ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS. JOHDE II - tapahtumatuotannon muutosjohtaminenhankkeen. Luonila Mervi Koivisto Juha (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS. JOHDE II - tapahtumatuotannon muutosjohtaminenhankkeen. Luonila Mervi Koivisto Juha (toim.)"

Transkriptio

1 ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS Festivaalibarmetri 2014 ja katsaus tapahtumien muuttuvaan timintaympäristöön JOHDE II - tapahtumatutannn muutsjhtaminenhankkeen lppujulkaisu Lunila Mervi Kivist Juha (tim.) Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikön julkaisu Publicatin f Turku Schl f Ecnmics, Pri Unit

2 ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS Festivaalibarmetri 2014 ja katsaus tapahtumien muuttuvaan timintaympäristöön JOHDE II - TAPAHTUMATUOTANNON MUUTOSJOHTAMINEN -HANKKEEN LOPPUJULKAISU Julkaisusarja A Turun ylipistn kauppakrkeakulu, Prin yksikkö Nr 50/2015 ISSN ISBN: Mervi Lunila Juha Kivist (tim.) Turun kauppakrkeakulu Turku Schl f Ecnmics

3

4 3 Sisällys ALUKSI... 5 FESTIVAALIBAROMETRI 2014: TULOKSIA Jhdant Kyselyn tteuttaminen ja vastaajaprfiilit Vastaajien suhde musiikkiin ja arvt asiakastiedn syventäminen Vastaajien suhde musiikkiin Arvt Festivaalisallistuminen ja tutannllisten tekijöiden merkitys Festivaalikäynnit Vastaajien näkemykset festivaalien tassta Sumessa Festivaalisallistumisiin vaikuttavat seikat hinnat ja festivaalielämyksen mudstuminen Tapahtumauskllisuus Yhteenvet ja arviinti FESTIVAALIBAROMETRI 2014: KÄVIJÖIDEN SEGMENTOINTI Jhdant Menetelmä Tulkset Uskllinen heavy-heim Aikuistuva dance-kansa Sisältörientituneet rkkidiggarit Hintatietiset ppparit Kuluttautuneet kaikkirukaiset Tulsten arviintia LIITE 1. Ryhmittelyanalyysissa käytetyt kysymykset KESKUSTELUA MUSIIKKILIIKETOIMINNAN JA FESTIVAALIEN MUUTTUVASTA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ: AVAINSANOINA TEKNOLOGIA, KONVERGENSSIKEHITYS JA SUURI TIETO Taustaa Digitaalinen musiikin kulutus, hybridimallit ja knvergenssikehitys musiikkiliiketiminnan murrksen analyysia Vinyyliltä streaming -palveluihin äänitetyn musiikin jutsenlaulu?... 50

5 2.2 Hybridimalleja musiikkiliiketiminnassa Knvergenssikehitystä festivaalitutannissa Kiristyvä kilpailu ja festivaalit muuttuvassa timintaympäristössä - festivaalielämys ja brändi päämana? Teknlgian valjastaminen tulevaisuuden kilpailukyvyn priimusmttriksi Terävästä keihäänkärjestä khti laajempaa sisältötarjntaa tukena teknlgia Digitaalinen ympäristö kiinteänä sana festivaalien tutantrakenteita Lpuksi JÄLKISANAT Kuluttajatrendit ja tulevaisuuden festivaalien hahmttelua Supersaturaati Vertaiskulttuuri Ennakk-staminen LIITTEET: TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN PORIN YKSIKÖN JULKAISUT JA FESTIVAALIBAROMETRI 2014 KYSELYLOMAKE... 72

6 5 ALUKSI JOHDE II tapahtumatutannn muutsjhtaminen -hankkeen yhtenä keskeisenä päämääränä n llut tuttaa tieta tutkimuksen ja kulutuksen keinin tapahtuma- ja festivaalikentän timintaympäristöstä ja tarkemmin siinä tapahtuvasta rakenteellisesta muutksesta. JOHDE II -hankkeen valmistelu phjautui aikavälillä syksy ja kevät 2014 tteutetun JOHDE luvien aljen tapahtumatutannn jhtajasaamisen kehittämishankkeen aikana tteutettujen kulutusten ja kansainvälisten benchmarking matkjen aikana kerätyn asiantuntijatiedn havainnintiin ja analysintiin. Hankevalmistelua täydensivät edelleen JOHDE I -hankkeessa tutetut julkaisut. JOHDE II -hankevalmistelua varten kerätyn tiedn valssa li selvää, että tapahtuma- ja festivaalikentän timintaympäristössä heijastuu vahvasti laajemmin verksttaluden merkitys sekä glbaalit kehityssuunnat niin tapahtumien sisältötimialilla kuin tutantrakenteissa. Kehityssuuntien katsttiin vaikuttavan keskeisesti timinnan rakenteisiin myös Sumen kntekstissa ja hankevalmistelun aikana sumalainen tapahtuma- ja festivaalikenttä täsmentyi selkeäksi rakennemuutstimialaksi sana sumalaista luvaa talutta ja elämystellisuutta. Hankevalmistelun aikana tunnistettiin tarve kulutuksen ja tutkimuksen keinin vahvistaa ymmärrystä timialan sekä kansainvälisistä kehityssuunnista että tuttaa tieta sumalaisen festivaalikuluttajasta tapahtumien strategisen päätöksen ten tueksi. Tämä julkaisu mudstuu kahdesta tutkimussista. Ensimmäisenä tutkimussina julkaisussa esitetään kaksi työpaperia liittyen sumalaisiin festivaalikävijöihin. Syksyllä 2014 valmisteltiin uraa uurtava valtakunnallinen festivaalibarmetrikysely, jka tteutettiin lkakuussa Nyt käsillä leva Kinnusen, Lunilan, Rumpusen ja Kivistn kirjittama raprtti Festivaalibarmetri 2014: Tulksia phjautuu ensimmäisen kerran tässä laajuudessa tteutettuun kyselyyn, jka suunniteltiin ja järjestettiin laajana yhteistyönä Taideylipistn Sibelius-Akatemian ja Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikön (JOHDE II - hanke), Seinäjen ammattikrkeakulun (TATU2 -hanke), Lapin ylipistn matkailualan tutkimus- ja kulutusinstituutin (MTI), Sumen rckfestivaalien liitn (SURF ry) sekä tutkimuksen khteena levien kymmenen rytmimusiikkiin painttuvan festivaalin timesta. Yhteistyön tavitteena li luda phja nin kahden vuden välein tistettavalle kyselylle, jnka pitkäntähtäimen tavitteena n llut kta tieta 1) pitkittäistutkimuksena sumalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja 2) seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vusien kuluessa. Laaja-alainen aineist li phjan myös tutkimussin tiselle artikkelille Festivaalibarmetri 2014: Kävijöiden segmentinti, jssa Kinnunen ja Lunila paneutuvat

7 syvemmin festivaalikävijöiden musiikkimakuihin, festivaalielämykseen vaikuttavien tekijöiden ja festivaalisallistumisen kysymysryhmien kautta. Lähestymiskulma mahdllisti yksityiskhtaisemman asiakassegmentinnin festivaalikhtaisesti ja se syventää näin festivaalien maa, keräämäänsä asiakastieta strategisen päätöksen ten tueksi. Pitkittäistutkimus tulee jatkssa mahdllistamaan ryhmien välisten muutsten tarkastelun. Tisessa tutkimussissa Juha Kivist ja Mervi Lunila kirjittavat tapahtumien ja festivaalien timintaympäristössä tapahtuvasta kuluttamisen, timintarakenteiden ja ansaintalgiikiden muutksesta tsiklla Keskustelua musiikkiliiketiminnan ja festivaalien muuttuvasta timintaympäristöstä: Avainsanina teknlgia, knvergenssikehitys ja suuri tiet. Artikkelin phjautuu JOHDE II -hankkeen aikana tteutettujen ammattilaisknferenssivierailuiden aikana kerättyyn tietn (Reeperbahn festival , Hampuri, Saksa; Musiikki ja Media, , Tampere; Eursnic Nderslag , Grningen, Hllanti; MARS -festivaali, , Seinäjki) sekä musiikkitimialaan ja festivaalitutantn liittyvien sähköisten julkaisujen ja erityisesti ammattilaiskeskustelufrumeitten havainnintiin hankkeen kestn ajan aikavälillä kevät 2014-kevät Tässä julkaisussa raprtidun tutkimustiedn lisäksi, hankkeelle asetettuja tavitteita n knkretisitu kulutuksellisin timenpitein. JOHDE II -hanke n tuttanut yhteistyössä Research 15/30 kanssa Tulevaisuuden festivaali 2025 puheenvur- ja työpajasarjan, jssa keskeistä n llut syventyä festivaalien järjestämiseen vaikuttaviin trendeihin ja ilmiöihin kaupunkikulttuuriin, vertaistaluteen, ihmisten ajankäyttöön, kulttuuriharrastuksiin, musiikkiin ja viihteeseen liittyvien esimerkkien kautta. Markus Keränen linjaakin julkaisun Jälkisanissa Kuluttajatrendit ja tulevaisuuden festivaalien hahmttelua -tsiklla puheenvur- ja työpajasarjassa tekemiensä havaintjen perusteella mahdllisia tulevaisuuden trendejä, jissa kehityssuunnat vat nähtävissä myös tapahtuma- ja festivaalikenttää kriittisesti tukevana timintana. Lppujulkaisussa raprtitavan tutkimustiedn keskeisenä tarkituksena n tukea erityisesti tapahtumakentässä timivia ammattilaisia, mutta myös kuvata timialan muutsta luvan taluden kehittämistyössä timiville virkamiehille. EU-hjelmakauden luvia alja kskeviin hankehakuihin nyt tutettu tiet timii tulevaisuudessa kentän timijiden työkaluna strategisessa suunnittelussa ja päätöksen tessa. Mervi Lunila prjektitutkija, Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikkö Juha Kivist Ketinkivi Oy

8 7 FESTIVAALIBAROMETRI 2014: TULOKSIA Maarit Kinnunen, Lapin ylipist, Matkailualan tutkimus- ja kulutusinstituutti MTI Mervi Lunila, Turun ylipistn kauppakrkeakulun, Prin yksikkö Sami Rumpunen, Seinäjen ammattikrkeakulu Juha Kivist, Taideylipistn Sibelius-Akatemia 1 Jhdant Sumalainen festivaalikenttä n tarjnnaltaan runsas ja mni-ilmeinen (ks. esim. Artes, Björkqvist, Halnen, Is-Ah & Utila 2010), missä krstuu sumalaisten ma aktiivisuus festivaalien kuluttajina (ks. Finland Festivals 2015). Sumalaista festivaaliyleisöön liittyvää tutkimusta n tehty yhä enenevässä määrin 1990-luvun lppupulelta alkaen. Tulsten raprtinti n painttunut asiakasprfiilien ja tapahtumien alueellisten talusvaikutusten seurantaan (ks. esim. Karppinen & Lunila 2014; Mikknen, Ristlainen & Taskinen 2008; Pasanen, Taskinen & Mikknen 2009; Satkangas 2015; Thm 2005; Tuuri, Rumpunen, Krtesluma & Katajavirta 2012) sekä yksityiskhtaisemmin festivaalien yhteydessä tehtyihin yleisökyselyihin (ks. esim. Cantell 1993; 1996; 1998; 2003). Finland Festivals ry (tästä eteenpäin FF) n knnut seuranta-aineista festivaalirganisaatiilta jäsenfestivaaliensa kävijämääristä vudesta 1990 ja taludellisista avainluvuista vudesta 2007 (FF sähköpstitiednant 2015). Talustutkimus Oy n taas sana laajempaa Sumi Tänään -mnitilaajaphjaista kirjekyselytutkimusta kerännyt aineista liittyen kesätapahtumien tunnettuuteen, kävijäprfiileihin ja mielikuviin suuren yleisön keskuudessa (Talustutkimus sähköpstitiednant 2015). Maarit Kinnusen pr gradu -työn Tdella hyvä meininki kylällä - Kulttuuritapahtuman kknaiselämykseen vaikuttavat tekijät (2013) tutkimusaineistn mudstivat yleisöltä nettikyselyin, haastatteluin ja eläytymistarinin kttu materiaali. Edellä kuvattu laaja kirj tutkimusraprttien, selvitysten, pinnäytetöiden ja akateemisten jurnaaliartikkelien mudssa esitetyistä tutkimustulksista n erityisesti 2000-luvulla täydentynyt laajasti festivaalijärjestäjien malla, pääsin festivaalitutannn kehittämistarpeisiin ktulla asiakaskyselyaineistlla. FF:n tammikuussa 2015 julkaisemat kävijämäärätilastt kuvaavat yleisesti sumalaisten aktiivisuutta festivaalien kuluttajina (FF 2015). Tämän lisäksi suurimpien sumalaisten rytmimusiikkifestivaalien (ml. FF:n jäsenfestivaaleista Pri Jazz ja Prvinssirck) kesän 2014 nin kävijän määrä sittaa niiden merkittävän aseman sana sumalaista

9 festivaalikenttää. On kuitenkin humattava, ettei sumalaisista rytmimusiikkifestivaaleista le juurikaan tehty systemaattisesti vertailevaa ja kartittavaa laaja-alaista tutkimusta kskien niiden kävijöitä. Lisäksi n merkille pantavaa, ettei Sumessa le tehty tutkimusalueelta pitkittäistutkimusta rytmimusiikkifestivaalien keskeisestä rlista hulimatta. Ennakkhavaintjen perusteella tunnistetun tarpeen lähtökhdista syksyllä 2014 valmisteltiin valtakunnallinen festivaalibarmetrikysely, jka tteutettiin lkakuussa Kysely suunniteltiin ja järjestettiin laajana yhteistyönä Taideylipistn Sibelius-Akatemian ja Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikön (JOHDE II -hanke), Seinäjen ammattikrkeakulun (TATU2 -hanke), Lapin ylipistn matkailualan tutkimus- ja kulutusinstituutin (MTI), Sumen rckfestivaalien liitn (SURF ry) sekä tutkimuksen khteena levien festivaalien timesta. Yhteistyön tavitteena li luda phja nin kahden vuden välein tistettavalle kyselylle. J suunnittelun alkuvaiheessa li selvää, että kyselyn tarkitus li kta tieta: 1) pitkittäistutkimuksena sumalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja 2) seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vusien kuluessa. Siten tutkimukselle asetettu tavite li mudstaa laajan kyselyaineistn phjalta käsitys sumalaisten rytmimusiikkifestivaalien asiakaskunnasta. Tätä seikkaa silmällä pitäen kysymysten asettelussa ei haluttu pidättäytyä ainastaan festivaaliin liittyvissä tutannllisissa tai sisällöllisissä asiissa esimerkiksi festivaalielämykseen vaikuttavina tekijöinä, vaan kysymysphjaa laajennettiin festivaalikävijää kuvaaviin ja asiakastieta syventäviin arvkysymyksiin. Tämän tiedn nähtiin tukevan merkittävällä tavalla laajemman asiakassegmentin mudstamista, ei ainastaan yksittäisten festivaalien salta, vaan myös kk maan kattavassa tannassa sumalaisesta rytmimusiikkifestivaalikävijän prfiilista. Tistettavan kyselytutkimuksen avulla kerättävän tiedn nähtiin tuttavan ensinnäkin varsin kattavaa ymmärrystä sumalaisesta vapaa-ajan vietsta ja siihen liittyvistä trendeistä rytmimusiikkifestivaalien kntekstissa. Tämän lisäksi tutkimuksen nähtiin täydentävän festivaalien mien asiakaspalautteiden tietvaranta ja siten tukevan keskeisesti festivaalien strategista päätöksenteka tulevaisuuden kehitystimiin nähden. Tässä tutkimuksessa festivaalilla tarkitettiin suurta sumalaista vusittain järjestettävää rytmimusiikkifestivaalia, jnka asiakaskuntaa vidaan pitää valtakunnallisena ja jnka sisällöissä kansainvälisen hjelmistn rli n merkittävä. Festivaali n pääsymaksullinen ja se järjestetään valtasin ulkilmaan sijittuvalla yhtenäisellä tapahtuma-alueella. Tutkimuksen rajaamiseen vaikuttivat merkittävästi ennakkhavainnt rytmimusiikkifestivaalien merkittävästä rlista sana sumalaista nuriskulttuuria ja vapaa-ajanvietta (ks. esim. Purhnen ym. 2014, 269). Rajausta tarkennettiin ennakkkartituksella ja valmistelijaryhmän välisessä vurvaikutuksessa tutkimukseen

10 9 alustavasti määritellyn festivaali-käsitteen valssa. Tisaalta tähän tutkimukseen yksilöidyllä festivaali-käsitteellä haluttiin selkeästi rajata vastaajappulaatita, mutta myös testata pilttivaiheessa levaa kysymyspatterista timintaympäristöltään vertailukelpisissa tapahtumissa. Tiedustelut mahdllisuudesta tutkimusyhteistyöhön timitettiin sähköpstitse yhdelletista sumalaiselle rytmimusiikkifestivaalille, jista yksi kieltäytyi tutkimuskhteena lemisesta. Verkkkyselyä jakelivat seuraavat 10 festivaalia: Blckfest, Tampere, Flw Festival, Helsinki, Ilsaarirck, Jensuu, Jurassic Rck, Mikkeli, Kupi RckCck, Kupi, Prvinssirck, Seinäjki, Qstck, Oulu Ruisrck, Turku Tuska Open Air Metal Festival, Helsinki Weekend Festival, Helsinki Festivaalibarmetrin tulkset n raprtitu tässä artikkelissa klmessa sassa. Seuraavassa kuvataan ensin kyselyn tteuttamista ja vastanneiden taustatietja. Tämän jälkeen esitellään tulksia vastaajien suhteesta musiikkiin kävijöiden sisältösuhteen tunnistamiseksi sekä syvennetään asiakastieta arvkysymyksin. Tämän jälkeen esitellään saatuja vastauksia tutannllisesti yksityiskhtaisempien kysymysten kuten festivaalikäyntien, sumalaisten festivaalien tasn arviinnin, festivaalisallistumisiin vaikuttavien seikkjen ja tapahtumauskllisuuden näkökulmista. Lpuksi esitetään alustavia jhtpäätöksiä aineistn phjalta. 2 Kyselyn tteuttaminen ja vastaajaprfiilit Kyselyyn sallistuneet festivaalit levittivät kyselyä sähköpstilistjen, Facebkin ja Twitterin välityksellä. Kyse n siis vapaaehtisten näytteestä (vluntary respnse sample; Mre 2010, ), missä kaikki halukkaat vat vineet sallistua tutkimukseen. Tämän takia ts n vinutunut eikä tulksia vida yleistää tilastllisesti. Tutkimukseen sallistujat

11 vat itse päättäneet, että he haluavat sallistua tutkimukseen, jllin he vat tdennäköisesti erityisen kiinnstuneita kyselyä levittäneistä festivaaleista ja suhtautuvat niihin psitiivisesti. On tdennäköistä, että vastaajista suuri sa n kyseisten festivaalien vakikävijöitä. Naiset vastaavat kyselyihin useammin kuin miehet (esim. Cantell 2003; Smith 2008), jten tässäkin tutkimuksessa n enemmän naisia kuin tutkittujen festivaalien tdellisissa kävijöissä. Tisaalta festivaalien mat yleisökyselyt vat kylläkin viitanneet siihen suuntaan, että naisten suus tapahtumien kävijöistä n kasvussa. FF:n timinnanjhtaja Kai Amberla n myös tdennut vanhempien naishenkilöiden levan kulttuurin suurkuluttajia, ja tämä n ilmennyt selkeästi FF:n jäsentapahtumien kävijäkyselyistä. Festivaalibarmetrin vastaajat vat vanhempia kuin kyseisten festivaalien kävijät yleensä, sillä teini-ikäisiä kävijöitä n ylipäätään vaikeampi tavittaa eivätkä he välttämättä le saavutettavissa käytettyjen kanavien kautta. Myöskään vanhemman yleisösegmentin tavitettavuus sittain ssiaalisen median kautta levitetyn kyselyn kautta ei le tdennäköisesti kattavaa. Vaikka tulksia ei tulekaan yleistää, vidaan vastauksia pitää varsin edustavana ja suurena tksena kyseisten festivaalien kävijöistä. Tilastllisin menetelmin tehtyjä analyyseja arviitaessa tulee kuitenkin humiida edellä mainitut rajitteet. Kyselyyn saatiin kaikkiaan vastausta, jista kahdeksan hylättiin, kska vastaajat livat käyttäneet vain arva 7 (7 vastausta) tai vastaajan iän ja ammatin välinen yhteys li käytännössä mahdtn (1 vastaus). Lpullisen analysitavan aineistn mudsti siis vastausta. Seuraavaksi kuvataan vastaajien sukupulijakaumaa, ikää, kulutustaustaa ja ssieknmista asemaa (Taulukt 1 ja 2) sekä esitetään yhteenvet festivaalibarmetrin vastaajasta (Kuvi 1). Nurin vastaaja li 12-vutias ja vanhin 73-vutias, keski-ikä li 28,6 vutta ja vastaajien ikämediaani 26 vutta. Vastaajista suurin sa (63 %) li naisia (vrt. Cantell 2003) ja nin 90 % vastaajista asui kaupungissa. Eniten vastaajia li Helsingistä (19 %), kun taas vastaajat Turusta (10 %), Oulusta (7 %), Tampereelta (6 %) ja Espsta (5 %) mudstivat muut merkittävät kaupunkitasn vastaajaryhmät. Maakunnittain vastaajien pääpain li Uudellamaalla (33 %), Varsinais-Sumessa (13 %), Phjis-Phjanmaalla (9 %) ja Pirkanmaalla (8 %). Taustamuuttuja Lukittelu n % Sukupuli Mies % Nainen % Kulutus Peruskulu tai vastaava % Ammattikulu tai -kurssi % Luki tai ylippilas %

12 11 Opisttasn ammatillinen kulutus % Ammattikrkeakulu % Krkeakulu, alemman asteen tutkint Krkeakulu, ylemmän asteen tutkint % % Ammattiryhmä Jhtava asema 67 1 % Ylempi timihenkilö % Alempi timihenkilö % Työntekijä % Yrittäjä tai yksityinen ammatinharjittaja % Opiskelija % Eläkeläinen 27 1 % Ktiäiti tai kti-isä 46 1 % Työtön % Muu 73 2 % Vusitult Alle % % % % % tai enemmän % Ktipaikka Pääkaupunkiseutu % Muu kaupunki % Muu kunta % Ulkmaat 33 1 % Taulukk 1. Vastaajaprfiili (n = 4 492)

13 Taustamuuttuja Keskiluku Arv Ikä: minimi = 12 v., maksimi = 73 v. Yhteiskuntalukka: alin = 1, ylin = 10 Mediaani 26 Keskiarv 28,6 Mediaani 5 Keskiarv 5,4 Taulukk 2. Vastaajaprfiilit, keskiluvut Suurella salla vastaajista (35 %) pinnt livat vielä kesken, jten myös tult livat hyvin pienet jpa alle köyhyysrajan. Mielenkiintinen yksityiskhta n, että tästä hulimatta vastaajat katsivat kuitenkin kuuluvansa keskilukkaan (Kaavi 1). Tästä vi päätellä, että arviidessaan maa yhteiskuntalukkaansa infrmantit vertasivat itseään tisiin samanikäisiin tai samaistuivat vanhempiensa yhteiskuntalukkaan. Kaavi 1. Yhteiskuntalukka

14 13 Kuvi 1. Festivaalibarmetrin vastaaja. Yhteenvet. 3 Vastaajien suhde musiikkiin ja arvt asiakastiedn syventäminen 3.1. Vastaajien suhde musiikkiin Cantellin (2003) mukaan tapahtumakävijöillä vi lla usein läheinen ksketus alaan makhtaisen harrastuneisuuden kautta. Hän jatkaa, että kulttuuritapahtumien kuluttaminen kasautuu yleisesti siten, että kiinnstus ei khdistu ainastaan yhteen vaan useampaan taiteenalaan. Tässä tutkimuksessa ei niinkään ltu kiinnstuneita kävijöiden musiikkiharrastuneisuudesta itsessään, vaan pikemminkin haluttiin kartittaa kävijöiden suhdetta musiikkiin ja sitä kautta musiikin suutta sana tutettavaa festivaalielämystä. Packer ja Ballantyne (2010) vat jpa tdenneet, että musiikkifestivaalielämyksilla n psitiivinen vaikutus kävijöiden hyvinvintiin. Yleisesti tarkastellen vastaajien ma suhde musiikkiin li vimakas (Kaavi 2). Lähes 90 % vastaajista musiikki li tärkeimpiä asiita elämässä ja musiikki synnytti heissä

15 vimakkaita tunnereaktiita. Erityisesti nurille li tärkeää etsiä uutta, kiinnstavaa musiikkia (Pearsnin krrelaatikerrin -0,214, p < 0,001). Musiikkisuhteen lisäksi kyselyssä tiedusteltiin musiikkitapahtumien kävijäharrastuneisuutta myös festivaaliajan ulkpulella. Vastaajat kävivät vuden aikana keskimäärin kahdella rytmimusiikkifestivaalilla, neljässä klubi-, ravintla- tai knserttisaliknsertissa sekä yhdessä stadin- tai halliknsertissa. Tämä ei sita festivaalikävijöissä ns. kulttuurin suurkuluttajuutta elävän musiikin salta, mikä n ristiriidassa sen kanssa, että vastaajilla n varsin aktiivinen musiikkisuhde (ks. Kaavi 2). Vähäistä elävän musiikin tapahtumien kävijäaktiivisuutta selittävät vastaajappulaatin hyvin alhaiset vusitult. Eniten vusitult vaikuttivat stadin- ja halliknserttikäyntien määrään (Pearsnin krrelaatikerrin 0,172; p < 0,001) ja vähiten festivaalikäyntien määrään (0,044; p < 0,01). Kaavi 2. Vastaajien suhde musiikkiin 3.2. Arvt Hede, Jag ja Deery (2004) vat tutkineet musikaalikävijöiden arvja ja he päätyivät siihen, että henkilökhtaiset arvt vaikuttivat tyytyväisyyteen, jka khdistui tapahtuman yksittäisiin elementteihin. Sen sijaan arvilla ei llut vaikutusta siihen, miten tyytyväinen

16 15 kävijä li itse kknaisuuteen. Wsnan, McElry ja van Winkle (2007) tarkastelivat arvjen ja sallistumismtivaatin välistä yhteyttä teatterifestivaalilla. He ttesivat, että arvt vaikuttivat festivaalikävijöiden sallistumismtivaatin, mutta vain vähäisessä määrin. Mrgan (2006) paintti kuitenkin sitä, että festivaalikävijät arviivat elämystään ja kk tapahtumaa mien arvjensa phjalta. Kinnusen tutkimuksessakin (2013) yli pulet vastaajista ilmitti, että mien arvjen mukainen tapahtumaspnsri paransi heidän tunnelmaansa. Andertn (2009) n kehttanut tarkastelemaan myös festivaalin avainhenkilöiden mia uskmuksia ja ssikulttuurista taustaa. Mnet suuret ktimaiset rytmimusiikkifestivaalit krstavat ympäristövastuutaan tuden siten julki eklgisuutta tukevia arvja. Ruisrck n tehnyt yhteistyötä Kynnys ry:n kanssa haluten parantaa festivaalin saavutettavuutta. Schwartz (2009) tteaa, että yleensä ihminen tiedstaa arvt vasta sillin, kun jku tilanne n mien arvjen vastainen. Näin llen nkin lunnllista pyrkiä vertaamaan sitä, khtaavatk yleisön ja festivaalien edustamat arvt. Yksilön arvt vat suhteellisen staattisia, mutteivat suinkaan pysyviä. Vimakkainta arvjen muuts n vutiailla (Puhiniemi 2006), jtka vat mnien rytmimusiikkifestivaalien pääkhderyhmää. Festivaalibarmetrin vastaajaprfiileja haluttiinkin syventää perinteisten ssidemgrafisten tekijöiden lisäksi myös kävijöiden henkilökhtaisilla arvilla. Niitä käsiteltiin kyselyssä Shalm H. Schwartzin arv-rientaatin phjalta sveltaen Lindemanin ja Verkasaln kehittämää lyhennettyä kyselyversita, missä vastaajat arviivat kunkin attribuuteilla täydennetyn arvn merkitystä itselleen (Karppinen & Tiainen 2010; Lindeman & Verkasal 2005; Schwartz 2009). Schwartzin arvmalli perustuu kymmeneen arvn: valta, suriutuminen, hednismi, virikkeellisyys, itsehjautuvuus, universalismi, hyväntahtisuus, perinteet, yhdenmukaisuus ja turvallisuus. Näitä n kuvattu tarkemmin taulukssa 3. Arv Arva kuvaavat attribuutit Valta Suriutuminen Hednismi Virikkeellisyys Itsehjautuvuus Arvvalta, varakkuus, yhteiskunnallinen valta Kunnianhim, menestys, kyvykkyys, vaikutusvalta Mielihyvä, elämästä nauttiminen, itsensä hemmttelu Vaihteleva ja jännittävä elämä, uskaliaisuus Luvuus, vapaus, mien tavitteiden valitseminen, uteliaisuus, riippumattmuus Universalismi Laajakatseisuus, ssiaalinen ikeudenmukaisuus, tasa-arv, maailmanrauha, kauneuden maailma, yhteys luntn, kypsä elämänymmärrys, ympäristön sujeleminen

17 Hyväntahtisuus Perinteet Auttavaisuus, rehellisyys, anteeksiantavuus, vastuullisuus, lutettavuus, tsi ystävyys, kypsä rakkaus Perinteiden kunniitus, nöyryys, hurskaus, man elämänsan hyväksyminen Yhdenmukaisuus Turvallisuus Velvllisuudentuntisuus, itsekuri, khteliaisuus, vanhempien ihmisten kunniittaminen Yhteiskunnallinen järjestys, perheen turvallisuus, kansallinen turvallisuus, puhtaus, palvelusten vastavurisuus Taulukk 3. Schwartzin arv-rientaatit (Karppinen & Tiainen 2010; Lindeman & Verkasal 2005; Schwartz 2009) Schwartzin mallissa arvt vat jk tisiaan täydentäviä (yhteenspivia) tai keskenään ristiriidassa (yhteenspimattmia). Arvja vidaan kuvata kehänä (Kaavi 3), jssa kaksi tisiaan lähellä levaa arva krreli keskenään. Kehällä vastakkaisilla pulilla levat arvt vat keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi universalismi ja valta vat yhteenspimattmia, kun taas universalismi ja itsehjautuvuus täydentävät tisiaan. Mitä kauempana arvt vat tisistaan, sitä vähemmän ne krrelivat keskenään. (Schwartz 2009.) Kaavi 3. Schwartzin arv-rientaatit (Schwartz 2009) Kun kyselyyn vastaajan ikä nusi, vallan, suriutumisen ja virikkeellisyyden merkitys väheni. Kun kulutus lisääntyi, perinteiden merkitys väheni. Hyväntahtisuus ja

18 17 universalismi livat vastaajajukssa naisille lennaisesti tärkeämpiä kuin miehille. Taulukkn 4 n kttu sumalaisten ja tämän kyselyn vastaajien arvt tärkeysjärjestyksessä. Erja selittää se, että festivaalibarmetriin vastanneet vat nurempia ja kulutetumpia kuin sumalaiset keskimäärin: Hednismi n tärkeämpää nuremmille, kun taas yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden merkitys nusee ihmisen vanhetessa. Itsehjautuvuus n tärkeämpää kulutetummille, ja kulutuksen lisääntyessä yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden merkitys vähenee. (Schwartz 2007, ) Sumalaiset keskimäärin (Puhiniemi 2006, 21) Hyväntahtisuus Turvallisuus Yhdenmukaisuus Universalismi Hednismi Itsehjautuvuus Suriutuminen Virikkeellisyys Perinteet Valta Kyselyyn vastanneet Hyväntahtisuus Hednismi Itsehjautuvuus Universalismi Turvallisuus Yhdenmukaisuus Virikkeellisyys Perinteet Suriutuminen Valta Taulukk 4. Sumalaisten ja kyselyyn vastanneiden arvt tärkeysjärjestyksessä 4 Festivaalisallistuminen ja tutannllisten tekijöiden merkitys Seuraavaksi esitellään saatuja vastauksia tutannllisesti yksityiskhtaisempien kysymysten kuten festivaalikäyntien, sumalaisten festivaalien tasn arviinnin, festivaalisallistumisiin vaikuttavien seikkjen ja tapahtumauskllisuuden näkökulmista. Esitettyjen kysymysten tavitteena li kerätä tieta yleisesti kävijän sallistumismtivaatita määrittävistä tekijöistä (ks. myös Abreu-Nvais & Arcdia 2013). Tisaalta kysymysasettelu suunnattiin festivaalielämyksen tuttamista käsitteleviin yksityiskhtiin (s. esimerkiksi sisältö, yleinen hintatas, palvelut, festivaalialue, turvallisuus; myös Getz 1989) elämyksen syntymisen edellytyksenä (vrt. Mrgan 2008, 82; Kinnunen 2013, 44).

19 4.1. Festivaalikäynnit Kaavin 4 n kttu yhteen se, millä rytmimusiikkifestivaaleilla vastaajat kävivät kesällä Mukana vat ne festivaalit, jista li vähintään 100 mainintaa. Vastaajista suurin sa li käynyt Ruisrckissa (833 vastaajaa). Seuraavaksi suurimmat festivaalit livat Weekend Festival ja Tuska, jissa kummassakin li käynyt yli 600 vastaajaa. Ulkmaiset festivaalit n kuvattu kaavissa yhtenä ryhmänä. Ulkmaisista festivaaleista eniten käyntejä (28) li saksalaisella Wacken Open Air -festivaalilla. Vastaajista 17 li käynyt Unkarissa Szigetfestivaalilla ja yli kymmenen vastaajaa li käynyt Tanskan Rskildessa tai Belgian Tmrrwland-festivaalilla. Kaiken kaikkiaan ulkmaisilla festivaaleilla kävijöiden määrä li suhteellisen suuri, mutta käynnit hajaantuivat hyvin mnelle eri festivaalille. Kaavi 4. Vastaajien festivaalikäynnit kesällä 2014, vähintään 100 mainintaa 4.2. Vastaajien näkemykset festivaalien tassta Sumessa Kaavin 5 n kttu vastaajien näkemyksiä suurimpien ktimaisten festivaalien tassta tietyillä sa-alueilla. Festivaalikävijät pitävät tekniikkaa, hjelmista, markkinintia ja

20 19 turvallisuuspalveluja erittäin krkeatasisina. Sen sijaan festivaalien tarjamat palvelut kaipaavat parannusta. Erityisen kriittisesti suhtaudutaan VIP- ja anniskelupalveluihin. VIPpalveluiden salta n humiitava, että niitä arvii vain klmannes kaikista vastaajista. Lisäksi anniskelupalveluiden salta mielipiteisiin n saattanut vaikuttaa kyselyhetkellä (lkakuu 2014) käynnissä llut kriittinen keskustelu alkhlilainsäädännön uudistamisesta sekä erityisesti siihen liittyvistä säännöistä ja rajituksista. Kaavi 5. Suurimpien sumalaisten festivaalien tas vastaajien mielestä 4.3. Festivaalisallistumisiin vaikuttavat seikat hinnat ja festivaalielämyksen mudstuminen Kun kysyttiin, mitkä seikat vaikuttavat infrmanttien festivaalisallistumisten määrään, tärkeimmiksi tekijöiksi nusivat pääsylippujen hinnat ja tapahtuman hjelmist (Kaavi 6). Mitä nurempi vastaaja li, sitä tärkeämpää li ystävien mukanal. Vaikka infrmaatin saaminen ja turvallisuus vat tässä listassa alhaisella sijalla, se ei tarkita sitä, etteivätkö nämä asiat lisi tärkeitä. Alhaista sijittumista selittää aiemmin kaavin 5 kautta saatu tiet,

21 että vastaajien mielestä infrmaatin saatavuus ja festivaalien turvallisuus n j nyt erittäin krkealla taslla. Kävijät siis dttavatkin, että kyseiset seikat vat kunnssa eikä niitä tarvitse erikseen arviida, kun suunnitellaan festivaaleille sallistumista. Taulukkn 5 n kttu vastaajien hintanäkemyksiä. Mitä suuremmat vastaajan vusitult livat, sitä enemmän he livat valmiita maksamaan eri tutteista ja palveluista. Krrelaati vusituljen ja annetun hinnan välillä li suurin matkjen (Pearsnin krrelaatikerrin 0,189; p < 0,001) ja majituksen (0,136; p < 0,001) khdalla. Kska hajnta li suurta, keskiluvuista n mielekkäintä tarkastella nimenmaan mediaania. Erityisen mielenkiintista n tarkastella näkemyksiä alkhlin hinnista. Viisi vastaajaa li sitä mieltä, että anns (0,33 l) keskilutta tai siideriä saisi maksaa 50 eura. Muiden saalueiden salta heidän hintahaarukkansa vastasi vastausten yleistä linjaa, jten kyse li tietisesta valinnasta. Mikä saattaisi lla syynä haluun nstaa anniskeluhintja huippuunsa? Viidestä maksimihinnan antaneesta klmelle mnipuliset anniskelupalvelut eivät lleet lainkaan tärkeitä. Kaksi maksimihinnan antaneista li alaikäisiä, jtka eivät lisi vineetkaan käyttää anniskelupalveluja. Näin llen vidaan päätellä, että yksi syy krkealle alkhlin hintaehdtukselle li se, että kyseiset vastaajat eivät itse käytä anniskelupalveluja ja he vat mahdllisesti myös sitä mieltä, että festivaaleilla ei tulisi tarjilla alkhlia lainkaan. Ylipäätään anniskelupalvelujen tärkeyden ja esitetyn anniskeluhinnan välillä li tilastllisesti merkittävä krrelaati siten, että mitä merkityksettömämpiä anniskelupalvelut livat, sitä suuremmaksi anniskeluhintaa esitettiin. Krrelaati li tki hyvin vähäinen (-0,041), mutta tilastllisesti merkitsevä (p < 0,01). Keskilut- tai siideriannkselle hyväksyttävänä pidettävää hintaa kskevien vastausten mediaania (viisi eura) vidaan pitää yllättävän krkeana humiiden kesän 2014 festivaalien hintatas: jillain kyselyyn sallistuneista festivaaleista (esim. Prvinssirck) keskiluen litrahinta li mediaani- ja jpa keskiarvvastaustakin matalampi. Mitä seuraavat tutteet tai palvelut saisivat mielestäsi maksaa ktimaisilla festivaaleilla? Keskiarv ( ) Mediaani ( ) Keskihajnta Minimi ( ) Maksimi ( ) Klmen päivän pääsylippu krkeatasista ulkmaista hjelmaa tarjaville festivaaleille Klmen päivän pääsylippu täysin ktimaista hjelmaa tarjaville festivaaleille Laadukas ruka-anns festivaalialueella Sängyllinen sisätilamajitus massa huneessa (hinta per henkilö, yhdeltä yöltä) 112, , , , , , , ,

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä N. 1/2013 Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan timintamallien analysinti (Mdi 2a) Millaiset timintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä ja tulevaisuussignaaleja hyödyntävää innvaati-timintaa? Kaksi

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ B. AJANKOHTAISTA AKTUELLT Virve Antinja - Markku Hakuli OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden, mekaanisen puun sekä

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Ryhmäkeskustelujen tiivistelmät 1 June 2016 TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT ryhmä 1. pj. Sari Pietikäinen Avainkysymys: Mihin yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä 22.5.2012 2 Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) Välitystalus tasapuliset kilpailulsuhteet 30.6.2016 Tim Lappi KUVA (krkeus vi vaihdella) Työtä ja hyvinvintia kk Sumeen

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja Tutanttaluden laits Palvelujen tutteistamisen käsikirja Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen Tiina Tuminen, Katriina Järvi, Mikk H. Lehtnen, Jesse Valtanen, Miia Martinsu TIEDE + TEKNOLOGIA

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta Opinpaletin kulutustarjnta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja pinnittain (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet, bilgia, maa ja metsätalutta pettavat, em. ammatillisesti kiinnstuneet)

Lisätiedot

LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET

LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET Tekijän nimi LuK -tutkielma Ympäristötiede Kupin ylipist, ympäristötieteen laits Helmikuu 2007 2 Kupin ylipist ympäristötieteen laits LuK -tutkielma KUOPION YLIOPISTO, Lunnntieteiden

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10.

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10. 15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kenestä erikoiskasviviljelijäksi?

Kenestä erikoiskasviviljelijäksi? MTT:n selvityksiä 102 Kenestä erikiskasviviljelijäksi? Heli Vuri, Katriina Sini ja Arsi Iknen Ympäristö MTT:n selvityksiä 102 68 s. Kenestä erikiskasviviljelijäksi? Erikiskasviviljelyn maksujatyypit ja

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Programmes (IP)

ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Programmes (IP) ERASMUS INTENSIIVIKURSSIT - Erasmus Intensive Prgrammes (IP) Hakuhje Talussi ja budjetinlasku 2012/13 INTENSIIVIKURSSIN TALOUSSÄÄNNÖT Intensiivikurssin tuen piiriin laskettavat kulut n vitava tdeta jälkikäteen

Lisätiedot

Liikkuva koulu Ruosniemessä

Liikkuva koulu Ruosniemessä Liikkuva kulu Rusniemessä Rusniemen kulu Kulu sijaitsee Prin phjissassa, nin 7 km Prin keskustasta. Oppilaita n 337 vusilukilla 1-6. Opettajia n 19. Liikunta n keskeisessä asemassa kulun timintakulttuurissa.

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

Referenssiryhmän työpajan (22.4.2013) luokitellut kommentit

Referenssiryhmän työpajan (22.4.2013) luokitellut kommentit Referenssiryhmän työpajan (22.4.2013) lukitellut kmmentit Timintatavat + -Käyttäjälähtöisyys, asukaslähtöisyys Käyttäjälähtöisesti, käyttäjien alitteesta suunnittelu, esim. skeittipuistt, nurten leskelutilat,

Lisätiedot

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja L4 Tmmi Pekanja Ensihidn kenttäjhtaja Mikä L4? Timintaa käynnistellään Erilaisia timintamalleja käytössä valtakunnassa Ensihitasetus Hätäkeskusuudistus Kentän kulutus- ja pätevyysvaatimusten muuttuminen

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot