ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS. JOHDE II - tapahtumatuotannon muutosjohtaminenhankkeen. Luonila Mervi Koivisto Juha (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS. JOHDE II - tapahtumatuotannon muutosjohtaminenhankkeen. Luonila Mervi Koivisto Juha (toim.)"

Transkriptio

1 ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS Festivaalibarmetri 2014 ja katsaus tapahtumien muuttuvaan timintaympäristöön JOHDE II - tapahtumatutannn muutsjhtaminenhankkeen lppujulkaisu Lunila Mervi Kivist Juha (tim.) Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikön julkaisu Publicatin f Turku Schl f Ecnmics, Pri Unit

2 ROCK, RA(U)HA JA RAKKAUS Festivaalibarmetri 2014 ja katsaus tapahtumien muuttuvaan timintaympäristöön JOHDE II - TAPAHTUMATUOTANNON MUUTOSJOHTAMINEN -HANKKEEN LOPPUJULKAISU Julkaisusarja A Turun ylipistn kauppakrkeakulu, Prin yksikkö Nr 50/2015 ISSN ISBN: Mervi Lunila Juha Kivist (tim.) Turun kauppakrkeakulu Turku Schl f Ecnmics

3

4 3 Sisällys ALUKSI... 5 FESTIVAALIBAROMETRI 2014: TULOKSIA Jhdant Kyselyn tteuttaminen ja vastaajaprfiilit Vastaajien suhde musiikkiin ja arvt asiakastiedn syventäminen Vastaajien suhde musiikkiin Arvt Festivaalisallistuminen ja tutannllisten tekijöiden merkitys Festivaalikäynnit Vastaajien näkemykset festivaalien tassta Sumessa Festivaalisallistumisiin vaikuttavat seikat hinnat ja festivaalielämyksen mudstuminen Tapahtumauskllisuus Yhteenvet ja arviinti FESTIVAALIBAROMETRI 2014: KÄVIJÖIDEN SEGMENTOINTI Jhdant Menetelmä Tulkset Uskllinen heavy-heim Aikuistuva dance-kansa Sisältörientituneet rkkidiggarit Hintatietiset ppparit Kuluttautuneet kaikkirukaiset Tulsten arviintia LIITE 1. Ryhmittelyanalyysissa käytetyt kysymykset KESKUSTELUA MUSIIKKILIIKETOIMINNAN JA FESTIVAALIEN MUUTTUVASTA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ: AVAINSANOINA TEKNOLOGIA, KONVERGENSSIKEHITYS JA SUURI TIETO Taustaa Digitaalinen musiikin kulutus, hybridimallit ja knvergenssikehitys musiikkiliiketiminnan murrksen analyysia Vinyyliltä streaming -palveluihin äänitetyn musiikin jutsenlaulu?... 50

5 2.2 Hybridimalleja musiikkiliiketiminnassa Knvergenssikehitystä festivaalitutannissa Kiristyvä kilpailu ja festivaalit muuttuvassa timintaympäristössä - festivaalielämys ja brändi päämana? Teknlgian valjastaminen tulevaisuuden kilpailukyvyn priimusmttriksi Terävästä keihäänkärjestä khti laajempaa sisältötarjntaa tukena teknlgia Digitaalinen ympäristö kiinteänä sana festivaalien tutantrakenteita Lpuksi JÄLKISANAT Kuluttajatrendit ja tulevaisuuden festivaalien hahmttelua Supersaturaati Vertaiskulttuuri Ennakk-staminen LIITTEET: TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN PORIN YKSIKÖN JULKAISUT JA FESTIVAALIBAROMETRI 2014 KYSELYLOMAKE... 72

6 5 ALUKSI JOHDE II tapahtumatutannn muutsjhtaminen -hankkeen yhtenä keskeisenä päämääränä n llut tuttaa tieta tutkimuksen ja kulutuksen keinin tapahtuma- ja festivaalikentän timintaympäristöstä ja tarkemmin siinä tapahtuvasta rakenteellisesta muutksesta. JOHDE II -hankkeen valmistelu phjautui aikavälillä syksy ja kevät 2014 tteutetun JOHDE luvien aljen tapahtumatutannn jhtajasaamisen kehittämishankkeen aikana tteutettujen kulutusten ja kansainvälisten benchmarking matkjen aikana kerätyn asiantuntijatiedn havainnintiin ja analysintiin. Hankevalmistelua täydensivät edelleen JOHDE I -hankkeessa tutetut julkaisut. JOHDE II -hankevalmistelua varten kerätyn tiedn valssa li selvää, että tapahtuma- ja festivaalikentän timintaympäristössä heijastuu vahvasti laajemmin verksttaluden merkitys sekä glbaalit kehityssuunnat niin tapahtumien sisältötimialilla kuin tutantrakenteissa. Kehityssuuntien katsttiin vaikuttavan keskeisesti timinnan rakenteisiin myös Sumen kntekstissa ja hankevalmistelun aikana sumalainen tapahtuma- ja festivaalikenttä täsmentyi selkeäksi rakennemuutstimialaksi sana sumalaista luvaa talutta ja elämystellisuutta. Hankevalmistelun aikana tunnistettiin tarve kulutuksen ja tutkimuksen keinin vahvistaa ymmärrystä timialan sekä kansainvälisistä kehityssuunnista että tuttaa tieta sumalaisen festivaalikuluttajasta tapahtumien strategisen päätöksen ten tueksi. Tämä julkaisu mudstuu kahdesta tutkimussista. Ensimmäisenä tutkimussina julkaisussa esitetään kaksi työpaperia liittyen sumalaisiin festivaalikävijöihin. Syksyllä 2014 valmisteltiin uraa uurtava valtakunnallinen festivaalibarmetrikysely, jka tteutettiin lkakuussa Nyt käsillä leva Kinnusen, Lunilan, Rumpusen ja Kivistn kirjittama raprtti Festivaalibarmetri 2014: Tulksia phjautuu ensimmäisen kerran tässä laajuudessa tteutettuun kyselyyn, jka suunniteltiin ja järjestettiin laajana yhteistyönä Taideylipistn Sibelius-Akatemian ja Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikön (JOHDE II - hanke), Seinäjen ammattikrkeakulun (TATU2 -hanke), Lapin ylipistn matkailualan tutkimus- ja kulutusinstituutin (MTI), Sumen rckfestivaalien liitn (SURF ry) sekä tutkimuksen khteena levien kymmenen rytmimusiikkiin painttuvan festivaalin timesta. Yhteistyön tavitteena li luda phja nin kahden vuden välein tistettavalle kyselylle, jnka pitkäntähtäimen tavitteena n llut kta tieta 1) pitkittäistutkimuksena sumalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja 2) seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vusien kuluessa. Laaja-alainen aineist li phjan myös tutkimussin tiselle artikkelille Festivaalibarmetri 2014: Kävijöiden segmentinti, jssa Kinnunen ja Lunila paneutuvat

7 syvemmin festivaalikävijöiden musiikkimakuihin, festivaalielämykseen vaikuttavien tekijöiden ja festivaalisallistumisen kysymysryhmien kautta. Lähestymiskulma mahdllisti yksityiskhtaisemman asiakassegmentinnin festivaalikhtaisesti ja se syventää näin festivaalien maa, keräämäänsä asiakastieta strategisen päätöksen ten tueksi. Pitkittäistutkimus tulee jatkssa mahdllistamaan ryhmien välisten muutsten tarkastelun. Tisessa tutkimussissa Juha Kivist ja Mervi Lunila kirjittavat tapahtumien ja festivaalien timintaympäristössä tapahtuvasta kuluttamisen, timintarakenteiden ja ansaintalgiikiden muutksesta tsiklla Keskustelua musiikkiliiketiminnan ja festivaalien muuttuvasta timintaympäristöstä: Avainsanina teknlgia, knvergenssikehitys ja suuri tiet. Artikkelin phjautuu JOHDE II -hankkeen aikana tteutettujen ammattilaisknferenssivierailuiden aikana kerättyyn tietn (Reeperbahn festival , Hampuri, Saksa; Musiikki ja Media, , Tampere; Eursnic Nderslag , Grningen, Hllanti; MARS -festivaali, , Seinäjki) sekä musiikkitimialaan ja festivaalitutantn liittyvien sähköisten julkaisujen ja erityisesti ammattilaiskeskustelufrumeitten havainnintiin hankkeen kestn ajan aikavälillä kevät 2014-kevät Tässä julkaisussa raprtidun tutkimustiedn lisäksi, hankkeelle asetettuja tavitteita n knkretisitu kulutuksellisin timenpitein. JOHDE II -hanke n tuttanut yhteistyössä Research 15/30 kanssa Tulevaisuuden festivaali 2025 puheenvur- ja työpajasarjan, jssa keskeistä n llut syventyä festivaalien järjestämiseen vaikuttaviin trendeihin ja ilmiöihin kaupunkikulttuuriin, vertaistaluteen, ihmisten ajankäyttöön, kulttuuriharrastuksiin, musiikkiin ja viihteeseen liittyvien esimerkkien kautta. Markus Keränen linjaakin julkaisun Jälkisanissa Kuluttajatrendit ja tulevaisuuden festivaalien hahmttelua -tsiklla puheenvur- ja työpajasarjassa tekemiensä havaintjen perusteella mahdllisia tulevaisuuden trendejä, jissa kehityssuunnat vat nähtävissä myös tapahtuma- ja festivaalikenttää kriittisesti tukevana timintana. Lppujulkaisussa raprtitavan tutkimustiedn keskeisenä tarkituksena n tukea erityisesti tapahtumakentässä timivia ammattilaisia, mutta myös kuvata timialan muutsta luvan taluden kehittämistyössä timiville virkamiehille. EU-hjelmakauden luvia alja kskeviin hankehakuihin nyt tutettu tiet timii tulevaisuudessa kentän timijiden työkaluna strategisessa suunnittelussa ja päätöksen tessa. Mervi Lunila prjektitutkija, Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikkö Juha Kivist Ketinkivi Oy

8 7 FESTIVAALIBAROMETRI 2014: TULOKSIA Maarit Kinnunen, Lapin ylipist, Matkailualan tutkimus- ja kulutusinstituutti MTI Mervi Lunila, Turun ylipistn kauppakrkeakulun, Prin yksikkö Sami Rumpunen, Seinäjen ammattikrkeakulu Juha Kivist, Taideylipistn Sibelius-Akatemia 1 Jhdant Sumalainen festivaalikenttä n tarjnnaltaan runsas ja mni-ilmeinen (ks. esim. Artes, Björkqvist, Halnen, Is-Ah & Utila 2010), missä krstuu sumalaisten ma aktiivisuus festivaalien kuluttajina (ks. Finland Festivals 2015). Sumalaista festivaaliyleisöön liittyvää tutkimusta n tehty yhä enenevässä määrin 1990-luvun lppupulelta alkaen. Tulsten raprtinti n painttunut asiakasprfiilien ja tapahtumien alueellisten talusvaikutusten seurantaan (ks. esim. Karppinen & Lunila 2014; Mikknen, Ristlainen & Taskinen 2008; Pasanen, Taskinen & Mikknen 2009; Satkangas 2015; Thm 2005; Tuuri, Rumpunen, Krtesluma & Katajavirta 2012) sekä yksityiskhtaisemmin festivaalien yhteydessä tehtyihin yleisökyselyihin (ks. esim. Cantell 1993; 1996; 1998; 2003). Finland Festivals ry (tästä eteenpäin FF) n knnut seuranta-aineista festivaalirganisaatiilta jäsenfestivaaliensa kävijämääristä vudesta 1990 ja taludellisista avainluvuista vudesta 2007 (FF sähköpstitiednant 2015). Talustutkimus Oy n taas sana laajempaa Sumi Tänään -mnitilaajaphjaista kirjekyselytutkimusta kerännyt aineista liittyen kesätapahtumien tunnettuuteen, kävijäprfiileihin ja mielikuviin suuren yleisön keskuudessa (Talustutkimus sähköpstitiednant 2015). Maarit Kinnusen pr gradu -työn Tdella hyvä meininki kylällä - Kulttuuritapahtuman kknaiselämykseen vaikuttavat tekijät (2013) tutkimusaineistn mudstivat yleisöltä nettikyselyin, haastatteluin ja eläytymistarinin kttu materiaali. Edellä kuvattu laaja kirj tutkimusraprttien, selvitysten, pinnäytetöiden ja akateemisten jurnaaliartikkelien mudssa esitetyistä tutkimustulksista n erityisesti 2000-luvulla täydentynyt laajasti festivaalijärjestäjien malla, pääsin festivaalitutannn kehittämistarpeisiin ktulla asiakaskyselyaineistlla. FF:n tammikuussa 2015 julkaisemat kävijämäärätilastt kuvaavat yleisesti sumalaisten aktiivisuutta festivaalien kuluttajina (FF 2015). Tämän lisäksi suurimpien sumalaisten rytmimusiikkifestivaalien (ml. FF:n jäsenfestivaaleista Pri Jazz ja Prvinssirck) kesän 2014 nin kävijän määrä sittaa niiden merkittävän aseman sana sumalaista

9 festivaalikenttää. On kuitenkin humattava, ettei sumalaisista rytmimusiikkifestivaaleista le juurikaan tehty systemaattisesti vertailevaa ja kartittavaa laaja-alaista tutkimusta kskien niiden kävijöitä. Lisäksi n merkille pantavaa, ettei Sumessa le tehty tutkimusalueelta pitkittäistutkimusta rytmimusiikkifestivaalien keskeisestä rlista hulimatta. Ennakkhavaintjen perusteella tunnistetun tarpeen lähtökhdista syksyllä 2014 valmisteltiin valtakunnallinen festivaalibarmetrikysely, jka tteutettiin lkakuussa Kysely suunniteltiin ja järjestettiin laajana yhteistyönä Taideylipistn Sibelius-Akatemian ja Turun ylipistn kauppakrkeakulun Prin yksikön (JOHDE II -hanke), Seinäjen ammattikrkeakulun (TATU2 -hanke), Lapin ylipistn matkailualan tutkimus- ja kulutusinstituutin (MTI), Sumen rckfestivaalien liitn (SURF ry) sekä tutkimuksen khteena levien festivaalien timesta. Yhteistyön tavitteena li luda phja nin kahden vuden välein tistettavalle kyselylle. J suunnittelun alkuvaiheessa li selvää, että kyselyn tarkitus li kta tieta: 1) pitkittäistutkimuksena sumalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja 2) seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vusien kuluessa. Siten tutkimukselle asetettu tavite li mudstaa laajan kyselyaineistn phjalta käsitys sumalaisten rytmimusiikkifestivaalien asiakaskunnasta. Tätä seikkaa silmällä pitäen kysymysten asettelussa ei haluttu pidättäytyä ainastaan festivaaliin liittyvissä tutannllisissa tai sisällöllisissä asiissa esimerkiksi festivaalielämykseen vaikuttavina tekijöinä, vaan kysymysphjaa laajennettiin festivaalikävijää kuvaaviin ja asiakastieta syventäviin arvkysymyksiin. Tämän tiedn nähtiin tukevan merkittävällä tavalla laajemman asiakassegmentin mudstamista, ei ainastaan yksittäisten festivaalien salta, vaan myös kk maan kattavassa tannassa sumalaisesta rytmimusiikkifestivaalikävijän prfiilista. Tistettavan kyselytutkimuksen avulla kerättävän tiedn nähtiin tuttavan ensinnäkin varsin kattavaa ymmärrystä sumalaisesta vapaa-ajan vietsta ja siihen liittyvistä trendeistä rytmimusiikkifestivaalien kntekstissa. Tämän lisäksi tutkimuksen nähtiin täydentävän festivaalien mien asiakaspalautteiden tietvaranta ja siten tukevan keskeisesti festivaalien strategista päätöksenteka tulevaisuuden kehitystimiin nähden. Tässä tutkimuksessa festivaalilla tarkitettiin suurta sumalaista vusittain järjestettävää rytmimusiikkifestivaalia, jnka asiakaskuntaa vidaan pitää valtakunnallisena ja jnka sisällöissä kansainvälisen hjelmistn rli n merkittävä. Festivaali n pääsymaksullinen ja se järjestetään valtasin ulkilmaan sijittuvalla yhtenäisellä tapahtuma-alueella. Tutkimuksen rajaamiseen vaikuttivat merkittävästi ennakkhavainnt rytmimusiikkifestivaalien merkittävästä rlista sana sumalaista nuriskulttuuria ja vapaa-ajanvietta (ks. esim. Purhnen ym. 2014, 269). Rajausta tarkennettiin ennakkkartituksella ja valmistelijaryhmän välisessä vurvaikutuksessa tutkimukseen

10 9 alustavasti määritellyn festivaali-käsitteen valssa. Tisaalta tähän tutkimukseen yksilöidyllä festivaali-käsitteellä haluttiin selkeästi rajata vastaajappulaatita, mutta myös testata pilttivaiheessa levaa kysymyspatterista timintaympäristöltään vertailukelpisissa tapahtumissa. Tiedustelut mahdllisuudesta tutkimusyhteistyöhön timitettiin sähköpstitse yhdelletista sumalaiselle rytmimusiikkifestivaalille, jista yksi kieltäytyi tutkimuskhteena lemisesta. Verkkkyselyä jakelivat seuraavat 10 festivaalia: Blckfest, Tampere, Flw Festival, Helsinki, Ilsaarirck, Jensuu, Jurassic Rck, Mikkeli, Kupi RckCck, Kupi, Prvinssirck, Seinäjki, Qstck, Oulu Ruisrck, Turku Tuska Open Air Metal Festival, Helsinki Weekend Festival, Helsinki Festivaalibarmetrin tulkset n raprtitu tässä artikkelissa klmessa sassa. Seuraavassa kuvataan ensin kyselyn tteuttamista ja vastanneiden taustatietja. Tämän jälkeen esitellään tulksia vastaajien suhteesta musiikkiin kävijöiden sisältösuhteen tunnistamiseksi sekä syvennetään asiakastieta arvkysymyksin. Tämän jälkeen esitellään saatuja vastauksia tutannllisesti yksityiskhtaisempien kysymysten kuten festivaalikäyntien, sumalaisten festivaalien tasn arviinnin, festivaalisallistumisiin vaikuttavien seikkjen ja tapahtumauskllisuuden näkökulmista. Lpuksi esitetään alustavia jhtpäätöksiä aineistn phjalta. 2 Kyselyn tteuttaminen ja vastaajaprfiilit Kyselyyn sallistuneet festivaalit levittivät kyselyä sähköpstilistjen, Facebkin ja Twitterin välityksellä. Kyse n siis vapaaehtisten näytteestä (vluntary respnse sample; Mre 2010, ), missä kaikki halukkaat vat vineet sallistua tutkimukseen. Tämän takia ts n vinutunut eikä tulksia vida yleistää tilastllisesti. Tutkimukseen sallistujat

11 vat itse päättäneet, että he haluavat sallistua tutkimukseen, jllin he vat tdennäköisesti erityisen kiinnstuneita kyselyä levittäneistä festivaaleista ja suhtautuvat niihin psitiivisesti. On tdennäköistä, että vastaajista suuri sa n kyseisten festivaalien vakikävijöitä. Naiset vastaavat kyselyihin useammin kuin miehet (esim. Cantell 2003; Smith 2008), jten tässäkin tutkimuksessa n enemmän naisia kuin tutkittujen festivaalien tdellisissa kävijöissä. Tisaalta festivaalien mat yleisökyselyt vat kylläkin viitanneet siihen suuntaan, että naisten suus tapahtumien kävijöistä n kasvussa. FF:n timinnanjhtaja Kai Amberla n myös tdennut vanhempien naishenkilöiden levan kulttuurin suurkuluttajia, ja tämä n ilmennyt selkeästi FF:n jäsentapahtumien kävijäkyselyistä. Festivaalibarmetrin vastaajat vat vanhempia kuin kyseisten festivaalien kävijät yleensä, sillä teini-ikäisiä kävijöitä n ylipäätään vaikeampi tavittaa eivätkä he välttämättä le saavutettavissa käytettyjen kanavien kautta. Myöskään vanhemman yleisösegmentin tavitettavuus sittain ssiaalisen median kautta levitetyn kyselyn kautta ei le tdennäköisesti kattavaa. Vaikka tulksia ei tulekaan yleistää, vidaan vastauksia pitää varsin edustavana ja suurena tksena kyseisten festivaalien kävijöistä. Tilastllisin menetelmin tehtyjä analyyseja arviitaessa tulee kuitenkin humiida edellä mainitut rajitteet. Kyselyyn saatiin kaikkiaan vastausta, jista kahdeksan hylättiin, kska vastaajat livat käyttäneet vain arva 7 (7 vastausta) tai vastaajan iän ja ammatin välinen yhteys li käytännössä mahdtn (1 vastaus). Lpullisen analysitavan aineistn mudsti siis vastausta. Seuraavaksi kuvataan vastaajien sukupulijakaumaa, ikää, kulutustaustaa ja ssieknmista asemaa (Taulukt 1 ja 2) sekä esitetään yhteenvet festivaalibarmetrin vastaajasta (Kuvi 1). Nurin vastaaja li 12-vutias ja vanhin 73-vutias, keski-ikä li 28,6 vutta ja vastaajien ikämediaani 26 vutta. Vastaajista suurin sa (63 %) li naisia (vrt. Cantell 2003) ja nin 90 % vastaajista asui kaupungissa. Eniten vastaajia li Helsingistä (19 %), kun taas vastaajat Turusta (10 %), Oulusta (7 %), Tampereelta (6 %) ja Espsta (5 %) mudstivat muut merkittävät kaupunkitasn vastaajaryhmät. Maakunnittain vastaajien pääpain li Uudellamaalla (33 %), Varsinais-Sumessa (13 %), Phjis-Phjanmaalla (9 %) ja Pirkanmaalla (8 %). Taustamuuttuja Lukittelu n % Sukupuli Mies % Nainen % Kulutus Peruskulu tai vastaava % Ammattikulu tai -kurssi % Luki tai ylippilas %

12 11 Opisttasn ammatillinen kulutus % Ammattikrkeakulu % Krkeakulu, alemman asteen tutkint Krkeakulu, ylemmän asteen tutkint % % Ammattiryhmä Jhtava asema 67 1 % Ylempi timihenkilö % Alempi timihenkilö % Työntekijä % Yrittäjä tai yksityinen ammatinharjittaja % Opiskelija % Eläkeläinen 27 1 % Ktiäiti tai kti-isä 46 1 % Työtön % Muu 73 2 % Vusitult Alle % % % % % tai enemmän % Ktipaikka Pääkaupunkiseutu % Muu kaupunki % Muu kunta % Ulkmaat 33 1 % Taulukk 1. Vastaajaprfiili (n = 4 492)

13 Taustamuuttuja Keskiluku Arv Ikä: minimi = 12 v., maksimi = 73 v. Yhteiskuntalukka: alin = 1, ylin = 10 Mediaani 26 Keskiarv 28,6 Mediaani 5 Keskiarv 5,4 Taulukk 2. Vastaajaprfiilit, keskiluvut Suurella salla vastaajista (35 %) pinnt livat vielä kesken, jten myös tult livat hyvin pienet jpa alle köyhyysrajan. Mielenkiintinen yksityiskhta n, että tästä hulimatta vastaajat katsivat kuitenkin kuuluvansa keskilukkaan (Kaavi 1). Tästä vi päätellä, että arviidessaan maa yhteiskuntalukkaansa infrmantit vertasivat itseään tisiin samanikäisiin tai samaistuivat vanhempiensa yhteiskuntalukkaan. Kaavi 1. Yhteiskuntalukka

14 13 Kuvi 1. Festivaalibarmetrin vastaaja. Yhteenvet. 3 Vastaajien suhde musiikkiin ja arvt asiakastiedn syventäminen 3.1. Vastaajien suhde musiikkiin Cantellin (2003) mukaan tapahtumakävijöillä vi lla usein läheinen ksketus alaan makhtaisen harrastuneisuuden kautta. Hän jatkaa, että kulttuuritapahtumien kuluttaminen kasautuu yleisesti siten, että kiinnstus ei khdistu ainastaan yhteen vaan useampaan taiteenalaan. Tässä tutkimuksessa ei niinkään ltu kiinnstuneita kävijöiden musiikkiharrastuneisuudesta itsessään, vaan pikemminkin haluttiin kartittaa kävijöiden suhdetta musiikkiin ja sitä kautta musiikin suutta sana tutettavaa festivaalielämystä. Packer ja Ballantyne (2010) vat jpa tdenneet, että musiikkifestivaalielämyksilla n psitiivinen vaikutus kävijöiden hyvinvintiin. Yleisesti tarkastellen vastaajien ma suhde musiikkiin li vimakas (Kaavi 2). Lähes 90 % vastaajista musiikki li tärkeimpiä asiita elämässä ja musiikki synnytti heissä

15 vimakkaita tunnereaktiita. Erityisesti nurille li tärkeää etsiä uutta, kiinnstavaa musiikkia (Pearsnin krrelaatikerrin -0,214, p < 0,001). Musiikkisuhteen lisäksi kyselyssä tiedusteltiin musiikkitapahtumien kävijäharrastuneisuutta myös festivaaliajan ulkpulella. Vastaajat kävivät vuden aikana keskimäärin kahdella rytmimusiikkifestivaalilla, neljässä klubi-, ravintla- tai knserttisaliknsertissa sekä yhdessä stadin- tai halliknsertissa. Tämä ei sita festivaalikävijöissä ns. kulttuurin suurkuluttajuutta elävän musiikin salta, mikä n ristiriidassa sen kanssa, että vastaajilla n varsin aktiivinen musiikkisuhde (ks. Kaavi 2). Vähäistä elävän musiikin tapahtumien kävijäaktiivisuutta selittävät vastaajappulaatin hyvin alhaiset vusitult. Eniten vusitult vaikuttivat stadin- ja halliknserttikäyntien määrään (Pearsnin krrelaatikerrin 0,172; p < 0,001) ja vähiten festivaalikäyntien määrään (0,044; p < 0,01). Kaavi 2. Vastaajien suhde musiikkiin 3.2. Arvt Hede, Jag ja Deery (2004) vat tutkineet musikaalikävijöiden arvja ja he päätyivät siihen, että henkilökhtaiset arvt vaikuttivat tyytyväisyyteen, jka khdistui tapahtuman yksittäisiin elementteihin. Sen sijaan arvilla ei llut vaikutusta siihen, miten tyytyväinen

16 15 kävijä li itse kknaisuuteen. Wsnan, McElry ja van Winkle (2007) tarkastelivat arvjen ja sallistumismtivaatin välistä yhteyttä teatterifestivaalilla. He ttesivat, että arvt vaikuttivat festivaalikävijöiden sallistumismtivaatin, mutta vain vähäisessä määrin. Mrgan (2006) paintti kuitenkin sitä, että festivaalikävijät arviivat elämystään ja kk tapahtumaa mien arvjensa phjalta. Kinnusen tutkimuksessakin (2013) yli pulet vastaajista ilmitti, että mien arvjen mukainen tapahtumaspnsri paransi heidän tunnelmaansa. Andertn (2009) n kehttanut tarkastelemaan myös festivaalin avainhenkilöiden mia uskmuksia ja ssikulttuurista taustaa. Mnet suuret ktimaiset rytmimusiikkifestivaalit krstavat ympäristövastuutaan tuden siten julki eklgisuutta tukevia arvja. Ruisrck n tehnyt yhteistyötä Kynnys ry:n kanssa haluten parantaa festivaalin saavutettavuutta. Schwartz (2009) tteaa, että yleensä ihminen tiedstaa arvt vasta sillin, kun jku tilanne n mien arvjen vastainen. Näin llen nkin lunnllista pyrkiä vertaamaan sitä, khtaavatk yleisön ja festivaalien edustamat arvt. Yksilön arvt vat suhteellisen staattisia, mutteivat suinkaan pysyviä. Vimakkainta arvjen muuts n vutiailla (Puhiniemi 2006), jtka vat mnien rytmimusiikkifestivaalien pääkhderyhmää. Festivaalibarmetrin vastaajaprfiileja haluttiinkin syventää perinteisten ssidemgrafisten tekijöiden lisäksi myös kävijöiden henkilökhtaisilla arvilla. Niitä käsiteltiin kyselyssä Shalm H. Schwartzin arv-rientaatin phjalta sveltaen Lindemanin ja Verkasaln kehittämää lyhennettyä kyselyversita, missä vastaajat arviivat kunkin attribuuteilla täydennetyn arvn merkitystä itselleen (Karppinen & Tiainen 2010; Lindeman & Verkasal 2005; Schwartz 2009). Schwartzin arvmalli perustuu kymmeneen arvn: valta, suriutuminen, hednismi, virikkeellisyys, itsehjautuvuus, universalismi, hyväntahtisuus, perinteet, yhdenmukaisuus ja turvallisuus. Näitä n kuvattu tarkemmin taulukssa 3. Arv Arva kuvaavat attribuutit Valta Suriutuminen Hednismi Virikkeellisyys Itsehjautuvuus Arvvalta, varakkuus, yhteiskunnallinen valta Kunnianhim, menestys, kyvykkyys, vaikutusvalta Mielihyvä, elämästä nauttiminen, itsensä hemmttelu Vaihteleva ja jännittävä elämä, uskaliaisuus Luvuus, vapaus, mien tavitteiden valitseminen, uteliaisuus, riippumattmuus Universalismi Laajakatseisuus, ssiaalinen ikeudenmukaisuus, tasa-arv, maailmanrauha, kauneuden maailma, yhteys luntn, kypsä elämänymmärrys, ympäristön sujeleminen

17 Hyväntahtisuus Perinteet Auttavaisuus, rehellisyys, anteeksiantavuus, vastuullisuus, lutettavuus, tsi ystävyys, kypsä rakkaus Perinteiden kunniitus, nöyryys, hurskaus, man elämänsan hyväksyminen Yhdenmukaisuus Turvallisuus Velvllisuudentuntisuus, itsekuri, khteliaisuus, vanhempien ihmisten kunniittaminen Yhteiskunnallinen järjestys, perheen turvallisuus, kansallinen turvallisuus, puhtaus, palvelusten vastavurisuus Taulukk 3. Schwartzin arv-rientaatit (Karppinen & Tiainen 2010; Lindeman & Verkasal 2005; Schwartz 2009) Schwartzin mallissa arvt vat jk tisiaan täydentäviä (yhteenspivia) tai keskenään ristiriidassa (yhteenspimattmia). Arvja vidaan kuvata kehänä (Kaavi 3), jssa kaksi tisiaan lähellä levaa arva krreli keskenään. Kehällä vastakkaisilla pulilla levat arvt vat keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi universalismi ja valta vat yhteenspimattmia, kun taas universalismi ja itsehjautuvuus täydentävät tisiaan. Mitä kauempana arvt vat tisistaan, sitä vähemmän ne krrelivat keskenään. (Schwartz 2009.) Kaavi 3. Schwartzin arv-rientaatit (Schwartz 2009) Kun kyselyyn vastaajan ikä nusi, vallan, suriutumisen ja virikkeellisyyden merkitys väheni. Kun kulutus lisääntyi, perinteiden merkitys väheni. Hyväntahtisuus ja

18 17 universalismi livat vastaajajukssa naisille lennaisesti tärkeämpiä kuin miehille. Taulukkn 4 n kttu sumalaisten ja tämän kyselyn vastaajien arvt tärkeysjärjestyksessä. Erja selittää se, että festivaalibarmetriin vastanneet vat nurempia ja kulutetumpia kuin sumalaiset keskimäärin: Hednismi n tärkeämpää nuremmille, kun taas yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden merkitys nusee ihmisen vanhetessa. Itsehjautuvuus n tärkeämpää kulutetummille, ja kulutuksen lisääntyessä yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden merkitys vähenee. (Schwartz 2007, ) Sumalaiset keskimäärin (Puhiniemi 2006, 21) Hyväntahtisuus Turvallisuus Yhdenmukaisuus Universalismi Hednismi Itsehjautuvuus Suriutuminen Virikkeellisyys Perinteet Valta Kyselyyn vastanneet Hyväntahtisuus Hednismi Itsehjautuvuus Universalismi Turvallisuus Yhdenmukaisuus Virikkeellisyys Perinteet Suriutuminen Valta Taulukk 4. Sumalaisten ja kyselyyn vastanneiden arvt tärkeysjärjestyksessä 4 Festivaalisallistuminen ja tutannllisten tekijöiden merkitys Seuraavaksi esitellään saatuja vastauksia tutannllisesti yksityiskhtaisempien kysymysten kuten festivaalikäyntien, sumalaisten festivaalien tasn arviinnin, festivaalisallistumisiin vaikuttavien seikkjen ja tapahtumauskllisuuden näkökulmista. Esitettyjen kysymysten tavitteena li kerätä tieta yleisesti kävijän sallistumismtivaatita määrittävistä tekijöistä (ks. myös Abreu-Nvais & Arcdia 2013). Tisaalta kysymysasettelu suunnattiin festivaalielämyksen tuttamista käsitteleviin yksityiskhtiin (s. esimerkiksi sisältö, yleinen hintatas, palvelut, festivaalialue, turvallisuus; myös Getz 1989) elämyksen syntymisen edellytyksenä (vrt. Mrgan 2008, 82; Kinnunen 2013, 44).

19 4.1. Festivaalikäynnit Kaavin 4 n kttu yhteen se, millä rytmimusiikkifestivaaleilla vastaajat kävivät kesällä Mukana vat ne festivaalit, jista li vähintään 100 mainintaa. Vastaajista suurin sa li käynyt Ruisrckissa (833 vastaajaa). Seuraavaksi suurimmat festivaalit livat Weekend Festival ja Tuska, jissa kummassakin li käynyt yli 600 vastaajaa. Ulkmaiset festivaalit n kuvattu kaavissa yhtenä ryhmänä. Ulkmaisista festivaaleista eniten käyntejä (28) li saksalaisella Wacken Open Air -festivaalilla. Vastaajista 17 li käynyt Unkarissa Szigetfestivaalilla ja yli kymmenen vastaajaa li käynyt Tanskan Rskildessa tai Belgian Tmrrwland-festivaalilla. Kaiken kaikkiaan ulkmaisilla festivaaleilla kävijöiden määrä li suhteellisen suuri, mutta käynnit hajaantuivat hyvin mnelle eri festivaalille. Kaavi 4. Vastaajien festivaalikäynnit kesällä 2014, vähintään 100 mainintaa 4.2. Vastaajien näkemykset festivaalien tassta Sumessa Kaavin 5 n kttu vastaajien näkemyksiä suurimpien ktimaisten festivaalien tassta tietyillä sa-alueilla. Festivaalikävijät pitävät tekniikkaa, hjelmista, markkinintia ja

20 19 turvallisuuspalveluja erittäin krkeatasisina. Sen sijaan festivaalien tarjamat palvelut kaipaavat parannusta. Erityisen kriittisesti suhtaudutaan VIP- ja anniskelupalveluihin. VIPpalveluiden salta n humiitava, että niitä arvii vain klmannes kaikista vastaajista. Lisäksi anniskelupalveluiden salta mielipiteisiin n saattanut vaikuttaa kyselyhetkellä (lkakuu 2014) käynnissä llut kriittinen keskustelu alkhlilainsäädännön uudistamisesta sekä erityisesti siihen liittyvistä säännöistä ja rajituksista. Kaavi 5. Suurimpien sumalaisten festivaalien tas vastaajien mielestä 4.3. Festivaalisallistumisiin vaikuttavat seikat hinnat ja festivaalielämyksen mudstuminen Kun kysyttiin, mitkä seikat vaikuttavat infrmanttien festivaalisallistumisten määrään, tärkeimmiksi tekijöiksi nusivat pääsylippujen hinnat ja tapahtuman hjelmist (Kaavi 6). Mitä nurempi vastaaja li, sitä tärkeämpää li ystävien mukanal. Vaikka infrmaatin saaminen ja turvallisuus vat tässä listassa alhaisella sijalla, se ei tarkita sitä, etteivätkö nämä asiat lisi tärkeitä. Alhaista sijittumista selittää aiemmin kaavin 5 kautta saatu tiet,

21 että vastaajien mielestä infrmaatin saatavuus ja festivaalien turvallisuus n j nyt erittäin krkealla taslla. Kävijät siis dttavatkin, että kyseiset seikat vat kunnssa eikä niitä tarvitse erikseen arviida, kun suunnitellaan festivaaleille sallistumista. Taulukkn 5 n kttu vastaajien hintanäkemyksiä. Mitä suuremmat vastaajan vusitult livat, sitä enemmän he livat valmiita maksamaan eri tutteista ja palveluista. Krrelaati vusituljen ja annetun hinnan välillä li suurin matkjen (Pearsnin krrelaatikerrin 0,189; p < 0,001) ja majituksen (0,136; p < 0,001) khdalla. Kska hajnta li suurta, keskiluvuista n mielekkäintä tarkastella nimenmaan mediaania. Erityisen mielenkiintista n tarkastella näkemyksiä alkhlin hinnista. Viisi vastaajaa li sitä mieltä, että anns (0,33 l) keskilutta tai siideriä saisi maksaa 50 eura. Muiden saalueiden salta heidän hintahaarukkansa vastasi vastausten yleistä linjaa, jten kyse li tietisesta valinnasta. Mikä saattaisi lla syynä haluun nstaa anniskeluhintja huippuunsa? Viidestä maksimihinnan antaneesta klmelle mnipuliset anniskelupalvelut eivät lleet lainkaan tärkeitä. Kaksi maksimihinnan antaneista li alaikäisiä, jtka eivät lisi vineetkaan käyttää anniskelupalveluja. Näin llen vidaan päätellä, että yksi syy krkealle alkhlin hintaehdtukselle li se, että kyseiset vastaajat eivät itse käytä anniskelupalveluja ja he vat mahdllisesti myös sitä mieltä, että festivaaleilla ei tulisi tarjilla alkhlia lainkaan. Ylipäätään anniskelupalvelujen tärkeyden ja esitetyn anniskeluhinnan välillä li tilastllisesti merkittävä krrelaati siten, että mitä merkityksettömämpiä anniskelupalvelut livat, sitä suuremmaksi anniskeluhintaa esitettiin. Krrelaati li tki hyvin vähäinen (-0,041), mutta tilastllisesti merkitsevä (p < 0,01). Keskilut- tai siideriannkselle hyväksyttävänä pidettävää hintaa kskevien vastausten mediaania (viisi eura) vidaan pitää yllättävän krkeana humiiden kesän 2014 festivaalien hintatas: jillain kyselyyn sallistuneista festivaaleista (esim. Prvinssirck) keskiluen litrahinta li mediaani- ja jpa keskiarvvastaustakin matalampi. Mitä seuraavat tutteet tai palvelut saisivat mielestäsi maksaa ktimaisilla festivaaleilla? Keskiarv ( ) Mediaani ( ) Keskihajnta Minimi ( ) Maksimi ( ) Klmen päivän pääsylippu krkeatasista ulkmaista hjelmaa tarjaville festivaaleille Klmen päivän pääsylippu täysin ktimaista hjelmaa tarjaville festivaaleille Laadukas ruka-anns festivaalialueella Sängyllinen sisätilamajitus massa huneessa (hinta per henkilö, yhdeltä yöltä) 112, , , , , , , ,

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä N. 1/2013 Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan timintamallien analysinti (Mdi 2a) Millaiset timintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä ja tulevaisuussignaaleja hyödyntävää innvaati-timintaa? Kaksi

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Elokuva- ja mediakulttuurimessut. Konseptointi. Miia Huttunen ja Mari Huttunen 4/2013 Saatavilla käyttöön osoitteesta www.liveherring.

Elokuva- ja mediakulttuurimessut. Konseptointi. Miia Huttunen ja Mari Huttunen 4/2013 Saatavilla käyttöön osoitteesta www.liveherring. Elkuva- ja mediakulttuurimessut Knseptinti Miia Huttunen ja Mari Huttunen 4/2013 Saatavilla käyttöön sitteesta www.liveherring.rg Sisällys 1. Jhdant... 1 2. Tapahtuman idea... 2 3. Tapahtuman sisältö...

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Väkivaltainen ekstremismi Suomessa tilannekatsaus 1/2015. Tiivistelmä

Väkivaltainen ekstremismi Suomessa tilannekatsaus 1/2015. Tiivistelmä Raprtti 24.2.2015 Väkivaltainen ekstremismi Sumessa tilannekatsaus 1/2015 Tiivistelmä Väkivaltaista ääriajattelua ja siihen viittaavia merkkejä havaitaan sumalaisissa lukiissa ja ammattikuluissa. Varsinaisia

Lisätiedot

Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma Ohjelmaluonnos

Palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma Ohjelmaluonnos LUONNOS Palveluliiketiminnan kehittämishjelma Ohjelmalunns 2014 MLP Mdular Learning Prcesses Oy. Kaikki ikeudet pidätetään. 1 MLP:n taustaa MLP:n kuluttajana MLP Mdular Learning Prcesses Oy n timinut vudesta

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ B. AJANKOHTAISTA AKTUELLT Virve Antinja - Markku Hakuli OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden, mekaanisen puun sekä

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot