan sisällöstä ja vastuusta. Toimitilajohtamisen sisältö vaihtelee eri organisaatiossa ja muuttuu ajan myötä Yleinen sopimuskäytäntö Sopimus sanaa käytetään ainakin kolmesta merkityksestä. Se voi tarkoittaa sopimuksen tekemistä eli sitä, että sopijapuolet ovat sopimusoikeudellisesti sidottuja. Sopimus voi tarkoittaa myös sopijapuolten suhteen sisältöä. Kolmanneksi sopimus nimitystä käytetään asiakirjasta, joka sisältää sopimuksen ehdot. 7 1 RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s RAKLI Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, s Vanhanen P. Facility Management Toimitilajohdon yhdistys FIFMA ry. Toimitilajohtamisen palvelujen kysyntä kasvaa Facility Managementtiä kannattaa opiskella, Leväinen, K. Toimitilajohtaminen ammattina ja tieteenä, Maanmittaus lehti nro.1-2, s Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s.3. 17

19 Euroopassa on kahdentyyppisiä sopimusjärjestelmiä. Englantilainen common law järjestelmä poikkeaa Manner-Euroopan kontinentaalisesta -järjestelmästä. Molempien järjestelmien mukaan sopimus syntyy tarjouksen tai siihen oikeaan aikaan annetun ehdottoman, hyväksyttävän vastauksen tuloksena. Järjestelmät eroavat toisistaan siinä, että kontinentaalisessa järjestelmässä tarjous on sitova oikeustoimi, common law järjestelmän mukaan tarjous voidaan peruuttaa, kunnes hyväksyvä vastaus on annettu tiedoksi. Idea on siis se, ettei yksipuolista sitovuutta ole. 1 Sopimus voidaan jakaa syntymisen perusteella kolmeen ryhmään 2 : 1. Konsuaalisopimukset Sopimus tulee voimaan asianosaisen ollessa yksimielisiä tahdonilmaisujen muodosta riippumatta. Suurin osa sopimuksesta kuuluu tähän ryhmään. 2. Määrämuotoiset sopimukset Nämä sopimukset eroavat konsuaalisopimuksista siinä, että sopimus on tehtävä määrätyssä muodossa. 3. Reaalisopimukset Sopimus tulee kaikilta osin sitovaksi vasta suorituksella esimerkiksi esineen luovuttaminen vastapuolelle. Sopijapuolten yksimieliset tahdonilmaisut ovat perustana kaikissa sopimuksissa. Aina ei kuitenkaan riitä yksimielisyys. Tarvitaan lisäksi määrättyä muotoa tai suoritusta, jotta sopimus tulee voimaan. Esimerkiksi määrämuotoinen sopimus tarvitaan kiinteistökaupassa. Määrämuotoisuus ei tarkoita välttämättä samaa kuin sopimuksen kirjallinen muoto, vaikka sekin voi olla laissa määrätty esimerkiksi kirjallinen muoto vaaditaan maakaaren 3 mukaan kiinteistön luovutuksessa. 4 Pohjoismaissa toimitilajohtamisen sopimuskäytäntö on vielä toistaiseksi tapauskohtaista. Yleisiä sopimusohjeita on laadittu muun muassa toimitilajohtamiseen seuraavissa maissa: Englanti: Saksa: a) Property Advisers to the Civil Estate (PACE) GC/Works/10 Facilities Management Contract b) The Chartered Institute of Building Facilities Management Contract (CIOB) GEFMA Facility Management Vertrag Ruotsi: AFF - Avtal för fastighetsförvalning: kontraktsformulär 99. Tanska: The Danish property management model: General Conditions for Administration of Real Estate, Tanskalainen sopimusohje on laadittu operatiiviseen kiinteistöjohtamiseen. Englantilaiset toimitilajohtamisen sopimusohjeet ovat taas pääosin operatiivisiin palveluihin tarkoitettuja sopimusohjeita, eikä kiinteistöjohtamisen palveluja kuvaavia yleisiä ohjeita. 1 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s Ks. Maakaari /540, Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, s

20 Toimitilajohtamisen sopimusten toiminnalliset tarkoitukset ovat hyvin samankaltaisia, mutta pohjoiseurooppalaisen toimitilajohtamisen sopimuskäytännön suurimmat erottavat tekijät johtuvat vaihtelevista, paikallisista lainsäädännöistä 1. Eri maiden lainsäädännöt kattavat eri asiat monin eri tavoin ja tarkkuuksin. Pohjoismaiset lait kattavat monet asiat huomattavasti selkeämmin kuin common-law maiden, USA ja Iso-Britannia, joissa lait muuttuvat oikeustapausten perusteella. 3.3 Yleisiä periaatteita toimitilajohtamisen sopimuksista Toimitilajohtamisen sopimuksessa on yksilöitävä toimitilajohtamispalveluita tarjoavalta yritykseltä hankittavat palvelukokonaisuudet sekä niihin liittyvät palvelukohtaiset sopimusehdot. Olennaista on, että sopimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti tuotetut palvelut, sillä palvelun tuottajalla ei ole velvollisuutta suorittaa sellaisia palveluita, joista ei ole sopimuksessa ennalta sovittu. Tämän vuoksi asiakkaan täytyisi olla erityisen huolellinen ja varmistaa, että kaikki mitä hän odottaa palvelun tuottajan tekevän olisi dokumentoituna yksityiskohtaisesti sopimukseen. 2 (Hanson 1999, s.9.) Toimitilajohtamisen sopimus koostuu (Kuva 6) palvelukuvauksesta (service specification), palvelutasosopimus (service level agreement) sekä yleisistä sopimusehdoista (conditions of contract), jotka voivat koostua alan standardisopimuksista. Lisäksi sopimukseen rakennetaan laadunohjausjärjestelmä, jonka avulla mitataan toteutunutta palvelutasoa. SOPIMUS - yleiset sopimusehdot Palvelukuvaus Palvelutasosopimus Laatumittarit Kuva 6 Sopimuselementit Palvelukuvaus määrittelee asiakkaan hyväksymän palvelutason ja muodostaa osan sopimusta palveluntuottajan kanssa. Palvelukuvauksen laatiminen on edellytys palvelutasosopimuksen tekemiselle. 3 Palvelutasosopimus syntyy palvelukuvauksen pohjalta ja kuvaa käytännöllisesti jokaisen osapuolen velvoitteet. Tarjouspyyntövaiheessa sopimuksen ei tarvitse sisältää muuta kuin viitekehys kokonaissuoritukselle sekä yksityiskohtaisten menettelyjen aiheet. Palvelutasosopimusta kehitetään sopimuksen aikana. 4 1 Keituri, K. & Äijälä, S. Facility and Property Management Agreements in Finland and USA. Kansainvälistyvä kiinteistöbusiness, Projektityö s.3. 2 Hanson, M. Guide to Facilities Management Contracts, s.9. 3 Atkin, B. & Brooks, A. Total Facilities Management, s Atkin, B. & Brooks, A. Total Facilities Management, s

TARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistönhoito. Sammakkolammentie 2, Kuopio

TARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistönhoito. Sammakkolammentie 2, Kuopio TARJOUSPYYNTÖ Kiinteistönhoito Sammakkolammentie 2, Kuopio 1.2.2017 Sivu 2/5 Sammakkolammentie 2, Kuopio 1. KOHDETIEDOT Tilaaja Savon koulutuskuntayhtymä PL 87 70101 Kuopio Tilaajan yhteyshenkilö Ari Orsjoki

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut 1(6) TARJOUSPYYNTÖ KIINTEISTÖJEN ULKOALUEIDEN HOIDOSTA 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunnan hankintapalvelut pyytää tarjoustanne kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta tarjouspyyntöasiakirjoista selviävällä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA

JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä Tarjouspyyntö Sivu 1/5 JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA Hankittava kokonaisuus

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Kuuluuko ylläpitosiivous suorittaa myös koulujen ja lukion kesäloma-aikana?

Kuuluuko ylläpitosiivous suorittaa myös koulujen ja lukion kesäloma-aikana? 1 (5) KIINTEISTÖNHOITO- JA SIIVOUSPALVELUT Hätilän koulu ja lukio sekä Tuomelan koulu KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 9.5.2011 KYSYMYS 1 Kuuluuko ylläpitosiivous suorittaa myös koulujen ja lukion kesäloma-aikana?

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista.

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista. Yleiset sopimusehdot 1 Määritelmät Nämä ovat DC Net Works Oy:n (jäljempänä Toimittaja) tuottamissa hankintapalveluissa käytetyt yleiset sopimusehdot. Sopimus syntyy Tilaajan ja Toimittajan välillä Tilaajan

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Huolehdi, että sopimuksessa on. Sopijapuolet (myös y-tunnus!) Sopimuksen kohde Päiväys Kaikkien sopijapuolten allekirjoitukset

Huolehdi, että sopimuksessa on. Sopijapuolet (myös y-tunnus!) Sopimuksen kohde Päiväys Kaikkien sopijapuolten allekirjoitukset Sopimus Huolehdi, että sopimuksessa on Sopijapuolet (myös y-tunnus!) Sopimuksen kohde Päiväys Kaikkien sopijapuolten allekirjoitukset Yleistä kansainvälisistä sopimuksista Riskien ja kustannusten hallinnan

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle

Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle Sosiaali- ja terveyslautakunta 43 24.06.2015 Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle 1.8.2016 31.7.2019 Sosiaali-

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

TOIMITILAPALVELUORGANISAATION ASIAKKUUDENHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TOIMITILAPALVELUORGANISAATION ASIAKKUUDENHALLINNAN KEHITTÄMINEN Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Helsinki University of Technology Construction Economics and Management TOIMITILAPALVELUORGANISAATION ASIAKKUUDENHALLINNAN KEHITTÄMINEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

1 (5) SOPIMUS Kansalaisen osallistumisympäristön kysely- ja lausumispalvelun konsulttityö

1 (5) SOPIMUS Kansalaisen osallistumisympäristön kysely- ja lausumispalvelun konsulttityö 1 (5) SOPIMUS Kansalaisen osallistumisympäristön kysely- ja lausumispalvelun konsulttityö PROJEKTINHALLINTAPALVELUT 1 SOPIJAPUOLET Asiakas Oikeusministeriö, demokratia- ja kieliasioiden yksikkö Y- tunnus

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. SUURTALOUSLAITTEEN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN KOHDE

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.

Kartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000. Tarjouspyyntö 1 (5) NUMEERISEN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisen numeerisen pohjakartan

Lisätiedot

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä 1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan.

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan. Työ on muuttunut Digitalisoimme työajanhallinnan. Työn tulos ei synny sen tekemiseen käytetystä ajasta vaan sen tuottavuudesta. Työ on muuttunut. Digitalisaatio sekä muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut. Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella

Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut. Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella Isännöinnin laatu Palvelun laatu Mitä laatu on? toiminnallinen, tekninen, imagollinen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OSALLISTUMISPYYNTÖ 1 (5) HANKINTAKESKUS H HEL

HELSINGIN KAUPUNKI OSALLISTUMISPYYNTÖ 1 (5) HANKINTAKESKUS H HEL HELSINGIN KAUPUNKI OSALLISTUMISPYYNTÖ 1 (5) ALLE 65-VUOTIAIDEN MONISAIRAIDEN ASIAKKAIDEN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ, JONKA KAIKKI EHDOT VAHVISTETAAN Helsingin kaupungin hankintakeskus yhteistyönä

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Toimittajan johtaminen projektissa. Esko Hannula Annikki Parviainen 22.11.2012

Toimittajan johtaminen projektissa. Esko Hannula Annikki Parviainen 22.11.2012 Toimittajan johtaminen projektissa Esko Hannula Annikki Parviainen 22.11.2012 Olemme laadunvarmistuksen edelläkävijä Suomen johtava ICTlaadunvarmistuksen palveluyritys Riippumaton ja puolueeton asiakkaan

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ

PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 15.3.2016 PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ Valkeakosken kaupunki ja Akaan kaupunki pyytävät tarjoustanne pehmopapereista oheisen tuotetaulukkoliitteen (liite 1) mukaan. Sopimusaika Sopimuskausi on kolme

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. myyjän toimipaikassa Suomessa, käyttö- ja huoltokoulutus ostajan ilmoittama paikka Kotikyläntie 254, IISALMI

Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. myyjän toimipaikassa Suomessa, käyttö- ja huoltokoulutus ostajan ilmoittama paikka Kotikyläntie 254, IISALMI TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) MIDIKAIVUKONEEN HANKINTA Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. Hankintamenettely Avoin. Tarjouspyyntö on julkaistu kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa http:///hankinnat. Hankintailmoitus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 5 ) ASUNNOT OY Kiinteistönhoitopalvelu 30.12.2009

TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 5 ) ASUNNOT OY Kiinteistönhoitopalvelu 30.12.2009 TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 5 ) 1. YLEISTÄ Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy (VVA Oy) on Viitasaarella toimiva, kaupunkiomisteinen vuokra-asuntoja tarjoava yritys. Vuokrattava on 431 huoneistoa 29 kiinteistössä. Asunnot

Lisätiedot

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 197 Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta HEL 2014-007306 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä hiv-infektion saaneiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu

HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS. A. Tuote ja / tai palvelumuotoilu sekä konseptisuunnittelu Tarjouspyyntö 1 (6) 4.10.2013 Hallinto-osasto HELSINGIN KAUPUNKITILAOHJEEN LAATIMINEN / MINIKILPAILUTUS Diaarinumero: HEL 2013-005356 Hanke 1. Helsingin kaupungin rakennusvirasto pyytää Helsingin kaupunkitilaohjetta

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ

TARJOUSPYYNTÖ TARJOUSPYYNTÖ 14.1.2016 ASEMAKAAVAN POHJAKARTAN TÄYDENNYSKARTOITUS 1. Tehtävän määrittely Tuusulan kunta on toteuttamassa Vanhakylän alueen kaavan pohjakartan täydennyskartoitustyötä. Ilmakuvaukseen perustuvan

Lisätiedot

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN Copyright 2013 Kari I. Leväinen ja Gaudeamus Helsinki University Press Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Leena Kilpi KL: 36.111, 66.4, K UDK: 332

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Hammaslaboratoriotyöt

TARJOUSPYYNTÖ. Hammaslaboratoriotyöt TARJOUSPYYNTÖ Hammaslaboratoriotyöt 1(5) 23.3.2015 Seudullinen hankintapalvelukeskus Tuusulan kunta Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Keravan kaupunki Mäntsälän kunta Sipoon kunta TARJOUSPYYNTÖ HAMMASLABORATORIOTÖIDEN

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Yrityksen asiakirjat ja neuvottelut

Yrityksen asiakirjat ja neuvottelut Yrityksen asiakirjat ja neuvottelut Kaupantekoon liittyvät asiakirjat Ostaja Kysely Tarjouspyyntö Vahvistus Reklamaatio Myyjä Vastaus kyselyyn Tarjous Myynnin vahvistus Vastaus reklamaatioon Tarjouspyyntö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 4. Erityisehtoja konsultointipalveluista

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 4. Erityisehtoja konsultointipalveluista JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 4. Erityisehtoja konsultointipalveluista Versio: 0.7 / 15.1.2014 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Soveltaminen...

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ OSTOPALVELUNA TUOTETTAVASTA UINNINVALVONNASTA

TARJOUSPYYNTÖ OSTOPALVELUNA TUOTETTAVASTA UINNINVALVONNASTA Utsjoen Kunta Tarjouspyyntö Utsjoen uimahalli 28.10.2011 Utsjoentie 48 A 99980 Utsjoki TARJOUSPYYNTÖ OSTOPALVELUNA TUOTETTAVASTA UINNINVALVONNASTA HANKINNAN KOHDE Utsjoen kunta/ sivistyslautakunta pyytää

Lisätiedot