KIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUSKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUSKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 201 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 201 Espoo 2001 TKK-RTA-R201 KIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUSKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN Tomi Ventovuori Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 201 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 201 Espoo 2001 TKK-RTA-R201 KIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUSKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMINEN Tomi Ventovuori Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Kannen kuvat otettu TKK:n rakentamistalouden laboratoriossa (kuvaaja T. Ventovuori). Otamedia Oy 1. painos Espoo 2001

4 ALKUSANAT Tämä raportti julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa perustietoa kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimuksista ja palvelujen sopimusprosessista kiinteistöalalle. Tämän osatutkimuksen tarkoituksena on kehittää kiinteistö- ja toimitilajohtamispalveluita ja alan sopimuskäytäntöä. Tutkimuksen tuloksena saadaan esimerkkisopimus kiinteistö- ja toimitilajohtamiselle. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus on osa Tekesin Rembrand palvelevan kiinteistöliiketoiminnan teknologiaohjelmaa. Tekes on tutkimuksen päärahoittaja. Lisäksi tutkimusta rahoittavat johtoryhmän organisaatiot. Johtoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Tiina Tanninen-Ahonen Tapani Väljä Hannu Soikkeli Jorma Äikää Jukka Tammisto Kari Sundqvist Matti Malmberg Mikko Salla Jouko Kankainen Teknologia-asiantuntija, Tekes Talousjohtaja, Sponda Oyj (Pj) Kehityspäällikkö, YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy Käyttäjäpalvelujen johtaja, SOK Kiinteistötoiminnot Apulaisjohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj Key Account Manager, ISS Suomi Oy Aluepäällikkö, ABB Oy Kiinteistöpäällikkö, Nokia Oyj Professori, Teknillinen Korkeakoulu Kotimaisen kiinteistöjohtamisen sopimuskäytännön kehittäminen tutkimus on tehty Teknillisen Korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa. Tutkimuksen on ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka Puhto (DI) ja päätutkijana on toiminut tekn. yo Tomi Ventovuori. Espoossa Tomi Ventovuori 3

5 LYHENNE- JA SÄÄDÖSLUETTELO ABA 1998 Almindelige Betingelser for Administration af fast ejendom 1998 AsHVL Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta /481 AsKauppaL Asuntokauppalaki /843 CIOB Chartered Institute of Building CUP Central Unit of Procurement DAREM Danish Real Estate Management Association ElinkSopL Laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä /1062 EU Euroopan Unioni FM Facility Management GEFMA German Facility Management Association HMSO Her Majesty`s Stationery Office IndRajL Laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta /1195 IREM Institute of Real Estate Management KauppaL Kauppalaki /355 KH & I - YSE 2000 Kiinteistöhoidon ja isännöinnin yleiset sopimusehdot KH & I - YSE 2000 KPI Key Performance Indicators KSE 1995 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995 RT KSL Kuluttajansuojalaki /38 LiikHVL Laki liikehuoneiston vuokrauksesta /482 MK Maakaari /540 OikTL Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista /228 PACE Property Advisers to the Civil Estate Pj Projektinjohto PM Property Management PuolTL Puolustustilalaki /1083 SLA Service Level Agreement TSL Työsopimuslaki /55 ValL Valmiuslaki /1080 VälimMenL Laki välimiesmenettelystä /967 YSE 1983 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1983 RT YSE 1998 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 RT

6 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 LYHENNE- JA SÄÄDÖSLUETTELO... 4 KÄSITTEET JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA Kiinteistöjohtaminen siirtyy kohti sopimusjohtamista Kiinteistö- ja toimitilajohtamisen sopimukset TUTKIMUKSEN TAVOITE JA RAJAUS TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO SUOMALAINEN SOPIMUSKÄYTÄNTÖ SOPIMUSOIKEUDEN TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Sopimus Sopimuksen syntyminen Sopimus vaihdannan työvälineenä Sopimuksen riskielementti SOPIMUSTEN JAOTTELU SOPIMUSOIKEUDEN MUKAAN Sopimusten yleisimmät jaottelutavat Sopimustyyppijaottelu Kuluttajasopimukset ja liikesopimukset Kertasopimukset ja kestosopimukset Yksilölliset sopimukset ja vakiosopimukset Muita sopimusinstrumentteja SOPIMUSJAOTTELUN MERKITYS KIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUKSIIN 27 3 KIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUSEHTOJEN ANALYSOINTI ANALYSOINNIN TOTEUTUS KESKEISET SOPIMUSEHDOT Sopimuskausi ja irtisanominen Sopimuksen purkaminen Päättämisen seuraukset Ylivoimainen este Sopimuksen muuttaminen Hinnantarkistus Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys Laiminlyöntitilanteet ja erimielisyydet ERITYISET SOPIMUSEHDOT Vuokraustoiminta Kaupanvälitys ja markkinointi SOPIMUKSEN PALVELUSISÄLLÖN KUVAAMINEN Palvelukuvaus Palvelutasosopimus

7 4 KIINTEISTÖJOHTAMISEN SOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN ESIMERKKISOPIMUS Esimerkkisopimuksen laatiminen Sopimuslomake Sopimusehdot Muita sopimusehtoja JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Kiinteistöjohtamisen esimerkkisopimus Esimerkki "palvelukuvauksesta" Esimerkki siivouspalvelujen yleisistä laatuvaatimuksista palvelukuvauksessa Esimerkki siivouspalvelujen palvelutasosopimuksesta Lomake toimeksisaajan avainhenkilöistä Lista toimeksisaajan käyttöön luovutetusta tilaajan omaisuudesta Lomake sopimuksen muuttamista varten Tarkistuslista sopimuksessa käsiteltävistä aiheista GEFMA:n mukaan 6

8 KÄSITTEET Tässä tutkimuksessa Facilities Management Contract on suomennettu toimitilajohtamisen sopimus sekä Property Management Agreement kiinteistöjohtamisen sopimus, vaikka näille sanoille ei ole vielä Suomessa omaksuttua virallista käytäntöä. Lisäksi tässä tutkimuksessa on käytetty tilaajaa samassa tarkoituksessa kuin palvelujen ostajaa, joka voi olla toimitilan manageri, omistaja tai käyttäjä. Toimeksisaajaa on käytetty samassa tarkoituksessa kuin toimitilajohtoyritystä (Managing Contractor, Managing Agent or Total Facilities Management Contractor). Indeksi Indeksi on luku, joka kuvaa hintojen, palkkojen, ansioiden tai muiden kustannusten kehitystä. Se osoittaa suhteellisen eron, joka vallitsee saman hyödykemäärien välillä eri ajankohtina. 1 Kiinteistöhallinto (Real Estate Administration) on toimintaa, jonka tarkoituksena on kiinteistöön liittyvän talouden, toiminnan, henkilöstön ja tietohuollon ohjaus ja valvonta sekä kiinteistön juridisten asioiden hoito. 2 Kiinteistöjohtaminen (Real Estate Management; Estate Management) on kiinteistöliiketoimintaan tai kiinteistönpitoon liittyvää johtamista. Kiinteistöjohtaminen on tässä määritelty yläkäsitteenä, joka käytännön johtamistoiminnassa toteutuu esimerkiksi kiinteistökohteen johtamisena tai toimitilajohtamisena. 3 Kiinteistökehitys (Real Estate Development) on toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä yksittäisen kiinteistön tai tietyn alueen ja sen kiinteistöjen arvoa. Kiinteistökehityksen kohteena voi olla esimerkiksi kiinteistön raakamaan muodostava maa- tai vesialue, kiinteistöön kuuluva tontti tai tontilla sijaitseva rakennus tai sen osa. Kiinteistökehitys voi kohdistua joko suunnitteilla olevaan kiinteistön osaan tai jo olemassa olevaan kiinteistöön ja sen osiin. Yksittäisen rakennetun kiinteistön ja siihen kuuluvien rakennusten kehittämisestä käytetään myös nimitystä kiinteistöjalostus. 4 Kiinteistökohteen johtaminen; operatiivinen kiinteistöjohtaminen (Property Management; PM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistön tai sen osan käytettävyydestä ja arvon kehittämisestä ottamalla huomioon kiinteistönomistajan edut ja tarpeet. Kiinteistökohteen johtamisessa pyritään ohjaamaan erityisesti kiinteistön hallintaan ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimintoja kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kiinteistökohteen johtamisesta huolehtivat suomalaisissa yrityksissä tyypillisesti kiinteistö- ja kohdepäälliköt. 5 1 Encyclopaedia Iuridica Fennica. Suomalainen oikeustietosanakirja, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s

9 Kiinteistöpalvelut (Facilities Services; Real Estate Services; Property Services; Building Management Services) ovat kiinteistön ylläpitoon kohdistuvia palveluja, jotka voidaan edelleen jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistönhoitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 6 Kunnossapitopalvelut ovat kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu 7. Kiinteistöjohtamisen sopimus (Management Contract) on tilaajan ja toimeksisaajan välille tehty sopimus sovittujen kiinteistöjohtamisen palvelujen suorittamisesta. Kiinteistösijoitusjohtaminen; kiinteistövarallisuuden johtaminen; kiinteistö-omaisuudenhoito (Asset Management; AM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistösijoitussalkun rakenteen toteutuksesta ostamalla, myymällä tai kehittämällä yksittäisiä kiinteistöjä tai niiden osia sekä seuraamalla ja ohjaamalla kiinteistöjen kannattavuutta. Englannin termi Asset Management viittaa laajempaan käsitteeseen, jota käytetään yhden varallisuuslajin johtamisesta tai omaisuuden hoidosta. 8 Kumppanuus (Partnering) viittaa asiakasyrityksen ja tietyn palvelun tuottajan pitkäaikaiseen yhteistyöhön, joka perustuu molemminpuoliseen taloudelliseen hyötyyn sekä luottamukseen palvelujen parhaasta mahdollisesta toimittamisesta. Kumppanuus on usein toimivan ulkoistuksen perusedellytys. Käyttäjäpalvelut (User Services) ovat kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnattuja palveluja. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustusja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. 9 Palvelutasosopimus (Service Level Agreement; SLA); Palvelutasosopimus on sopimusosapuolten välinen kuvaus tilaajan saamasta palvelusta. Palvelutasosopimus on muodollinen asiakirja, jossa kuvataan muun muassa seuraavat asiat: osapuolten nimet, osapuolten tehtävät ja vastuut, tuotettujen palvelujen laajuus, laatutaso, aikataulut, tavoitteidenmukaiset toiminnot, palkkiot ja maksuperuste sekä muutostoimenpiteet. Palvelutasosopimus sisältää myös laatumittarit (Key Performance Indicators; KPI) ja kuvaa kannustinjärjestelmän (esimerkki liitteessä 4). 10 Sopimus Sopimus voidaan määritellä kahden tai useamman toisiaan edellyttävän oikeustoimen yhdistelmäksi. Näin ymmärrettynä sopimus soveltuu kaikenlaisten oikeussuhteiden sääntelijäksi. Sopimus palvelee kuitenkin etupäässä erilaisten hyödykkeiden ja työsuoritusten vaihtoa RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s Atkin, B. & Brooks, A. Total Facilities Management, s Encyclopaedia Iuridica Fennica. Suomalainen oikeustietosanakirja, s

10 Sopimusoikeus Oikeuden sisäinen näkökulma, johon kuuluvat esimerkiksi sopimussuhteen normiperusta, sopimusehdot ja laki, sellaisena kuin ne tulevat ymmärrettäviksi perinteisissä oikeuslähteissä. 12 Sopimusvapaus Sopimuksen sitovuuden perustana on sopimusvapaus, joka on meillä turvattu hallitusmuodon omaisuudensuojan myötä. Sen ulottuvuuksia ovat päätäntävapaus eli valta tehdä sopimuksia ja kieltäytyä niiden tekemisestä, valintavapaus eli valta valita sopimuskumppani, sisältövapaus eli valta määrätä sopimuksen ehdoista, muotovapaus ja purkamisvapaus. Sopimusvapautta on kuitenkin jo vanhastaan rajoitettu eri suhteissa lainsäädännössä. Niinpä kiinteistökauppaa varten on säädetty muotovaatimus ja huoneenvuokrasopimuksen purkamisoikeutta on kavennettu. 13 Tilaaja on kiinteistö- ja toimitilajohtamisen palveluja ostava kiinteistön tai sen osan omistaja, haltija, käyttäjä tai joku muu näihin rinnastettava taho. Tilapalvelut (Facility Services) ovat tilojen ominaisuuksiin kohdistuvia ja käyttäjän toimintaa tukevia palveluja. Tilapalvelut sisältävät erilaisia käyttäjä- ja kiinteistöpalveluja. Tilapalvelujen sisältö vaihtelee organisaatiokohtaisesti, ja niistä sovitaan yleensä erikseen joko vuokrasopimuksessa tai erillisessä palvelusopimuksessa. Nimitystä toimitilapalvelut käytetään kiinteistöalalla usein synonyymina tilapalvelut-käsitteelle, vaikka käsitteet rajautuvatkin hieman eri tavalla. 14 Toimeksisaaja on liiketoimintaperiaatteella toimiva toimitilajohtokonsultti (Managing Agent), toimitilajohtoyritys (Managing Contractor) tai kokonaispalveluyritys (Total Facilities Management Contractor), jotka ovat sitoutuneet tuottamaan kiinteistö- ja toimitilajohtamisen palveluita sopimusasiakirjojen mukaisesti. Toimitilajohtaminen; tilajohtaminen (Facility Management; Facilities Management; FM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. 15 Vakioehdot (Agreement Documents) Vakioehdoilla tarkoitetaan sellaisten yleisiä sopimusehtoja, jotka laaditaan käytettäviksi useissa, myöhemmin solmittavissa yksittäisissä sopimuksissa monien eri sopimuskumppanien kanssa. Käsitteellä viitataan sellaisiin yleisiin sopimusehtoihin, joiden käytöstä esimerkiksi myyjäpuolen ja ostajapuolen järjestöt ovat sopineet. 16 Ylivoimainen este (Force Majeure) Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan sopimusoikeudessa yleensä osapuolista riippumatonta, ulkopuolista, odottamatonta ja täysin poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sopimuksenmukaisen suoritusvelvollisuuden täyttämistä siten, että tämän vaikutuksen torjuminen on velallisen normaalien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella Kanninen, V. & Määttä, K. Näkökulmia oikeustaloustieteeseen, s Encyclopaedia Iuridica Fennica. Suomalainen oikeustietosanakirja, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s Encyclopaedia Iuridica Fennica. Suomalainen oikeustietosanakirja, s Encyclopaedia Iuridica Fennica. Suomalainen oikeustietosanakirja, s

11 Yrityksen strateginen toimitilajohtaminen (Corporate Real Estate Management; CREM) on toimitiloihin liittyvä johtamisen osa-alue, jonka tarkoituksena on integroida toimitilavarallisuus ja toimitilojen käyttö osaksi yrityksen keskeisiä resursseja siten, että ne tuottavat lisäarvoa yrityksen ydinliiketoiminnalle. Yrityksen strategisella toimitilajohtamisella pyritään siihen, että kiinteistösijoitusjohtamisen, kiinteistökohteen johtamisen ja toimitilajohtamisen näkökulmat integroidaan yrityksen ydinliiketoiminnan strategioihin ja prosesseihin. 18 Kaavio 1. Kiinteistöjohtamiseen liittyviä käsitteitä (Ks. RAKLI. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001) Kiinteistöjohtaminen Yrityksen strateginen toimitilajohtaminen Kiinteistösijoitusjohtaminen Operatiivinen kiinteistöjohtaminen Toimitilajohtaminen Kiinteistöpalvelut Käyttäjäpalvelut Tilapalvelut 18 RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s

12 1 JOHDANTO 1.1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Kiinteistöjohtaminen siirtyy kohti sopimusjohtamista Suomessa kiinteistömarkkinoilla on tällä hetkellä käynnissä kehitysprosessi. Organisaatiot keskittyvät omaan ydinliiketoimintaansa ja sen kehittämiseen, jolloin ne ostavat tukitoiminnot ulkopuolisilta palveluyrityksiltä. 19 Alan rakennemuutos on siirtänyt kiinteistöjohtamisen painopistettä perinteisestä henkilöstöjohtamisesta ostettavien erikoispalvelujen sopimusjohtamisen suuntaan. 20 Perus- ja erikoispalvelujen hankinta oman organisaation ulkopuolelta on tuonut alalle uusia haasteita. Yleisenä ongelmana koetaan ostajien ja palveluntarjoajien eriävät käsitykset palvelun laadusta. Uudet organisaatiot muodostuvat useista eri alojen osaajista, eri palveluyrityksistä, joiden välisiä yhteistyötarpeita ja verkottumista on vaikea ennakoida erillisiä sopimuksia laadittaessa. Perinteisistä peruspalveluntuottajista on tulossa pitkäaikaisia liiketoimintakumppaneita, joille asetetaan uudenlaisia vapauksia ja vaatimuksia palvelujen toimittamiseen. 21 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa on käynnissä kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus. Tutkimus käynnistettiin huhtikuussa 2000 ja se valmistuu keväällä Tutkimus kuuluu TEKES:n Rembrand ohjelmaan. Tutkimuksessa kehitetään kiinteistö- ja toimitilajohtamispalveluita ja alan sopimuskäytäntöä. Tässä tutkimuksessa keskitytään kiinteistöjohtamisen sopimuskäytännön kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksena saadaan esimerkkisopimus kiinteistöjohtamiselle. Esimerkkisopimuksesta selviää mitä asioita ja sopimusehtoja tulee ottaa huomioon kiinteistöjohtamissopimuksen laatimisessa. Esimerkkisopimuksen ei ole tarkoitus olla alan mallisopimus Kiinteistö- ja toimitilajohtamisen sopimukset Kiinteistöjohtaminen (Real Estate Management; Estate Management) on kiinteistöliiketoimintaan tai kiinteistönpitoon liittyvää johtamista. Kiinteistöjohtaminen on tässä määritelty yläkäsitteenä, joka käytännön johtamistoiminnassa toteutuu esimerkiksi kiinteistökohteen johtamisena tai toimitilajohtamisena. 22 Kiinteistökohteen johtaminen; operatiivinen kiinteistöjohtaminen (Property Management; PM) on kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistön tai sen osan käytettävyydestä ja arvon kehittämisestä ottamalla huomioon kiinteistönomistajan edut ja tarpeet. Kiinteistökohteen johtamisessa pyritään ohjaamaan erityisesti kiinteistön hallintaan ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimintoja kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kiinteistökohteen johtamisesta huolehtivat suomalaisissa yrityksissä tyypillisesti kiinteistö- ja kohdepäälliköt Heinimäki, S. & Puhto, J. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, s RAKLI 2001b. Kiinteistöjohtaminen siirtyy kohti sopimusjohtamista, RAKLI 2001b. Kiinteistöjohtaminen siirtyy kohti sopimusjohtamista, RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s

13 Toimitilajohtaminen; tilajohtaminen (Facility Management; Facilities Management; FM) kuuluu osana kiinteistöjohtamista, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista 24. Kiinteistöpalvelut (Facilities Services; Real Estate Services; Property Services; Building Management Services) ovat kiinteistön ylläpitoon kohdistuvia palveluja, jotka voidaan edelleen jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistönhoitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa säännöllistä toimintaa, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 25 Kunnossapitopalvelut ovat kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu 26. Käyttäjäpalvelut (User Services) ovat kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnattuja palveluja. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. 27 Kiinteistöjohtamisen sopimuksella (Property Management Agreement) kiinteistöjohtamisen yritykselle muodostetaan oikeudellinen määräysvalta tuottaa kiinteistön hallinnointiin liittyviä palveluita, jotka on tavallisesti suunnattu sijoittajaomistajille 28. Toimitilajohtamisen sopimuksella (Facility Management Contract) toimitilajohtamisyritykselle muodostetaan oikeudellinen velvollisuus tuottaa kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimitilajohtamisen palveluita toimitilan käyttäjille ja käyttäjäomistajille. Kiinteistö- ja toimitilajohtamispalveluita tarjoavien yrityksien asiakkaita ovat kiinteistöjen käyttäjät, käyttäjäomistajat ja sijoittajaomistajat. Käyttäjät harjoittavat ydinliiketoimintaa ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa, kun taas käyttäjäomistajat käyttävät omistamiaan tiloja ydinliiketoimintansa resurssina. Sijoittajaomistajien tarkoituksena on puolestaan sijoittaa omaisuutta kiinteistöihin kannattavasti. He ovat vuokranneet tilansa pääasiassa ulkopuolisille vuokralaisille. 29 Tässä tutkimuksessa käsite kiinteistöjohtamisen sopimus pitää käsitteenä sisällään myös toimitilajohtamisen (Kaavio 2), joten jatkossa kiinteistö- ja toimitilajohtamisen sopimuksista käytetään yhteisnimitystä kiinteistöjohtamisen sopimus. Esimerkki-sopimuksen runko soveltuu siten myös toimitilajohtamisen sopimuksille. 24 RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001, s Downs, A. Principles of Real Estate Management, s Heinimäki, S. & Puhto, J.. Kiinteistöjohtamispalvelujen kehittämistarpeet Suomessa, s

14 Kaavio 2. Kiinteistöjohtamiseen liittyviä käsitteitä (Ks. RAKLI 2001a. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2001) Kiinteistöjohtaminen Yrityksen strateginen toimitilajohtaminen Kiinteistösijoitusjohtaminen Operatiivinen kiinteistöjohtaminen Toimitilajohtaminen 1.2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA RAJAUS Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää kiinteistöjohtamisen sopimustekniikkaa. Tutkimuksen tuloksena saadaan kiinteistöjohtamisen palveluille esimerkkisopimus, jonka avulla selkeytetään alan sopimuskäytäntöä ja tuodaan esille sopimuksen tekemiseen vaikuttavat asiat. Tutkimuksessa tuotetaan perustietoa kiinteistöjohtamisen sopimuksen laatimiseen vaikuttavista tekijöistä, joiden pohjalta yritykset kykenevät luomaan omaan liiketoimintaansa soveltuvia sopimuksia. Tutkimuksessa syvennytään kotimaiseen sopimusjuridiikkaan sekä ulkomaisiin kiinteistö- ja toimitilajohtamisen sopimusten sopimusehtoihin. Näiden pohjalta syntyy kotimainen esimerkkisopimus kiinteistöjohtamisen palveluille. Tutkimus rajautuu toimitilakiinteistöihin sekä kiinteistö- ja toimitilajohtamisen sopimuksiin. Toimitiloilla tarkoitetaan tiloja, joita käytetään tuotannontekijänä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tuotannossa esimerkiksi liike-, toimisto-, tuotanto- sekä palvelutilat. Tutkimus ei painotu kiinteistö- ja toimitilapalvelujen sisällön kuvaamiseen, vaan paino on ulkomaisissa ja kotimaisissa kiinteistöjohtamisen sopimusehtojen kuvaamisessa. Esimerkkisopimus on laadittu näiden sopimusehtojen pohjalta. 1.3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO Tutkimus tehdään kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksen kirjallisuusosuudessa tutkitaan kotimaista yleistä sopimuskäytäntöä sekä analysoidaan kotimaisia ja ulkomaisia kiinteistö- ja toimitilajohtamisen sopimusehtoja, joista haetaan esimerkkisopimukselle sisältöä. Kotimaisen sopimuskäytäntöön syventyminen ja ulkomaisiin sopimuksien analysointi muodostavat tutkimuksen empiirisen osan, jonka pohjalta esimerkkisopimus laadittiin. Ulkomailta saatu materiaali käsittää ulkomaisten kiinteistö- ja toimitilajohtoyritysten sopimusasiakirjoja sekä muutaman yleisen ohjeistuksen kiinteistö- ja toimitilajohtamissopimukselle. Lähdemateriaalia on kerätty TKK rakentamistalouden osaston meneillään olevan tutkimuksen aikana, jonka tutkimuksen aiheena on kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimusten kehittäminen. Sopimusmateriaali koostuu seuraavasta aineistosta: 13

15 1. Englanti Property Advisers to the Civil Estate (PACE) GC/Works/10. Facilities Management Contract. Property Advisers to the Civil Estate (PACE) GC/Works/10. Facility Management Model Forms and Commentary. The Chartered Institute of Building (CIOB). Facilities Management Contract. CMS Cameron McKenna - Facilities Management Legal Update: Guide to Facilities Management Contracts. HM Treasury. Central Unit on Procurement (CUP). Contracting for Strategic Services CUP Guidance No.59D: Documentation: Model Conditions of Contract. 2. Yhdysvallat Institute of Real Estate Management (IREM) Management Agreement. 3. Tanska General Conditions for Administration of Real Estate (ABA). The Danish property management model. 4. Saksa German Facility Management Association (GEFMA). Facility Management Vertrag 5. Suomi Kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleiset sopimusehdot KH & I YSE Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE Suomen Kiinteistöliitto Ry. Kiinteistönhoidon sopimusohjelma Kiiras, A & Kiiras, J. Projektinjohtourakkasopimus ja Projektinjohtopalvelusopimus Lisäksi tutkimus aineistona on käytetty todellisia yrityskohtaisia sopimuksia, joita ei ole voitu luetteloida luottamuksellisen käsittelyn vuoksi. Luottamuksellisia todellisia yrityskohtaisia sopimuksia oli Yhdysvalloista viisi kappaletta ja Englannista yksi kappale sekä yksi kappale palvelutasosopimuksia. 14

16 2 SUOMALAINEN SOPIMUSKÄYTÄNTÖ 2.1 SOPIMUSOIKEUDEN TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Sopimus Sopimus määritellään oikeuskirjallisuudessa tavallisesti oikeusvaikutusten kautta niin, että sopimuksella tarkoitetaan tosiseikastoja, joiden vallitessa velallispuoli on velvollinen tekemään sopimuksen osoittaman luontoissuorituksen tai tämän jäädessä puuttumaan korvaamaan aiheutuneen vahingon. 30 Sopimus voidaan myös määritellä kahden tai useamman toisiaan edellyttävän oikeustoimen yhdistelmäksi. Näin ymmärrettynä sopimus soveltuu kaikenlaisten oikeussuhteiden sääntelijäksi. Sopimus palvelee kuitenkin etupäässä erilaisten hyödykkeiden ja työsuoritusten vaihtoa. 31 Yleisesti kaksipuolinen oikeustoimi eli sopimus on kysymyksessä silloin, kun oikeusvaikutuksen syntyminen edellyttää kahden henkilön yhtäpitävää tahdonilmaisua. Oikeusvaikutus syntyy, kun he ovat yhtä mieltä tahtomastaan oikeustilan muutoksesta. Tällöin henkilöiden, joita kutsutaan sopimuspuoliksi tai sopimuskumppaneiksi, välille on syntynyt sopimus. 32 Sopimuksen syntytavat, niiden perustamat velvoitteet ja niiden yhteiskunnalliset kontekstit ovat käytännössä niin moninaisia, että kattavaa sopimuksen määritelmää on kuitenkin vaikea esittää. Eräistä yleisistä piirteistä voidaan huomauttaa, että sopimus on ensinnäkin yhteisnimitys joukolle kahden osapuolen välillä vaikuttavia velvoitteita ja niitä vastaavia oikeuksia. Nämä velvoitteet voivat olla sopimustyypin mukaisia päävelvoitteita kuten velvollisuus toimeksiannon suorittamiseen tai erilaisia pääsuorituksen toteutumista tukevia sivuvelvoitteita kuten neuvonta- tai salassapitovelvollisuus. Sopimus perustuu useimmiten osapuolten tietoisiin sitoutumistoimiin, joilla he nimenomaisesti haluavat saattaa voimaan sopimuksen mukaiset velvoitteet tai ainakin pääosan niistä. Tavallisimmin sopimuksella toteutetaan taloudellista toimintaa käsitteen laajassa mielessä Sopimuksen syntyminen Sopimus voi syntyä monella eri tavalla. Sopimuskumppanit voivat keskinäisissä suullisissa neuvotteluissa saavuttaa tarvittavan yhteisymmärryksen. OikTL:n mukaan sopimus syntyy tarjouksesta ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta 34. Muita OikTL:n ulkopuolisten sopimusten syntytapojen päämuotoja ovat yksilöllisesti neuvotellun sopimuksen lisäksi vakioehtoja käyttämällä tehty sopimus sekä automaatin tai muun teknisen järjestelmän avulla tehty sopimus Hemmo, M. Sopimus ja delikti, s Encyclopaedia Iuridica Fennica. Suomalainen oikeustietosanakirja, s Hoppu, E. Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s Hoppu, E. Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s

17 Sopimukset voidaan jakaa syntymisen perusteella kolmeen ryhmään 36 : 1. Konsuaalisopimukset. Sopimus tulee voimaan asianosaisten ollessa yksimielisiä tahdonilmaisujen muodosta riippumatta. Suurin osa sopimuksista kuuluu tähän ryhmään. 2. Määrämuotoiset sopimukset. Nämä sopimukset eroavat konsuaalisopimuksista siinä, että sopimus on tehtävä määrätyssä muodossa. 3. Reaalisopimukset. Sopimus tulee kaikilta osin sitovaksi vasta suorituksella esimerkiksi esineen luovuttaminen vastapuolelle. Sopijapuolten yksimieliset tahdonilmaisut ovat perustana kaikissa sopimuksissa. Aina ei kuitenkaan riitä yksimielisyys. Tarvitaan lisäksi määrättyä muotoa tai suoritusta, jotta sopimus tulee voimaan. Esimerkiksi määrämuotoinen sopimus tarvitaan kiinteistökaupassa. Määrämuotoisuus ei tarkoita välttämättä samaa kuin sopimuksen kirjallinen muoto, vaikka sekin voi olla laissa määrätty esimerkiksi kirjallinen muoto vaaditaan maakaaren 37 mukaan kiinteistön luovutuksessa. 38 Tarjouksen tekijä voi myös panna vastauksen antamista varten määräajan, jolloin vastauksen tulee saapua hänelle 39. Tarjouksen saajan antaessa tarjoukseen hyväksyttävän vastauksen syntyy sopimus. Hyväksyvän vastauksen on kuitenkin saavuttava tarjouksen tekijälle asetetun määräajan kuluessa. Sopimuksen syntyminen edellyttää vielä ehdoitta tapahtuvaa tarjouksen hyväksymistä. Vastauksen on siis oltava tarjouksen mukainen eikä vastaaja saa liittää vastaukseensa lisäyksiä tai ehtoja muuten vastaus katsotaan hylkääväksi. 40 Vastaus, jossa tarjous sanotaan hyväksytyksi, mutta joka siihen tehdyn asiallisen varauksen vuoksi katsotaan hylkääväksi vastaukseksi, ei menetä sopimuksen syntymisen osalta kaikkea merkitystä. Varauksellinen hyväksyvä vastaus katsotaan niin kuin myöhästynyt hyväksyvä vastaus vastaajan tekemäksi tarjoukseksi, jonka alkuperäinen tarjouksen tekijä voi hyväksyä tai hylätä. 41 Silloin kun sopimuksen syntyminen perustuu neuvottelumenettelyyn sopimus on tehty, kun osapuolet ovat vastavuoroisesti ilmaisseet toisilleen tahtonsa sitoutua neuvottelujen kohteena olleeseen oikeudelliseen järjestelyyn. Ellei näin tapahdu, sopimusta ei ole tehty. 42 Todistelusyistä sopimukset tehdään tavallisesti kirjallisessa muodossa, vaikka suullinenkin sopimus on juridisesti pätevä. 36 Saarnilehto A. Sopimusoikeuden perusteet, s Ks. Maakaari /540, Saarnilehto A. Sopimusoikeuden perusteet, s OikTL. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista /228 OikTL Hoppu, E. Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet, s Hoppu, E. Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet, s Ks. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista /228 OikTL Hertzen, H. Sopimusneuvottelut, s

18 2.1.3 Sopimus vaihdannan työvälineenä Sopimus on ymmärretty taloudellisen vaihdannan keskeisimpänä oikeudellisena työvälineenä. 43 Amerikkalainen oikeusfilosofi Roscoe Poundin on jo vuosisadan alussa esittänyt tunnetun lausuman sopimusten merkityksestä, joka kuuluu seuraavasti 44 : Wealth, in a commercial age, is made up largely of promises. - Sopimus on varallisuuden siirron tärkein työväline. Maksuvelvollisuuksien syntyminen voi johtua useista muistakin oikeudellisista perusteista. Periaatteellisella tasolla sopimusten tarpeellisuutta voidaan selittää yksilön toimintamahdollisuuksien rajallisuudella. Tämä korostuu modernissa teollisessa yhteiskunnassa, jossa lukuisten arkipäiväisten hyödykkeiden valmistaminen vaatii monien yritysten ja työntekijöiden organisoitua yhteistoimintaa. Sopimuksilla järjestetään tällaisia yhteistoimintasuhteita niin, että sopimusten oikeudellinen velvoittavuus samalla turvaa toisiin kohdistuvien käyttäytymisodotusten realisoitumista ja saa aikaan yhteistoiminnan vaatimaa luottamusta. 45 Vaihdanta on nähty taloudelliseksi toiminnaksi, jolla osapuolet lisäävät varallisuutta niin, että sen arvo lisääntyy sopimuspuolen subjektiivisten arvostusten näkökulmasta. Vaihdanta ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä kaikki siihen osallistuvat eivät 46 ole selvillä preferensseistään ja tarjolla olevien hyödykkeiden ominaisuuksista, voi vapaaehtoisesti päättää sitoutumisestaan ja hyväksymistään sopimusehdoista, toimi päätetyksi tulleen sopimuksen edellyttämällä tavalla ja joutuvat odottamattomien sopimuksen täyttämistä vaikeuttavien tapahtumien häiritsemiksi. Päätöksentekijän preferenssien tulee olla vakaat. Valintoja punnitsevalla toimijalla tulee olla suhteellisen selvä tavoitteenasettelu toiminnassaan. Hänen tulee kyetä ymmärtämään eri vaihtoehtoisten toimintatapojen merkitys oman tavoitteenasettelun kannalta. Päätöksentekijän mahdollisuudet toteuttaa tavoitteitaan ovat rajalliset. Hän ei voi saada kaikkea haluamaansa. Päätöksentekijällä on kuitenkin rajoittuneissa puitteissa vapaus valita, miten niukat resurssinsa käyttää. Yksilöidyn valinnanvapauden puitteissa toimijoiden oletetaan sopimuksenteossa pyrkivän tavoitteisiin parhaimmalla pyrkimyksiään vastaavalla tavalla eli pyrkivän sopimuksenteolla maksimoimaan hyötynsä. 47 Taloudellinen näkökulma sopimuksen tekemiselle on se, että osapuoli katsoo hyötyvänsä sopimuksen mukaisista eduista sitoutumisen mukanaan tuomat rasitukset huomioon ottaen enemmän kuin mitä sopimuksesta pidättymisestä seuraa 48. Talousoikeuden teorian mukaan sopimuksella edistetään optimaalisella tavalla osapuolten omia päämääriä. 43 Kanninen, V. & Määttä, K. Näkökulmia oikeustaloustieteeseen, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, 1997.s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, 1997.s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, 1997.s Kanninen, V. & Määttä, K. Näkökulmia oikeustaloustieteeseen, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s

19 Sopimusoikeuden tehokkuuden arvioimiseksi on laadittu käsite täydellisestä sopimuksesta, joka on syntynyt sopimustoiminnan järkiperäisyyttä koskevien edellytysten mukaisesti. Optimaalisena sopimusta voidaan pitää silloin, kun sopimus on solmittu tavalla, joka täyttää seuraavat ideaalisen sopimustoiminnan kriteerit 49 : sopimus on pantu täytäntöön ehtojensa mukaisesti sopimus on syntynyt kilpailluilla markkinoilla sopimus on tehokas. Lisäksi optimaalinen sopimus on sellainen, jossa kaikki mahdolliset tapahtumat on otettu huomioon, riskit on jaettu tehokkaasti osapuolten kesken ja kaikki relevantit tiedot on annettu sopimuskumppaneille. Tällainen tulos ei ole mahdollinen silloin, kun sopimuksentekoa rasittaa erityinen häiriö kuten toisen ymmärtämättömyys, pakottaminen, petollinen tiedonantovirhe tai monopoliasema. Sopimuksen sitovuuteen tai sisältöön puuttuminen käy tarkastelutavan mukaan sitä perustellummaksi, mitä kauempana ideaalisesta sopimuksentekotilanteesta on tosiasiassa oltu Sopimuksen riskielementti Kun sopimuksessa on kysymys siitä, mitä lupauksen antaja tulee tulevaisuudessa tekemään, eikä kukaan voi varmuudella ennustaa mitä kaikkea tulevaisuudessa saattaa tapahtua, liittyy sopimuksen tekemiseen myös riskielementti. Tulevaisuuden epävarman luonteen vuoksi lupauksen tuottamiseen velvoittava sopimus merkitsee riskinjakoa osapuolten välillä. Osapuolen asema riskin toteutuessa määräytyy pääsääntöisesti sopimusehtojen perusteella. 51 Sopimuksen osapuolilla tulee olla täysi tieto päätöksen luonteesta ja seurauksista. Sopimuksenteko on varautumista tulevaisuuden epävarmuuksia vastaan. Epävarmuuksien eliminointi riippuu keskeisesti siitä, minkälaisen tiedon varassa sopimuksia tehdään. 52 Sopimuksen sisältö määräytyy osapuolten keskenään vahvistamien ehtojen ja niitä täydentävien lakiperusteisten normien perusteella. Sopimusoikeuden taloudellisessa tarkastelussa on painotettu sitä, ettei osapuolten ole suinkaan rationaalista pyrkiä sopimaan kaikista mahdollisista yksityiskohdista. Osapuolet voivat etukäteen arvioida suuren joukon hyvinkin epätodennäköisiä tapahtumakulkuja periaatteessa mahdollisiksi. Mikäli kaikki tällaiset tosiseikat pyritään täsmentämään ja niihin liittyvät oikeusvaikutukset neuvotellaan, sopimuksen valmistelu vie huomattavasti aikaa ja taloudellisia voimavaroja. Tällöin valmistelukustannukset ylittävät varsinkin vähäarvoisten sopimusten kohdalla nopeasti riskin taloudellisen merkityksen. Tästä syystä lakiin perustuva sääntely on monesti osapuolten kannalta hyödyllistä, jolloin osapuolet voivat jättää yksityiskohtia sopimatta luottaen lakiperusteisten normien kohtuulliseen tasapuolisuuteen Kanninen, V. & Määttä, K. Näkökulmia oikeustaloustieteeseen, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s Kanninen, V. & Määttä, K. Näkökulmia oikeustaloustieteeseen, s Kanninen, V. & Määttä, K. Näkökulmia oikeustaloustieteeseen, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s

20 Lisäksi sopimuksen neuvotteluvaiheelle on myös ominaista riskin olemassaolo. Kaikki sopimuksen syntymisen varalta tehdyt uhraukset jäävät pääsääntöisesti asianomaisen itsensä kannettavaksi, jos sopimus ei neuvottelun tuloksena synnykään. 54 Sopimusneuvottelujen aloittaminen osataan tällöin tunnistaa toimenpiteeksi, joka voi toisen yksipuolisesti tekemän neuvottelujen katkaisemisen jälkeen johtaa siihen, että neuvottelukustannukset ja sopimukseen panostettu aika käyvät hyödyttömiksi. Pitkäaikaiset sopimusneuvottelut ovat tyypillisimpiä elinkeinoelämän sopimussuhteissa ja erityisesti mittavien hankkeiden yhteydessä. 55 Sopimuksen valmisteluun osallistuva voi pitää neuvotteluja riskialttiina myös siinä suhteessa, että hänen esittämiensä lausumien sitovuudesta voi syntyä kiistaa. Epäselvyys on mahdollista poistaa käyttämällä muotovaraumaksi kutsuttua sopimussääteistä muotovaatimusta. Osapuolet voivat neuvottelujen alussa sopia esimerkiksi siitä, että sidonnaisuus syntyy vasta molempien osapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Lisäksi voidaan sopia siitä, että vain määrämuodossa tehdyt sopimuksen muutokset ovat päteviä. Tällä ehkäistään epäselvyyksiä sen suhteen, onko alkuperäistä sopimusta myöhemmin yhteistuumin muutettu. 56 Taloudellisesti tehokasta on, että riskin toteutumisesta ja torjumisesta aiheutuvat kustannukset yhteenlaskettuna jäävät mahdollisimman pieniksi. Tarkasteltaessa sopimukseen perustuvan riskin jakoa oikeustaloustieteessä on kiinnitetty huomiota seuraaviin näkökohtiin 57 : ulkoisten kustannusten tulee jäädä mahdollisimman pieniksi, jolloin toiminnoista aiheutuvat kustannukset jäävät sopimussuhteen ulkopuolisten tahojen kannettavaksi kumpi osapuoli voi edullisemmin ottaa vakuutuksen riskin toteutumisen varalle tai pystyy torjumaan paremmin riskin toteutumisen transaktiokustannukset ja erityisesti informaatiokustannukset tulee jakautua tasapuolisesti sopimusosapuolten kesken onko jompikumpi osapuoli taloudelliselta kantokyvyltään ylivoimainen riskin kantaja. On myös otettava huomioon, että liikesopimuksissa on tavallista voimakkaampi riskielementti kuin kuluttajasopimuksissa. Liikesopimuksissa riskialtis sopimus voi johtaa suuriinkin tappioihin tai yrityksen konkurssiin. Sopimuksen tasapuolisuuden kannalta ratkaisevaa on kuitenkin sopimusta päätettäessä vallinnut tilanne, jolloin ei vielä tiedetä sitä, missä määrin riskit toteutuvat Häyhä, J. Sopimus, laki ja vakuutustoiminta, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s Kanninen, V. & Määttä, K. Näkökulmia oikeustaloustieteeseen, s Hemmo, M. Sopimusoikeus I, s

ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT

ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 213 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 213 Espoo 2003 TKK-RTA-R213 ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT

Lisätiedot

TOIMITILAJOHTAMISPALVELUJEN KEHITTYMINEN POHJOIS- EUROOPASSA

TOIMITILAJOHTAMISPALVELUJEN KEHITTYMINEN POHJOIS- EUROOPASSA Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 197 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 197 Espoo 2001 TKK-RTA-R197 TOIMITILAJOHTAMISPALVELUJEN

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT

TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 41 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 41 Espoo 2001 TKK-RTA-S41 TOIMITILAJOHTAMISEN OSTOPALVELUT

Lisätiedot

Tilaajan yhteyshenkilö:

Tilaajan yhteyshenkilö: Sopimusmalli 1 SOPIMUS UIMAOPETUSPALVELUN TUOTTAMISESTA Sopimusosapuolet Yritys (jäljempänä palveluntuottaja) Osoite ja Kirkkonummen kunta/ sivistyspalvelut (jäljempänä tilaaja) Jäljempänä termillä sopimusosapuoli

Lisätiedot

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä 1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6

Lisätiedot

Infrarakentajan sopimusopas

Infrarakentajan sopimusopas Mika Kortene Tiina Olin Infrarakentajan sopimusopas Rakennustieto Oy Helsinki Sisällys 1. Sopimusoikeudellinen lainsäädäntö ja sopimusoikeudelliset periaatteet... 4 Lainsäädäntö... 4 Sopimusvapaus ja muut

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sopimukset yritystoiminnassa. Perusasiaa yrittäjälle

Sopimukset yritystoiminnassa. Perusasiaa yrittäjälle Sopimukset yritystoiminnassa Perusasiaa yrittäjälle Sopimukset yritystoiminnan selkäranka Lähes kaikki vaihdanta modernissa markkinataloudessa perustuu sopimuksiin: myynnit, ostot, vuokraus. Hyvin tehdyt

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Oikeusjärjestys Suomessa

Oikeusjärjestys Suomessa Yrittäjien välisten kaupallisten sopimusten ja sopimusoikeuden pääperiaatteita Suomessa on: sopimusvapauden periaate, päätäntävapaus, sopimuskumppanin valitsemisvapaus, muotovapaus, tyyppi- ja sisältövapaus.

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS JA HANKINTA Uusimmat lainsäädöntövaatimukset hankintasopimuksissa

SOPIMUSOIKEUS JA HANKINTA Uusimmat lainsäädöntövaatimukset hankintasopimuksissa SOPIMUSOIKEUS JA HANKINTA Uusimmat lainsäädöntövaatimukset hankintasopimuksissa 20.5.2014 Johanna Sorvettula hallintojohtaja, varatuomari Johanna Sorvettula 1 SOPIMUSOIKEUS JA HANKINTA Tarjous on sopimuksen

Lisätiedot

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Kun luovutetaan tavaraa tai palvelua korvausta vastaan, on selvitettävä: Kenen tai minkä kanssa järjestän

Lisätiedot

NEUVOTTELU JA SOPIMUSPROSESSI VENÄJÄLLÄ EAST-RISK MANAGEMENT 1

NEUVOTTELU JA SOPIMUSPROSESSI VENÄJÄLLÄ EAST-RISK MANAGEMENT 1 NEUVOTTELU JA SOPIMUSPROSESSI VENÄJÄLLÄ EAST-RISK MANAGEMENT 1 GK RF (= Venäjän Federaation Siviilikaari) SOPIMUS on välipuheita siviilioikeuksien ja velvollisuuksien synnyttämiseksi, muuttamiseksi ja

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Immateriaalioikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Aineettomien oikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Sopimusoikeus. Sopimusvapauden periaate

Immateriaalioikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Aineettomien oikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Sopimusoikeus. Sopimusvapauden periaate Immateriaalioikeuksien hyödyntäminen sopimuksin Aineettomien oikeuksien hyödyntäminen sopimuksin 26.2.2004 Teemu Soininen Sopimuksen syntyminen Sopimuksen sitovuus IT-alan sopimukset, erityisesti lisenssisopimukset

Lisätiedot

Maatilan sopimukset. Lihatilan talous hanke, ProAgria 27.11.2014 Olavi Kuja-Lipasti

Maatilan sopimukset. Lihatilan talous hanke, ProAgria 27.11.2014 Olavi Kuja-Lipasti Maatilan sopimukset Lihatilan talous hanke, ProAgria 27.11.2014 Olavi Kuja-Lipasti Kirjallisten sopimusten tarve lisääntynyt Liikesuhteet ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet, vain dokumentoitu tieto

Lisätiedot

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarisopimusten ominaispiirteitä Tyypillisiä piirteitä sopimuksen pitkä kesto, epävarmuus ja osapuolten keskinäiset

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

SOPIMUS JA INSOLVENSSI

SOPIMUS JA INSOLVENSSI Jarmo Tuomisto SOPIMUS JA INSOLVENSSI CC lakimiesliiton kustannus Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijä 2010 ISBN 978-952-246-048-6 Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu Rönkkö Taiton

Lisätiedot

Pk-yrityksen sopimukset ja riskienhallinta

Pk-yrityksen sopimukset ja riskienhallinta Pk-yrityksen sopimukset ja riskienhallinta Marja Välilä Laurea-ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Pk-yrityksen sopimukset ja sopimusriskit! Sopimukset kuuluvat olennaisesti kaikkeen yritystoimintaan. Prosessi!

Lisätiedot

Ennakkotyö on Toimittajan Tilaajalle tekemä, ennen Sopimuksen syntymistä, tehty työ.

Ennakkotyö on Toimittajan Tilaajalle tekemä, ennen Sopimuksen syntymistä, tehty työ. 1. SOVELTAMISALA Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan elinkeinonharjoittajien väliseen Palveluiden kauppaan. Näitä ehtoja sovelletaan, elleivät osapuolet ole toisin sopineet. 2. MÄÄRITELMÄT Dokumentaatio

Lisätiedot

LUONNOS RT 80343 KONSULTTISOPIMUS. Kohde. Tehtävä. Tilaaja. Konsultti. syyskuu 2014 korvaa RT 80252 1 (7) Konsultkontrakt Consulting contract

LUONNOS RT 80343 KONSULTTISOPIMUS. Kohde. Tehtävä. Tilaaja. Konsultti. syyskuu 2014 korvaa RT 80252 1 (7) Konsultkontrakt Consulting contract RT 80343 KONSULTTISOPIMUS syyskuu 2014 korvaa RT 80252 1 (7) Konsultkontrakt Consulting contract Kohde Tehtävä Tilaaja Tilaajan edustaja sopimusasioissa Osoite Puhelin Laskutusosoite Konsultti Konsultin

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p. LIITE 2 SOPIMUS SOPIMUS HAMMASLÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMISESTA VIIKONLOPPU- JA ARKIPYHÄILTOIHIN 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) OPETUSVIRASTO 15.4.2015

HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) OPETUSVIRASTO 15.4.2015 HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUSLUONNOS Liite 3 1(6) SOPIMUSLUONNOS, ERIKOISIKKUNOIDEN PESUPALVELU 1. Sopijapuolet Tilaaja: Helsingin kaupungin opetusvirasto, PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki jäljempänä Tilaaja

Lisätiedot

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus 1. Johdanto 2 Metsäkoneyrittäjän vastuu puunkorjuussa on jatkuvasti kasvanut. Koneellisen hakkuun osuus pystykorjuusta on noussut noin 95 prosenttiin.

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Antero Oksanen Ville Laine Kim Kaskiaro CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-015-8 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

OSTO-OSAAMINEN JA SOPIMUSHALLINTA -KIERTUE PALVELUSOPIMUKSET

OSTO-OSAAMINEN JA SOPIMUSHALLINTA -KIERTUE PALVELUSOPIMUKSET OSTO-OSAAMINEN JA SOPIMUSHALLINTA -KIERTUE PALVELUSOPIMUKSET SOPIMUSASIAKIRJAT Tarjouspyyntö Tarjous Neuvottelupöytäkirjat Yleiset sopimusehdot Palvelusopimus liitteineen Muut asiakirjat SOPIMUKSEN OSAT

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA (LUONNOS)

KAUPPAKIRJA (LUONNOS) 1 (5) KAUPPAKIRJA (LUONNOS) Myyjä Ylivieskan kaupunki, 0190557-3 Kyöstintie 4, PL 70 84100 Ylivieska Ostaja Rave Rakennus Oy, 1769201-5 tai määräämänsä Osoite: Lintutie 1 84100 Ylivieska Kaupan kohde Ylivieskan

Lisätiedot

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON ANESTESIAPALVELUN HANKINTA 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Osoite: Helsingin kaupungin terveyskeskus PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki ja xxxxxxx (jäljempänä

Lisätiedot

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa Sopimus lastensuojelulain mukaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. 1. Sopijapuolet Tilaaja PL 85 45101 Kouvola Y-tunnus 0161075-9 Yhteyshenkilö Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen PL 85 45101 Kouvola

Lisätiedot

SOPIMUKSET PROJEKTISYKLIN ERI VAIHEISSA

SOPIMUKSET PROJEKTISYKLIN ERI VAIHEISSA SOPIMUKSET PROJEKTISYKLIN ERI VAIHEISSA PPP-RAHOITUSMALLIT JA PROJEKTISOPOIMUSJURIDIIKKA LÄHIALUEHANKKEISSA GREENNET 1 SOPIMUKSET VALMISTAUTUMINEN TARJOUSKILPAILUUN 1. NDA 2. TARJOUSVAIHEEN KONSORTIOSOPIMUS/LOI

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Lausunto 1 (7) 15.10.2013. rts@rakennustieto.fi. Lausuntopyyntö 20.9.2013 LAUSUNTOPYYNTÖ KSE 2013

Lausunto 1 (7) 15.10.2013. rts@rakennustieto.fi. Lausuntopyyntö 20.9.2013 LAUSUNTOPYYNTÖ KSE 2013 Lausunto 1 (7) rts@rakennustieto.fi Lausuntopyyntö 20.9.2013 LAUSUNTOPYYNTÖ KSE 2013 Suomen kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto/Suomen Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidyistä

Lisätiedot

1 (7) XX:n ptl xx/xx.xx.200x xx

1 (7) XX:n ptl xx/xx.xx.200x xx 1 (7) KONSULTTISOPIMUS NRO 07/X000 Hankenumero xxx KOHDE TEHTÄVÄ xxxxxxxxx xxxxxxxxx KOKONAISHINTA, ERITYISET KORVAUKSET JA KULUT Kokonaishinta arvonlisäveroineen xxxx euroa, ilman arvonlisäveroa xxxx

Lisätiedot

OSTO-OSAAMINEN JA SOPIMUSHALLINTA -KIERTUE PALVELUSOPIMUKSET

OSTO-OSAAMINEN JA SOPIMUSHALLINTA -KIERTUE PALVELUSOPIMUKSET OSTO-OSAAMINEN JA SOPIMUSHALLINTA -KIERTUE PALVELUSOPIMUKSET YLEISET SOPIMUSEHDOT KP YSE 2007 (Kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot) korvaavat KH & I YSE 2000 ehdot sekä SSLL ry:n YSE ehdot ISE 2007

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) 1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUDEN PERUSTEET I. Professori Juha Karhu 15.9.2014 ONPOOL21 Varallisuusoikeus

SOPIMUSOIKEUDEN PERUSTEET I. Professori Juha Karhu 15.9.2014 ONPOOL21 Varallisuusoikeus SOPIMUSOIKEUDEN PERUSTEET I Professori Juha Karhu 15.9.2014 ONPOOL21 Varallisuusoikeus Siviilioikeuden yleiset periaatteet Varallisuusoikeus s. 71-166 Kaksi esimerkkiä: ParkCom ja Airbnb Periaatteet (yhtä

Lisätiedot

Taiteilijan sopimus-, vero- ja vastuukysymyksistä julkisen taiteen tilausteoksissa

Taiteilijan sopimus-, vero- ja vastuukysymyksistä julkisen taiteen tilausteoksissa 27.2.2015 Taiteilijan sopimus-, vero- ja vastuukysymyksistä julkisen taiteen tilausteoksissa OTM Anne Vilppula Hyvä sopimus Selkeä Jättää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa Riittävän yksityiskohtainen

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Rakennusvirasto

HELSINGIN KAUPUNKI Rakennusvirasto 2 (8) Sisältö 1 SOPIJAPUOLET 4 1.1 Tilaaja 4 1.2 Toimittaja 4 2 SOPIMUKSEN KOHDE 4 3 ASIAKIRJAT 4 4 SOPIMUKSEN SYNTYMINEN JA KAUSI 5 5 ALIHANKKIJAT 5 6 PALVELUNTUOTTAJALLE MAKSETTAAVAT KORVAUKSET 5 7.1.

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Yritystoiminnan sopimukset

Yritystoiminnan sopimukset Yritystoiminnan sopimukset Osakkeiden merkintäajankohdan jälkeen käyttämättömät optio oikeudet raukeavat automaattisesti. Christel Finne VASEK Startia info 27.1.2016 Fondia lyhyesti Lakipalveluyritys Liikejuridiikan

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi 1 Yrityksen sopimukset käytännössä, valinnainen kurssi Kuulustelu 22.4.2015 1. Yritys A valmisti lastinkäsittelyjärjestelmiä. Se oli kehittänyt lastinkäsittelyjärjestelmän,

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Välittäjäkoelautakunta KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Tehtävä 1 A) Mitä kotimyynti tarkoittaa vuokravälitystoiminnassa ja mitä tapahtuu, jos välittäjä ei toimi kotimyyntitilanteessa sille asetettujen

Lisätiedot

SalesBooster Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista. Knowledge Investor Comset www.comset.fi www.comset.se www.comset.dk

SalesBooster Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista. Knowledge Investor Comset www.comset.fi www.comset.se www.comset.dk SalesBooster Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista SalesBooster - Mikä se on? Palvelu, joka Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista kiteyttämällä asiakaslupauksen helpommin ostettavaksi ja myytäväksi tuotteeksi

Lisätiedot

HETKY seminaari. Tarjousten laatiminen sudenkuopat ja vastuut Asianajaja, osakas Jesper Nevalainen 12.6.2012

HETKY seminaari. Tarjousten laatiminen sudenkuopat ja vastuut Asianajaja, osakas Jesper Nevalainen 12.6.2012 HETKY seminaari Tarjousten laatiminen sudenkuopat ja vastuut Asianajaja, osakas Jesper Nevalainen 12.6.2012 Esityksen sisältö Mikä on tarjous? Tarjous oikeustoimilain mukaan Tarjouksen sitovuuden päättyminen

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut 1(6) TARJOUSPYYNTÖ KIINTEISTÖJEN ULKOALUEIDEN HOIDOSTA 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunnan hankintapalvelut pyytää tarjoustanne kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta tarjouspyyntöasiakirjoista selviävällä

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja )

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa sijaitsevien

Lisätiedot

SOPIMUSSISÄLLÖN MUUTTAMINEN LIIKETOIMINTASUHTEISSA

SOPIMUSSISÄLLÖN MUUTTAMINEN LIIKETOIMINTASUHTEISSA Kauppatieteiden osasto 30.03.2009 Yritysjuridiikka Tiina Liira 0297841 SOPIMUSSISÄLLÖN MUUTTAMINEN LIIKETOIMINTASUHTEISSA The Changing of the Agreement Text in Business Affairs SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA LIITE 5A SOPIMUS SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Jyväskylän yliopisto Pl 35 40014 Jyväskylän yliopisto (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset Suomen Kiinteistöliitto ry VT Sirkka Terho 14.11.2007 Tallinna 1 TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asuntoosakeyhtiölakia

Lisätiedot

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO)

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) Tämän sopimuksen osapuolet ovat:, (jäljempänä Ohjaaja ); ja, (jäljempänä Tuottaja ). 1. SOPIMUKSEN KOHDE 1.1 Tuottaja ottaa ohjaajan palvelukseensa ( Elokuva / Sarja ) valmistamista

Lisätiedot

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori Palvelusopimus 1 / 6 PALVELUSOPIMUS Asiointitili-palvelusta Punkalaitumen kunta ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus www.valtori.fi VALTORI Palvelusopimus

Lisätiedot

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa.

Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. KAUPPAKIRJA 1(5) MYYJÄ OSTAJA Ylivieskan kaupunki, 0190557-3 PL 70, 84101 YLIVIESKA nimi, tunnus Osoite: KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA KAUPAN MUUT EHDOT Ylivieskan kaupungin xx kaupunginosan (x.) korttelin

Lisätiedot

Toimitilapalvelut Tero Lehtonen, diplomi-insinööri Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous tero.t.lehtonen@hut.fi

Toimitilapalvelut Tero Lehtonen, diplomi-insinööri Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous tero.t.lehtonen@hut.fi Tero Lehtonen, diplomi-insinööri Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, rakentamistalous tero.t.lehtonen@hut.fi 506 Yritykset ovat aina olleet riippuvaisia toistensa tuottamista palveluista ja hyödykkeistä.

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Yritys (jäljempänä Toimittaja) Osoite Y-tunnus. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. Asiakkaan yhteyshenkilön yhteystiedot

Yritys (jäljempänä Toimittaja) Osoite Y-tunnus. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. Asiakkaan yhteyshenkilön yhteystiedot TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 3 1 (7) Toimistotyön ergonomiatuotteiden hankinta 1. Sopijaosapuolet Espoon kaupunki (jäljempänä Asiakas) Hankintapalvelut PL 640 Y-tunnus 0101263-6 2. Sopimuksen yhteyshenkilöt:

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN JA HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN SOPIMUS TEKSTINKÄSITTELYPALVELUISTA

NURMIJÄRVEN KUNNAN JA HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN SOPIMUS TEKSTINKÄSITTELYPALVELUISTA NURMIJÄRVEN KUNNAN JA HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN SOPIMUS TEKSTINKÄSITTELYPALVELUISTA 1 SOPIJAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT 1.1 Tilaaja Nurmijärven kunta (jäljempänä Tilaaja) < osoite > < Y-tunnus > 1.2 Toimittaja

Lisätiedot

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1). Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa

Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa UKK Instituutti 25. 3.2011Tiina Schaarschmidt- Pernaa 25.3.2011 Tiina Schaarschmidt-Pernaa Suunnittelijan ja urakoitsijan vastuu Vastuun perusteet

Lisätiedot