Iäkkään aivoinfarktipotilaan. AVH-yksikössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iäkkään aivoinfarktipotilaan. AVH-yksikössä"

Transkriptio

1 Iäkkään aivoinfarktipotilaan hoito AVH-yksikössä Risto O. Roine Professori, ylilääkäri TYKS Neurotoimialue Luennon sisältö Minkä ikäisenä Suomessa sairastutaan? AVH riski ja ikä Riippuuko aivoinfarktin etiologia ja ennuste iästä? VSSHP AVH ensi- ja akuuttihoito-ohje ja hoitoonohjaus Omatoimisuus hoidon porrastuksen kriteerinä Onko ikärajoja? Oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan AVH-yksikkö(acute stroke unit)hoito hyödyttää iäkkäitä vähintään yhtä paljon kuin nuorempia Ikääntyneiden liuotushoito Radikaalit hoitomuodot: hemikraniektomia ja endovaskulaariset hoidot

2 Aivoinfarkti Suomessa Alueelliset erot suhteellisessa AVH-riskiss riskissä Miehet Naiset Lähde: Kuolleisuusrekisteri 2007

3 Minkä ikäisen isenä suomalaiset sairastuvat aivoinfarktiin tai TIAan? Meretoja A et al 2009 AVH potilaiden keski-ikä on nousussa Data from PERFECT Stroke National Registry, modified from Meretoja A et al 2010

4 Aivoinfarktiriski ja ikä Ikä on suurin AVH riskitekijä Riski nousee 9% vuodessa miehillä ja naisilla 10% vuodessa Alle 75-vuotiailla miesten riski 2x mutta 75 ikävuoden jälkeen j sukupuoliero tasoittuu Aivohalvauksen Aivoinfarktin vuotuinen vuotuinen ilmaantuvuus ilmaantuvuus prosentteina prosentteina ikäryhmästä (elämän ikäryhm ensimmäiset ryhmästäaivohalvaukset) Suomessa (vain ensimmäinen inen AVH)

5 Kuka jää henkiin? Meretoja A et al 2009 Hoitotulokset ovat parantuneet 2000-luvulla Vuoden kuolleisuus (case fatality) 10 vuodessa kuolleisuus vähentynyt 21% eli 5%-yksikköä Data from PERFECT Stroke National Registry, modified from Meretoja A et al 2010

6 Hoitotulokset ovat parantuneet 2000-luvulla AVH-yksiköissä hoidettujen osuus Data from PERFECT Stroke National Registry, modified from Meretoja A et al 2010 AVH potilaiden vuoden ennuste Suomessa 7 vrk 30 vrk 90 vrk 365 vrk 100 % 90 % N= % 70 % 60 % 50 % Home Institutional Dead 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % CSC PSC GH CSC PSC GH CSC PSC GH CSC PSC GH 7 days 28 days 90 days 365 days STAKES PERFECT STROKE 2006 Atte Meretoja

7 Aivoinfarktin hoitotulokset vuonna 2009 Yliopistosairaaloiden välinen vertailu 28 vrk kuolleisuus kk kuolleisuus HYKS KYS OYS TAYS TYKS Koko maa HYKS KYS OYS TAYS TYKS Koko maa Data from PERFECT Stroke National Registry Aivoinfarktin hoitotulokset vuonna 2009 Yliopistosairaaloiden välinen vertailu 12 kk uusiutuminen 12kk kuolleisuus / uusiutuminen HYKS KYS OYS TAYS TYKS Koko maa HYKS KYS OYS TAYS TYKS Koko maa Data from PERFECT Stroke National Registry

8 Mitä hoito maksaa? 1.vuoden keskikustannukset Aivoinfarkti ICH SAV Modified from Meretoja A et al 2009 Aivoinfarktin seuraukset Suomessa Vuosittain sairastuu suomalaista joka päivä Joka neljäs sairastunut on työik ikäineninen (25%) Noin sairastunutta kuolee vuosittain, 3. yleisin kuolinsyy Eniten menetettyjä laatupainotteisia elinvuosia 1. vuoden kustannus Elinikäinen kustannus keskim / potilas Suorat kustannukset 436 M, M epäsuorat 600 M M Osuus terveydenhuollon kokonaisbudjetista 6.1 % Pitkäaikaishoidon kulut yli 200 M /vm Uusiutunut AVH on kallein, lisäkustannus vuonna

9 Aivoinfarktin itsenäisten riskitekijöiden prevalenssi kasvaa iän mukana voimakkaasti Condition Risk ratio Atrial fibrillation 4.8 Heart failure 4.3 Hypertension 3.4 Coronary heart disease 2.4 The Framingham Heart Study Wolf PA, et al. Stroke 1991;22:983-8 Aivoinfarktin ja TIA:n etiologia Pienten suonten tauti 20-35% Suurten suonten tauti: Kaulavaltimot 30-40% Aortan kaari 10-20% Sydänper nperäinen % Muut 5% 18

10 Aivoinfarktin etiologia riippuu iästä Putaala, J. et al. Stroke 2009;40: Kehittyvä kuvantaminen: monileike CT Kaulavaltimoateroskleroosi

11 Sydänperäiset emboliat Aivohalvauksen insidenssi 1000 potilasvuotta kohden Eteisvärinäpotilaiden aivohalvaus insidenssi nousee iän myötä Aivohalvauksen esiintyvyys eteisvärinädiagnoosin jälkeen (miehet) Ikä (vuosia) year follow-up of men in the Danish National Registry of Patients Frost L et al. Neuroepidemiology 2007;28:109 15

12 Eteisvärin rinä on yleinen yleinen aivoinfarktin. aivoinfarktin sairastaneilla Jørgensen H S et al. Stroke 1996;27: Copyright American Heart Association Eteisvärinän osuus aivoinfarktin syynä kasvaa iän mukana The Framingham Heart Study In patients aged 80 years, 1 in 4 strokes is due to AF Wolf PA, et al. Stroke 1991;22:

13 Eteisvärinässärinässssä aivoinfarktit ovat vaikeampia, kaikissa ikäryhmissä 4.4 AF No AF 5 = bedridden requiring constant nursing care Mean modified Rankin scale p<0.05 p< < Age (years) 0 = no symptoms Dulli DA, et al. Neuroepidemiology 2003;22: Kardioembolisia aivoinfarkteja

14 Hypertensiivinen mikroangiopatia

15 639 non-disabled older patients (mean age 74.1 (SD 5.0), 45.1% men) in whom brain MRI showed mild, moderate, or severe age-related changes in white matter (Fazekas scale). Todennäköisyys säilyä hengissä ja omatoimisena 4 vuotta suhteessa valkean aineen muutosten vaikeusasteeseen P<0.001 Onko merkitystä potilaan kannalta? On. Copyright 2009 BMJ Publishing Group Ltd. Inzitari, D. et al. BMJ 2009;339:b2477 Verenpaine ja pienten suonten tauti TYKS Neurologian klinikka

16 112 Aivoinfarktin akuuttihoito Aivovaurion laajenemisen esto Tukos aukeaa Syyn selvitys Komplikaatioiden esto Estohoito Kuntoutus Koti PPKL 4,5 h 24 h Kotiutus AVH-yksikkö Nopeus on aivojesi pelastus väestökampanja SOITA 112! Toispuolinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus Suupielen roikkuminen Puhekyvyn häiriö Toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä Jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu jokin edellämainituista oireista, SOITA VÄLITTÖMÄSTI 112 Tee se, vaikka oireet menisivätkin ohi.

17 Miksi on kiire? Liuotushoito

18 Palautettavissa oleva aivokudos vähenee v ja hoitomahdollisuudet heikkenevät t ajan kuluessa Minuutteja < 3 tuntia 3-6 tuntia Vuorokausi Liuotushoidon teho riippuu hoidon viiveestä Jokainen 20 min ajansäästö pienentää NNT lukua yhdellä Lees KR, Bluhmki E, von Kummer R, Brott TG, Toni D, Grotta JC, Albers GW, Kaste M, Marler JR, Hamilton SA, Tilley BC, Davis SM, Donnan GA, Hacke W, Allen K, Mau J, Meier D, del Zoppo G, De Silva DA, Butcher KS, Parsons MW, Barber PA, Levi C, Bladin C, Byrnes G. Lancet. 2010;375: Slide by Atte Meretoja, 2012

19 Door-to-needle time Helsingissä 20 min Meretoja A, Strbian D, Mustanoja S, Tatlisumak T, Lindsberg PJ, Kaste M. Reducing in-hospital delay to 20 minutes in stroke thrombolysis. Neurology 2012 e-pub Endovaskulaariset rekanalisaatiohoidot

20 TYKS aivovaltimotukoksen endovaskulaarihoito - etuverenkierto Liuotushoitokandidaatti Natiivi-TT + Perfuusio-TT+ TT-angio (intra ja ekstrakraniaali) Klo 07-23, NIHSS > 8-10, Ikä < 80 vuotta Ei vasta-aiheita aiheita Kl. vasta-aihe (esim aikaikkuna, INR>1.7, tuore leikkaus, trauma) IV rtpa Heti aloitus 1 tunti NIHSS<10 Angiossa ei tukosta NIHSS>10 Angiossa ICA -, carotis T- tai M1-tukos ikä<80,omatoiminen Angiosaliin <5h 712 Teho 950 Endovaskulaarihoito Heräämö Liuotushoito tehokas myös iäkkäimillä!

21 >80 vuotiaiden liuotushoito mrs tulokset SITS rekisterissä > 80 yrs N = >80 yrs 11% 14% 10% 11% 13% 11% 30% <80 yrs N = <=80 yrs 20% 20% 17% 13% 12% 5% 12% mrs 0 mrs 1 mrs 2 mrs 3 mrs 4 mrs 5 mrs 6 >80 vuotiaiden liuotushoito Helsingin kokemukset Meretoja ym. Stroke 2010: 41;1450

22 Aivoinfarktin akuuttihoidon tulos riippuu iästä mrs asteikolla mrs 0-2 mrs 3-5 Dead 100% 80% 60% 7% 11% 25% 31% 17% 33% 29% 35% 51% 40% 20% 0% 68% 29% 58% 49% 36% 20% <=60 yrs yrs yrs yrs >90 yrs Liuotushoidetun aivoinfarktipotilaan hoitotulos - yli ja alle 80 vuotiailla Outcomes Patients >80 years SICH per SITS-MOST 32/ ( ) SICH per NINDS 162/ ( ) Mortality at 3 months 456/ ( ) at 3 months 527/ 1499 (mrs 0-2) 35.2 ( ) Complete recovery at 370/ months (mrs 0-1) 24.7 ( ) Patients 80 years 316/ ( ) 1407/ ( ) 2038/ ( ) 9468/ ( ) 6704/ ( ) p-value Adjusted OR p-value ( ) ( ) 0.42 < ( ) <0.005 < ( ) <0.005 < ( ) <0.005

23 Should octogenarians receive rtpa?- mrs Mishra N K et al. BMJ 2010;341:bmj.c6046 Should octogenarians receive rtpa? - NIHSS Diagram showing association of neurological outcomes with use of rtpa in the younger patients (age 80 years) and elderly patients (age >80 years) having acute ischemic stroke. Mishra N K et al. Stroke 2010;41:

24 Should octogenarians receive rtpa? yrs yrs yrs yrs yrs yrs Forest plot showing association of functional outcomes with improved outcomes in patients who received thrombolytic therapy. Mishra N K et al. Stroke 2010;41: Liuotushoitoon liittyvä aivoverenvuotoriski ja ikä SICH/ SITS-MOST SICH/ NINDS Any type 2 PH any scan Any PH any Scan 14,0% 12,0% 10,0% 8,0% 6,0% 4,0% 2,0% 6,4% 4,9% 2,9% 0,8% 8,2% 7,3% 4,1% 1,5% 10,3% 9,7% 4,9% 2,3% 9,3% 9,6% 4,1% 1,8% 12,4% 12,1% 3,3% 1,1% 0,0% <=60 yrs yrs yrs yrs >90 yrs

25 Hoito AVH yksiköss ssä Vuodesta 2005 Fysiologisten muuttujien seuranta ja normalisointi sekä komplikaatioiden esto ja hoito AVH-yksikössä Nesteytys Halvausoireet oireet Tajunnantaso taso Hengitys& & hapetus Verenpaine Verensokeri Rytmihäiriöt iriöt Pahoinvointi Kipu Kipu Lämp Lämpötila CBF/TCD

26 Systemic causes 1. Dehydration 2. Hypotension 3. Hypertensive crisis 4. Fever 5. Hyperglycemia 6. Hypoventilation, CO2 retention 7. Hypoksia 8. Aspiration pneumonia 9. Infection, sepsis 10. Pulmonary embolism 11. Myocardial ischemia 12. Arrhythmia 13. Cardiac failure 14. Neurogenic oedemadeema 15. Hypoglycemia 16. Epilepsy 17. Hyponatremia 18. Over hydration 19. Tiamine deficiency 20. Delirium Why does the patient get worse? Ischemia 1. Re-embolisation 2. Progressive thrombosis 3. Reocclusion 4. Infarct oedema 5. ICP increase and perfusion deficit 6. Herniation 7. Hemorrhagic transformation 8. Decreased collataral circulation 9. Decreased cerebral perfusion 10. Expansion of the ischemic core or the penumbra AVH yksikköhoito vähentv hentää kuolleisuutta ja ei-omatoimisen toipumisen riskiä Stroke Unit Trialists Collaboration, 2005 Roine 2008

27 AVH yksikköhoidon tulos säilyy s yli 10 vuotta Indredavik at al. Stroke 1999;30: AVH yksikössässä paremmat tulokset kaikissa ikäryhmissä,, myös s yli 80v

28 Hyvin resurssoitu hoito johtaa parempaan tulokseen kaikissa ikäryhmissä, ryhmissä,, myös s yli 80v 0-3 seuraavista: FT, TT, AVH-yksikkö, stroke team Osoitettu myös s kaikissa aivoinfarktin etiologisissa alaryhmissä

29 Kaulavaltimokirurgia Yläikaraja noin 80 vuotta jos ei merkittävää kognitiivista häiriötä (MMSE < 24) TYKS Neurologian klinikka

30 Radikaalit hoitomuodot Endovaskulaarinen liuotus ja mekaaninen trombektomia Hemikraniektomia Hypotermia eli viilennyshoito Roine 2008

31 Hemikraniektomia Mikä on malignin MCA infarktin ennuste konservatiivisessa hoidossa ja hemikraniektomian jälkeen? Kons.h. Kirurgia NNT=2 eli joka toinen hyötyy Lancet Neurol Hacke W et 2007; al : Roine 2008

32 Hemikraniektomia 1. Henkeä uhkaava, laaja aivoinfarkti (MCA/MCA+) 2. Oireiden alusta yleensä alle tuntia (leikkauspäätös on syytä tehdä ennen kuin potilaan tila on edennyt kriittiseksi) 3. Ikä enintään vuotta (iäkkäämpien hoitotulokset huonoja) 4. Ei vaikeita perussairauksia 5. Henkeä uhkaava, laaja MCA infarkti tai MCA+ infarkti 6. Ödemaattinen tai hemorraaginen infarkti, jossa koko temporaalilohko tai ainakin temporaalilohkon kärki affisioitunut 7. Nondominantti hemisfääri 8. Kliinisessä statuksessa potilaan täytyy reagoida mielekkäästi kivulle, enintään yksi aivorunkoheijaste saa olla sammunut ja oma hengitys täytyy olla tallella 9. Suolahoidolle ei välitöntä suotuisaa vastetta 10. Potilas ja omaiset hyväksyvät hoidon kuultuaan riskit ja odotettavissa olevan hyödyn. Kyseessä on ESO käypähoitosuositusten mukainen hoito. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND Hypotermia- eli viilennyshoito

33 Oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan Akuuttihoidon rajalliset resurssit keskitettävä siitä hyötyville potilaille Hoidon viive ratkaisee hoitotuloksen ylimääräinen viive tulee kalliiksi Omatoimisen potilaan AVH akuuttihoito on keskitetty TYKSiin Ei ikään perustuvaa syrjintää Jatkohoidon pitää toteutua sujuvasti jotta 1. Akuuttihoito voi toimia 2. Akuuttihoidon tulosta ei menetetä 3. Kokonaiskustannukset pysyvät kurissa Omatoimisuus hoidon porrastuksen kriteerinä Otettu käyttöön Helsingissä vuonna 1994 Valtakunnallinen standardi Käypähoitosuosituksessa 2008 alkaen Omatoimisuus ei liity ikään eikä asumismuotoon vaan määritellään toiminnallisen statuksen ja avuntarpeen mukaan Käytännössä potilas jota ei voi jättää vuorokaudeksi yksin ei ole omatoiminen Toimintakykyrajoituksen syy voi olla tilapäinen tai pysyvä Eettiseltä kannalta omatoimisuutta ei tule määritellä tarkasti Omatoiminen toipuminen on yleensä parhaiten resurssoidun akuuttihoidon tavoite

34 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH) ensihoito-ohje VSSHP RR/AV/JG Hätäkeskus 112 AVH akuuttihoitoketju alkaa aina hätäkeskuksesta, joka tunnistaa akuutin AVH potilaan. Ensihoitokoodi = 706. Ensihoidon tavoitteet 1. Aivohalvauksen tunnistaminen 2. Liuotukseen soveltuvien potilaiden toimittaminen kiireellisesti suoraan oikeaan hoitopaikkaan, jossa on liuotushoitopotilaan vaatima diagnostiikka ja hoito, eli koko VSSHP:ssa TYKS ea pkl. Erityistä 1. Ennestään omatoiminen potilas toimitetaan TYKS ensiapuun mahdollisimman nopeasti. 2. Omainen tarvitaan mukaan ensiapuun tai vähintään omaisen yhteystiedot kirjattava. 3. Potilasta ei voi jättää kuljettamatta, jos hänellä on tuore halvausoire. 4. Vaikka halvausoireet olisivat hävinneet (TIA-kohtaus), potilas on aina kuljetettava. 5. Liuotushoitokandidaatti on ennestään omatoiminen potilas, jolla oireiden alusta on kulunut alle 4.5 tuntia. Oireet 1. Akuutti toispuoliheikkous, suupielen roikkuminen tai puheentuoton häiriö tyypilliset oireet. 2. Pelkkä huimaus, puutuminen tai tajunnanhäiriö ilman muita neurologisia oireita ei oikeuta AVH epäilyyn. 3. Oireet voivat olla ohiemeneviä ne voivat korjaantua kokonaan. 4. Oireiden alkamisaika kirjataan. Tutki ja hoida 1. Hengittääkö, tuntuuko pulssi 2. Onko ilmatie avoin, hengitystiheys, SaO2, lisähappi ja suoniyhteys kaikille 3. Immobilisaatio vuodelepoon, akuutti AVH potilas ei saa kävellä 4. Syke, verenpaine (monitorointi) 5. Hoida pahoinvointi, estä aspiraatio, 30 asteen kohoasento, ei mitään suun kautta 6. Mittaa verensokeri (glukoosipitoisia nesteitä vain hypoglykemiassa) 7. Lyhyt neurologinen status (tajunta, puhe, yläraaja- tai kasvohalvaus): 8. Tajunnan taso (GCS) ja pupillapuoliero 9. Puheentuoton häiriö ( sanokaa oma nimenne ) 10. Toispuoleinen raajaheikkous (tutkitaan yläraajat koholla) 11. Suupielen roikkuminen ( irvistäkää ) 12. Päänsärky, niskajäykkyys 13. Pään alueen vamman merkit 14. Muutokset kuljetuksen aikana Kuljeta Ennakko-ilmoitus Jos epäselvää, konsultoi: -TYKS päivystävä neurologi Medihelin lääkäri -Virve-yksilöpuhelu (puh , ) Terveyskeskus / oman alueen sairaalapäivystys 1. Laitoshoidossa olevat potilaat 2. Aiemmin ei-omatoimiset, kotona asuvat AVH-potilaat TYKS päivystyspoliklinikka 1. Ennestään omatoimiset akuutit AVH potilaat TYKS ensiapupoliklinikalle 2. Myös potilaat joiden halvausoireet ovat kokonaan tai lähes kokonaan korjautuneet 3. Varfariinia (Marevan ) käyttävät potilaat, joilla halvausoireita 4. Liuotushoitoehdokkaan kuljetus hälytysajona Kiireellisyys B - Muu kuin laitoshoitopotilas, kuljetus oman alueen sairaalaan (ei-omatoiminen potilas) tai TYKS päivystyspoliklinikalle (omatoiminen potilas) C - Laitoshoidossa oleva potilas kuljetetaan tarvittaessa terveyskeskukseen. Ennakkoilmoitus liuotushoitokandidaatista TYKS päivystyspoliklinikalle ( ), jossa ilmoitus käynnistää AVH hälytyksen EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT AVH hoitoreitti 2009 TYKS Neurologian klinikka

35 TYKS Neurologian klinikka Ikääntyneen aivoinfarktipotilaan akuuttihoito: Take home messages Aivoinfarktin etiologia riippuu iästä Hoitoonohjaus ja potilasvalinta ei perustu ikään Ikääntyneet hyötyvät AVH yksikköhoidosta Ikääntyneet hyötyvät liuotushoidosta Radikaaleja hoitomuotoja (hemikraniektomia, endovaskulaarista hoitoa ja kokeellista viilennyshoitoa) ei toistaiseksi käytetä korkeimmissa ikäryhmissä

36 SOITA 112!

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Akuutin AVH:n hoito 13.3.2017 Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Käypä hoito päivittynyt 11/2016 Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa sairastuu 24 000 potilasta vuosittain 16600 aivoinfarktia IV trombolyysiin

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Aivohalvauksen akuuttihoito Suomessa akuuttihoitoprojektin raportti 2003-2006 aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n julkaisusarjan raportti numero: 3 Sisällysluettelo AKUUTTIHOITOPROJEKTIN RAPORTTI 2003-2004

Lisätiedot

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

THE BURDEN OF STROKE IN EUROPE -RAPORTTI/SUOMI Tutkimuksen tekijä: King s College London Tilaaja: Stroke Alliance for Europe (SAFE)

THE BURDEN OF STROKE IN EUROPE -RAPORTTI/SUOMI Tutkimuksen tekijä: King s College London Tilaaja: Stroke Alliance for Europe (SAFE) THE BURDEN OF STROKE IN EUROPE -RAPORTTI/SUOMI Tutkimuksen tekijä: King s College London Tilaaja: Stroke Alliance for Europe (SAFE) Aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) tautitaakka ja hoito EU-valtioissa ja

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

TROMBEKTOMIA AIVOINFARKTIN HOIDOSSA OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2011-2014

TROMBEKTOMIA AIVOINFARKTIN HOIDOSSA OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2011-2014 TROMBEKTOMIA AIVOINFARKTIN HOIDOSSA OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2011-2014 Hakala, Salla Syventävien opintojen tutkielma Neurologia Oulun yliopisto Maaliskuu 2016 Ohjaaja: Kari Majamaa OULUN YLIOPISTO

Lisätiedot

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin

Lisätiedot

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue

Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue AVH-päivät 2019 112 Aivoinfarktin akuuttihoito Rekanalisaatiohoidot Aivovaurion laajenemisen esto Tukoksen

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA - Vai voitaisiinko sitä ennakoida? Petra Kupari, apulaisosastonhoitaja/ensihoitaja YAMK, Malmi PPKL Helsinki 26.10.2016 PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ MITEN TUNNISTAA VAARAN

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla Osastonylilääkäri Sydänyksikkö, KSSHP Aorttastenoosi * Prevalenssi yli 75 v 3% (Bach ym.) * Yli 80 v leikkauskuolleisuus 5,8-6,7% (Vasquez ym. N =13000)

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset

Lisätiedot

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Aivoinfarktin akuuttivaiheen hoito, hoidon komplikaatiot ja komplikaatioiden ennaltaehkäisy

Aivoinfarktin akuuttivaiheen hoito, hoidon komplikaatiot ja komplikaatioiden ennaltaehkäisy Aivinfarktin akuuttivaiheen hit, hidn kmplikaatit ja kmplikaatiiden ennaltaehkäisy Daniel Štrbian 17.3.2014 Neurlgian dsentti HYKS-Meilahti, Neurlgian klinikka Aivinfarkti - aivveritulppa (Craig Zuckerman/Visuals

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ

Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA 2016 Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2018 Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ

Lisätiedot

Riitta Björn Ari Hokkanen. Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella

Riitta Björn Ari Hokkanen. Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella Riitta Björn Ari Hokkanen Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja (AMK) Ensihoito Opinnäytetyö 23.04.2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella

Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella Iäkkään aivoinfarktipotilaan akuutti- ja jatkohoito aivohalvausyksikön ulkopuolella Anna-Maija Vallittu, LT. neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Turun Hyvinvointitoimiala, Erikoissairaanhoidon palvelut

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka 12.10.2017 AVH SUOMESSA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Joka päivä 68 henkilöä sairastuu AVH-sairauteen.

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Teema V: Endovaskulaariset toimenpiteet Hoitohenkilökunnan näkökulma poalastapausten valossa Anneke Rajahalme Valmistui anestesiahoitajaksi Hollannissa.

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen Antti Juntura 0502942 Kimmo Kurvi 0302637 Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys-

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Akuutin aivovaltimotukoksen uudet hoitolinjat

Akuutin aivovaltimotukoksen uudet hoitolinjat Tieteessä katsaus Satu Mustanoja neurologian dosentti HUS, neurologian klinikka satu.mustanoja@hus.fi Johanna Pekkola LT, neuroradiologian erikoislääkäri HUS-Kuvantaminen Akuutin aivovaltimotukoksen uudet

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN

MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN Markku Kaste Neurologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikan edellinen ylilääkäri SIDONNAISUUDET VIIMEISIMMÄT:

Lisätiedot

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Valtasuonen trombektomiahoidon tuorein tutkimusnäyttö ja käytännön haasteet

Valtasuonen trombektomiahoidon tuorein tutkimusnäyttö ja käytännön haasteet Valtasuonen trombektomiahoidon tuorein tutkimusnäyttö ja käytännön haasteet Dos. Daniel Strbian HYKS, Neurologian klinikka Päivystysneurologia ja neuroteho/valvonta 01-11-2018 Sidonnaisuudet CLS Behring:

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Ebolasta Hannu Syrjälä

Ebolasta Hannu Syrjälä Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 11.1.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli

Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli Alkuperäistutkimus Aivoinfarktin trombolyysihoito alteplaasilla Helsingin malli Perttu J. Lindsberg, Lauri Soinne, Risto O. Roine, Oili Salonen, Turgut Tatlisumak, Mikko Kallela, Olli Häppölä, Marjaana

Lisätiedot

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavasti sairaan. Risto Hannula Anestesiologian ja tehohoidon el Ylilääkäri KPKS:n yhteispäivystys, Soite

Miten tunnistan vakavasti sairaan. Risto Hannula Anestesiologian ja tehohoidon el Ylilääkäri KPKS:n yhteispäivystys, Soite Miten tunnistan vakavasti sairaan Risto Hannula Anestesiologian ja tehohoidon el Ylilääkäri KPKS:n yhteispäivystys, Soite Sidonnaisuudet 17.12.18 2 Tunnistamiseen liittyvää ohjeistoa Yhtenäiset päivystyshoidon

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Diabeteksen hoidon kehittäminen Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä

Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä Alkuperäistutkimus Tanya Bogoslovsky, Olli Häppölä, Turgut Tatlisumak, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Markku Kaste ja Perttu J. Lindsberg Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä

Lisätiedot